Suomalaisten matkailu 2011

Transkriptio

1 Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0 Suomalaisten ulkomaanmatkailu kasvoi vuonna 0 Vuonna 0 suomalaiset tekivät ulkomaille lähes, miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Kasvua oli 8 prosenttia vuodesta 00. Kotimaan vapaa-ajanmatkoja maksullisessa majoituksessa tehtiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna eli lähes,8 miljoonaa. Laskua oli prosenttia vuodesta 00. Työmatkailu kotimaassa ja ulkomaille jatkoi kasvuaan vuoden 009 notkahduksen jälkeen. Suomalaisten matkailu Ulkomaanmatkat Vuonna 0 ulkomaille tehtiin sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin ainakin kerran kohdemaassa. Viro oli selvästi suosituin matkakohde. Viroon suuntautui noin joka neljäs matka eli matkaa. Toiseksi eniten matkustettiin Espanjaan ja kolmanneksi eniten Ruotsiin. Espanjaan tehtiin ja Ruotsiin matkaa. Määrällisesti eniten lisääntyivät Espanjaan tehdyt matkat, matkalla. Kanarian matkoja tehtiin 67 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Espanjan Helsinki 0..0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 matkoista noin puolet oli matkoja Kanarian saarille. Matkat, joilla yövyttiin Virossa, lisääntyivät matkalla vuodesta 00. Ruotsin yöpymisen sisältäneet matkat puolestaan vähenivät matkalla. Kreikkaan tehtyjen matkojen määrä lähes tuplaantui vuodesta 00. Kärkikymmenikön maista suosiotaan kasvattivat myös Ranska, Britannia, Saksa ja Turkki. Suosikeista Venäjä ja Italia houkuttelivat vuonna 0 edellisvuotta vähemmän. Portugaliin, Thaimaahan ja Egyptiin suuntautuneet matkat vähenivät selvästi. Vapaa-ajanmatkailu Itä- ja Keski-Eurooppaan kääntyi 0 prosentin laskuun. Kaukokohteiden suosio jatkoi laskuaan. Vapaa-ajanmatkoja muihin maanosiin tehtiin kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 0 Kauko-Aasiaan tehtiin 000 matkaa. Thaimaahan tehtiin matkaa, eli vähennystä oli prosenttia vuodesta 00. Amerikan mantereelle yhteensä matkoja suuntautui hieman enemmän kuin Thaimaahan. Amerikan-matkoista kolme neljästä, matkaa, tehtiin Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat oli yksi harvoista kaukokohteista, johon matkat lisääntyivät edellisvuodesta. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden lomamatkojen lisäksi suomalaiset tekivät vuonna 0 lähes,6 miljoonaa vapaa-ajanristeilyä. Tämä on 0 prosenttia enemmän kuin vuonna 00. Risteilyt ovat matkoja, joiden aikana yövytään vain laivalla; maissa voidaan käydä, mutta ilman. Ainakin kaksi kolmesta vapaa-ajanristeilyistä, eli noin miljoona risteilyä, tehtiin Ruotsiin. Viroon suuntautui vapaa-ajanristeilyä. Vuoden 0 aikana suomalaiset tekivät myös vapaa-ajan päivämatkaa ulkomaille (ml. päiväristeilyt). Ulkomaan päivämatkojen määrä kasvoi prosenttia edellisvuodesta. Tutkimuksen mukaan Viroon tehtiin päivämatkaa, joista kaikki meritse, sekä Ruotsiin päivämatkaa, joista noin puolet maitse ja puolet meritse. Suomalaisten suosituimmat kohdemaat yöpymisen sisältäneillä vapaa-ajanmatkoilla 0 ja vertailu vuoteen 00 Vuonna 0 ulkomaille tehtiin, miljoonaa sellaista työ- ja kokousmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Ulkomaan työmatkojen määrä kasvoi prosenttia vuodesta 00. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä työmatkoja tehtiin eniten Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Venäjälle. Ruotsiin tehtiin 000

3 työmatkaa, Viroon 9 000, Saksaan ja Venäjälle työmatkaa. Ruotsiin tehdyt työmatkat lisääntyivät 6 prosenttia ja Viroon tehdyt 7 prosenttia. Venäjälle suuntautuneiden työmatkojen määrä yli kaksinkertaistui. Työhön liittyviä päivämatkoja tehtiin vuoden 0 aikana 6 000, eli prosenttia enemmän kuin vuonna 00. Ulkomaille tehtiin myös työhön liittyvää risteilyä, prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kotimaanmatkat Vuonna 0 kotimaassa tehtiin noin,8 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, joiden aikana käytettiin maksullisia majoituspalveluita, kuten hotellia, leirintäaluetta tai vuokrattua mökkiä. Määrä supistui prosenttia, eli matkalla, vuoteen 00 verrattuna. Suosituimmat kohdemaakunnat maksullisen majoituksen sisältäneillä matkoilla olivat Uusimaa, Pirkanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Uudellemaalle tehtiin matkaa, eli 6 prosenttia kaikista matkoista maksullisessa majoituksessa. Pirkanmaalle, Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen suuntautui hieman useampi kuin joka kymmenes matka. Maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla yövyttiin yhteensä, miljoonaa kertaa, joka oli prosenttia vähemmän kuin vuonna 00. Yöpymisistä puolet oli hotellimatkoilta ja neljännes vuokramökkimatkoilta. Lisäksi kotimaassa tehtiin,9 miljoonaa yli yön kestänyttä matkaa omalle mökille ja 9, miljoonaa yöpymisen sisältänyttä vierailumatkaa sukulaisten tai tuttavien luo. Mökkimatkojen määrä kasvoi edellisvuodesta prosenttia ja vierailumatkojen prosenttia. Mökkimatkoja tehtiin vuonna 0 selvästi eniten Etelä-Savoon ja toiseksi eniten Varsinais-Suomeen. Etelä-Savoon tehtiin mökkimatkaa ja Varsinais-Suomeen mökkimatkaa. Vierailumatkoista,7 miljoonaa suuntautui Uudellemaalle ja,9 miljoonaa Pirkanmaalle. Vuonna 0 kotimaassa tehtiin, miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työmatkaa. Kotimaan työmatkoja tehtiin prosenttia vuotta 00 enemmän. Tiedot on saatu Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -otostutkimuksesta. Matkamääriä varten haastateltiin 6 90 iältään 7-vuotiasta Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. Matkustaneet henkilöt Matkustaneita henkilöitä koskevat tiedot saatiin erillisellä työvoimatutkimuksen yhteydessä tehdyllä kyselyllä. Kysely on hyvin suppea ja se sisältää henkilön taustatietojen lisäksi kysymyksiä vain siitä, oliko kohdehenkilö tehnyt tietyntyyppisiä matkoja tutkimusvuoden aikana. Vuoden 0 tiedot perustuvat 707 haastatteluun. Matkustaneiden henkilöiden lukumäärät ovat pysytelleet melko vakaina vuodesta toiseen. Vuoden 0 aikana,6 miljoonaa eli 90 prosenttia 7-vuotiaista suomalaisista teki ainakin yhden sellaisen matkan, joka sisälsi yöpymisen. Mukaan on laskettu kaikki koti- ja ulkomaanmatkat, myös mökkija vierailumatkat sekä työmatkat. Pääkaupunkiseudulla asuvista peräti 96 prosenttia teki jonkin yöpymisen sisältäneen matkan. Koulutusaste vaikutti matkailuaktiivisuuteen, sillä korkea-asteen koulutuksen saaneista peräti 96 prosenttia teki yli yön kestäneen matkan. 0 prosenttia väestöstä ei tehnyt vuoden 0 aikana yhtään yöpymisen sisältänyttä matkaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle. Vuonna 0 ainakin yhden kotimaan vapaa-ajanmatkan maksullisessa majoituksessa teki noin,9 miljoonaa 7-vuotiasta suomalaista. Tämä on 7 prosenttia kaikista ikäryhmään kuuluvista. Yhtä moni teki vähintään yhden sellaisen ulkomaan vapaa-ajanmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Melkein joka neljäs 7-vuotiaista suomalaisista, eli yli 0,9 miljoonaa henkilöä, teki yöpymisen sisältäneen työmatkan kotimaassa tai sellaisen ulkomaan työmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa.

4 Huomautuksia liitetaulukoihin Vuosien 00 ja 0 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. [] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [ ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää.

5 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna 0.6 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 7 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen (yöpyminen kohdemaassa) suosituimmat kohdemaat matkatyypeittäin vuonna 0 8 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain vuonna 0.9 Liitetaulukko 6. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna 0 0 Liitetaulukko 7. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat lähialueille vuonna 00 Liitetaulukko 8 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 9 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 0. Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkatyypeittäin vuonna 0 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kulkuvälineen mukaan vuonna 0. Liitetaulukko. Yöpymiset kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla majoitusmuodottain vuonna 0 Liitetaulukko. Kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain 00-0 Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 0 6 Liitetaulukko 6. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 0.6 Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet -7-vuotiaat matkaryhmittäin vuonna 0.7 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu.8

6 Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat 00-0 MATKOJA YHTEENSÄ Vapaa-ajanmatkoja Työ- ja kokousmatkoja KOTIMAANMATKAT Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Lyhyet matkat, - yötä Pitkät matkat, vähintään yötä 000 matkaa ) Matkat omalle mökille ja vierailut sukulaisten tai tuttavien luo Lyhyet matkat, - yötä Pitkät matkat, vähintään yötä Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ULKOMAANMATKAT Vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Lyhyet matkat, - yötä Pitkät matkat, vähintään yötä Työ- ja kokousmatkat, yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Vapaa-ajanristeilyt Työ- ja kokousristeilyt ) Vuosien 00 ja 0 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen takia

7 Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ Sukupuoli Mies Nainen Ikä Kotimaanmatkat Maksullisessa majoituksessa Mökki- ja vierailumatkat Ulkomaanmatkat Yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat ) Tilastollinen kuntaryhmitys Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa Pitkät matkat, vähintään Lyhyet matkat, Yhteensä Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Päivämatkat Kaikki vapaa-ajanmatkat ulkomaille

8 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen (yöpyminen kohdemaassa) suosituimmat kohdemaat matkatyypeittäin vuonna 0 Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, - Kaikki matkat Kohdemaa Kohdemaa Kohdemaa yhteensä yhteensä yhteensä Espanja, ml. Kanarian saaret Viro Viro Viro Ruotsi 000 Espanja, ml. Kanarian saaret Kreikka Venäjä 000 Ruotsi Ruotsi Saksa Saksa 000 Saksa 000 Britannia Kreikka Britannia 000 Ranska Britannia Italia 000 Italia Venäjä Turkki Tanska 000 Italia Ranska Latvia Ranska 000 Thaimaa Liettua Turkki Yhdysvallat Espanja, ml. Kanarian saaret 000 Thaimaa Portugali, ml. Madeira Puola Norja Venäjä Norja Yhdysvallat Norja Tsekki 000 Portugali, ml. Madeira Egypti Alankomaat 000 Tanska Unkari 000 Itävalta 000 Latvia 000 Tanska Liettua 6000 Itävalta Itävalta Sveitsi Unkari Latvia 000 Puola Bulgaria 000 Egypti Kypros 000 Sveitsi Liettua Alankomaat 000 Alankomaat Tsekki

9 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain vuonna 0 Pitkät matkat, vähintään Lyhyet matkat, - Kaikki matkat Yöpymisiä keskimäärin MATKOJA YHTEENSÄ , EU--maat ,9 EU-7-maat ,6 Pohjoismaat , Ruotsi ,6 Norja , Tanska ,8 Venäjä ja Baltian maat , Viro ,9 Venäjä , Latvia , Liettua ,0 Etelä-Eurooppa ja Kanarian saaret ,9 Espanja ja Kanarian saaret ,9 Kanarian saaret ,8 Manner-Espanja , Baleaarit , Kreikka , Italia , Portugali ml. Madeira , Kroatia ,0 Itäisen Välimeren maat ,9 Turkki , Kypros , Israel , Länsi-Eurooppa , Saksa , Britannia , Ranska ,9 Itävalta , Sveitsi , Alankomaat , Irlanti ,7 Itä- ja Keski-Eurooppa ,7 Unkari , Puola , Tsekki , Bulgaria , Afrikka , Egypti ,6 Aasia ja Oseania , Thaimaa , Amerikka 9 000, , Yhdysvallat ,0 Matkalla yöpymisiä vähintään maassa (pl. Suomi) , 9

10 Liitetaulukko 6. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ Matkan pääasiallinen majoitusmuoto Hotelli Leirintäalue tai lomakylä Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus Pääasiallinen kulkuväline Lentokone Laiva tai lautta Mukana auto Mukana linja-auto Ei kulkuvälinettä mukana Henkilö- tai asuntoauto Linja-auto Muu kulkuväline Matkan järjestäminen Matkatoimiston kautta Suoraan majoitusliikkeestä tai liikenteenharjoittajalta Ei etukäteisvarauksia Tuntematon Pitkät matkat, vähintään Lyhyet matkat, Yhteensä Liitetaulukko 7. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat lähialueille vuonna 0 Ruotsiin Viroon Venäjälle Norjaan Tanskaan Latviaan ja Liettuaan Yhteensä MATKOJA YHTEENSÄ Maissakäyntejä yhteensä Yöpyminen kohdemaassa Päiväkäynnit Päivämatkat (ei ) Maissakäyntejä risteilyn yhteydessä ) Risteilyt ilman maissakäyntejä ) Risteilyillä yövytään vain laivalla. 0

11 Liitetaulukko 8 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät matkat, väh Lyhyet matkat, Yhteensä Pitkät matkat, väh Matkat omalle mökille Lyhyet matkat, Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä Pitkät matkat, väh Lyhyet matkat, Yhteensä Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 000 matkaa Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, Yhteensä

12 Liitetaulukko 9 Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 0 Kohdemaakunta MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät matkat, väh Lyhyet matkat, Yhteensä Pitkät matkat, väh Matkat omalle mökille Lyhyet matkat, Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä Pitkät matkat, väh Lyhyet matkat, Yhteensä

13 Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 0 Kohdemaakunta MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, Yhteensä Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkatyypeittäin vuonna 0 Matkat maksullisessa majoituksessa Kohdekunta yhteensä Helsinki Tampere Turku Oulu Kuusamo Jyväskylä Kittilä Kuopio Sotkamo Vaasa Joensuu Naantali Inari Lahti Jämsä Ikaalinen Nilsiä Kolari Pori Matkat omalle mökille Kohdekunta yhteensä Mikkeli 000 Länsi-Turunmaa Kouvola Kuusamo 000 Salo Hämeenlinna Puumala Kuopio Raasepori Hirvensalmi Mäntyharju Asikkala Sysmä Kuhmoinen Uusikaupunki Kustavi Kemiönsaari Lohja 000 Sastamala 000 Vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo Kohdekunta yhteensä Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Kuopio 000 Kouvola Joensuu 000 Mikkeli Lahti 000 Hämeenlinna Lappeenranta Pori Rovaniemi Espoo Vantaa Seinäjoki Vaasa Porvoo 8 000

14 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kulkuvälineen mukaan vuonna 0 Pääasiallinen kulkuväline Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat omalle mökille Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä MATKOJA YHTEENSÄ Henkilöauto Asuntoauto tai -vaunu Linja-auto Juna Laiva tai lautta Lentokone Muu kulkuväline Liitetaulukko. Yöpymiset kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla majoitusmuodottain vuonna 0 YÖPYMISIÄ yhteensä Hotelli Lomakylä Leirintäalue Vuokrattu mökki Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus ) Pitkät matkat, väh. Lyhyet matkat, Yhteensä ) Esimerkiksi omalla mökillä tai sukulaisten tai tuttavien luona. Matkan aikana on ollut vähintään yksi yöpyminen maksullisessa majoituksessa

15 Liitetaulukko. Kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain 00-0 Kohdemaakunta ) Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa ) 0 MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland ) Maakuntajako noudattaa kunakin tilastovuonna voimassa ollutta jakoa ) Vuosien 00 ja 0 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen takia. Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 0 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Työhön liittyvät matkat Kotimaanmatkat, yöpyminen kohteessa ) Ulkomaanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Päivämatkat ulkomaille ) Suomalaisten matkailu -tutkimuksessa ei tiedustella kohdekuntaa kotimaan työmatkojen osalta Kaikki työ- ja kokousmatkat

16 Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ EU--maat EU-7-maat Pohjoismaat Ruotsi Tanska Norja Venäjä ja Baltian maat Viro Venäjä Muu Eurooppa Saksa Britannia Alankomaat Espanja Italia Ranska Puola Belgia Tsekki Amerikka, Aasia, Oseania ja Afrikka Yhdysvallat Kiina Työhön liittyvät matkat Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa Yöpymisiä keskimäärin,7,,,6,,8,9,0,8,,,0,, 7,8,,,,6,8 8, 7,0 7, Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Päivämatkat ulkomaille Kaikki työ- ja kokousmatkat ulkomaille Liitetaulukko 6. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 0 MATKOJA YHTEENSÄ Maissakäyntejä yhteensä Yöpyminen kohdemaassa Päiväkäynnit Päivämatkat (ei ) Työmatkoja Ruotsiin Viroon Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan Norjaan ja Tanskaan Yhteensä Maissakäyntejä risteilyn yhteydessä ) Risteilyt ilman maissakäyntejä ) Risteilyillä yövytään vain laivalla. 6

17 Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet -7-vuotiaat matkaryhmittäin vuonna 0 HENKILÖITÄ yhteensä Sukupuoli Mies Nainen Ikä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Matkustaneita väestöstä Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Matkustaneita väestöstä Työmatkat kotimaassa tai ulkomaille, yöpyminen kohdemaassa Matkustaneita väestöstä vuotias VÄESTÖ Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kotitaloustyyppi Yksinasuvat Lapsiperheet (alle -vuotiaita lapsia) Muut kotitaloudet ) Tilastollinen kuntaryhmitys

18 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle tilastovuoteen 0 saakka matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) mukaisesti ja sen jälkeen asetuksen (EU) N:o 69/0 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 7-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, WTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus käsittää kaksi erillistä tutkimusta. Toinen on kuukausittain tehtävä matkatutkimus, jossa tiedustellaan koti- ja ulkomaanmatkojen lukumääriä ja matkojen ominaisuuksia kuvaavia tietoja, ja toinen on kerran vuodessa tehtävä ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimukset ovat otospohjaisia puhelinhaastattelututkimuksia, joissa käytetään tietokoneavusteisia haastattelulomakkeita. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammi- ja helmikuun aikana. Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekevät haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 7-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodessa yhteensä noin 6 00 henkilöä. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan erillisellä otoksella. Otoskoko on kuukaudessa 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen otoskoko on 0 0 henkilöä eli se vaihtelee jonkin verran vuosittain. Vuositutkimus tehdään Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen liitännäistutkimuksena. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Matka- ja vuositutkimuksen vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuositutkimuksessa painokertoimet lasketaan sukupuolen mukaan siten, että tilastovuotta edeltävän vuoden 8

19 lopun 7-vuotiaiden naisten ja miesten väestömäärät jaetaan saatujen haastatteluiden eli vastanneiden kohdehenkilöiden vastaavilla määrillä. Matkatutkimuksessa menetellään vastaavalla tavalla, mutta painokertoimet lasketaan erikseen kunkin haastattelukuukauden aikana saadulle aineistolle. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 996 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin prosenttia ja matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen keskimäärin 7 prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 9 prosentin luottamusvälien avulla. Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella ja alle olevat lukumäärät merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 0 asti viikon kuluessa tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 0 tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein viikon kuluessa jakson päättymisestä. Lopulliset vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 99 ja kohdealueittaiset vuodesta 000. Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 99 alkaen. Vuosina Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 99 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina Tiedonkeruussa tapahtuneen muutoksen takia luvut vuodesta 00 lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 6 päivään Maailman matkailujärjestön (WTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. 9

20 Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 00 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat hyvinkin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä on tehty aina vuodesta 99 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Rajahaastattelututkimus selvittää puolestaan Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden määrää, ulkomaisten matkailijoiden motiiveja tulla Suomeen ja heidän rahankäyttöään Suomessa oleskelun aikana. Rajahaastattelututkimuksen raportit ovat luettavissa Matkailun edistämiskeskuksen Internet-sivuilla. Rajahaastattelututkimus on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen yhteistyöhanke. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 0

21 Liikenne ja matkailu 0 Lisätietoja Mervi Härkönen 09 7 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi