Suomalaisten matkailu 2010

Transkriptio

1 Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 00 Suomalaisten matkailu kasvoi vuonna 00 Vuonna 00 suomalaiset tekivät ulkomaille lähes neljä miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Kasvua oli prosenttia vuodesta 009. Myös kotimaan vapaa-ajanmatkoja maksullisessa majoituksessa tehtiin edellisvuotta enemmän ja niiden määrä nousi prosenttia, noin kuuteen miljoonaan matkaan. Työmatkailu kotimaassa ja ulkomaille elpyi vuoden 008 tasolle vuoden 009 notkahduksen jälkeen. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin 9 iältään 7-vuotiasta Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. Kuvio. Suomalaisten matkailu Ulkomaanmatkat Vuonna 00 ulkomaille tehtiin sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin ainakin kerran kohdemaassa. Viro oli selvästi suosituin matkakohde. Viroon suuntautui noin joka viides matka eli yhteensä 0,9 miljoonaa matkaa. Toiseksi eniten matkustettiin Ruotsiin ja kolmanneksi eniten Espanjaan. Helsinki 0..0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Ruotsiin tehtiin ja Espanjaan matkaa. Espanjan-matkoista noin puolet oli matkoja Kanarian saarille. Viroon tehdyt matkat lisääntyivät 8 000:lla matkalla vuodesta 009 eli määrällisesti eniten. Ruotsiin tehtyjen matkojen määrä puolestaan nousi toiseksi eniten eli matkalla. Espanjan suosio on ollut vakaa vuodesta 00 lähtien. Kärkikymmenikön maista suosiotaan kasvattivat runsaasti myös Venäjä, Saksa ja Britannia. Suomalaisten perinteisistä etelän lomakohteista Portugalin suosio kasvoi ja Kreikan laski. Turkkiin ja Egyptiin matkustettiin edellisvuoden tapaan. Kaukokohteisiin tehtiin vuonna 00 vapaa-ajanmatkoja yhteensä kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Thaimaahan tehtiin 000 matkaa, eli vähennystä oli noin kahdeksan prosenttia vuodesta 009. Amerikan mantereelle matkoja suuntautui yhteensä saman verran kuin Thaimaahan. Näistä yli puolet, matkaa, tehtiin Yhdysvaltoihin. Matkailu Yhdysvaltoihin väheni noin kolmanneksen edellisvuodesta. Kolmanneksi suosituin kaukokohde oli Australia matkalla. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden lomamatkojen lisäksi suomalaiset tekivät vuonna 00 noin, miljoonaa vapaa-ajanristeilyä. Tämä on prosenttia enemmän kuin vuonna 009. Risteilyt ovat matkoja, joiden aikana yövytään vain laivalla; maissa voidaan käydä, mutta ilman. Noin 70 prosenttia vapaa-ajanristeilyistä, eli noin miljoona risteilyä, tehtiin Ruotsiin. Viroon suuntautui 000 vapaa-ajanristeilyä. Vuoden 00 aikana suomalaiset tekivät myös vapaa-ajan päivämatkaa ulkomaille (ml. päiväristeilyt). Ulkomaan päivämatkojen määrä laski kuutisen prosenttia edellisvuodesta. Viroon tehtiin päivämatkaa ja Ruotsiin Kuvio. Suomalaisten suosituimmat kohdemaat yöpymisen sisältäneillä vapaa-ajanmatkoilla 00 ja vertailu vuoteen 009 Vuonna 00 ulkomaille tehtiin, miljoonaa sellaista työ- ja kokousmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Ulkomaan työmatkojen määrä kasvoi prosenttia vuodesta 009. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä työmatkoja tehtiin eniten Ruotsiin, Saksaan ja Viroon. Ruotsiin tehtiin työmatkaa,

3 Saksaan 000 ja Viroon työmatkaa. Ruotsiin tehdyt työmatkat lisääntyivät viidenneksen ja Viroon tehdyt prosenttia. Saksaan suuntautuneet työmatkat puolitoistakertaistuivat. Työhön liittyviä päivämatkoja tehtiin vuoden 00 aikana 000, eli neljänneksen enemmän kuin vuonna 009. Ulkomaille tehtiin myös noin työhön liittyvää risteilyä edellisvuoden tapaan. Kotimaanmatkat Vuonna 00 kotimaassa tehtiin noin,9 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, joiden aikana käytettiin maksullisia majoituspalveluita, kuten hotellia, leirintäaluetta tai vuokrattua mökkiä. Määrä kasvoi prosenttia, eli matkalla, vuoteen 009 verrattuna. Suosituimmat kohdemaakunnat maksullisen majoituksen sisältäneillä matkoilla olivat Uusimaa, Lappi ja Pirkanmaa. Uudellemaalle tehtiin matkaa, eli prosenttia kaikista matkoista maksullisessa majoituksessa. Lappiin suuntautui hieman useampi kuin joka kymmenes matka, samoin Pirkanmaalle. Maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla yövyttiin yhteensä,7 miljoonaa kertaa. Kasvua vuoteen 009 verrattuna oli kuusi prosenttia. Yöpymisistä puolet oli hotelliyöpymisiä ja neljännes vuokratuissa mökeissä tapahtuneita yöpymisiä. Lisäksi kotimaassa tehtiin, miljoonaa yli yön kestänyttä matkaa omalle mökille ja 9, miljoonaa yöpymisen sisältänyttä vierailumatkaa sukulaisten tai tuttavien luo. Mökkimatkojen määrä kasvoi vuodesta 009 neljä prosenttia ja vierailumatkojen prosenttia. Mökkimatkoja tehtiin vuonna 00 selvästi eniten Etelä-Savoon ja toiseksi eniten Varsinais-Suomeen. Etelä-Savoon tehtiin mökkimatkaa ja Varsinais-Suomeen puoli miljoonaa mökkimatkaa. Vierailumatkoista, miljoonaa suuntautui Uudellemaalle ja, miljoonaa Pirkanmaalle. Vuonna 00 kotimaassa tehtiin,8 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työmatkaa. Kotimaan työmatkoja tehtiin 0 prosenttia vuotta 009 enemmän. Matkustaneet henkilöt Matkustaneita henkilöitä koskevat tiedot on saatu erillisellä työvoimatutkimuksen yhteydessä tehdyllä kyselyllä. Kysely on hyvin suppea ja se sisältää henkilön taustatietojen lisäksi kysymyksiä vain siitä, oliko kohdehenkilö tehnyt tietyntyyppisiä matkoja tutkimusvuoden aikana. Vuoden 00 tiedot perustuvat 709 haastatteluun. Matkustaneiden henkilöiden lukumäärät ovat pysytelleet melko vakaina vuodesta toiseen. Vuoden 00 aikana, miljoonaa eli 88 prosenttia 7-vuotiaista suomalaisista teki ainakin yhden sellaisen matkan, joka sisälsi yöpymisen. Mukaan on laskettu kaikki koti- ja ulkomaan myös mökkija vierailumatkat sekä työmatkat. Vuonna 00 vähintään yhden kotimaan vapaa-ajanmatkan maksullisessa majoituksessa teki noin,9 miljoonaa 7-vuotiasta suomalaista. Tämä on 7 prosenttia kaikista ikäryhmään kuuluvista. Lähes yhtä moni teki ainakin yhden sellaisen ulkomaan vapaa-ajanmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Hieman useampi kuin joka viides 7-vuotiaista suomalaisista, eli lähes 0,9 miljoonaa henkilöä, teki yöpymisen sisältäneen työmatkan kotimaassa tai sellaisen ulkomaan työmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Huomautuksia liitetaulukoihin [] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [ ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää.

4 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna 00 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 00 Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdemaat vuonna 00 Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat kohdemaittain vuonna 00.7 Liitetaulukko. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneet vapaa-ajanmatkat ulkomaille majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna 008 Liitetaulukko 7. Vapaa-ajanmatkailu lähialueille vuonna 008 Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna 009 Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 00.9 Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 00.0 Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 00 Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkaryhmittäin vuonna 00 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kulkuvälineen mukaan vuonna 00 Liitetaulukko. Yöpymiset majoitusmuodottain kotimaan vapaa-ajanmatkoilla maksullisessa majoituksessa vuonna 00. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 00. Liitetaulukko. Ulkomaille tehdyt työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 00. Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 00. Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet 7-vuotiaat vuonna 00. Laatuseloste: Suomalaisten matkailu.

5 Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat Vapaa-ajanmatkoja Työ- ja kokousmatkoja KOTIMAANMATKAT Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Lyhyet yötä Pitkät vähintään yötä Tuhansia matkoja Matkat omalle mökille ja vierailut sukulaisten tai tuttavien luo Lyhyet yötä Pitkät vähintään yötä Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ULKOMAANMATKAT Vapaa-ajan yöpyminen kohdemaassa Lyhyet yötä Pitkät vähintään yötä Työ- ja kokous yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Vapaa-ajanristeilyt Työ- ja kokousristeilyt ) ) Vuoden 00 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen takia Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna 00 Mies Nainen Ikä Kotimaanmatkat Maksullisessa majoituksessa Ulkomaanmatkat Mökki- ja vierailumatkat Yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat ) Tilastollinen kuntaryhmitys

6 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 00 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa Pitkät vähintään Lyhyet Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Päivämatkat Kaikki vapaa-ajanmatkat ulkomaille Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdemaat vuonna 00 Pitkät vähintään Lyhyet Kaikki matkat Kohdemaa Kohdemaa Kohdemaa yhteensä yhteensä yhteensä Espanja, ml. Kanarian saaret Viro Viro Ruotsi Ruotsi 000 Ruotsi Viro Venäjä 000 Espanja, ml. Kanarian saaret Italia 000 Saksa Saksa 000 Britannia Britannia 000 Venäjä Saksa Latvia 000 Britannia Thaimaa 000 Italia Italia Ranska Tanska 000 Ranska Kreikka Norja 000 Thaimaa 000 Turkki Puola 000 Turkki Portugali, ml. Madeira Liettua 000 Kreikka Venäjä Unkari 000 Portugali, ml. Madeira Norja 000 Alankomaat 000 Norja Yhdysvallat Ranska 000 Yhdysvallat Egypti 000 Sveitsi 000 Latvia 000 Itävalta 000 Egypti 000 Sveitsi 000 Sveitsi 000 Unkari Unkari 000 Tsekki 000 Itävalta 000

7 Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat kohdemaittain vuonna 00 EU--maat EU-7-maat Pohjoismaat Ruotsi Norja Tanska Venäjä ja Baltia Viro Venäjä Latvia Liettua Etelä-Eurooppa ja Kanarian saaret Espanja ja Kanarian saaret Italia Kanarian saaret Manner-Espanja Baleaarit Kreikka Portugali, ml. Madeira Itäisen Välimeren maat Turkki Israel Kypros Länsi-Eurooppa Saksa Britannia Ranska Sveitsi Itävalta Alankomaat Belgia Itä- ja Keski-Eurooppa Unkari Puola Tsekki Afrikka Egypti Aasia ja Oseania Thaimaa Arabiemiirikunnat Australia Amerikka Yhdysvallat Matkalla yöpymisiä vähintään maassa (pl. Suomi) Pitkät vähintään Lyhyet Kaikki matkat Yöpymisiä keskimäärin,,,,,,,,0,7,,,7 8,7 9,7 8,, 0,, 7,8 8, 7,8 8,0 7,8 7,0,0,9, 8,0 7,0 7,,,,,,, 0,8 8, 8,,9 8, 8, 7, 8, 7

8 Liitetaulukko. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneet vapaa-ajanmatkat ulkomaille majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna 00 Matkan pääasiallinen majoitusmuoto Hotelli Leirintäalue Lomakylä Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus Pääasiallinen kulkuväline Lentokone Laiva tai lautta Mukana auto Mukana linja-auto Ei kulkuvälinettä mukana Henkilö- tai asuntoauto Linja-auto Muu kulkuväline Matkan järjestäminen Matkatoimiston kautta Suoraan majoitusliikkeestä tai liikenteenharjoittajalta Ei etukäteisvarauksia Tuntematon Pitkät vähintään Lyhyet Liitetaulukko 7. Vapaa-ajanmatkailu lähialueille vuonna 00 Vapaa-ajanmatkoja Ruotsiin Viroon Venäjälle Norjaan Tanskaan Latviaan ja Liettuaan Maissakäyntejä yhteensä Yöpyminen kohdemaassa Päiväkäynnit Päivämatkat (ei ) Maissakäynnit risteilyn yhteydessä ) Risteilyt ilman maissakäyntejä ) Risteilyillä yövytään vain laivalla. 8

9 Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna 00 Matkan päättymiskuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät väh Lyhyet Pitkät väh Matkat omalle mökille Lyhyet Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Pitkät väh Lyhyet Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 00 Matkan päättymiskuukausi 000 matkaa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät väh Lyhyet

10 Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 00 Kohdemaakunta MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät väh Lyhyet Pitkät väh Matkat omalle mökille Lyhyet Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Pitkät väh Lyhyet

11 Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 00 Kohdemaakunta Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät väh. Lyhyet Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkaryhmittäin vuonna 00 Matkat maksullisessa majoituksessa Kohdekunta yhteensä Helsinki Tampere Turku Kuopio Jyväskylä Kuusamo Kittilä Oulu Sotkamo Vaasa Hämeenlinna Inari Savonlinna Joensuu Kolari Matkat omalle mökille Kohdekunta yhteensä 000 Kouvola Raasepori Salo Hämeenlinna 000 Mikkeli Mäntyharju Kangasniemi Jämsä Sysmä Kuopio Kuusamo Pudasjärvi Luumäki Joutsa 000 Sotkamo Vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo Kohdekunta yhteensä Helsinki Tampere Turku 000 Jyväskylä 000 Oulu Kuopio Lahti Hämeenlinna 000 Joensuu 000 Mikkeli 000 Kouvola 000 Pori Espoo Seinäjoki 000 Lappeenranta 000

12 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kulkuvälineen mukaan vuonna 00 Pääasiallinen kulkuväline Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat omalle mökille Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo MATKOJA YHTEENSÄ Henkilöauto Asuntoauto tai -vaunu Linja-auto Juna Laiva tai lautta Lentokone Muu kulkuväline Liitetaulukko. Yöpymiset majoitusmuodottain kotimaan vapaa-ajanmatkoilla maksullisessa majoituksessa vuonna 00 YÖPYMISIÄ yhteensä Hotelli Lomakylä Leirintäalue Vuokrattu mökki Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus ) Pitkät väh Lyhyet ) Esimerkiksi omalla mökillä tai sukulaisten tai tuttavien luona. Matkan aikana on ollut vähintään yksi yöpyminen maksullisessa majoituksessa

13 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain Kohdemaakunta ) Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa ) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland ) Maakuntajako noudattaa kunakin tilastovuonna voimassa ollutta jakoa ) Vuoden 00 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 00 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Työhön liittyvät matkat Kotimaan ) yöpyminen kohteessa Ulkomaan yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Päivämatkat ulkomaille ) Suomalaisten matkailu -tutkimuksessa ei tiedustella kohdekuntaa kotimaan työmatkojen osalta Kaikki työ- ja kokousmatkat

14 Liitetaulukko. Ulkomaille tehdyt työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 00 EU--maat EU-7-maat Pohjoismaat Ruotsi Tanska Norja Venäjä ja Baltian maat Viro Venäjä Latvia Liettua Muut Euroopan maat Saksa Britannia Ranska Espanja Belgia Italia Alankomaat Itävalta Puola Sveitsi Amerikka Yhdysvallat Aasia, Oseania ja Afrikka Kiina Työhön liittyvät matkat Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa Yöpymisiä keskimäärin,,,,0,0,,8,9,,,7,,,,,7,,,,,0,9 9, 0, 7,9 7,9 Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Päivämatkat ulkomaille Kaikki työ- ja kokousmatkat ulkomaille Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 00 Työmatkoja Ruotsiin Viroon Venäjälle Norjaan Tanskaan Latviaan ja Liettuaan Maissakäyntejä yhteensä Yöpyminen kohdemaassa Päiväkäynnit Päivämatkat (ei ) Maissakäynnit risteilyjen yhteydessä ) Risteilyt ilman maissakäyntejä ) Risteilyillä yövytään vain laivalla.

15 Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet 7-vuotiaat vuonna 00 HENKILÖITÄ yhteensä Sukupuoli Mies Nainen Ikä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Matkustaneita väestöstä Ulkomaan vapaa-ajan yöpyminen kohdemaassa Matkustaneita väestöstä Työmatkat kotimaassa tai ulkomaille, yöpyminen kohteessa Matkustaneita väestöstä vuotias VÄESTÖ Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kotitaloustyyppi Yksinasuvat Lapsiperheet (alle -vuotiaita lapsia) Muut kotitaloudet ) Tilastollinen kuntaryhmitys

16 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) mukaisesti. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 7-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, WTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus käsittää kaksi erillistä tutkimusta. Toinen on kuukausittain tehtävä matkatutkimus, jossa tiedustellaan koti- ja ulkomaanmatkojen lukumääriä ja matkojen ominaisuuksia kuvaavia tietoja, ja toinen on kerran vuodessa tehtävä ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimukset ovat otospohjaisia puhelinhaastattelututkimuksia, joissa käytetään tietokoneavusteisia haastattelulomakkeita. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään kunkin kuukauden alusta viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammi helmikuussa. Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekevät haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 7-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodessa yhteensä 00 henkilöä. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan erillisellä otoksella. Otoskoko on kuukaudessa 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen otoskoko on 0 00 henkilöä eli se vaihtelee jonkin verran vuosittain. Vuositutkimus tehdään Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen liitännäistutkimuksena. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Matka- ja vuositutkimuksen vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuositutkimuksessa painokertoimet lasketaan sukupuolen mukaan siten, että tilastovuotta edeltävän vuoden lopun 7-vuotiaiden naisten ja miesten väestömäärät jaetaan saatujen haastatteluiden eli vastanneiden

17 kohdehenkilöiden vastaavilla määrillä. Matkatutkimuksessa menetellään vastaavalla tavalla, mutta painokertoimet lasketaan erikseen kunkin haastattelukuukauden aikana saadulle aineistolle. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 99 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivä joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin prosenttia ja matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen keskimäärin prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 9 prosentin luottamusvälien avulla. Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella ja alle olevat lukumäärät merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ennakollisia kuukausitietoja matkojen määristä julkaistaan viikon kuluessa tilastokuukauden päättymisestä. Lopulliset vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ennakolliset kuukausitiedot matkojen määristä ovat nähtävillä Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Lopulliset vuositiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Lisäksi vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 99 ja kohdealueittaiset vuodesta 000. Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 99 alkaen. Vuosina Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 99 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisällölliset ja menetelmälliset muutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskentaja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina Tiedonkeruussa tapahtuneen muutoksen takia luvut vuodesta 00 lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edeltäviin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä päivään Maailman matkailujärjestön (WTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. 7

18 Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 00 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat hyvinkin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä on tehty aina vuodesta 99 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa.Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Rajahaastattelututkimus selvittää puolestaan Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden määrää, ulkomaisten matkailijoiden motiiveja tulla Suomeen ja heidän rahankäyttöään Suomessa oleskelun aikana. Rajahaastattelututkimuksen raportit ovat luettavissa Matkailun edistämiskeskuksen Internet-sivuilla. Rajahaastattelututkimus on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen yhteistyöhanke. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. 8

19 Liikenne ja matkailu 0 Lisätietoja Ritva Tikkanen (09) 7 00 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL C 000 TILASTOKESKUS puh. (09) 7 0 faksi (09) 7 00 myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)