Meripelastus 2/10 Esittelyssä pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset Meripelastusaseman rakennustyöt vauhdissa Trossi tuo avun tänäkin kesänä HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING
MERIPELASTUS 2/10 Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Meripelastus är Helsingfors Sjöräddninsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger per år. Nästa tidning utkommer i september. Julkaisija / Utgivare: Helsingin Meripelastysyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Hälytykset! Alarmering! Hätätilanteissa merellä I nödsituationer på sjön 0204 1000 ilman suuntanumeroa utan riktnummer Puhelujen hinnat soitettaessa Rajavartiolaitokselle kuuluviin meripelastuksen puhelinnumeroihin: Kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/min Matkaviestinverkosta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min Lehti on painettu FSC-merkitylle ympäristöystävälliselle paperille. Päätoimittaja / Chefredaktör: Jukka-Pekka Lumilahti lehti@hmpy.fi p. 050 350 9195 Toimitus / Redaktion: Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi, Mika Back, Nina Hiltunen, Pinja Ruponen ja Christian Kurtén Paino / Tryck: Painomerkki Oy, Helsinki Painos / Upplaga: 2525 kpl / st ISSN-L 0788-401X ISSN 0788-401X (painettu) ISSN 1798-8365 (verkkoversio) Kansi / Pärm: Kesäillan tunnelmaa Matosaaressa. Kuva: J-P Lumilahti www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, 00101 Helsinki p. 050 571 3940
Yhdessä puhtaamman Itämeren puolesta Ruorin takaa - Vid Rodret Kansainväliset yritykset Itämeren suojeluohjelman hyväksymiseksi ovat viime aikoina kohdanneet vastoinkäymisiä. Esimerkiksi Itämeren rantavaltioiden ministerikokous ei Moskovassa pidetyssä kokouksessaan vielä päässyt tavoitteisiinsa eräiden valtioiden suojeluohjelmien viivästysten vuoksi. Siksi olenkin iloinen, että me Helsingin Meripelastusyhdistyksessä olemme yksimielisesti ottaneet vastaan Itämerihaasteen. Jokainen toimikuntamme on käynyt läpi oman vastuualansa rutiinit ympäristön näkökulmasta ja niistä poikineista ideoista yhdistys tulee tekemään oman kokonaistoimintasuunnitelmansa. Tämä ohjelma tullaan julkaisemaan yhdistyksemme sekä Itämerihaasteen verkkosivuilla. Tässä yhteydessä toivon, että kaikki yhdistyksemme henkilö- ja yhteisöjäsenemme motivoituvat päätöksestämme, ja omalta osaltaan tulisivat osallistumaan talkoisiin puhtaamman Itämeren puolesta omalla panoksellaan. Helsingin Meripelastusyhdistys haastaa kaikki yhteisöjäsenemme mukaan haasteeseen puhtaamman Itämeren puolesta (www.itamerihaaste.net). Olemme kirjeitse jo haastaneet kaikki Suomen Meripelastusseuran alaiset meripelastusyhdistykset mukaan. Lopuksi toivotan kaikille veneilijöille sekä vapaaehtoisille meripelastajillemme turvallista ja antoisaa kesää vesillä. För en renare Östersjö Internationella försök för att godkänna skyddsprogrammet för Östersjön har stött på motgångar. Exempelvis nådde inte östersjöländernas ministermöte i Moskva till sitt mål eftersom vissa staters skyddsprogram var försenade. Därför är jag glad över att vi i Helsingfors Sjöräddningsförening enhälligt har tagit imot Östersjöutmaningen. Föreningens alla kommittéer har genomgått rutinerna inom sitt ansvarsområde ur omgivningens synvinkel, och ur dessa idéer kommer föreningen att göra sitt helhetsprogram. Detta program kommer att publiceras på föreningens och Östersjöutmaningens nätsidor. I detta sammanhang önskar jag, att alla föreningens person- och samfundsmedlemmar blir av vårt beslut motiverade till att delta med sin egen insats i talkot för en renare Östersjö. Helsingfors Sjöräddningsförening utmanar alla sina samfundsmedlemmar med i utmaningen för en renare Östersjö (www.ostersjoutmaningen.net). Vi har redan per brev utmanat alla sjöräddningsföreningar inom Finlands Sjöräddningssällskap att anta utmaningen. Till slut önskar jag alla båtförare och frivilliga 3 sjöräddare en trygg och angenäm sommar till sjöss. Meripelastusterveisin, Med sjöräddningshälsningar, Jouko Swanström Puheenjohtaja / ordförande puheenjohtaja@hmpy.fi 3
Uudet jäsenemme Kari Aaltonen, Helsinki Erkki Ahlberg, Helsinki Matti Ahokas, Helsinki Eeva Ahonen, Helsinki Peter Andersson, Helsinki Meri-Tuuli Boberg, Helsinki Seppo Bremer, Helsinki Anna Buzalski, Vantaa Markku Dahl, Helsinki Jan-Eric Dahlberg, Helsingfors Sebastian Eskeli, Helsinki Rami Eskelinen, Helsinki Kaj Ewart, Helsinki Kaj Gripenberg, Helsingfors Janne Haapalahti, Helsinki Owe Halla, Helsingfors Antti Hamari, Vantaa Sakari Harima, Helsinki Vesa Heikkinen, Vantaa Pekka Juhani Helin, Helsinki Eero Heliövaara, Helsinki Deiw Hirschovits, Helsinki Åke Holm, Helsinki Milka Holopainen, Helsinki Mikko Honkanen, Helsinki Ismo Honkanen, Helsinki Juha-Pekka Hotinen, Helsinki Jukka Hujanen, Vantaa Sanna Maria Hytti, Helsinki Jussi Petteri Ingraeus, Helsinki Kari Järvenpää, Hyvinkää Mai Järvinen, Helsinki Antti Kahri, Helsinki Harri Kaijomaa, Helsinki Anssi Kajonen, Helsinki Helena Kallasoja, Hyvinkää Aki Kilo, Helsinki Kaj Klemi, Helsinki Ismo Koivu, Vantaa Juha Kokkola, Helsinki Ari Koponen, Helsinki Olli Koponen, Vantaa Sampo Korppoo, Helsinki Oskar Krogell, Helsinki Jan-Olof Kuhlefelt, Helsinki Jarkko Kuisma, Helsinki Riku Kuusisto, Helsinki Henna Laitinen, Helsinki Vesa Lappalainen, Salo Mauri Laurila, Helsinki Jari-Pekka Lehmuskoski, Kauniainen Juha Leino, Vantaa Timo Leinonen, Helsinki Mila Lepistö, Helsinki Kalle Iivari Leponiemi, Helsinki Juha Leviäkangas, Helsinki Matti Lindberg, Helsinki Reijo Lindström, Helsinki Timo Lintunen, Kauniainen Markku Lötjönen, Helsinki Petri Makkonen, Helsinki Paavo Martikainen, Helsinki Erkki Myllärniemi, Helsinki Markku Mäntynen, Helsinki Katja Nevala, Helsinki Ville Niirainen, Helsinki Erkki Nikitin, Helsinki Jorma Nummenpää, Helsinki Tommi Nurmi, Vantaa Ture Nyholm, Västerskog Jorma Nyyssönen, Helsinki Juhani Oikarinen, Helsinki Mikko Orädd, Vaasa Matti Pakarinen, Helsinki Jarkko Pakkanen, Helsinki Teija Parikka, Helsinki Heikki Partti, Helsinki Sergey Pashnin, Vantaa Antti Pekkanen, Riihimäki Riina Pipinen, Helsinki Olli Pohjanvirta, Helsinki Pehr-Erik Pått, Helsinki Matti Raininko, Helsinki Tommi Raitio, Helsinki Sirpa Marjatta Raja, Helsinki John Raninen, Helsinki Ilpo Rasanen, Helsinki Markku Riekkinen, Helsinki Antti Rikala, Helsinki Erkki Roininen, Helsinki Vesa Ruoho, Helsinki Tomi Alexandros Rönnhöjden, Helsinki Arto Saari, Vantaa Kari Sallinen, Helsinki Antero Salo, Helsinki Hans Valter Schröder, Helsinki Tom Schubent, Helsinki Jari Seraste, Järvenpää Pekka Siiranto, Helsinki Milla Sohlström, Vantaa Kari Soljamo, Helsinki Pasi Sulkanen, Helsinki Matti Suntio, Helsinki Kimmo Tevaluoto, Helsinki Jukka Tokola, Sälinkää Mari Turunen, Helsinki Martin Uunila, Helsingfos Marjo Anneli Vaha, Helsinki Arja Irmeli Vainio, Helsinki Asko Valta, Helsinki Juha Vanhainen, Helsinki Irma Verhe, Helsinki Ian Whiteside, Helsinki Berndt Widerholm, Helsingfors Sakari Viika, Helsinki Merja Vuori, Helsinki Mervi Vuorio, Helsinki Paavo Vyyryläinen, Helsinki Jussi Vyyryläinen, Helsinki Arja Välisalo, Valko Antti Yli-Ollila, Helsinki Göran Åberg, Helsinki Heikki Äijälä, Paippinen Tervetuloa mukaan toimintaamme, ja samalla mahdollistamaan vapaaehtoista meripelastusta! 4
Hyödynnä jäsenetusi osallistu turvallisuuskoulutuksiin Nämä koulutukset ovat avoimia kaikille yhdistyksen jäsenille. Ma 9.8. Klo 18.00 Hinausharjoitus Matosaaren meripelastusaseman lähistöllä järjestettävässä harjoituksessa opetellaan turvallista toisen veneen hinaamista. Harjoitus järjestetään, mikäli kaksi suurin piirtein samankokoista venettä ilmoittautuu. Ennakkoilmoittautuminen vähintään neljä päivää ennen harjoitusta osoitteeseen jasenvene@hmpy.fi tai puhelimitse 050 517 8382. La-Su 9.10-10.10 Viikonloppuharjoitus Vaativa harjoitus useilla osatehtävillä. Harjoitusradalla on vähän tai ei ollenkaan valaistuja väyliä. Harjoitus on ensisijaisesti tarkoitettu kokeneemmille veneilijöille joilla on kokemusta pimeänavigoinnista. Muut voivat osallistua harjoituksen vastuuhenkilöiden harkinnan mukaan. Miehistönä on oltava vähintään kolme henkilöä. Paikka ja aika ilmoitetaan ilmoittautuneille kutsukirjeellä. Myös HSM 77 Rautauoma tai HSM 71 Nihti osallistuvat harjoitukseen tehtävävarauksella. Ennakkoilmoittautuminen osoitteeseen jasenvene@hmpy.fi tai puhelimitse 050 517 8382. Turvallisuuskoulutusta yhteisöjäsenille Jäsenvenetoimikunta järjestää pyynnöstä Helsingin Meripelastusyhdistyksen yhteisöjäsenille meriturvallisuuskoulutusta. Koulutuksen aihe voidaan sopia tapauskohtaisesti. Lisätietoja saa osoitteesta jasenvene@ hmpy.fi tai puhelimitse 050 517 8382. Ohjelma ja mahdolliset muutokset löytyvät yhdistyksen internet sivuilta www.hmpy.fi. Nuorisotoiminnassa tapahtuu Monipuolinen valikoima tuotteita veneiden kunnossapitoon Nuorisotoiminnan kevät on ollut vauhdikas ja aktiivinen erilaisten koulutusten merkeissä. Myös kaksi nuorisotoiminnassa aikoinaan aloittanutta henkilöä harjoittelee nyt aktiivimiehistöön siirtymistä tulokaskurssilla. Heistä lisää tulevissa numeroissa. Nuorisojäsenille järjestetään kesällä veneajelua Aava R -veneellä sekä kaksi nuorisoleiriä, joista toinen on valtakunnallinen Bågaskärissä 28.6. - 2.7. järjestettävä leiri ja toinen Helsingin Meripelastusyhdistyksen järjestämä oma leiri. Suomen 3M Oy Teollisuustuotteet Lars Sonckin kaari 6 / PL 90 02601 Espoo Puh. 09-5252 1 HMPY:n oma leiri järjestettiin 10. - 13.6. Sipoossa Granön saarella. Viikonloppu täyttyi tiiviistä ja innostavasta koulutusohjelmasta. Lisää jännitystä toi myrskyinen sadesää, jossa tuuli lähenteli myrskylukemia. Nuorisojäsenet saivat erinomaisen mahdollisuuden opiskella ja kokeilla taitojaan sääolosuhteissa, joissa meripelastusta usein tarvitaan. 5
Aurinkoinen viikonloppu lähestyy loppuaan ja on kotiinlähdön aika. Avainta käännettäessä moottori ei käynnistykään, mikä neuvoksi? Ahvenanmeri on ylitetty ja Tukholman kaunis saaristo avautuu keulan edessä. Kolahdus ja veneen matka pysähtyy äkisti. Mistä ihmeestä se kivi tuli eteen?, pyörii ajatus mielessä. Vettä ei tule sisään, mutta kiviltä ei pääse omin voimin pois. Mikä neuvoksi? myös auttavat korjaajan löytämisessä, sillä vieraalla paikkakunnalla korjaajaa ei aina ole helppoa löytää. Hinaus on Trossijäsenille ilmaista, mutta varsinaisen korjauksen joutuu omistaja maksamaan korjaajalle. Mikäli korjausta joudutaan odottamaan pidemmän aikaa, vapaaehtoiset meripelastajat auttavat Trossijäsenen veneen turvallisen säilytyspaikan etsimisessä. Suomen ja Ahvenanmaan lisäksi Trossi-jäsenedut ovat käytössä myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavissa järjestelmissä. TROSSI pieni i hinta isosta s avusta a Kuva: Samuli Saarioinen Omaisuuden pelastaminen ei ole osa meripelastusta, vaan omistaja saattaa joutua vastaamaan pelastuskustannuksista. Kustannukset nousevat nopeasti suuriksi, joten vakuutuksen ottaminen on erittäin suositeltavaa. Vakuutus ei kuitenkaan aina ratkaise ongelmaa, sillä veneitä auttavia pelastusyrityksiä on vesillä harvassa ja avun saaminen voi kestää pitkään. Toisaalta taas, joskus matkan keskeyttänyt ongelma on kohtalaisen pieni, joten pelastusyrityksen odottaminen tuntuu turhalta. Tähän ongelmaan ratkaisuna on Suomen Meripelastusseuran Trossi-jäsenyys. Trossijäsenenä veneilijä saa Meripelastusseuran paikallisyhdistyksiltä apua maksutta venematkan keskeytyessä. Vapaaehtoiset meripelastajat hinaavat veneesi paikkaan, johon ulkopuolinen korjaaja voi tulla korjaamaan vian. Vapaaehtoiset meripelastajat Kun merellä tarvitaan apua, oikea paikka avun pyytämiseen on Meripelastuskeskus- ja lohkokeskukset. Meripelastuksen yleisen hälytysnumeron 0204 1000 kautta puhelu yhdistyy aina tapahtumaalueesta vastuussa olevaan keskukseen (ulkomaisesta verkosta soitettaessa +358 204 1000). Meripelastuskeskuksia ja -lohkokeskuksia ylläpitää Rajavartiolaitos ja ne ovat aina viranomaisten miehittämiä. Keskuksissa työskentelevä meripelastusjohtaja päättää tapauskohtaisesti, onko kyseessä meripelastustehtävä. Jos tehtävä on meripelastustehtävä, se luokitellaan epävarmuus, hälytys- tai hätätilanteeksi ja 6
meripelastusjohtaja päättää miten pelastustehtävä suoritetaan. Rajavartiolaitos suorittaa meripelastustehtävistä itse noin 60 70 prosenttia ja vapaaehtoiset meripelastajat 25 prosenttia. Mikäli kyseessä ei ole meripelastustehtävä, mutta avuntarvitsija on Trossijäsen, ohjaa meripelastuskeskus tällaisen tehtävän parhaiten soveltuvalle vapaaehtoiselle meripelastusyksikölle. Vapaaehtoisyksikkö huolehtii sitten tehtävän suorittamisesta itsenäisesti. Trossitehtävät pyritään hoitamaan mahdollisimman pikaisesti, mutta joskus voi olla tarkoituksenmukaisinta sopia tehtävän suorittamisesta esimerkiksi illalla, jolloin vapaaehtoiset meripelastajat voivat tehdä työpäivänsä normaalisti. Tyypillinen Trossitehtävä voi olla esimerkiksi: Saaren rannassa kiinni olevasta veneestä loppuu virta. Silloin Trossijäsenen kannattaa soittaa meripelastuksen hälytysnumeroon 0204 1000, kertoa tilanne ja kertoa myös, että hän on Trossijäsen. Tämän jälkeen meripelastuskeskus tai -lohkokeskus hälyttää paikalliset vapaaehtoiset meripelastajat. Kesäviikonloppuina vapaaehtoiset pyrkivät olemaan valmiiksi vesillä, joten paikasta riippuen avun voi saada nopeastikin. Kun puna-valkoinen meripelastajien vene tulee Trossijäsenen luokse, yrittävät meripelastajat ensin käynnistää veneen moottoria apuvirran avulla. Mikäli tämä ei onnistu, otetaan Trossijäsenen vene hinaukseen ja se viedään sellaiseen satamaan, jossa virtaongelma saadaan ratkaistua. Hinauksen aikana ihmiset voivat olla omassa veneessään. Järjestelmä toimii vastaavanlaisesti myös Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Näissäkin maissa avunpyynnöt osoitetaan paikalliseen meripelastuskeskukseen, joka ratkaisee onko kyseessä meripelastus- vai Trossitehtävä. Esimerkiksi Ruotsissa apua pyydetään yleisen hätänumeron 112 kautta, mutta meripelastuskeskuksen tavoittaa siellä myös suorasta numerosta +46 3164 8020. Mikäli ulkomailla paikallisen kielen tai meripelastuksen kansainvälisen kielen englannin puhuminen epäilyttää, apua saa myös Suomen meripelastuksen kansainvälisen hälytysnumeron +358 204 1000 kautta. Tällöin puhelu ohjautuu meripelastuskeskukseen Suomessa, joka ottaa tarvittavat tiedot ylös ja välittää sen sitten ulkomaille. Näin Trossiveneilijän apuun tulee paikallinen vapaaehtoisyksikkö, joka hoitaa veneilijän ja veneen turvaan. Trossimaksu on 60 vuodessa ja se sisältää aina paikallisen jäsenyhdistyksen jäsenyyden. Yhdistyksen jäsenet saavat myös muita etuja, kuten kotiin postitettavan Meripelastus-lehden sekä mahdollisuuden osallistua jäsenvenetapahtumiin. Valtaosa Helsingin Meripelastusyhdistyksenkin jäsenistä on nykyään myös Trossijäseniä. Trossimaksu maksetaan jäsenmaksun yhteydessä. Mikäli et ole vielä Trossijäsen, voit liittyä jäseneksi nettisivujemme www.hmpy.fi kautta. Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti 7
KLADI - otteita kevään ja alkukesän tapahtumista Tulokkaat tulevat! Helsingin Meripelastusyhdistys järjesti yhdessä pääkaupunkiseudun muiden meripelastusyhdistysten kanssa uusille meripelastajille tarkoitetun tulokaskoulutuksen huhtikuun aikana. Helsingin osalta mukaan haki 37 henkilöä, joista mukaan voitiin ottaa kahdeksan. Tulokaskoulutus sisälsi teoriaa ja käytännön opetusta. Käytännön opetusta järjestettiin muun muassa Meriturvalla Lohjalla. Meriturvan altaassa tulevat meripelastajat oppivat pelastautumaan ja toimimaan vedessä, mikäli oma pelastusvene syystä tai toisesta jouduttaisiin jättämään. Tutuksi tulivat muun muassa pelastuslautat ja erilaiset pelastusasennot vedessä. Vesille ja valmiuteen HSM 71 Rautauoma ja HSM 77 Nihti talvehtivat Espoon Meripelastajien tukikohdassa Mellstenissä. Kuva: Juhapekka Hietala Jaakko Heikkilä (vas) ja Markku Tamminen huoltamassa Rautauoman vesisuihkuvetolaitetta. Kuva: Jussi Lammi Lumien vähitellen sulaessa aloitettiin myös veneiden kevätkunnostus. Suurimman remontin koki Rautauoman toinen kytkin, josta viime syksynä Kuva: Henrik Rehnström tuli voiteluöljyt pois. Kytkin irrotettiin ja vietiin tarkistettavaksi valtuutetun korjaamon toimesta. Nihdin suurimmat huollot kohdistuivat vesisuihkuvetolaitteeseen. Se avattiin tarkistusta varten ja todettiin hyväkuntoiseksi. Luonnollisesti veneille tehtiin myös kaikki normaalit kevätkunnostukset. Veneet laskettiin veteen 5.5. ja meripelastusvalmiuteen HSM 77 Nihti pystyttiin asettamaan 13.5 ja HSM 71 Rautauoma 21.5. Kuva: Henrik Rehnström Tulokaskoulutuksen jälkeen opetus jatkuu yhdistysten normaaleissa viikkokoulutuksissa. Tavoitteena on, että uudet meripelastajat olisivat kansimiehiä syksyyn mennessä. Myös nuorisotoimikunnan Aava R huollettiin talven jälkeen. Kuva: Jussi Lammi 8
Talviteloilta suoraan pelastustehtäviin HSM 77 Nihti saatiin talven jälkeen meripelastusvalmiuteen helatorstaina 13.5 kello 15.30. Vain 20 minuuttia tämän jälkeen Meripelastuskeskus Helsinki (MRSC Helsinki) kutsui sitä VIRVE- radiolla kello 15.50: Mustan ja Kuiva Hevosen saarten välissä oli kaksi henkilöä konevikaisessa purjeveneessä. Purjevene oli matkalla telakalta kotisatamaansa ja sen masto oli purjeveneen katolle kaadettuna. Nihdin miehistö käynnisti veneen moottorin ja lähti kohti purjevenettä. 15 minuutin kuluttua purjevene tulikin näkyviin ja hetkeä myöhemmin Nihti oli apua tarvitsevan purjeveneen vieressä. Tekninen vika paljastui polttoaineen loppumiseksi, joten ratkaisuksi tuli hinata vene turvasatamaan. Nihdin hinausköysi kiinnitettiin purjeveneeseen vastuusitoumuksen teon jälkeen ja niin matka kohti turvasatamaa alkoi. Turvasatamaksi valittiin Matosaaren meripelastusasema, sillä se oli lähimpänä ja sinne pystyi hyvin tuomaan polttoainetta. 17.26 purjevene saatiin kiinnitettyä Matosaareen ja niin kauden ensimmäinen meripelastustehtävä oli suoritettu. hajonnut. Veneessä oli kaksi henkilöä. Muuta hätää heillä ei ollut. Onneksi he olivat Trossi-jäseniä, joten omistajille ei koitunut kustannuksia tehtävästä. Nihdin miehistö keskeytti kevätpuuhansa ja lähti hinaamaan venettä. Kello 11.00 HSM 77 Nihti oli Girsholmenissa. Vene päätettiin hinata Mustikkamaalle, jossa se pystyttiin telakalla korjaamaan kuntoon. Takaisin Matosaareen Nihti palasi 13.35. Illalla Nihdin miehistö kävi antamassa virtaa Kallahdenniemen Itäpuolella olevalle veneseurueelle. Veneen akku oli ilmeisesti tyhjentynyt päivän aikana, eikä siinä enää riittänyt virtaa moottorin käynnistämiseen. Sunnuntai 16.5 kello 13.45, HSM 77 Nihdin miehistö oli partioajossa Helsingin edustalla, Vasikkasaaren lähistöllä, kun miehistö huomasi pienen veneen hinaavan isoa mastotonta purjevenettä. Hinauksen kohteena olevasta veneestä viitottiin Nihtiä kohti. Purjevene oli tulossa telakalta ja sen moottorin jäähdytysjärjestelmä ei toiminut, eikä moottoria näin ollen voinut käyttää. Hinaus siirrettiin pikkuveneeltä Nihdille. Purjevene, jossa oli kaksi henkilöä, hinattiin turvasatamaan Kipparlahteen. Tehtävä oli ohi 14.30, ja Nihti jatkoi partioajoaan. Kello 16.15 MRSC Helsinki kutsui jälleen HSM 77 Nihtiä: Hevossalmeen oli hajonnut moottorivene, jossa oli neljä henkilöä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut meripelastustehtävä, sillä seurue oli päässyt rantautumaan maihin, eikä heillä sinänsä ollut hätää. Paikka oli kuitenkin sellainen, ettei venettä olisi voinut siinä korjata. Nihdin päällikkö neuvotteli asiasta seurueen kanssa, jolloin selvisi, että vika johtui vesisuihkuvetolaitteen hydraulisen ohjausjärjestelmän hajoamisesta. Ainoaksi järkevä ratkaisu todettiin, että Nihti hinaisi veneen kotisatamaan. Vene hinattiin Humallahteen, jonne saavuttiin 17.54. Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti Konevikaisen moottoriveneen hinaus oli neljäs viikonlopun aikainen tehtävä. Kuva: Jussi Lammi Kevät alkoi kiireisenä Lämpimänä toukokuisena viikonloppuna 15.5. 16.5 HSM 77 Nihdin miehistö päivysti Matosaaressa. Alkukausi näkyi Nihdin miehistön puuhissa, sillä se varusteli HSM 71 Rautauomaa ja siivoili Matosaaren meripelastusasemaa talven jäljiltä. Kello 10.21 kutsui: Sipoonselän pohjoisrannalla olevaan Girsholmenin saareen oli ohikulkenut veneilijä hinannut moottoriveneen, jonka ohjausjärjestelmä oli Auta meitä auttamaan! Toimintaamme voi tukea usealla eri tavalla: - Voit liittyä jäseneksi - Voit lahjoittaa merkkipäivämuistamiset - Voit ostaa mainostilaa lehdestämme Lisätietoja www.hmpy.fi 9
Meripelastajille nousee ajanmukainen miehistörakennus Helsingin Meripelastusyhdistys on toiminut Jollaksen Matosaaressa vuodesta 1986 lähtien. Saaren maa-alan ja kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki ja yhdistys toimii saaren pohjoisosassa vuokralaisena. 25:n toimintavuoden aikana tukikohtaa on kunnostettu ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi, mutta suihkua ja vesivessaa ei saarella ole koskaan ollut. Toisena puutteena ovat olleet pukeutumis- ja kuivatustilat, joita meripelastusasemalla ei juuri ole ollut. Näistä syistä yhdistys päätyi käynnistämään historiansa suurimman rakennusinvestoinnin. Rakennuksen vaatimuksia ja ulkoasua on hiottu melkein koko 2000-luvun ajan. Viime vuonna suunnitelmista päästiin vihdoin eteenpäin. Keväällä 2009 talolle haettiin rakennusluvat ja syyskokouksessa jäsenistö myönsi hallitukselle valtuudet urakkasopimuksen tekemiseen. Loppusyksyn ja alkutalven aikana tyhjennettiin uudisrakennuksen paikalla sijainnutta vajaa. Vanhan liiterin seinät saivat kyytiä vuoden pahimman talvimyrskyn aikaan helmikuussa, ja hetkeä myöhemmin 1800-luvun lopulta peräisin ollut rakennus oli historiaa. Tyhjältä näyttää. Kevät voi saapua ja uuden talon rakentaminen alkaa. Uuden miehistörakennuksen rakentajana toimii Rakennus ja maalaus Jaakko Virtanen Oy, jonka kanssa yhdistys solmi rakennussopimuksen viime vuoden lopulla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan talon piti olla valmiina juhannukseen mennessä, mutta kovan talven johdosta rakennustyöt pääsivät alkamaan kuukauden verran myöhässä. Näin ollen rakennusliikkeen osuus valmistunee loppukesästä, minkä jälkeen talo maalataan talkoovoimin. Myös rakennuksen lattia ja sisustaminen tehdään talkoovoimin. Käyttöön talo saadaan alkusyksystä. Antti Salmenlinna purkaa liiterissä ollutta puuceetä. Suojavarustus tarvittiin pakkasen, ei hajun vuoksi. Talon purkamisessa syntyneet jätteet pyritään käyttämään uudestaan mahdollisuuksien mukaan. Laudat päätyvät saunan polttopuiksi, ja rakennuksen eristeenä ollut puru hyödynnetään päärakennuksen eristyksen täydennyksessä. Talvimyrskyssä vajan purkamisessa riitti haasteita. Aloituskokouksessa miehistörakennuksen perustuksia päädyttiin hieman korottamaan, jotta mahdollinen meriveden pinnan nousu ei aiheuttaisi rakennukselle vahinkoa. Puu on uuden rakennuksen hallitseva materiaali, eikä muunlaista materiaalia saaristo-oloihin edes harkittu. Rakennuksen ulkonäöllä on muutenkin suuri merkitys yhdistykselle, sillä uuden talon haluttiin istuvan mahdollisimman hyvin vanhaan miljööseen. 10
Pisteytä jäsenlehtesi netissä Rakennusliike sai valettua talon perustukset toukokuun alussa, minkä jälkeen aloitettiin kantavien rakenteiden rakentaminen. Myös kattotuolit saapuivat Matosaareen toukokuussa. Samaan aikaan katon rakentamisen yhteydessä eteni myös seinien pystytys. Rakentamisessa ei käytetä valmiita elementtejä, vaan valtaosa talosta tehdään paikan päällä. Nyt voit helposti antaa palautetta lehdestä yhdistyksen nettisivujen kautta. Osoitteessa www. hmpy.fi on osio lehti, josta palautteen antaminen onnistuu parilla klikkauksella. Jokaiselle lehden isommalle jutulle voi antaa oman arvosanan ja lisäksi osiosta löytyy muutama koko lehteä koskeva kohta. Tilaa on myös vapaalle sanalle. Palautteen antaminen onnistuu nimettömästi. Ensimmäistä kertaa arvosteleminen oli mahdollista edellisen lehden ilmestymisen jälkeen. Viime lehdestä eniten palautetta tuli pienestä fontista ja pienistä kuvista. Jotta teksti olisi helpommin luettavissa, tässä lehdessä sivujen koko on isompi, jolloin myös fontti ja kuvat ovat suurempia. Pelastustehtäville palautekanava Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti Ensimmäisenä suomalaisena meripelastusyhdistyksenä Helsingin Meripelastusyhdistys alkaa kerätä palautetta avustetuilta ja pelastetuilta henkilöiltä. Jokaisen tehtävän jälkeen pelastusvenemiehistö antaa avuntarpeessa olleelle henkilölle palvelukortin, joka ohjaa avustetun antamaan palautetta yhdistyksen nettisivuille. Palautteen avulla yhdistys pyrkii parantamaan pelastustehtävien suorittamista ja ottamaan entistä paremmin avun tarpeessa olevien näkökulmat huomioon toiminnassaan. Palautteen voi antaa tiettyyn tehtävään kohdennettuna tai nimettömästi. 11
Turvanasi viisi valpasta meripelastusyhdistystä Veneilijöitä auttaa pääkaupunkiseudulla viisi vapaaehtoista meripelastusyhdistystä. Mitkä ja missä ne ovat, ja miten ne toimivat? Kaikilla pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistyksillä on sama päämäärä, pelastaa ja auttaa merihätään joutuneita ihmisiä. Tätä varten yhdistysten pelastusvenemiehistöt ovat avovesikautena valmiit lähtemään hädässä olevien luokse vuorokauden ympäri. Kun pelastusveneet eivät ole välittömässä lähtövalmiudessa merellä tai tukikohdassaan, voidaan niiden miehistöt hälytysjärjestelmien avulla hälyttää tehtäviin. Meripelastustehtävät johdetaan Katajanokalla toimivasta, Rajavartiolaitokseen kuuluvasta Helsingin Meripelastuslohkokeskuksesta. Vaikka yhdistykset ovatkin itsenäisiä, niin yhteistyön avulla yhdistykset paikkaavat toisiaan esimerkiksi, jos jonkin yhdistyksen pelastusvene on poissa käytössä teknisen vian vuoksi. Myös koulutusyhteistyö on erittäin tiivistä ja yhteiset harjoitukset kuuluvat normaaliin toimintaan. Käydään katsomassa, millaiset vapaaehtoiset meripelastusyhdistykset pääkaupunkiseudulla oikein toimivat. Helsingin Meripelastusyhdistys on suurin ja vanhin pääkaupunkiseudun yhdistyksistä. Jollaksen Matosaaressa toimivalta meripelastusasemalta löytyvät pelastusveneet HSM 71 Rautauoma ja HSM 77 Nihti (kuvassa alla) ovat valmiina auttamaan apua tarvitsevia ihmisiä. Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue on Helsingin ja Sipoon vesistöt, mutta tarpeen vaatiessa pelastustehtäviin yhdistyksen veneillä lähdetään Porvoon ja Kirkkonummen välille, ja etelässä aina Viron vesille saakka. Vuosittain yhdistyksen meripelastajat suorittavat suunnilleen sata tehtävää. Yhdistys panostaa myös meriturvallisuuden edistämiseen, kouluttamalla nuorisoa ja veneilijöitä turvalliseen veneilyyn. Kuva: Nina Hiltunen Helsingissä sijaitsee myös Meripelastusasema 1, joka toimii Eteläsataman Vironaltaalta käsin. Aseman kalustona ja samalla koko Meripelastusseuran lippulaivana toimii pelastusristeilijä Jenny Wihuri (kuvassa alla. Jenny Wihurilla on aina mukanaan myös apuvene Antti). Muista yhdistyksistä poiketen, asema toimii suoraan osana vapaaehtoisten meripelastajien kattojärjestöä Suomen Meripelastusseuraa. Tämän takia aseman toiminta poikkeaa paikallisyhdistyksistä, sillä asema suorittaa paljon kaikkia seuran meripelastajia palvelevia koulutuksia sekä toiminnan ja kaluston esittelyjä. Meripelastusasema 1:lle tyypillisiä tehtäviä ovat pitkäaikaista osallistumista vaativat tehtävät. Tällaisia ovat esimerkiksi Tall Ships Racen kaltaiset saattotehtävät, jossa Jenny Wihuri seuraa purjealuksia pitkin Suomenlahtea, Saaristo- ja Ahvenanmerta, ollen valmiina auttamaan mahdollisten onnettomuuksien sattuessa. Jenny Wihuri on myös tuttu näky eteläisellä Itämerellä vuosittaisessa Baltic Sarex -meripelastusharjoituksessa Tanskan Bornholmissa, sekä sellaisissa Suomessa järjestettävissä tapahtumissa, jotka keräävät veden äärelle paljon ihmisiä. Erikoisempien tehtävien lisäksi Jenny Wihuri auttaa apua tarvitsevia veneilijöitä myös pääkaupunkiseudun alueella. Helsingin itäpuolella Porvoon ja Sipoon vesillä 12
toimii Porvoon meripelastusyhdistys, jonka asemapaikka sijaitsee Emäsalon sillan juuressa Emäsalon puoleisessa päässä. Yhdistyksellä on käytössään Englannista käytettynä Suomeen ostettu pelastusristeilijä MacElliot (kuvassa alla), joka kävi talven aikana läpi perusteellisen ohjaamoremontin. Iästään huolimatta MacElliot on erittäin käyttökelpoinen alus avomerellä tapahtuvia tehtäviä varten. Porvoon ja Sipoon sisäsaaristo on MacElliotille haasteellista seutua, sillä 1,5 metrin syväys rajoittaa aluksen käyttöä näillä alueilla. Tämän takia MacElliotilla on käytössään oma pieni apuvene, ja yhdistys on myös saamassa uuden PV 2 -luokan mukaisen 8-metrisen pelastusveneen vuoden 2011 aikana. Kuva: Paula Rytkölä Lisäksi pelastusveneen miehistöjen tukikohtana käytetään Espoon ja Kirkkonummen rajalla, 9 metrin talviväylän varrella sijaitsevaa Herrökobbenin saarta. Yhdistys on saamassa Mikrolog II:n rinnalle toisen pelastusveneen. Tämä vene olisi Porvoolaisten tapaan PV 2 -luokan pelastusvene, joka olisi omiaan varsinkin sisäsaaristossa tapahtuvissa tehtävissä. Espoon yhdistys eroaa muista pääkaupunkiseudun yhdistyksistä siten, että se toimii myös merellisenä VPK:na, eli sopimuspalokuntana. Palokuntatehtäviä varten osa miehistöstä on koulutettu myös saaristossa tapahtuvia sammutustehtäviä varten. Pelastustehtävien lisäksi Espoon Meripelastajat kouluttaa aktiivisesti veneilijöitä turvalliseen veneilyyn Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen (EVTY) puitteissa. Etupäässä tässä tarkoituksessa on yhdistyksen kolmaskin vene, joka on nimeltään Meriaura. Kirkkonummella sijaitsee pääkaupunkiseudun läntisin meripelastusyhdistys, Porkkalan Meripelastajat. Yhdistyksen kotisatama sijaitsee Upinniemen varuskunta-alueella. Aluksena porkkalalaisilla on Helsingissä vuonna 2007 käytössä ollut PV 5 -luokan prototyyppi, joka tunnetaan nykyään nimellä Aktia (kuvassa alla). Suomen Meripelastusseura Espoon Meripelastajat toimii pääasiassa Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen vesialueilla. Tehtävämäärien mukana mitattuna yhdistys on viiden suurimman yhdistyksen joukossa. Tällä hetkellä yhdistyksen käytössä on pelastusvene Mikrolog II (kuvassa alla), jonka asemapaikka sijaitsee Espoon Mellstenissä. Yhdistyksen toiminta-alue sijaitsee Porkkalanniemen molemmilla puolilla, Espoon vesiltä aina Inkoon saaristoon saakka. Myös Porkkalanselkä on Aktialle tuttua aluetta. Toisin kuin voisi luulla, Porkkalanselkä ei kuitenkaan muodosta Porkkalan yhdistyksen meripelastustilastoihin tehtäväpiikkiä, vaikka alue isojen aaltojen takia haastava onkin. Yhdistys käyttää partiossa ollessaan tukikohtanaan Bågaskärissä sijaitsevaa Meripelastusseuran koulutuskeskusta. Bågaskärissä nähdään usein Porkkalan, kuten myös muidenkin pääkaupunkiseudun yhdistysten meripelastajia kouluttajina. Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti 13
Meripelastajan mansikkapaikka SUOMENLINNA N N 14
vierasvenesatama palveluineen. Vierasvenelaiturit sijaitsevat suojaisessa Varvilahdessa telakan varustelulaiturin luona sekä salmen rannalla puusillan vieressä. Aiemmin Mattikin veneili paljon omalla veneellään, mutta sittemmin se on jäänyt meripelastusharrastuksen myötä. Matti on ollut mukana Helsingin meripelastusyhdistyksessä 35 vuotta. Lähes jokaista yhdistyksen venettä päälliköinyt Matti päätyi mukaan meripelastustoimintaan työkaverinsa kautta, aluksi hän tuli mukaan aiemmin aktiiviseen sukellusjaostoon. Tällä hetkellä Nihdin ja Rautauoman päällikkönä toimimisen lisäksi Matti vastaa Matosaari-toimikunnasta, joka kunnostaa ja huoltaa yhdistyksen meripelastusasemaa Helsingin Jollaksessa. Joka tiistai Matosaaressa kokoonnutaan talkoisiin. Olen pitänyt huolen siitä, että säässä kuin säässä olen joka tiistai paikalla, nauraa Matti. Vierasvenesatamasta on myös helppo lähteä katselemaan Suomenlinnan muita kohteita. Vuonna 1991 Unescon maailmanperintökohteeksi nimetyssä Suomenlinnassa näkemistä riittää, esimerkiksi itse linnoituksessa muuria on kuusi kilometriä ja tykkejä yhteensä 105. Museoissa on paljon nähtävää ja välipalaa voi haukata alueen ravintoloissa. Vuosittain Suomenlinnassa vieraileekin 700 000 kävijää. Teksti: Senni Jokinen. Kuvat: Senni Jokinen, Heikki Salminen ja J-P Lumilahti 15
Matosaaripäivä 29.8.2010 klo 14 17 Tule tutustumaan Helsingin Meripelastusyhdistyksen toimintaan ja Matosaaren meripelastusasemaan. Myös aluksemme ovat avoinna yleisölle, ja mukaan pääsee pienelle ajolenkille. Matosaaripäivänä juhlitaan myös uuden miehistörakennuksemme valmistumista. Paikalla on puffetti, josta voi ostaa pikkupurtavaa ja juotavaa. Matosaaren rajallisten pysäköintitilojen vuoksi pysäköinti on järjestetty Jollasopiston parkkipaikalle, osoite on Jollaksentie 89. Sieltä on noin 800 metrin kävely Matosaareen. Reitti on opastettu. Lämpimästi tervetuloa! 16
Sjöräddarna får en tidsenligt byggnad för mannskapet Helsingfors Sjöräddningsförening har fungerat på Maskholmen i Jollas sedan 1986. Tomten och fastigheterna ägs av Helsingfors stad och föreningen är hyresgäst på holmens nordligaste del. Under 25 år har basen reparerats så att den är tidsenligare och fungerar bättre men dusch och vatten-wc har holmen aldrig haft. Den andra bristen har varit omklädnings- och torkrum som sjöräddningsstationen inte har haft. På grund av dessa orsaker beslöt föreningen inleda det största byggnadsprojektet i föreningens historia. Specifikationen och utseendet har fi lats under nästan hela 2000-talet. Under det förra året kom vi äntligen från planering till förverkligande. Under våren 2009 ansöktes om byggnadstillstånd och på höstmötet gav medlemmarna styrelsen fullmakt att underteckna ett byggnadskontrakt. Under senhösten och i början av vintern tömdes skjulet som stod på byggnadsplatsen. Det gamla vedlidrets väggar fick stryka med vid tiden för årets värsta vinterstorm i februari och ett ögonblick senare var byggnaden från 1800-talet historia. Avfallet som uppstod vid rivningen av byggnaden strävar vi till att återanvända så långt som möjligt. Bräderna blir ved för bastun och sågspånet i isoleringen kommer att användas vid förbättringen av isoleringen av huvudbyggnaden. därför bli färdig i slutet på sommaren varefter huset målas med talkoarbete. Också byggandens golv och inredning sköts med talko. Huset kan tas i bruk i början på hösten. På det första byggnadsprojektmötet beslöts att höja husets grund litet så att en höjd havsvattennivå inte skadar byggnaden. Den nya byggnadens dominerande material är trä; andra material för en byggnad i skärgården övervägdes inte. Utseendet har en stor betydelse för föreningen för man ville att den nya byggnaden skulla passa in så bra som möjligt i den gamla miljön. Bild: Samuli Saarioinen Byggnadsfirman fi ck grunden gjuten i början på maj varefter man började bygga de bärande konstruktionerna. Takstolarna anlände också till Maskholmen i maj. Samtidigt som taket byggdes framskred också byggandet av väggarna. Man använder inte färdiga element utan det mesta av byggnaden byggs på platsen. Den nya manskapsbyggnaden byggs av byggoch målarfirman Jaakko Virtanen Oy med vilken kontraktet undertecknades i slutet av förra året. Enligt den ursprungliga planen skulle huset vara färdigt till midsommaren men på grund av den stränga vintern kom byggnadsarbetena igång en månad försenade. Byggnadsfirmans andel av arbete beräknas Text och bild: Jukka-Pekka Lumilahti 17
Det soliga veckoslutet lider mot sitt slut och det är tid att återvända hem. När man vrider om nyckeln startar inte motorn, vad gör man då? Ålands hav har avverkats och Stockholms vackra skärgård öppnar sig framför båtens för. En duns, och båten stannar plötsligt. Varifrån kom den stenen börjar tankarna snurra. Inget vatten kommer in, men utan hjälp kommer man inte loss. Vad göra? Att rädda egendom är inte en del av sjöräddningen utan ägaren kan tvingas att stå för räddningskostnaderna. Kostnaderna kan fort bli stora, så det kan varmt rekommenderas att ta en försäkring. Försäkringen löser dock inte alltid problemet för, det fi nns glest med räddningsbolag som hjälper fritidsbåtar till sjöss, och det kan ta länge att få hjälp. Dessutom är problemet, som gjort att resan avbrutits, ibland ganska litet så det känns onödigt att vänta på ett räddningsbolag. Lösningen på problemet är Finlands Sjöräddningssällskaps Trossen-medlemskap. En båtägare som är medlem i Trossen får gratis hjälp av Sjöräddningssällskapets medlemsföreningar då resan avbryts. De frivilliga sjöräddarna bogserar din båt till ett ställe där en utomstående reparatör kan komma för att reparera felet. De frivilliga sjöräddarna hjälper också med att finna en reparatör, för det är inte alltid lätt att hitta en reparatör på främmande ort. Bogseringen är gratis för en Trossen-medlem men reparationen måste man betala. Om man blir tvungen att vänta på reparationen en längre tid, hjälper de frivilliga sjöräddarna att söka ett säkert ställe att förvara båten på. De förmåner som hör till Trossen-medlemskapet gäller förutom i Finland och på Åland, också i Sverige, Norge och Danmark. När man behöver hjälp till havs är det rätta stället att be om hjälp Sjöräddningscentralen eller sjöräddningsundercentralerna. Genom sjöräddningens allmänna alarmnummer 0204 1000 (+358 204 1000 om man ringer från ett utländskt nät) går samtalet alltid till den central som svarar för det ifrågava- TROSSEN ett litet pris för en stor hjälp 18
rande området. Sjöräddningscentralen och sjöräddningsundercentralerna sköts av Gränsbevakningsväsendet och de bemannas alltid av myndigheter. Sjöräddningsledaren i sjöräddningscentralerna besluter i varje enskilt fall om det är frågan om ett sjöräddningsuppdrag. Om uppdraget är ett sjöräddningsuppdrag klassas det som en osäker, alarm- eller nödsituation och sjöräddningsledaren besluter hur uppdraget utförs. Gränsbevakningsväsendet utför själv 60-70 procent av sjöräddningsuppdragen och de frivilliga sjöräddarna 25 procent. Om det inte är fråga om ett sjöräddningsuppdrag, men den som behöve hjälp är Trossen-medlem, ger sjöräddningscentralen uppdraget åt den lämpligaste frivilliga sjöräddningsenheten. Den frivilliga enheten utför sedan uppdraget självständigt. Man strävar till att sköta Trossen-uppdragen så snabbt som möjligt men ibland kan det vara ändamålsenligt att komma överens om att utföra uppdraget först på kvällen, så att sjöräddarna kan först avsluta sin normala arbetsdag. Ett typiskt Trossen-uppdrag är att strömmen har tagit slut för en båt förtöjd vid stranden. Det lönar sig för Trossen-medlemmen då att ringa sjöräddningens alarmnummer 0204 1000, förklara situationen och att han är Trossen-medlem. Efter detta alarmerar sjöräddningscentralen eller sjöräddningsundercentralen de lokala frivilliga sjöräddarna. Under sommaren veckoslut strävar de frivilliga till att vara färdigt ute till sjöss så hjälpen kan, beroende på platsen, komma snabbt fram. När sjöräddarnas rödvita båt kommer till Trossen-medlemmen försöker sjöräddarna först starta motorn med hjälpström. Om detta inte lyckas tas Trossen-medlemmens båt på bogser och förs till en hamn där strömproblemet kan åtgärdas. Under bogseringen kan människorna stanna i sin egen båt. Systemet fungerar på motsvarande sätt i Sverige, Norge och Danmark. Också i dessa länder riktas en förfrågan om hjälp till den lokala sjöräddningscentralen, som besluter om det är frågan om ett sjöräddnings- eller ett Trossen-uppdrag. Bild: Hannu Rainetoja T.ex. i Sverige ber man om hjälp via det allmänna alarmnumret 112 men sjöräddningscentralen kan också nås via direktnumret +46 3164 8020. Om man är osäker på det lokala språket eller det internationella sjöräddningsspråket, engelska, kan man också få hjälp via Finlands sjöräddnings internationella alarmnummer +358 204 1000. Då går samtalet till sjöräddningscentralen i Finland, som tar upp uppgifterna och förmedlar dem vidare. På detta sätt får Trossen-medlemmen hjälp av en lokal frivilligenhet som för båtägaren och båten till säkerhet. Trossen-avgiften är 60 i året och i den ingår alltid medlemskapet i den lokala medlemsföreningen. Största delen av Helsingfors Sjöräddningsförenings medlemmar är nu Trossen-medlemmar. Trossen-avgiften betalas i samband med medlemsavgiften. Om du inte ännu är Trossen-medlem går det att ansluta sig via våra nätsidor www.hmpy.fi. Hjälp oss att hjälpa! Du kan stöda vår verksamhet på flera olika sätt: - Du kan bli medlem - Du kan donera bemärkelsedagsgåvor - Du kan köpa annonser i vår tidning Tilläggsuppgifter www.hmpy.fi 19
*. LP72* Eläköön elämän rikkaus! Aloita reilu ja mutkaton pankkisuhde Nooa Säästöpankkiin! Nooa Säästöpankki on oikea pankki sinulle, joka arvostat luotettavaa pankkikumppania, yksilöllistä ja joustavaa palvelua, sujuvaa päätöksentekoa sekä kilpailukykyistä hinnoittelua. Meille jokainen asiakas on tärkeä ja jokaiselle asiakkaalle on aikaa. Reilua ja mutkatonta pankkipalvelua tarjoamalla haluamme tuoda rikkautta asiakkaan elämään! Jätä meille yhteydenottopyyntö osoitteessa www.saastopankki.fi/nooa tai poikkea juttelemaan. Nooa Säästöpankki Itäkeskus, Pasaasi 101, Puh. 010 436 6450