Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät 21.10.2015
Tieteellisen julkaisemisen toimijat Suomessa Tieteelliset seurat Yliopistopainot/yliopistokustannukset Kaupalliset @edekustantajat: Gaudeamus ja Vastapaino Muut kaupalliset kustantajat julkaisevat joskus @eteellistä kirjallisuuga Tutkimuslaitokset Yhteistoimintaelimiä Suomen @edekustantajien liigo Suomen @edetoimigajain liigo Tieteellisten seurain valtuuskunta
Val@onapua saavat @eteelliset lehdet ja avoimuus (2012 @lanne)
Ko@maisten leh@en tulomuodostus (keskiarvot, 2012 @lanne) 224 2942 2934 8642 Myyn@ Val@onapu Muut avustuksest Muut tulot Mainokset 6947
Val@onapua saaville lehdille tyypillisiä piirteitä Sivutoimises@ toimiteguja - > Pienemmät kulut kuin vastaavilla ulkomaisilla lehdillä Palkkakulut sil@ suuremmat kuin painatuskulut Alhainen myyn@hinta: Ko@maan @lausten keskimääräinen hinta v. 2014 oli 42 euroa Riippuvaisuus val@onavusta, muga myös muista tuloista, kuten Elektra- tuotoista ja jäsenmaksuista Suurin osa vanhoista lehdistä pitää kiinni painetusta versiosta Uudet lehdet verkkoleh@ä
Leh@en menestykseen / selviytymiseen vaikugavat KirjoiGajakunta Ko@mainen ja kansainvälinen KirjoiGajakunta vaikugaa Jufo- luokituksen ylläpitoon ja päinvastoin Vapaaehtoistyötä tekevät toimigajat Lukijakunta Seuran jäsenet Muut ko@maiset lukijat Ulkomaiset lukijat Rahoitus Tilausmaksut Elektra/Edilex Seuran jäsenmaksuista tuloutegava osa Val@onapu Muut avustukset (vähenemässä)
Suhtautuminen avoimuuteen periaageessa myönteistä KirjoiGajakunnan ylläpitäminen RahoiGajilta tuleva paine Näkyvyys Tiedon vapaa saatavuus
Huolenaiheita Kultaisessa avoimuudessa keskeinen ratkaistava asia on rahoitus TilaustuoGojen korvaaminen Elektra / Edilex tuogojen korvaaminen Rinnakkaistallennuksessa keskeinen ratkaistava asia on Elektra- leh@en osalta Kopiosto- korvaukset Tällä hetkellä Kopiosto sallii vertaisarvioimagomien ar@kkelien rinnakkaistallennuksen Seurat pelkäävät myös, egä niiden jäsenet lakkaavat maksamasta jäsenmaksua, jos keskeinen jäsenetu muuguu kaikille avoimeksi Kuvia käygävillä @eteenaloilla ratkaistava kuvien hinta ja käygöoikeudet museoiden ja kuvapalvelujen käytännöt vaihtelevia
Leh@en avoimuuden rahoitus Ar@kkelien käsigelymaksut Ko@maiset lehdet pelkäävät menegävänsä kirjoigajakuntaa, jos maksut otetaan käygöön Val@onapu Lehden kulujen kagaminen pelkällä val@onavulla koetaan riskial]iksi Konsor@omalli Kansallinen: tutkimusrahoigajat, yliopistot, kirjastot? Kansainväliset alakohtaiset konsor@ot, kuten Scoap3? Seuran oma rahoitus TuoGaa jatkossakin osan rahoituksesta Freemium Ei riigävä, kun leh@en @lauskanta nytkin pieni ja pienenisi avoimuuden myötä
Ko@maiset lehdet avoimiksi ja vaikugamaan - hanke TSV: OJS- alustan kehigäminen, joga avointen leh@en julkaiseminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa ja kulut tätä kauga pienenisivät Kansalliskirjasto: Avoimuuden rahoitusmallien selvigäminen ja konsor@omallin pilotoin@
Kansainvälises@kin kirjojen avoimuus kokeiluasteella verraguna leh@in Erilaisia rahoitusmuotoja on kehitegy: Knowledge Unlatched kirjastot rahoigavat Open Library of Humani@es apurahoja + kirjastot Open Edi@on Freemium- malli Avoimet kirjat
Avoimet kirjat Suomessa Suurin osa kirjoja kustantavista @eteellisistä seuroista sallii väitöskirjojen rinnakkaistallennuksen Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura tallentanut muutkin julkaisunsa Heldaan rinnalla painegu kirja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ryhtyy pilotoimaan @eteellisten sarjojen avoimuuga Studia Fennica sarjalla Freemium- malli: painegua julkaisua myydää rinnalla Val@onapua saavat @eteelliset seurat voivat kokeilla avoimuuga pienellä riskillä. Kaupalliset kustantajat eivät todennäköises@ ryhdy avoimuuteen, jos selkeää rahoitustapaa ei ole
Pallo kirjastoille Miten @lausmaksuista siirrytään avoimuuden kustannusten kagamiseen? Voisiko ko@maisen aineiston avulla pilotoida rahoitusmalleja? Kulut näissä pienemmät val@onavun ja vapaaehtoistyön takia Voidaanko ko@maisia leh@ä ja kirjoja integroida kansainvälisiin palveluihin? Julkaisuarkistojen rooli kirjojen tallennuspaikkana?
Kansainvälisten suomalaisten sarjojen merkitys Luonnon@eteelliset sarjat usein keskeisiä julkaisukanavia pohjoisten alueiden luonnon ja ympäristön tutkimuksessa Humanis@set sarjat edustavat usein perinteisiä @eteellisiä vahvuusalueitamme, kuten an@ikintutkimusta
Ko@maisilla kielillä julkaistavia sarjoja tarvitaan Suomelle tärkeät aiheet ja näkökulmat saavat julkaisu@laa Suomelle tärkeistä aiheista voidaan puhua ko@maisin kielin ja seligelemägä tai muugamaga peruskäsigeitä Tieteellistä terminologiaa ylläpidetään ja kehitetään ko@maisilla kielillä
Lopuksi Matkalla avoimuuteen joutuu joskus likaisiinkin töihin, kuten pelastamaan digitoitavaa aineistoa kostuneen varaston kellarista. Kiitos mielenkiinnosta! Johanna.lilja@tsv.fi