Jussi Juorun murhatutkimus 10.3.2011 Jyväskylän yliopisto
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... i Jussi Juorun murhatutkimus... 1 Epäillyt... 3 Tulostaulukko... 4 Sormenjälkitutkimus... 5 Valkoinen jauhe... 6 Tussikromatografia... 7 Verijäljet... 8 POSTERIT Rikospaikan tekninen tutkinta... 10 Kemiallisten yhdisteiden eristäminen ja tunnistaminen... 11 Sormenjäljet... 12 DNA-tunniste... 13 Muistiinpanoja... 14 i
Jussi Juorun murhatutkimus Tunnetun juorulehden päätoimittaja Jussi Juoru löydettiin kuolleena kotoaan. Jussi Juorun vaimo, Riikka Juoru, löysi ruumiin keittiöstä palatessaan työmatkalta. Tutkinnat viittaavat siihen, että Jussi Juoru oli leipomassa sitruunatorttua, kun hänet yllätettiin ja murhattiin keittiöveitsellä. Rikospaikkatutkijat keräsivät seuraavat todisteet paikan päältä: murha-aseeksi tunnistettu keittiöveitsi, jossa havaittu vain uhrin sormenjälkiä sitruunatortun resepti, jossa tuntemattomia sormenjälkiä lattialle kaatunut valkoinen jauhe lattialta löytynyt paperille kirjoitettu viesti: Ups!. Pian tutkimusten lähtiessä käyntiin otettiin kiinni neljä epäiltyä, jotka kaikki olivat soittaneet murhapäivänä uhrille. Kaikilta epäillyiltä kerättiin talteen päällysvaatteet, joista löydettiin verta muistuttavia jälkiä valkoista jauhetta. Lisäksi jokaiselta epäillyiltä löytyi hallustaan erilaisia tavaroita, joista todisteiksi kerättiin muun muassa mustat tussit. Epäiltyjä haastateltiin ja selville saatiin seuraavaa: Ensimmäinen epäilty, Rami Ryökäle, oli Jussi Juorun työkaveri ja hänen hyvä ystävänsä. Rami työskentelee juorulehden intohimoisena ruokatoimittajana. Hän kertoi soittaneensa uhrille antaakseen vielä muutaman hyvän vinkin sitruunatortun valmistamiseen. Lisäksi Rami Ryökäle tunnisti toisen epäillyn Piia Pulmusen. Rami kertoi nähneensä Piia Pulmusen tapaavan Jussin murhaa edeltäneenä iltana Jussin toimistolla. Piia Pulmunen on tullut julkisuudessa tunnetuksi Big Brotherin tosi-tv-tähtenä. Hän kertoi käyneensä tapaamassa Jussi Juorua mehevän paljastuksen takia ja soittaneensa hänelle murhapäivänä samasta aiheesta. 1
Kolmas epäillyistä, Merja Mallikas, oli uhrin anoppi. Jussin vaimo myönsi äidillään ja aviomiehellään olleen aina huonot välit. Merja kertoi yrittäneensä tavoittaa Riikkaa soittamalla Jussille murhapäivänä. Viimeinen epäillyistä, Veijo Viekas, on Riikka Juorun ex-mies. Huhujen mukaan Veijo Viekas elättelee edelleenkin toiveita Riikan ja hänen yhteisestä tulevaisuudestaan. Haastateltaessa hän kielsi soittaneensa Jussille murhailtana. TÄMÄN TARINAN JA JOHTOLANKOJEN PERUSTEELLA TEIDÄN TULEE RYHMÄSSÄ SELVITTÄÄ, KUKA EPÄILLYISTÄ ON SYYLLINEN. JOHTOLANKOJA OVAT - SORMENJÄLJET RESEPTISSÄ, - VALKOINEN JAUHE EPÄILTYJEN VAATTEILLA, - RIKOSPAIKALTA LÖYDETTY VIESTI JA EPÄILLYILYÄ LÖYDETYT TUSSIT JA - EPÄILTYJEN VAATTEILTA LÖYDETYT PUNAISET TAHRAT. MUKAVIA RIKOKSEN RATKOMISHETKIÄ. 2
Epäillyt Rami Ryökäle - Juorulehden ruokatoimittaja - Ikä: 52 vuotta Piia Pulmunen - Tosi-tv-tähti - Ikä: 23 vuotta Merja Mallikas - Jussi Juorun anoppi - Ikä: 63 vuotta Veijo Viekas - Riikka Juorun ex-mies - Ikä: 41 vuotta 3
Tulostaulukko Merkitse taulukkoon rastilla kunkin tutkimuksen tulokset. Rasti merkitään, kun epäillyn antama näyte vastaa rikospaikan näytettä. Kun olet suorittanut kaikki tutkimusvaiheet, voit päätellä tekemiesi tutkimusten perusteella, kuka epäillyistä on syyllinen. Rami Ryökäle Piia Pulmunen Merja Mallikas Veijo Viekas Sormenjälki Jauhe Tussi Verijälki 4
Sormenjälkitutkimus Murhapaikalta löytyi sitruunatorttuohje, jossa oli kolmet sormenjäljet. Yhdet sormenjäljistä olivat uhrin Jussin, mutta kaksia muita sormenjälkiä ei ole vielä tunnistettu. Tunnistatko sinä kenelle sormenjäljet kuuluvat? Sormenjäljet ovat yksilöllisiä, joten niitä voidaan käyttää rikosten tutkinnassa. Sormenjäljet toimivat usein todisteina siitä, että epäilty on ollut rikospaikalla ja niiden avulla voidaan ratkaista rikoksia. Työturvallisuus: Suojakäsineet, suojalasit ja suojatakki. Tarvikkeet: Suodatinpaperi, suojakäsineet, kaasupoltin, ninhydriinin asetoniliuosta sumutinpullossa (0,25 g ninhydriiniä ja 25 ml asetonia) Työn suoritus 1. Laita suojakäsineet käsiisi. 2. Sumuta ninhydriiniliuoksella suodatinpaperi märäksi ja anna sen hetken aikaa kuivahtaa. 3. Kun paperi on kuiva, lämmitä paperia kaasupolttimen avulla, riittävän kaukana liekistä. Havainnot Postereihin liittyviä kysymyksiä Onko lapsilla ja vanhemmilla samanlaiset sormenjäljet? Mainitse kolme eri kohoumatyyppiä. Mikä on kriteeri sille, että rikospaikalta löydetyn sormenjäljen ja epäillyn sormenjälki voidaan katsoa samaksi jäljeksi? 5
Valkoinen jauhe Kaikkien neljän epäillyn vaatteista löytyi hienojakoista valkoista jauhetta. Murhapaikalla Jussi Juorun keittiössä perunajauhopussi oli kaatunut ja jauhoja oli ympäri keittiötä. On oletettavaa, että perunajauhot kaatuivat murhan aikoihin, koska jauhoja ei ollut edes aloitettu siivoamaan. Tutki, ovatko epäiltyjen vaatteista löydetyt jauheet perunajauhoja. Työturvallisuus: Suojalasit, työtakki Tarvittavat välineet: 5 lusikkaa, 5 kpl 100 ml dekantterilasia, 5 lasisauvaa Tutkimusohje 1. Liuota lusikallinen kultakin epäillyltä löydettyä jauhetta 50 ml vettä ja kirjaa havaintosi. 2. Mittaa liuosten ph arvot ensin ph-paperilla ja sitten ph-mittarilla. 3. Toista kohdat 1. ja 2. murhapaikalta löytyneelle perunajauholle. 4. Vertaa kohdissa 1. ja 2. tekemiäsi havaintoja kohdassa 3. tekemiisi havaintoihin. Löytynyt jauhe Havainnot liuotuksesta ph-paperi ph-mittari R. Ryökäle P. Pulmunen M. Mallikas V. Viekas Murhapaikan näyte Mitkä jauheet vastaavat murhapaikan näytettä? Mieti mitä muita keinoja on tunnistaa tuntematon aine? 6
Tussikromatografia Rikostutkijat löysivät murhapaikalta murhatun läheisyydestä lapun, johon todennäköisesti murhaaja oli kirjoittanut mustalla tussilla viestin: UPS! Kaikilta neljältä epäilyltä löytyi taskustaan musta tussi. Nyt täytyisi selvittää kenen epäilyn tussilla viesti oli kirjoitettu. Tussin piirtojäljestä emme voi selvittää varmasti onko tussi sama kuin murhapaikalta löytyneen viestin tussi. Tarvitsemme tarkempaa tutkimusta ja siksi käytämme apuna kromatografiaa. Seuraavien välineiden avulla sinun tulisi selvittää, millä tussilla viesti on kirjoitettu: - keitinlasi - kellolasi - vettä - 4 kpl tusseja - etanolia - murhapaikan viesti: UPS! Suunnittele, miten selvittäisit tapauksen. Tarvittaessa saat apua pienryhmäsi ohjaajalta, kun suunnitelma on valmis ja ryhmäsi ohjaaja on hyväksynyt sen, voit toteuttaa suunnitelmasi. Lopuksi kirjaa tutkimuksesi tulos ylös. Suunnitelma: Miten kromatografiaa voidaan käyttää apuna tutkimuksissa ja mitä sillä voidaan tutkia? 7
Verijäljet Kaikilta neljältä epäillyltä löytyi vaatteista verta muistuttavia tahroja. Että pääsisit tutkimuksissasi eteenpäin, sinun tulee selvittää ovatko tahrat todella verta. Taustatietoa verijälkien tunnistamisen kemiasta Verijälkien tunnistaminen perustuu kemialliseen luminesenssiin. Kemiallisella luminesenssilla tarkoitetaan valoa tuottavaa reaktiota. Tässä valoilmiö syntyy käytettävien kemikaalien ja veren hemoglobiinin välillä. Työssä käytettävät kemikaalit ovat luminoli (C8H7O3N3) ja vetyperoksidi (H2O2). Kemikaalit eivät keskenään aiheuta valoreaktiota, vaan ne tarvitsevat siihen katalyytin. Katalyyttinä toimii tässä hemoglobiinin rautaionit. CSI ja verijäljet Verijälkien tunnistaminen rikossarjoissa, kuten CSI, tapahtuu edellä mainitun luminesenssireaktion avulla. Tutkija saa selville, onko löytynyt tahra paidassa mahdollisesti verta, vaikka epäilty väittäsi sen olevan ketsuppia. Työssä käytettyjen aineiden avulla voidaan saada selville todella pienetkin jäämät verestä. Työohje seuraavalla sivulla 8
TYÖOHJE VERINÄYTTEIDEN TUTKIMISEEN Työturvallisuus: Suojalasit ja suojatakki. Työ tehdään vetokaapissa, mahdollisimman pimeässä tilassa. Työn toteutus: 1. Suihkuttakaa sumutepullosta oletetun verinäytteen päälle valmiiksi tehtyä luminoliliuosta ja heti perään samaan paikkaan 3 % vetyperoksidiliuosta (H 2 O 2 ) toisesta sumutepullosta. 2. Seuratkaa mitä tapahtuu ja kirjoittakaa havainnot ylös. 3. Miettikää sitten vastauksia lopussa oleviin kysymyksiin. Havainnot: Mietittävää: 1) Mikä aine toimii reaktiossa katalyyttinä. 2) Pohtikaa mitä tapahtuu, jos näytteessä ei ole verta. 3) Pohtikaa, onko näyte varmasti verta, jos reaktio on "näkyvä"? 4) Oletteko nähneet jossain vastaavia reaktioita? 9
POSTERIT Rikospaikan tekninen tutkinta Teknisen rikostutkinnan avulla hankitaan tietoa rikoksen tai onnettomuuden tapahtumapaikalta. Rikospaikalta, rikoksen uhrista, syylliseksi epäillystä ja muista asianosaisista taltioidaan näytteitä myöhempiä analyysejä varten. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat valokuvaus sekä erilaisten näytteiden ottaminen ja niiden tutkiminen. Sormenjäljet, hiukset, veri- ja eritejäljet, tekstiilikuidut sekä maali-, lasi- ja ruutisavuhiukkaset ovat tyypillisiä tutkimuskohteita. Suomessa poliisin rikosteknisissä yksiköissä työskentelee noin 200 alan erikoiskoulutuksen saanutta henkilöä. Rikospaikkatutkinnan lisäksi yksiköissä tehdään laboratoriotutkimuksia valmistelevaa tutkintaa, kuten sormenjälkien ja hiusnäytteiden hakua sekä mikroskopointia. Rikospaikkatutkijan jokapäiväisiä työvälineitä ovat kertakäyttökäsineet, erilaiset pensselit, näytepussit, näyterasiat ja kamera. Rikospaikkatutkija kerää työssään sormenjälkiä, jalanjälkiä sekä dna-, kuituja muita näytteitä monin eri tavoin. Rikospaikkatutkinnan aloittaa ensimmäisenä paikalle saapuva poliisipartio. Vaikeasti tutkittavien ja törkeiden rikosten tekninen tutkinta on usein pitkäkestoista ja se vaatii lisäksi erikoiskoulutusta ja välineistöä sekä kokemusta. Vaativan rikospaikkatutkinnan hoitavatkin siihen erikoistuneet rikospaikkatutkijat. Yleensä rikospaikkatutkintaa tehdään kaikissa törkeissä rikoksissa (väkivalta-, henki- tai omaisuusrikokset), onnettomuuksissa ja tulipaloissa. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, huolellisuutta ja innovatiivisuutta. Lisäksi työssä auttaa, jos on tekniikasta ja teknisistä laitteista kiinnostunut. Usein asioita kehitetään ja ratkaistaan yhdessä toisten tutkijoiden kanssa. 10
Kemiallisten yhdisteiden eristäminen ja tunnistaminen Kemiallisten yhdisteiden tunnistaminen on usein tärkeä osa kemian tutkimusta ja myös rikoksen ratkaisemista. Rikosten ratkaisemisen näkökulmasta alkoholilla, huumeilla, myrkyillä, väriaineilla, räjähteillä ja kuiduilla on niille ominaiset kemialliset ominaisuudet. (2) Jokainen tutkittavan näytteen ainesosa reagoi omalla tavallaan kolonnissa olevan kemikaalin kanssa. Tästä johtuen näytteen ainesosat liikkuvat eri nopeudella metalliputkessa ja tulevat ulos putkesta eri aikoihin. (3) Kromatografi tulostaa käyrän, jonka piikit ovat näytteen aineisosia. Kromatografia on laajalti käytetty kemiallinen tutkimus- ja analyysimenetelmä. Sitä käytetään erottelemaan, tunnistamaan ja mittaamaan tutkittavat käytteen sisältämät komponentit ja niiden pitoisuudet. (1) Kaasukromatografiassa näyte kuumennetaan ja johdetaan kaasumaisessa olomuodossa pitkään ohueen metalliputkeen, kolonniin. (4) Analyysin tuloksena saatuja käyriä verrataan tunnettujen aineiden vastaaviin käyriin. Piikin koko ilmaisee, kuinka paljon tutkittavaa ainetta näytteessä on. Kromatografiin voidaan liittää massaspektrometri (GC-MS), mikä edelleen helpottaa asiantuntijan työtä näytteen analysoinnissa. 11
Sormenjäljet Sormenjälki on sormen ihon harjanteista ja uurteista muodostuva yksilöllinen kuvio. Kosketus jättää esineen pintaan sormien rasva- ja hikijäljen. Sormenjäljet ovat yksilölliset, minkä takia niitä voidaan käyttää tunnisteina erilaisissa sovelluksissa, kuten passeissa. Sormenjälkiä myös kootaan tietokantoihin esim. rikostutkinnan avuksi. Sormenjäljillä onkin edelleen suuri merkitys rikosten ratkaisemisessa. Sormenjäljissä on tiettyä periytyvyyttä, mutta ne eivät periydy täysin samanlaisina vanhemmilta lapsille. Jopa identtisillä kaksosilla on erilaiset sormenjäljet. Täysin samanlaisia sormenjälkiä ei tiedetä koskaan tavatun. Kohoumat ovat sormenjälkien pienimpiä yksiköitä. Yleisimpiä kohoumatyyppejä on esitelty kuvissa. kärki piste haarauma silmukka lyhyt viiva risteys Vuonna 1918 Edmond Locard esitti, että jos sormenjälkien väliltä löytyy 12 samanlaista yksityiskohtaa, voidaan katsoa että kyseessä ovat samat jäljet. Tämä kriteeri on käytössä vieläkin useissa eri maissa. Rikospaikalla tutkijat käyttävät erilaisia sormenjälkijauheita, joiden avulla sormenjäljet saadaan näkyviin. Sen jälkeen sormenjäljet valokuvataan ja tallennetaan AFIS-sormenjälkijärjestelmän mukaisesti. Niitä voidaan verrata tietokannan sormenjälkiin. Alun perin sormenjälkiä tutkittiin manuaalisesti ja jälkien vertailu arkistoissa oleviin oli hyvin työlästä. Nykyisin sormenjälkien tunnistaminen tapahtuu automaattisesti tietokoneiden ja sormenjälkirekisterin avulla. 12
DNA-tunniste Jokainen solumme sisältää DNA:ta (deoksiriboosinukleiinihappo), joka on meille jokaiselle yksilöllinen. Kahta DNAnäytettä vertailemalla tutkijat voivat osoittaa varmasti, ovatko ne peräisin samalta henkilöltä. DNA-segmentit erotetaan toisistaan koon mukaan elektroforeesilla. Tulokset esitetään käyränä, yksilön DNAtunnisteena, joka vastaa yksilön geneettistä perimää. DNA-tutkimus alkaa näytteiden taltioimisesta. Näytteistä etsitään tutkimukseen soveltuvaa materiaalia silmämääräisesti ja mikroskoopin avulla. Sitten esim. puserosta leikataan vereltä vaikuttava tahra tai poliisin pumpulipuikkoon taltioima näyte koeputkeen. DNA voidaan eristää ihmisen soluja sisältävästä näytteestä, esim. syljestä, ihosta tai verestä. DNA näytteet puhdistetaan ja DNA-segmentit monistetaan ketjureaktion avulla. Tämän vuoksi gramman miljardisosan kokoinen näyte riittää analyysiin. DNA-tunnistetta voidaan verrata rikoksesta epäillyn tunnisteeseen tai tietokannassa olevaan DNA-tunnisteeseen. Laboratoriossa tutkimusten luotettavuus on varmistettu näytteiden kaksoisanalyyseilla, sisäisillä kontrolleilla ja ulkopuolisilla laaduntarkkailutesteillä. 13
Muistiinpanoja 14