HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

Samankaltaiset tiedostot
Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Hajautettu energiantuotanto

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Joonas Malmberg SELVITYS PIENEN JA KESKISUUREN LÄMPÖ- LAITOKSEN SÄHKÖNTUOTANTOMAHDOLLI- SUUKSISTA

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

R&D-project - FoU projektet - T&K Projekti. HighBio. Welcome to the Seminar! Piteå, May 18 th 2010

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT. Asiakaskohtaiset, korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisut sekä uusiin että saneerauskohteisiin.

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

Biomassan energiakäyttö

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Luento 4. Voimalaitosteknologiat

Mikro- ja pien-chp. Teknologia- ja laitekantaselvitys sekä kannattavuuden tarkastelu tapausesimerkin avulla

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Matkaraportti Italian opintomatka

Pien-CHP:n teknologiset ratkaisut

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

Tutkittua tietoa lähibioenergiasta. Professori Esa Vakkilainen Lähibioenergiaseminaari ja Lohjan Saaristo -päivä 1.8.

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNON TEKNOLOGIOIDEN VAIHTOEHDOT PIENEN KOKOLUOKAN PUUTEOLLISUUDESSA

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

Projekti INFO. Joitakin käytettyjä lyhenteitä sekä termejä HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

Joutsan seudun biokaasulaitos

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Lähienergialiiton kevätkokous

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Ma Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

Metsäenergia. Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät. hake pelletti pien-chp

Energialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat M4_ ENERGY DEMAND REDUCTION STRATEGIES: POTENTIAL IN NEW BUILDINGS AND REFURBISHMENT

HOXTER gmbh,kirchgasse 1, Hersbruck Tel.: SIVU 2

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Pienpolton markkinanäkymät

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Pien-CHP:n nykytilanne ja tulevaisuus

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Biobisnestä Pirkanmaalle

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari

Transkriptio:

HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät lämmöntuottajat sekä energiaosuuskunnat pohtivat sopivia vaihtoehtoja sekä sähkön että lämmön tuottamiseksi paikallisesti pienemmissä yhdistetyissä laitoksissa (CHP). Voimakkaasti nousseet öljyn sekä sähkön hinnat ovat nopeuttaneet kehitystä sekä suunnittelua kohti korkeampaa paikallista omavaraisuutta. Paikallisia polttoaineraakaaineita voidaan hyödyntää paremmin lämmitykseen sekä lisäksi sähköntuotantoon pienemmissä yksiköissä. Erilaisia tekniikoita nousee esille On olemassa joukko erilaisia vaihtoehtoja myös pienemmiksi CHPyksiköiksi. Lähinnä Saksassa sekä Itävallassa on biopolttoaineen osalta pitkäaikaisin kokemus sähköntuotannosta pienemmissä CHP- laitoksissa. Systeemiratkaisut pienemmälle CHP:lle voidaan pääosin jakaa kolmeen pääosaan; o Suora poltto integroituneella sähköntuotannolla o Puukaasutus yhdistetyllä sähköntuotannolla o Biokaasuntuotanto yhdistetyllä sähköntuotannolla CHP suoralla poltolla Eräs tavallisimmista menetelmistä suurissa laitoksissa (10-500 MWe) on tuottaa sähköä höyryturbiinin sekä generaattorin avulla. Sitä vastoin eräs uudemmista sähköntuotantomenetelmistä tapahtuu ns. ORC- laitteistolla. Vaihtoehtona sähköntuotannolle suoran polton kautta voi olla; o Höyryturbiini 1-100 MWe, vastakehitetyt pienet höyryturbiinit 100 kwe alkaen o ORC, kokoluokka välillä 200 kwe -2MWe o Stirling- moottori, alle 100 kwe Höyryturbiini Höyryturbiinit ovat tavallisia suurten 10-500 MWe laitosten sähköntuotannossa. Nykyisin on uudempia ja pienempiä höyryturbiiniyksiköitä jotka ovat kompaktimpia ja joiden hyötysuhde on aiempia parempi. Höyryturbiinin moduulit sovitetaan, asennetaan sekä liitetään kattilaan sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoon paikan päällä. Pienempiä teollisuuskäyttöön tarkoitettuja höyryturbiineja, alkaen 100 kwe on esitelty. Höyryturbiini teollisessa CHP- laitoksessa

Höyryturbiinien sähköntuotanto on 5-20 % kokonaisenergiantuotannosta, suurin osa energiasta tulee voida käyttää korkea- ja matalapaineisena höyrynä sekä lämpönä kaukolämpöverkkoon. Höyryturbiinit jaetaan yleensä kolmeen luokkaan o Lauhdutushöyryturbiini (Condensing Steam Turbines), pääasiassa teollisuuteen, yhdistetään usein vastapaineturbiiniin. o Vastapaineturbiini (Back-pressure turbines), soveltuu pääasiassa prosessiteollisuuteen, mutta myös pienempiin CHP- laitoksiin. o Uuttoturbiini (Extraction turbines), voi muuttaa korkeapaineisen höyryn ottoa teollisen tarpeen mukaan ja tuottaa enemmän tai vähemmän sähköä. On olemassa monenlaisia höyryturbiinien muunnelmia sekä yhdistelmiä. Nykyisin on olemassa höyryturbiineja sekä tarvikkeita pienempiin 0,5-1 MWe CHP- laitoksiin. Esimerkkinä voidaan mainita esim. Dresser-Rand:n moniportainen höyryturbiini. Ne ovat teholtaan yli 500 kwe. Höyryturbiini pyörii nopeasti (17.000 rpm saakka), vaatii korkean höyrylämpötilan ( 600 ºC saakka) sekä korkean höyrynpaineen (140 bar saakka). Stirling- moottorit pääasiassa pienissä CHP- laitoksissa Stirling- moottorin lämpöpaneeli kiinnitetään usein suoraan lämmityskattilan tulipesään tai savukaasun poistoon. Stirling- moottoreiden kehitys on viime vuosien aikana kasvanut kokoluokkaan 9-75 kwe, nämä ovat lähinnä tarkoitettu lämmityskattiloille joiden koko on välillä 100 800 kw. Pienin 9 kwe Stirling omaa yksisylinterisen moottorin, kun taas 75 kwe yksikössä on kahdeksansylinterinen Stirling- moottori. Soveltuu pienempiin laitoksiin Stirling- moottorit pienissä CHPlaitoksissa on nykyisin kehitetty antamaan täydentävän määrän sähkövirtaa. Kattilan lämpötehosta voidaan ottaa ulos sähk ön muodossa n. 10 % Tuotekehityksessä hyvin aktiivinen yhtiö on ollut Stirling Denmark Oikealla: Nelisylinterinen Stirling- moottori 35 kwe generaattorilla, lämmityskattilaan asennettuna. Kuva, www.stirling.dk ORC- tekniikka Eräs uuden tyyppisistä CHP- laitosten sähköntuotantomoduuleista on ORC (Organic Rankine Cycle). Siinä lämmityskattilan lämmönvaihtimen sekä turbiinin välillä on suljettu systeemi, missä orgaaninen öljy toimii käyttöväliaineena turbiinille. Turbiiniakselille on yhdistetty sähkögeneraattori. Oikealla: Eräs suurista valmistajista on italialainen Turboden joka pääasiassa myy kokoluokkaa 200-2000 kwe olevia ORCmoduuleja Saksaan, Itävaltaan sekä Italiaan. Kuva, Turboden.it Oikealla Stirling- moottori 35 kw-sähkö, ennen asennusta, lämpöpaneeli näkyvillä sylinterikannen päällä. Kuva, Stirling.dk

ORC- yksikkö on pienempi ja kompaktimpi kuin höyryturbiini. Se valmistetaan omana moduulinaan tehtaalla ja se yhdistetään kattilaan, kaukolämpöverkkoon sekä sähköverkkoon rakennuspaikalla. Lämmönvaihtimia erilaisiin lämmityskattiloihin ORC- yksikön lämmönvaihdin voidaan asentaa eri tyyppisiin lämmityskattiloihin. Tavallisimmin pienemmissä CHP- laitoksissa polttoaineena käytetään puuhaketta. Pienet CHP- laitokset saavuttavat ORC- tekniikalla sähköntuotannossa usein korkeamman hyötysuhteen kuin höyryturbiiniyksikössä. Sähköntuotanto voi olla välillä 16-20 % kokonaisenergiatuotannosta, lopun ollessa lämpöä (80-84 %). Kiinteät sekä kaasumaiset biopolttoaineet o Kiinteitä metsästä saatavia biopolttoaineita ovat halot, puuhake, puupelletit sekä hakkuujätteestä ja kannoista peräisin oleva puuhake o Kaasumaisia biopolttoaineita voidaan saada, - Kaasutuksella, kuumennuksen kautta - Anaerobisella bakteeriprosessilla ORC- yksikön sisältävän CHP- laitoksen toimintaperiaate sähkön- sekä lämmöntuotannossa. Kuva, Turboden.it ORC- yksiköitä on eri kokoluokkia. Ne rakennetaan täydellisinä järjestelminä moduuleissa ja ne yhdistetään lämpölaitoksessa hake- tai pellettilämmitteiseen lämmityskattilaan. Keski-Euroopassa on toiminnassa jo 70-luvulla kättöönotettuja laitoksia.

Biomassan kaasutus Biomassan kaasutuksella voidaan saada arvokasta tuotekaasua, jota kutsutaan synteesikaasuksi tai myös puukaasuksi puuperäisistä raakaainetta kaasutettaessa. Puukaasutus Biomassan kaasutuksen pääasiallisena mielenkiintona on hyvin käyttökelpoisen tuotekaasun aikaansaaminen. Tuotekaasu voidaan käyttää suoraan polttoon tai jatkojalostukseen, (katso tarkemmin INFO 04). Sähköntuotanto polttoaineena käytettävällä puukaasulla on kehittynyt nopeasti Ensisijaisesti jo olemassa olevien metsästä saatavien bioenergiaraaka-aineiden mahdollisuus tehokkaaseen energian hyödyntämiseen. Puukaasua (synteesikaasua/tuotekaasua) voidaan käyttää pienemmissä CHP- laitoksissa polttoaineena mm.; o Mäntämoottorissa/kaasumoottorissa, koko usein välillä 50 kwe -2 MWe o Kaasuturbiinissa, koko usein yli 500 kwe o Mikroturbiinissa, koko välillä 30 250 kwe o Polttokennoissa, tavallisimmin välillä 20 320 kwe Kaasutuslaitoksesta saatavan puukaasun/tuotekaasun käytölle avautuu monia vaihtoehtoja. CHP biomassan kaasutuksen kautta Kaasutinta tai ns. reaktoria käytetään pyrolyysiprosessin ohjaukseeen synteesikaasun saamiseksi. Muodostunut synteesikaasu läpikäy jäähdytyksen sekä ensimmäisen puhdistuksen. Aikaansaatua synteesikaasua kutsutaan tuotekaasuksi, tai puukaasuksi puuperäistä biomassaa käytettäessä. Oikealla: Myötävirtakaasuttimen periaatekuva Puukaasua voidaan puhdistuksen jälkeen käyttää mäntämoottorin/kaasumoottorin tai generaattorilla varustetun kaasuturbiinin polttoaineena. Kehitetyllä uudella tekniikalla on myös mahdollista tuottaa sähköä CHP- laitoksessa olevilla polttokennoilla.

Kaasumoottori Mäntämoottorit ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja niitä on sovellettu kaasukäyttöön sekä sähkögeneraattoreiden käyttämiseen. Pienissä yksiköissä hyödyllisin on ollut kaasukäyttöön soveltuva bensiini- tai dieselmoottori. Melutason vaimennus sekä yksikön värähtelyjen vaimennus tulee järjestää hyvin. Suuremmissa CHP- laitoksissa vaaditaan isoja kaasumoottoreita. Kuvassa on 48 litran V20- kaasumoottori Jenbacherilta varustettuna noin 1000 kwe generaattorilla. Kaasumoottoria voidaan käyttää puhdistetulla biokaasulla tai puukaasulla. Kaasuturbiini Normaaleja tai suuria kaasuturbiineja on pääasiassa suuremmissa 1-100 MWe CHP- laitoksissa. Useimmissa kaasuturbiineissa käytetään nestemäistä polttoainetta tai esim. maakaasua. Nykyisin on myös pienempiä 0,5-2 MWe kaasuturbiineja joita käytetään teollisuudessa. OPRA- kaasuturbiini CHP-yksikössä on usein kokoluokaltaan noin 2 MWe. Kuva. Ergytec Mikroturbiini Pienemmille CHP- laitoksille on olemassa mikroturbiineja. Valmistettavat kokoluokat ovat 30-250 kwe. Mikroturbiinien hinnat ovat edelleen 2-2,5- kertaa korkeampia kuin mäntämoottoreiden. Mikroturbiini rakennetaan sekä integroidaan yhdessä sähkögeneraattorin kanssa. Tämän vuoksi ne ovat kompakteja ja niiden käynti on hiljaista mäntämoottoreihin nähden. Oikealla: SOFC- tyyppinen polttokenno jota valmistaa Topsoe Fuel Cell A/S Tanskassa. Teho on n. 1 kwe (12x12 cm). Kehitteillä on 3 kwe.polttokenno. Amerikkalainen Capstone on yksi suurista mikroturbiinien valmistajista. Kuva, Capstone Polttokennot Polttokennojen kehitys puhdistetuille bio- tai puukaasuille jatkuu voimakkaana. Maakaasua käyttäviin CHP- laitoksiin soveltuvia polttokennoja on ollut käytössä vuosien aikana. Niitä on pääasiassa ollut erityisesti CHP- yksikköinä sairaaloihin sekä hotelleihin liitettyinä. Nykyisin polttokennot kehittyvät nopeasti liittyen sekä pienemmän tilavuuden saamiseen per kw että pienemmän painon saavuttamiseen.

Polttokennoja biokaasulle sekä puukaasulle Metsästä saadusta bioenergiaraaka-aineesta valmistettua puukaasua voidaan jo nyt käyttää puhdistuksen jälkeen polttokennoilla varustetuissa CHP- laitoksissa sähkön- ja lämmöntuotantoon. Polttokennojen kehitys on nopeaa. Saksalainen yhtiö MTU-CFC on joidenkin vuosien ajan valmistanut polttokennoja sähköntuotantoon maa-, bio- tai puukaasulle. On täysin mahdollista aloittaa suunnittelu puhdistetun bio- ja puukaasun käyttämiseksi polttoaineena pienemmissä polttokennoilla varustetuissa CHP- yksiköissä. Valitettavasti polttokennojen hinta on edelleen 3-5- kertainen kaasumoottoriin nähden. Esimerkkejä yhtiöistä, joissa kehitetään polttokennoilla varustettuja CHPyksiköitä, ovat; - Wärtsilä Suomessa, http://www.wartsila.com - MTU CFC Solutions Saksassa, http://www.mtu-cfc.com/en/ Wärtsilä on esitellyt pienen n. 20 kwe CHP- yksikön. Polttoaineena on biokaasu ja polttokennot ovat SOFCtyyppiä. Pilottilaitos, WFC20, (kuvassa) sijaitsee Vaasassa ja siinä käytetään Vaasan vanhalta kaatopaikalta saatavaa metaanikaasua. Biokaasun sekä puukaasun yhdistäminen Maaseudulla on suunnittelussa syytä ottaa huomioon mahdollisuus puunkaasutusyksikön yhdistäminen biokaasulaitoksen kanssa. Erityisesti mikäli kaasuja aiotaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä kaukolämpöverkkoon liitettynä. Aurinkopaneeleja voidaan yhdistää lämpölaitokseen Mielenkiintoinen ratkaisu on myös yhdistää paikalliseen lämpölaitokseen aurinkopaneeleita auringosta saatavan lisälämmön hyödyntämiseksi. Erityisesti keväällä ja syksyllä voidaan aurinkopaneeleista saatavalla lämmöllä lämpölaitosta täydentää tehokkaasti. Tietyt synergiavaikutukset voidaan saavuttaa yhdistämällä aurinkopaneeleja lähilämpölaitokseen. Luultavasti MCFC sekä SOFC- polttokennot soveltuvat parhaiten sähköntuotantoon bio- tai puukaasulla. Yhtiö MTU Saksassa käyttää MCFC- ja suomalainen Wärtsilä SOFC- polttokennoja CHP- yksiköissään. Kuva. MTU CFC Katso tarkempaa tietoa HighBio- projektin yhteistyökumppaneilta ja projektin sisällöstä projekti INFO:sta, numeroista 01 sekä 03. Ulf-Peter Granö Puh.: 00-358-6-8294239