SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSLIITTOKOKOUS 24.11.2013

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSLIITTOKOKOUS 24.11.2013 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014

SISÄLTÖ sivu Kokouskutsu 3 Esityslista 4 Vaalivaliokunnan esitys luottamushenkilövalinnoiksi 5 Sääntömuutosesitys 7 Toimintasuunnitelma 2014 9 Lapsi- ja nuorisotoiminta 10 Harrasteveneily (Aikuisliikunta) 11 Huippu-urheilu 19 Järjestötoiminta 21 Talous 24 Budjetti 28 Seurojen ja luokkaliittojen äänimäärät 2013 30 Muistiinpanot 38 Ahventie 4 A 19 02170 ESPOO toimisto@spv.fi www.purjehdusjaveneily.fi +358 (0)20 796 4200 Telefax +358 (0)20 796 4111 Sivu 2 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY 28.10.2013 SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF KOKOUSKUTSU Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallitus kutsuu liiton jäsenyhdistykset SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSLIITTOKOKOUKSEEN Aika sunnuntaina 24.11.2013 klo 11:00 Paikka Merisotakoulu, Suomenlinna, Helsinki Valtakirjojen tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 10:00 ja päättyy klo 10:45. Sääntöjen 8 :n mukaisesti äänioikeutta liittokokouksessa käyttää jäsenen valtuuttama henkilö, jonka tulee olla jonkun jäsenyhdistyksen jäsen. Sama henkilö saa edustaa enintään kolmea (3) jäsentä. Kokousedustaja voi ottaa liittokokoukseen avustajakseen tarkkailijoita, joilla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Tarkkailijoiden määrä ei saa ylittää kahta (2) eikä jäsenyhdistyksen äänimäärää. HUOM! Lauantaina 23.11.2013 klo 10:00 17:00 järjestetään samassa paikassa seuraseminaari, jonne toivotaan myös mahdollisimman suurta osanottajamäärää. Seuraseminaariin, kauden päätösjuhlaan ja syysliittokokoukseen pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 9.11.2013 nettiosoitteessa www.purjehdusjaveneily.fi. Ilmoittautuminen pelkästään syysliittokokoukseen onnistuu 9.11.2013 saakka myös sähköpostilla toimisto@spv.fi Ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä, koska tilaisuudet pidetään sotilasalueella! Tervetuloa! Saapuminen Suomenlinnaan: Suomenlinnan lautta-aikataulut löydät seuraavasta linkistä http://aikataulut.hsl.fi/linjat/fi/hlautta_kauppatori.html. Suomenlinnan lautta lähtee Kauppatorilta. Merisotakoulun löydät Suomenlinnasta Pikku Mustasaarelta. Pikku Mustasaari on päälaiturista heti oikealle, puusillan yli ja sisäänkäynti ensimmäisestä muurissa olevasta aukosta. Seuraseminaari ja syyskokous pidetään Merisotakoulun päärakennuksessa. Suomenlinnan osoitekartta on sivulla 40. Päättäjäisillallinen pidetään Scandic Grand Marinassa, Katajanokalla. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 3 (40)

SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY ry SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND rf ESITYSLISTA SYYSLIITTOKOKOUS Aika Sunnuntaina 24.11.2013 klo 11:00 Paikka Merisotakoulu, Suomenlinna, Helsinki Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan läsnä olevat jäsenseurat ja luokkaliitot sekä niiden äänimäärät 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Päätetään äänestystavasta 5. Työjärjestyksen vahvistaminen 6. Kokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 7. Kokouksen sihteerin valinta 8. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 9. Liittohallituksen tilannekatsaus kuluvan kauden toiminnasta 10. Päätetään sääntömuutoksesta 11. Päätetään johtosääntömuutoksesta 12. Päätetään vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta 13. Päätetään vuoden 2014 talousarviosta ja jäsenyhdistysten liittomaksusta 14. Tilannekatsaus SPV:n päätöksentekojärjestelmään 15. Liiton varapuheenjohtajan valinta *) 16. Liiton erovuorossa olevien hallituksen jäsenten valinta *) 17. Liiton erovuorossa olevien toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajien valinta *) 18. Liiton erovuorossa olevien toimikuntien ja toimintojen varapuheenjohtajien valinta *) 19. Kilpapurjehduksen sääntölautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinta 20. Kilpamoottoriveneilyn vetoomuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 21. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta 22. Muut asiat 23. Kokouksen päättäminen *) vaalivaliokunnan ehdotus sivuilla 5-6 Sivu 4 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 5 (40)

KAKSI TILINTARKASTAJAA VUODEKSI 2014: Nexia Oy Varatilintarkastaja Sivu 6 (40) Jukka Havaste (osakas KHT, KTM) Frej Lobbas (osakas, KHT, KTM) Nexia tilintarkastusyhteisö SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

LIITTOHALLITUKSEN ESITYS LAUTAKUNTIEN JÄSENEKSI Kilpapurjehduksen sääntölautakunta Sääntömääräinen Syysliittokokous 2013 Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja Jäsenet: Tom Schubert NJK Mats Björklund WSF Pekka Nuutilainen HTPS Lars Nyqvist KVP Juhani Soini TPS Michael Röllich ESF Keijo Tulomäki JVS Kilpamoottoriveneilyn vetoomuslautakunta Puheenjohtaja: Pekka Pystynen KPS Varapuheenjohtaja: Matti Tähtinen P 67 10. SÄÄNTÖMUUTOSESITYS 5 Liiton jäsenet Liiton jäseneksi voi sen hallitus kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä purjehdusta, veneurheilua, veneilyä tai merenkulkuharrastusta aktiivisen toimintansa myötä tukevan ja edistävän, yhdistysrekisteriin merkityn yhdistyksen. Hallitus voi lisäksi hyväksyä jäseneksi jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä koostuvan, rekisteröidyn erikoisalan yhdistyksen kuten luokkaliiton tai muun vastaavan yhdistyksen. Liiton hallitus voi hyväksyä jäseneksi yhdistysrekisteriin merkityn yhdistyksen, jonka harrastajaryhmä liittyy ensimmäisessä kappaleessa mainittuun toimintaan. 7 Jäsenmaksu Jäsenen liitolle maksamaa jäsenmaksua kutsutaan liittomaksuksi. Jäsen on velvollinen ylläpitämään kaikkien jäsentensä jäsen- ja venetietoja (mukaan lukien tietoja veneiden katsastuksesta ja mittakirjoista) liiton hallinnoimassa jäsenyhdistysten yhteisessä rekisterissä, johon jokaisella jäsenyhdistyksellä on omat käyttäjätunnuksensa. Liittomaksun suuruus määräytyy rekisterissä olevan jäsenyhdistyksen jäsenmäärään mukaisesti edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Jäsen on velvollinen maksamaan liittomaksun maaliskuun 15.päivään eräpäivään mennessä. Jäsenyhdistyksen henkilöjäsenistä, jotka jäsenmaksun määräytymisvuonna ovat täyttäneet korkeintaan 18 vuotta (nuorisojäsen), tai vähintään 70 vuotta (seniorijäsen), voidaan määrätä maksettavaksi täysimääräistä alemmat liitomaksut. Liiton sääntöjen 5 1 ja 5 3 mainitut jäsenyhdistykset ovat velvollisia suorittamaan liittomaksua syysliittokokouksen päätöksen mukaisesti kustakin jäsenestään seuraavasti: - henkilöjäsen (täysi liittomaksu kustakin henkilöjäsenestä) - perheenjäsen: samassa osoitteessa asuvat muut perheenjäsenet, kun yksi henkilö on henkilöjäsen. Tähän jäsenryhmään kuuluvasta jäsenestä voidaan määrätä täysimääräistä alempi liittomaksu. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 7 (40)

- nuorisojäsen: jäsenmaksun määräytymisvuonna korkeintaan 18 vuotta täyttäneet. Tähän jäsenryhmään kuuluvasta voidaan määrätä maksettavaksi täysimääräistä alempi liittomaksu. - seniorijäsen: jäsenmaksun määräytymisvuonna vähintään 75 vuotta täyttäneet.tähän jäsenryhmään kuuluvasta voidaan määrätä maksettavaksi täysimääräistä alempi liittomaksu Näiden sääntöjen 5 1 ja 5 3 momenteissa mainittujen jäsenyhdistysten kokonaisliittomaksun suuruus lasketaan kuitenkin vähintään kahdenkymmenen (20) henkilöjäsenen mukaan. Näiden sääntöjen 5 2 momentissa mainittujen jäsenyhdistysten osalta liittomaksu on sama kuin kymmenen (10) henkilöjäsenen täysimääräinen liittomaksu. 8 Liiton hallinto Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Liiton hallitus vastaa liiton hallinnosta. Hallitus voi ottaa liiton palvelukseen toiminnanjohtajan toimitusjohtajan sekä muita henkilöitä hoitamaan liiton toimistoa sekä liiton tehtäviin ja toimialaan kuuluvia toimintoja. Hallituksen alaisina toimivat liiton pysyvät toimikunnat, jotka ovat järjestötoimikunta, kilpapurjehdustoimikunta, matkapurjehdus- ja veneilytoimikunta, nopeuskilpailutoimikunta sekä valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta. Näitä tukevia hallituksen alaisina toimivia pysyviä toimintoja ovat koulutustoiminto, lapsi- ja nuorisotoiminto, veneilyturvallisuus- ja tekninen toiminto sekä viestintä- ja markkinointitoiminto. Toimikunta tai toiminto voi tarvittaessa esittää hallitukselle alaisuudessaan toimivien jaostojen perustamista ja lakkauttamista. Liittokokous voi tarvittaessa perustaa hallituksen alaisuuteen muita pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia ja toimintoja. Hallituksen, toimikuntien ja toimintojen sekä liiton muiden elimien kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta määrätään hallituksen esityksestä liittokokouksen vahvistamassa johtosäännössä. Päätös johtosäännön vahvistamisesta tai muuttamisesta on tehtävä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsun mukana tulee olla yksityiskohtainen ehdotus. Johtosääntö tai siihen esitetty muutos tulee voimaan kun liittokokous on sen hyväksynyt. 9 Hallitus Liiton hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kahdeksan (8) jäsentä, joista vähintään yksi (1) edustaa huipputason kilpapurjehdukseen liittyvää osaamista, yksi (1) kilpapurjehdukseen liittyvää osaamista, yksi (1)nopeuskilpailuun liittyvää osaamista, kaksi (2) veneilyyn liittyvää osaamista, yksi (1) lapsi- ja nuorisotoimintaan liittyvää osaamista ja kaksi (2) muuta jäsentä. yhdeksän (9) jäsentä. Hallituksen kaikki jäsenet valitaan kahden (2) kalenterivuoden toimikaudeksi kerrallaan siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa. Kolme (3) toimikautta yhtäjaksoisesti hallituksessa ollutta ei saa valita välittömästi uudelleen. Jos hallituksen jäsen valitaan hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, toimikausien lukumäärä lasketaan siitä kun hän ryhtyi sanottuun tehtävään. Kun henkilö on valittu vajaaksi toimikaudeksi, vajaata toimikautta ei lasketa toimikausia rajoittavaan määrään. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet sen jäsenistä, joista yhden on oltava sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota yli puolet annetuista äänistä kannattaa. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide paitsi vaalissa, jossa arpa ratkaisee. Hallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lain, näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti. Tämän lisäksi hallitus nimittää 8 :ssä mainittujen toimikuntien ja toimintojen jäsenet kunkin toimikunnan tai toiminnon puheenjohtajan esityksestä sekä tekee esitykset vaalivaliokunnan, kilpailusääntölautakunnan ja vetoomuslautakunnan kokoonpanoista. Sivu 8 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

12 Syysliittokokouksen asiat Syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Esitetään hallituksen selonteko kuluvan kauden toiminnasta. 2. Päätetään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä määrätään jäsenyhdistysten liittomaksut. 3. Valitaan erovuoroisen tilalle seuraavaksi kahdeksi (2) kalenterivuodeksi hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jos molemmat ovat tai tulevat olemaan erovuorossa samanaikaisesti, liittokokous valitsee toisen heistä vain yhdeksi (1) kalenterivuodeksi. 4. Valitaan erovuoroisen tilalle seuraavaksi kahdeksi (2) kalenterivuodeksi erovuoroisten tilalle riittävä määrä jäseniä liiton hallitukseen. Jos valittavien jäsenten lukumäärä ylittää neljä (4) viisi (5) liittokokous päättää kenet tai ketkä valitaan vain yhdeksi (1) vuodeksi. 5. Valitaan seuraavaksi kahdeksi (2) kalenterivuodeksi erovuoroisten tilalle pysyvien toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Jos toimikunnan tai toiminnon sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat tai tulevat olemaan erovuorossa samanaikaisesti, liittokokous valitsee toisen heistä vain yhdeksi (1) kalenterivuodeksi. 6. Valitaan kilpapurjehduksen sääntölautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet. 7. Valitaan kilpamoottoriveneilyn vetoomuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 8. Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja enintään kaksi (2) varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa. Ainakin toisen tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö (KHT). Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, joiden käsittelyä varten kokous on kutsuttu koolle. Säännöt kokonaisuudessaan löytyvät nettisivuilta: http://spv.fi/index.php?sivu=35456 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Johdanto Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n tulevan vuoden teema ovat lapset ja nuoret. Teemavuotta on käsitelty ensimmäistä kertaa näin mittavasti jokaisen toimikunnan ja toiminnon tulevan vuoden toimintaa suunniteltaessa. Lasten ja nuorten teemavuosi tulee näkymään liiton toiminnassa vuonna 2014 voimakkaasti liiton kaikessa toiminnassa, tapahtumissa ja viestinnässä. Sanotaan, että lapsissa ja nuorissa on voima. Mekin uskomme siihen. Lapsissa ja nuorissa on myös meidän lajiemme voima. Heistä syntyy toimintaa jokaiselle osa-alueelle, heille synnytetään toimintaa jokaisella osa-alueella. Siksi tulevan vuoden teema on meille kaikille yhteinen ja niin kovin tärkeä. Toimikunnat ja toiminnot ovat tehneet paljon työtä tulevan vuoden toimintaa suunniteltaessa ja budjetoidessa. Asioita on mietitty tarkasti ja entistä strategisemmin. Liitto voimistuu suunnitellulla ja kohdennetulla toiminnalla vuosi vuodelta. Lasten ja nuorten toiminta on tulevan vuoden keskipisteenä ja tulevana vuonna viisitoista pilottiseuraa otetaan erityiseen lähitukeen, jonka avulla luodaan uutta lasten ja nuorten toimintaa seuroihin, joissa sitä ei vielä ole. Veneilytoiminnassa keskitytään veneilijöiden edunvalvontaan SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 9 (40)

laajalla sektorilla. Veneilyturvallisuustyössä rekrytoidaan lisää turvallisuustyötä tekeviä katsastajia, jotka huolehtivat seurojen veneiden turvallisuudesta vuosittain. Koulutustoiminta jalkauttaa tulevana vuonna SPV:n koulutuksen laatukäsikirjan seuroihin, jolloin koulutuksemme laatu ja veneilyturvallisuus paranee entisestään. Kilpailutoiminnan näkyvyyttä lisätään niin purjehdus- kuin nopeusveneilypuolellakin. Urheilijoita tuetaan menestystarinoihin ja onnistumisiin. Huippuurheilussa valmistaudumme Rion vuoden 2016 olympiapaikkojen metsästykseen kun ensi vuoden syyskuussa Santanderin MM-kilpailuissa jaetaan ensimmäiset maapaikat Rioon. Järjestötyön merkitys seurojen kanssa luo liiton perusvoiman. Aluevastaavien rooli liiton toiminnassa kasvaa entisestään alueiden toiminnan tukijana. Jäsenrekisterin uudistushanke etenee järjestötoimikunnan johdolla. Uusien verkkosivujen tuottaminen jatkuu vuonna 2014 ja seuroille kehitetään verkkoon jatkuvasti lisää palvelumahdollisuuksia. Jäsenlehti Nautic ilmestyy liiton kustantamana liittolehtenä myös tulevana vuonna. Hallinnon tehtävänä on pitää budjettisuunnittelumme tiukassa seurannassa, jotta näemme koko ajan, mihin liiton taloudellinen tilanne etenee. Tässä vain muutamia otteita toimikuntien ja toimintojen suurista hankkeista ja liittoa ja sen jäseniä tukevasta toiminnasta. Vuoden 2014 toimintasuunnitelma noudattaa aiempaa mallia, mutta sisällöllisesti on helppo huomata, että toimintamme vahvistuu ja lisääntyy jatkuvasti ja kaikilla toiminnoilla ja toimikunnilla on entistä kehittävämpi ja liittoa eteenpäin vievämpi ote kohti tulevaisuutta. Liitolla on edessään isoja uudistushankkeita, kuten jäsen- ja venerekisterin uudistaminen. Siksi haemme Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 50 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. 1. LAPSET JA NUORET Toiminnan haasteet Toiminnan tavoitteena on kasvattaa lasten ja nuorten harrastajamäärää aktivoimalla ja käynnistämällä purjehdus- ja veneilytoimintaa seurojen junioritoiminnan kautta. Pysyvän junioritoiminnan aikaansaaminen on pitkäjänteisen työn tulos, joka edellyttää aktiivista jalkautumista kentällä ympäri Suomea. Lasten ja nuorten teemavuodella pyritään tehostamaan harrastajamäärän kasvua ja laajuutta, mutta se vaatii koko liiton toimintojen määrätietoista työskentelyä yhdessä. Päätavoitteet Junioritoiminta luo elämää seuroihin ja mielekästä tekemistä koko perheelle. Suomen Purjehdus ja Veneilyn junioritoiminnan vuosi luo voimakkaan pohjan myös tuleville juniorivuosille. Tulevana vuonna liiton lasten ja nuorten harrastustoiminta on toiminnan keskipisteenä. Vaikka teemavuosi kestää kalenterivuoden, antaa se vasta hyvän pohjan toteuttaa harrastajamäärien kasvattamista tulevina vuosina. Tulevana teemavuonna luodaan uusia toimintamalleja ja vankkoja rakenteita junioritoiminnalle tuleville vuosille. Lasten ja nuorten toiminnan jo vahvan aseman saavuttaneita koulutuksia, leirejä ja tapahtumia kehitetään ja tuotteistetaan entistä toimivammiksi teemavuoden aikana. Seuratoimijoihin vaikutetaan erilaisten seuratoimintamallien ja palvelujen kohdentamisella. Aluekierrosten yhteydessä jatketaan myös junioritoiminnan palveluiden ja toimintamallien esittelyjä. Vuonna 2012-2013 toteutettua junioritoiminnan kyselyä jatketaan vuonna 2014 sähköisesti ja puhelinhaastatteluin. Lasten ja nuorten toiminto kutsuu 10-15 uutta tai toimintaa uudelleen kehittävää seuraa toteuttamaan yhdessä kummiseurojen ja SPV:n kouluttajien kanssa seurakehittämisohjelmaa. Lasten ja nuorten ohjaaja- ja valmentajakoulutusta laajennetaan yhä enemmän ympärivuotiseksi. Kouluttajakoulutusta kehitetään sinettiseuratoiminnan kautta. Lisäksi toiminnallisia koulutuksia pidetään myös liiton tarjoamien tapahtumien yhteydessä. SPV jatkaa nuorten tapahtumiin suunnattujen toiminnallisten lajiesittelyiden kehittämistä. Purjehdussimulaattorin lisäksi seurat voivat käyttää lajiesittelyissä myös videoita sekä muita veneilyssä käytettäviä elementtejä. Kadettisarjaa kehitetään edelleen yhdessä luokkaliittojen kanssa ja tavoitteena on saada siitä koko maan kattava ohjelma. Toimintaa liitetään alue- sekä luokkaliittoleirien yhteyteen. Lisäksi Sivu 10 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

kadettisarjan laajentaminen mahdollistaa monipuolista valmennuskoulutusta ja seuratoiminnan kehittämistä ympäri Suomen. SPV:n palvelut seuroille Seuratoiminnan kehittämispalvelut: Junioritoiminnan kehittämiskoulutukset sekä tutorpaketit Koulutusmateriaalien kehittäminen ja jakelu Kiertävä IF Veneilykoulu konsepti niin seuratoimintaan kuin lajiesittelyihin ympäri vuoden Seurojen kanssa yhteisesti työstämät teematapahtumat, seminaarit sekä liittokohtaiset lajiesittelyt SPV:n kouluttajien toiminta tapahtuu seuroissa ja näin myös seuratoimijat voivat käydä vuoropuhelua heidän kanssaan Alue- ja liikuntajärjestöjen ohjelmien markkinointi ja tiedotus IF ryhmätapaturmavakuutuksen tarjoaminen Sinettiseuratoiminnan laajentaminen ja sisällönkehittäminen Keskustelu seuratoiminnan yhteisistä arvoista ja etiikasta seminaareissa, koulutuksissa sekä liiton julkaisuissa Päätavoitteet: 1. Junioritoiminta luo elämää seuroihin ja luo mielekästä tekemistä koko perheelle 2. Seura- ja veneilytoiminnan tukeminen (15 uutta toimijaa) 3. Ohjaaja-, kouluttaja- ja valmentajakoulutus-järjestelmän kehittäminen Pääaktiviteetit: Toimintamallien ja palveluiden sekä uusien materiaalien luominen toiminnan kehittämiseksi Kutsutaan 15 pilottiseuraa toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Laajennetaan koulutuksia ja lisätään kouluttajakoulutuksia. Lisätään tapahtuma-aikaista koulutusta kouluttajille. 4. Kilpailu- ja valmennusjärjestelmän kehittäminen Kadetti- ja haastajaleirien/kilpailujen laajentaminen alueleirien sekä luokkaliittoleirien oheen. 2. HARRASTEVENEILY (aikuisliikunta) a) Veneilytoiminta Toiminnan haasteet Valtaosa Suomen Purjehdus ja Veneilyn seurojen henkilöjäsenistä on vapaa-ajan veneilijöitä. SPV:n roolia tämän suurimman yksittäisen ryhmän etujen puolestapuhujana tulee kasvattaa merkittävästi. Vuonna 2013 veneilytoimikunta vahvisti vaikuttavuuttaan ja toiminta sai jo selvästi aiempaa enemmän näkyvyyttä eri medioissa. Toiminnan haasteena on kertoa kaikille veneilijöille, miten Suomen Purjehdus ja Veneily tukee seurojen rivijäseniä vaikuttamalla yhteiskunnallisesti veneilyyn liittyvien palveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Euroopan maiden yhtenevien säädösten vaikutus ja toisaalta aktiivisen kansainvälisen toiminnan tuomat mahdollisuudet tulee tuoda paremmin esiin. Veneilytoimikunta huolehtii aktiivisesti noin 60 000 jäsenen edunvalvonnasta, veneilypalvelujen kehittämisestä, matkapurjehduksen ja -veneilyn yhteisestä näkyvyydestä ja tapahtumista. Uusien, jokaista veneilijää innostavien tapahtumien luominen on haastavaa ja se edellyttää uudenlaista yhteistyötä mm. eri-ikäisten veneilijöiden kesken. Vapaa-ajan harrasteveneilijöiden yhteenkuuluvaisuutta tulee tukea vahvemmin. Koti- ja vierassatamien palveluita, ympäristövaikutuksia ja veneilyn yleistä turvallisuutta tulee kehittää. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 11 (40)

Keskustelu matkaveneilyn tärkeydestä aikuisliikunnan ja terveyden edistäjänä tulee nostaa merkittäväksi viestinnän teemaksi. Aikuisten ja lasten yhteinen veneilyharrastus tulee nähdä merkittävänä perheiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävänä liikunta- ja harrastusmuotona. Satamayrittäjien tulee nähdä perheelliset veneilijät tärkeänä kohderyhmänä. Toimikunnan haasteena on tuoda lasten ja nuorten teemavuosi oikealla tavalla esille erityisesti matkaveneilyn tapahtumissa ja satamissa. Veneilytoimikunta ohjaa oman työnsä puitteissa satama- ja lippukomitean toimintaa ja toimii kiinteässä yhteistyössä SPV:n koulutus- ja turvallisuustoiminnon kanssa. Lisäksi veneilytoimikunta pyrkii kirkastamaan liiton näkyvyyttä Euroopan toiminta-alueella, lähinnä pohjoismaiden ja Itämeren alueen yhteisissä kansainvälisissä yhteyksissä. SPV vastaa kansallisesti käyntisatamien luokituksesta. Päätavoitteet Toiminnan päätavoitteet vuonna 2014 ovat edunvalvonnan ja matkaveneilyn kehittäminen, satamaja ympäristöhankkeet sekä kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen. Liiton tunnettuutta vahvistetaan profiloimalla Suomen Purjehdus ja Veneilyä merkittävänä seurojensa tavoitteita ajavana veneilyn etujärjestönä. Veneilytoimikunta ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on nostaa harrasteveneilyn näkyvyyttä yhteiskunnassa merkittävänä perheiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävänä liikunta- ja harrastusmuotona. Tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa veneilijöille jatkossakin vapaa ja turvallinen liikkuminen kaikilla vesialueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvien väylämerkintöjen turvaamista ja kartta- ja satamatietojen oikeellisuutta. Veneilytoimikunta toteuttaa yllä olevia tavoitteita mm. lausunnoilla ja neuvotteluilla viranomaisten ja lainsäätäjien kanssa. Lippukomitea huolehtii lippuerikoismerkki ja pursi- ja veneilyseurojen perälippuasiat yhteistyössä viranomaisen kanssa. Vanhan veneilykulttuurin siirtämistä esimerkiksi esineistön, rakennusten, tarinoiden kautta nuoremmille tuetaan valtakunnallisesti mahdollisuuksien mukaan. Matkaveneilyssä tavoitteena on kehittää veneilytapahtumia ja aktivoida seuroja järjestämään tutustumispurjehduksia ja veneilykokeiluja. Seuroja kannustetaan järjestämään erilaisia matkaveneilytapahtumia ja eskaadereita. Yksittäisten venekuntien harrastusta tuetaan valtakunnallisella veneilyretkikilpailulla, jossa venekuntia palkitaan hyvin suunnitelluista, onnistuneista retkistä. Köydet irti Kasta loss kilpailun uutena tavoitteena on laajentaa osallistuvien seurojen määrää myös sisävesille. Toimintaa voidaan kehittää myös muiden vesiympäristöissä toimivien liikuntajärjestöjen, kuten melonta, soutu ja retkeilyseurojen kanssa. Satamista saatavien tietojen oikeellisuus ja palvelujen taso ovat veneilijöille tärkeitä. SPV vastaa käyntisatamien luokituksesta. Satamakomitean toimintaedellytyksiä vahvistetaan edellisestä vuodesta ja veneilijöiden mahdollisuuksia saada monipuolista tietoa satamiin liittyvistä palveluista lisätään merkittävästi. Tiedonjaossa pyritään hyödyntämään nykyiset verkkopalveluiden tuomat mahdollisuudet tasapuolisesti. Vierassatamaäänestystä jatketaan yhteistyössä Suomen Messujen kanssa ja sen merkitystä satamapalvelujen kehittämisessä korostetaan. Lasten ja nuorten teemavuosi näkyy erityisesti vierassatamien kanssa tehtävässä toiminnassa. Myös turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat huomioidaan satamapalveluiden kehittämisessä. Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa toteutetaan satamien ympäristöasioihin liittyvää yhteistyötä. Kansainvälistä edunvalvontatyötä vahvistetaan European Boating Associationissa (EBA) uusilla toimikuntajäsenyyksillä. Käytännössä jatketaan jo vuonna 2013 aktivoitua vaikutustyötä EBA:n edustajana Itämeren merellisen suojelukomission, HELCOMin työssä. Pohjoismainen yhteistyö Nordiska Båtrådetin (NBR) kanssa ja Itämeren alueella (International Council of Cruising Yachts, ICCY, ja Baltic Sea Cruising Network BSCN) jatkuu entisellään. Välimeren matkapurjehdustoimintaa jatketaan yhdessä OnSailin kanssa. Suomenlahdella painotetaan Sivu 12 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

erityisesti Viron ja Venäjän suuntaan tapahtuvaa matkapurjehdusta osana Suomenlahti-vuoden 2014 kansainvälistä toimintaa. Keskeisiä asioita kansainvälisissä keskusteluissa ovat veneilyyn liittyvien hukkumiskuolemien laskeva trendi, koulutus-, lupakirja-, alkoholimääräykset sekä sisävesi- ja merialueiden rakennetun ympäristön haasteet ja ajankohtaiset väylähankkeet. SPV:n palvelut seuroille: Edunvalvonta: toimikunta pitää huolta seurojen ja veneilijöiden oikeuksista Matkaveneily: toimikunta järjestää kansallisia ja kansainvälisiä matkoja ja kilpailuja. Seurojen jäsenille myydään alan kirjallisuutta jäsenhintaan Väylä- ja satamatiedot: toimikunta ylläpitää tietoja, satamakomiteaa ja vieras- ja palvelusatamia kehittäviä hankkeita Kansainvälinen toiminta: toimikunta varmistaa suomalaisten veneilijöiden kansainvälisessä lainsäädännössä olevat oikeudet ja jakaa tietoa kansainvälisestä veneilystä. Päätavoitteet: 1 Veneilypalveluiden ja edunvalvonnan kehittäminen: turvalliset väylät, hyvät kotisatamat 2 Matkaveneilytoiminnan vahvistaminen kaikissa seuroissa. 3 Satamat, ympäristö: SPV luokittelee käyntisatamat ja varmistaa luonnon- ja palvelusatamista saatavan tiedon oikeellisuuden 4 Kansainvälinen yhteistyö: suomalaiset saavat ja jakavat veneilyyn liittyvää tietoa Pääaktiviteetit: Suomalaisen turvallisen ja mielekkään veneilyn esille tuominen ja toimintaympäristön varmistaminen. Viranomaisyhteistyö ja näkyvyys alan merkittävissä keskustelufoorumeissa, lausuntojen kirjoittaminen. Yksittäisten asia- ja aluekohtaisten edunvalvontatehtävien joustava hoitaminen menestyksellisesti. Matkaveneilyn kilpailujen, tapahtumien ja vesiympäristössä tapahtuvan retkeilyn monipuolinen kehittäminen. SPV huolehtii valtakunnallisten veneilytapahtumien koordinoinnista. Aktiivisen yhteistyön aloittaminen muiden liikuntajärjestöjen ja toimijoiden (melojat, soutajat, retkeilijät, virkistysalueyhdistykset) kanssa. SPV:n jäsenseurojen matkaveneilytoiminnan viestinnän tukeminen, SPV Seurat Veneilijät akselilla. Vierassatamien ja satamista saatavilla olevien tietojen ylläpito ja sähköisten palveluiden kehittäminen. Satamakomitean toiminnan kehittäminen ja profiilin kirkastaminen. Ympäristöhankkeissa näkyvä kumppanuus ja veneilijöiden vaikutusmahdollisuuksien esilletuominen myös konkreettisin toimin. Aktiivinen toiminta kansainvälisissä veneilyn järjestöissä koulutuksen, turvallisuus- ja ympäristöasioiden sekä edunvalvonnan puitteissa. Osallistuminen Suomenlahden ympärysvaltioiden kansainvälisiin veneilyhankkeisiin vuonna 2014. Kansainvälisten eskaadereiden tukeminen erityisesti Välimeren ja Itämeren alueilla. b) Veneilyturvallisuustoiminta Toiminnan haasteet Katsastustoiminnan kautta veneily- ja pursiseuroissa tavoitetaan suurin osa jäsenistä. Katsastustoiminta on seuroissa kausiluonteista ja painottuu voimakkaasti huhti-kesäkuulle, jolloin katsastettavia veneitä on paljon. Tällöin myös seurojen katsastajien työmäärä on suuri. Riittävän suuri katsastajien määrä on seuran kannalta tärkeää, jotta kenenkään työmäärä ei olisi kohtuuton. Vapaaehtoisten katsastusmiesten rekrytointi ja sitouttaminen seuratoimintaan on suuri haaste, joka heijastuu myös veneilyturvallisuustoiminnon toimintaan. Haasteena on SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 13 (40)

saada riittävän suuri määrä uusia jäseniä kiinnostumaan katsastustoiminnasta ja kouluttaa heitä sekä sitouttaa myös liiton vapaaehtoistoimintaan. Seurojen katsastajille on mahdollistettava toimivat venerekisterin palvelut, samoin toimiva katsastusvastaavien intranet. Nämä palvelut ovat kytkettynä liiton rekisteripalveluihin, sillä liiton säännöissä edellytetään seuroja ylläpitämään jäsen- ja venetietoja, joihin mukaan luetaan tietoja veneiden katsastuksesta ja mittakirjoista, liiton hallinnoimassa jäsenyhdistysten yhteisessä rekisterissä. Päätavoitteet Päätehtävänä on pitää katsastusmateriaali ajantasaisena ja kouluttaa sekä uusia katsastajia että täydennyskouluttaa seuroissa toimivia katsastajia. Koulutusten ja materiaalien on oltava riittävän kattavia, jotta katsastajien työtä voidaan tukea seuroissa. Veneilyturvallisuuden edistämiseksi verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen ovat tärkeitä työvälineitä. Yhteistyösuhteita kehitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. SPV:n palvelut seuroille Katsastustoiminta on yksi liiton arvostetuista palveluista, joka kohdistuu suoraan seurojen jäsenille. Kouluttaa seuroille katsastajia Katsastustoiminta ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta seuroissa ja seurojen jäsenten keskuudessa veneilyturvallisuutta opastamalla. Katsastajat ohjaavat ja opastavat veneilijöitä veneiden hoidossa, varustamisessa ja varusteiden käyttötaidoissa sekä turvallisuusmyönteisen ajattelun omaksumisessa. Vakuutusyhtiöt myöntävät alennuksia katsastetuille veneille venevakuutuksista. Päätavoitteet: 1.Katsastajien määrän kasvattaminen 2. Katsastusmateriaalin tuottaminen seurojen käyttöön 3.Katsastajien koulutuksen kehittäminen 4. Katsastusrekisterin ylläpito ja kehitystyö Pääaktiviteetit: Katsastuskoulutuksen kiinnostavuuden lisääminen sekä katsastuskurssien järjestäminen. Täydennyskoulutusten järjestäminen. Mahdollisuus alueellisiin koulutuksiin. Katsastajankäsikirjan julkaiseminen sekä katsastuspöytäkirjojen, venetodistusten ja tarrojen tuottaminen seuroille Uusien oppimisympäristöjen kartoittaminen ja koulutuksen rakenteen tarkistaminen. Uusien koulutusvaihtoehtojen selvittäminen ja kokeileminen. Toimivan ja tehokkaan rekisterin kehittäminen seurojen katsastajien käyttöön, yhdessä jäsenrekisterityön kanssa C) Koulutustoiminta Toiminnan haasteet Vapaaehtoisten ihmisten mukaan saaminen on nyky-yhteiskunnassa yhä vaikeampaa. Liiton koulutustoiminnon haasteena onkin saada toimintaan mukaan riittävä määrä koulutettuja veneilykouluttajia seurojen käyttöön, jotta aktiivisten veneilijöiden kouluttaminen onnistuu. Seurojen tarjoama veneilykoulutus on väylä turvalliseen veneilyyn. Uuden keväällä 2013 käyttöön otetun veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmän lanseeraus on toimintavuoden merkittävin projekti, johon liittyy monia tapahtumia ja kohtaamisia seurojen kanssa. Uuden järjestelmän sisäänajo on tehtävä huolellisesti, jotta se palvelee seuroja mahdollisimman hyvin. Koulutusjärjestelmän on vastattava tämän päivän käsitystä oppimisesta. Sivu 14 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

Uusi koulutusjärjestelmä tuo mukanaan tarpeen päivittää ja muokata liiton materiaalit ja kurssimallit toimiviksi kokonaisuuksiksi. Materiaalien on oltava ajanmukaisia ja -henkisiä, jotta niitä käytetään aktiivisesti koulutuksissa. Liiton yksi haaste on myös saavuttaa riittävä määrä liittokouluttajia, jotta eri toimintojen koulutukset saadaan pidettyä sekä tarjota riittävä määrä tukea ja koulutusta näille liittokouluttajille osaamisen ja motivaation ylläpitämiseksi. Haasteena on myös uusien toimintatapojen omaksuminen liiton organisaatiossa. Koulutustoiminto ylläpitää liiton koulutusjärjestelmää. Toiminnassaan koulutustoiminto kuitenkin keskittyy vain veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen. Muiden koulutuksien järjestämisestä ja toteuttamisesta (lasten ja nuorten koulutukset, tuomarikoulutukset jne.) vastaa se toimikunta/ toiminto, jolle kyseessä oleva koulutus toiminnan ja toimintakentän mukaan kuuluu. Näin varmistetaan asiantuntijuuden säilyminen ja joustava toiminta, jolla vältetään myös turhaa byrokratiaa. Koulutustoiminto on tehnyt koulutuksen laatukäsikirjan, johon on koottu kaikki SPV:n koulutus. Koulutuksen laatukäsikirjaa noudattamalla luodaan laadukasta koulutusta. Päätavoitteet Veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmä auditoidaan viranomaisten kanssa ja koulutuksen laatukäsikirja vakiinnuttaa asemansa liiton koulutustoiminnan laadun valvonnassa ja ohjauksessa. Veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmässä liittokouluttajatoiminta saadaan käynnistettyä ja uudet liittokouluttajat kouluttavat kouluttajia ja muilla liiton kursseilla. Seurojen käyttöön luodaan mallikurssit veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmän koulutuksista ja sitä kautta tarjotaan käytännön apua ja vinkkejä koulutukseen. Aikuiskoulutusjärjestelmässä veneilykouluttajien kouluttamisella saadaan uusia kouluttajia seurojen käyttöön, näin saadaan tuettua seurojen aktiivista koulutustoimintaa ja kannustetaan veneilijöitä parantamaan omaa osaamistaan kouluttautumisen kautta. Tämä heijastuu veneilyturvallisuuden lisääntymisellä. Koulutustoiminnon kautta ylläpidetään koulutusrekisteriä, johon aikuiskoulutuksen eri tutkinnot ja pätevyydet kirjataan sekä toimitetaan todistukset osallistujille. Kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa voi seurojen jäsenet hakea myös SPV:n kautta, jolloin se esitarkastetaan ja näin ollen varmistetaan kaiken olevan kunnossa. SPV:n palvelut seuroille Uusia kouluttajia seuroille jonka kautta seuroille luodaan aktiivista koulutustoimintaa Veneilyturvallisuuden edistäminen seurojen veneilijöille Kouluttajarekisterin ylläpito Tutkintojen suorittaminen Päätavoitteet: 1.Uuden veneilyn aikuiskoulutuksen koulutusjärjestelmän lanseeraus ja käyttöönotto 2.Koulutusten kehittäminen seuratoimintaa tukeviksi 3.Kouluttajien määrän kasvattaminen 4.Koulutusmateriaalin aktiivinen käyttö Pääaktiviteetit: Uusi audioitoitu veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmä lanseerataan seurojen käyttöön, liittokouluttajakoulutus käynnistetään ja seurojen koulutustoimintaa tuetaan Seurojen käyttöön suunnatun koulutustarjonnan terävöittäminen, uusien mallikurssien jalkauttaminen, tehokas ja aktiivinen viestintä kouluttajille Seuroille suunnattujen seurakouluttajien määrän kasvattaminen, veneilykouluttajakurssien pitäminen Vakiinnutetaan SPV:n materiaalin käyttö seurakoulutuksissa SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 15 (40)

d) Kilpapurjehdustoiminta Toiminnan haasteet Haasteena on saada nousemaan uusia nuoria urheilijoita maajoukkuetasolle. Uusia urheilijoita on yhä liian vähän. Toisaalta myös nuorten toiminnan tukemiseen on käytettävissä liian vähäiset resurssit. Toiminnan haasteena on myös määrittää rajapinta seuratoiminnan ja SPV:n valmennustoiminnan välillä, kuten vastuiden ja velvoitteiden selkeä roolittaminen. Kilpailutoiminnalle tarvittaisiin entistä enemmän näkyvyyttä kuitenkin niin, että samalla voidaan turvata kilpailijoiden turvallisuus. Kilpailualueet ovat usein kaukana rannasta tai pitkän matkan päässä tukisatamasta. Tulospalvelua ja kilpailijoiden liveseurantaa pyritään kehittämään uusilla teknisillä sovellutuksilla. Päätavoitteet SM-kilpailujen arvostuksen nostaminen ja esille tuominen on yksi vuoden 2014 päätavoitteista. Näitä pyritään rakentamaan kilpailujen kiinnostavuutta ja seurattavuutta lisäämällä. Lisäksi pyritään lisäämään kansainvälisten kilpailutoimihenkilöiden määrää ja alueellisen koulutustoiminnan avulla lisätään kansallisia kilpailupäälliköitä koko Suomeen. Luokkaliittojen ja kilpailujärjestäjien yhteistä toimintaa pyritään edesauttamaan, jotta päästään riittävään tapahtumakokoihin. Kilpailukalenteri pyritään kokoamaan yhteen paikkaan niin, että kaikkien luokkien ja seurojen järjestämät kilpailut löytyvät niitä haettaessa. Lisäksi järjestetään erilaisia koulutuksia sääntöasioissa, protestikäsittelyssä, lauta- ja leijakilpailujen järjestämisessä, tuloslaskenta- sekä GPS - seurantalaitteiden käytössä. Edunvalvonta ja osallistuminen ISAF/EUROSAF sekä NordicSF:n toimielimiin jatkuu. On tärkeää, että päteviä henkilöitä kansainvälisiin edustustehtäviin etsitään jatkuvasti. Lisäksi jatketaan kansainvälisten päätösesitysten valmistelua jo kotimaassa asiantuntijaryhmillä. Urheiluakatemiatoiminnan piirissä olevien urheilijoiden kokonaisvaltaisen valmennuksen tukeminen osana koulunkäyntiä on yksi vuoden 2014 päätavoitteita. Pääkaupunkiseudulla jo nyt tiivistä yhteistyötä jatketaan Urhean kanssa ja yhdessä tarjotaan laadukasta harjoittelua Mäkelänrinteen lukion ja Brändön Gymnasiumin urheilijoille. Yliopistotasolla urheilijoiden harjoitteluverkostoa kehitetään ja akatemian palveluita pyritään hyödyntämään entistä paremmin. Turussa aloitetaan tiiviimpi yhteistyö urheiluakatemian kanssa ja valmennuksen tuen tarjoaminen lajissamme. Tampereella aluevalmennustoiminnan kokeilu aloitetaan. Urheiluakatemiatoimintaa pyritään laajentamaan myös alemmille kouluasteille. Urhean kanssa ollaan mukana yläkouluprojektissa, jonka myötä pyritään löytämään parempia mahdollisuuksia urheilun ja koulun yhdistämiseen jo peruskoulun aikana. Nuorten olympiavalmentajien määrän lisääminen kolmesta neljään on tavoitteena. Tärkeää on myös nykyisten kolmen valmentajan toimintaedellytysten parantaminen ja työssä jaksamisen tukeminen sekä osaamisen kehittämisen kannustaminen. Vuoden 2014 alussa päätetään NOVryhmiin pääsyn kriteereistä yhdessä Olympiakomitean kanssa. Lupaavimpien nuorten urheilijoiden valmennusta tuetaan NOV-ryhmien toiminnan tai muun valmennuksellisen avun ja tuen kautta. Armeijan urheilukoulu muuttaa Lahdesta Santahaminaan. Hakijoita vuoden 2013 syksyllä oli 145 ja valinta kohdistui 71 urheilijaan, joista kuusi purjehtijaa aloitti saapumiserässä 413. Kaikki hakeneet purjehtijat valittiin. Vuoden 2014 aika tavoitteena on kehittää lajin fyysistä testausjärjestelmää. Pyritään toteuttamaan järjestelmä, jossa urheilijoita testataan jo nuorena pääosin samoin menetelmin kuin huipulla. Tavoitteena on rakentaa testaus paremmin lajin vaatimuksia vastaavaksi. Valmennuskoulutusta kehitetään kokonaisuudessaan. Koulutuksen tasot 1-3 suunnitellaan ja käynnistetään viimeistään vuoden 2014 aikana. Sivu 16 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

Tuloksellisia tavoitteita kilpailutoiminnassa on sekä ISAF Youth Worlds ja Youth Olympics - kilpailuissa että kansainvälisissä veneluokissa. Tavoitteena on purjehtijoiden menestyminen kansainvälisten luokkien nuorten arvokilpailuissa niin, että vuoden 2013 hyvä menestys saisi jatkoa. Lisäksi on käynnissä yleisprojekteja, joita vuoden 2014 aikana jalkautetaan seuratoimintaan: Kasva urheilijaksi, Terve urheilija, ADT-toiminnot ja Urheilijan ura. Vammaispurjehduksen toiminnan kehittämistä jatketaan esteettömyyden lisäämiseksi ja avustajien kouluttamisella käyttäen jo toimivia seuroja koulutuskeskuksina. Lajikokeilut eri paikkakunnilla pysyvien harjoitteluryhmien tukemiseksi jatkuu yhdessä seurojen kanssa. Nettisivu-uudistuksen yhteydessä päivitetään vammaispurjehduksen sivuja laajemmaksi. SPV:n palvelut seuroille ja luokkaliitoille Kilpailuhakemusten käsittely ja koordinointi kansallisissa kilpailuissa Kansainvälisissä kilpailuhakemuksissa liitto on käsittelyissä mukana ja apuna Järjestää kilpailutoiminnan koulutukset ja auktorisoi kilpailutoimihenkilöt Kilpailumääräyksien ja sääntöjen ylläpito sekä valvonta Muutoksenhakuprosessit, kurinpitolautakunta sekä urheilun oikeusturvalautakunnan lausuntopyynnöt Myyntimateriaalien painaminen ja uudistaminen Purjenumeron hakeminen ja rekisteröinti Kansainvälinen edunvalvonta Näkyvyys, tunnettavuus, lajitietoisuus Urheilijan pisteytyspyynnöt (ei maajoukkue) Päätavoitteet: 1. Urheiluakatemiat ja kokonaisvaltaisen valmennuksen järjestäminen osana koulunkäyntiä 2.SM-kilpailujen arvostuksen nostaminen 3.Kilpailutoimihenkilöiden alueellinen koulutus 4.turvallisuus ja tulosseuranta Pääaktiviteetit: Valmennuksen koordinointi yhdessä eri toimijoiden kanssa, urheilijaopastus hakuvaiheessa ja opiskelunaikana, urheilijan valmennuskoulutus, valmentajien koulutus, urheilijatestaus, julkisuus, valmennuksen tukitoimet Kilpailutiedotus, laadukkaat kilpailutapahtumat, koko maan kattava kilpailuverkosto Jalkautetaan paremmin koulutustapahtumat aktiivisille alueille Turvallisuus asioihin kiinnitetään enemmän huomioita koulutuksissa ja tiedotuksessa sekä raportoinneissa. Tulosseuranta on myös osa turvallisuutta (gps-seuranta). Tulokset yleisesti tulee saattaa paremmin julkiseksi ja arkistoitavaksi sekä tilastolaskentaan e) Nopeuskilpailutoiminta Toiminnan haasteet Lajilla on vanhat perinteet ja paljon kansainvälisiä saavutuksia. Seurat järjestävät kilpailut, mutta liitto osallistuu kilpailujen järjestämiseen turvaveneiden, ajanottajien ja kilpailuvalvojien osalta. Yhteinen tiedottaminen ennakkoon sekä tapahtumien jälkeen on kehitettävä osio. SM-kilpailusarjan kokoaminen on yhtenäinen prosessi seurojen kanssa. Kilpailutapahtuman rakentaminen on seuralta iso työ niin työmäärällisesti kuin rahoituksen osalta. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 17 (40)

Tapahtumien tiedottamista on pyritty muuttamaan sähköiseen muotoon. Tämän tiedon käyttöä ja päivittämistä on kehitettävä edelleen. Nopeuskilpailijat käyttävät liiton toimiston palveluja niin kilpailulisenssien anomisessa kuin kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumisessa sekä virallisten paperien käsittelyssä. On tärkeää, että liiton toimistolla on osaavia henkilöitä suorittamassa näitä tehtäviä lähes ympäri vuoden. Junioritoiminta on kasvanut ja uusiutunut parina viime vuonna. Heillä on selkeä tarve lisätä leiritystä sekä kilpailunomaista harjoittelua. Koko lajille on tarvetta harjoittelualueelle sekä uusille alueille että jo olemassa olevien kilpailualueiden harjoittelukäytölle. Jokaiseen kilpailuun ja yhteisharjoitukseen on anottava erikseen lupa ELY-keskukselta sekä vesialueen omistajilta. On tärkeää, että liitto on mukana alueiden hakemisen lisäksi myös yhteisharjoittelualueiden anomisprosesseissa tukena. Päätavoitteet Nopeuskilpatoiminnan tavoitteena on kasvattaa harrastajamääriä lisäämällä juniori- ja nuortentoimintaa. Itse kilpailutapahtumia järjestetään rajoitetusti kotimaassa. Tämän vuoksi on kilpailutilanteita tukevia yhteisharjoituksia lisättävä entisestään. Juniori- ja nuortentoimintaa kehitetään edistämällä ympärivuotista toimintaa. Valmennustoimintaa kehitetään yhdessä lajiosaajien kanssa. Myös urheiluakatemiatoimintaa tarjotaan huipulle pyrkiville urheilijoille räätälöidysti. Lajin tunnettavuutta lisätään messutoiminnalla, Nautic -lehden kirjoituksilla ja lajijulkaisuilla. Informaatiota www-sivuilla parannetaan ja kohdennetaan paremmin kilpailijoille ja toimitsijoiden tarpeiden mukaisesti. Toimitsija- ja kilpailijakoulutusten kehittämistä jatketaan vuonna 2013 saadun palautteen mukaan nykyaikaisemmaksi ja nykytarpeiden mukaisesti eri kilpailumallit huomioiden. Tuetaan seurojen innostusta anoa kansainvälisiä arvokilpailuja. Edunvalvonta ja osallistuminen kansainvälisen liiton, UIM:n ja Pohjoismaisen neuvoston toimielimiin jatkuu. On tärkeää, että jatkuvasti kartoitetaan päteviä henkilöitä kansainvälisiin edustustehtäviin ja elimiin. Lisäksi jatketaan kansainvälisten päätösesitysten valmistelua jo kotimaassa asiantuntijaryhmissä. SPV palvelut nopeusveneilijöille Ohjaajaluvat, mittakirjat kilpaveneille ja kansainväliset kilpailuvahvistukset Immersiontestit ja testilaitteistot Tiedotustoiminnan tukeminen Messut ja esittelytapahtumat Juniorileirien pito Kansainvälinen edunvalvonta SM -sarjan palkintojenjakojuhlan järjestäminen UIM:n yhteystoiminta SPV palvelut seuroille Kilpailutoiminnan tukeminen Turvaveneet ja kuljettajat SM- ja kansainvälisiin kisoihin SPV:n kilpailunvalvoja Ajanottopäällikkö SM- ja kansainvälisiin kisoihin Toimitsijakoulutukset Katsastajakoulutukset Päätavoitteet: Pääaktiviteetit: 1. Lajin kehittäminen Harjoittelupaikkojen kartoitus ja varaaminen Juniorityön kehittäminen seuroissa WWW -sivujen kehittäminen/uudistaminen Ajanottolaitteiden kartoitus ja mahdollinen hankinta Sivu 18 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

2. Kansainvälinen toiminta ja edustukset Kansainväliset edustukset ja kokoukset Osallistutaan pohjoismaiseen kokoukseen Osallistutaan venemessuille Järjestetään vuosittainen palkintojenjakotilaisuus 3. Varsinainen kilpailutoiminta Toimintamallit ja uudistukset kilpailutapahtumissa Kansainvälisten kilpailujen joukkueenjohtajat SM- osakilpailujen valvojat Leirit junioreille, ajoharjoittelua, sääntötuntemusta Kilpailujen järjestely- ja turvallisuustoiminta Menestyneiden kilpailijoiden tukeminen Kilpailijalisenssit 4. Koulutukset Toimitsija- ja katsastajakoulutukset Immersiokoulutus- ja testi kilpailijoille Kilpailijavalmennus 5 HUIPPU-URHEILU Valmennus- ja huippukilpapurjehdus Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunnan toiminta-alue kattaa olympiapurjehduksen, paralympiapurjehduksen, aikuisten ja nuorten maajoukkuepurjehduksen sekä näihin tähtäävien yksilövalmennuksen. Yhdessä KPT:n ja LaNu:n kanssa VHT kehittää kokonaisvaltaista valmennusjärjestelmää. VHT:n käytössä on päävalmentaja, maajoukkuevalmentaja sekä osittain myös NOV-valmentajat. Valmennuspäällikön toimi muutettiin päävalmentajan toimeksi ja päävalmentajan palkkaaminen suoritettiin heti vuoden 2013 alusta. VHT päättää maajoukkueen kriteereistä vuosittain. Vuonna 2013 päätettiin myös nuorten maajoukkueen kriteereistä ja kokoonpanosta. Vuodelle 2014 päätettiin myös perustaa B-maajoukkue. Maajoukkueurheilijat ovat viime vuosina myös olleet olympiakomitean tukiurheilijoita. Tämä tarkoittaa, että olympiakomitea myöntää urheilijoille valmennustukea, jonka käyttö suunnitellaan yhdessä urheilijan ja tämän valmennustiimin kanssa päävalmentajan seurannassa. Lisäksi tukiurheilijoiden käytössä on huippu-urheilun tukipalvelut, kuten tapaturma- ja sairaskuluvakuutus. Toiminnan haasteet Purjehdus huipputasolla vaatii paljon resursseja, joiden tarjoamiseen liitolla nykyisellä järjestelmällä ei ole ollut mahdollisuuksia riittävässä määrin. Purjehtijoiden saama tuki koostuu henkilökohtaisesta ja valmennukseen suunnatusta tuesta, minkä lisäksi huippupurjehtijat saavat valmennus- ja tukipalveluita SPV:n kautta. Toimintaa on vuoden 2013 aikana hankaloittanut resurssien puute myös maajoukkuetasolla. Huippukilpapurjehduksessa suurimpia haasteita onkin lisäresurssien hankkiminen. Purjehduksen valmentajien määrä on riittämätön Suomessa ja erityisesti huipputasolla. Valmennuksesta saa toimentulonsa edelleen harva suomalainen ja valmentajan ammatin kehittäminen on yksi toiminnan haasteista. Taloudellisten resurssien riittämättömyys on myös syynä sille, että hyviä valmentajia ei pystytä aina sitouttamaan toimintaan. Toisaalta kansainvälisyys ja maajoukkuepurjehtijoiden itsenäisyys on yksi lajimme menestystekijöistä verrattuna muihin lajeihin Suomessa. Maajoukkueen kokoonpano säilyi lähes muuttumattomana vuodelle 2013. Vaikka vuosi oli erittäin menestyksellinen junioripurjehduksessa, on maajoukkueeseen nouseminen edelleen pitkän työn takana. Tulevaisuuden tavoitteena ja haasteena on helpottaa kansainvälisen tason saavuttaneiden juniorihuippupurjehtijoiden siirtymistä olympialuokkiin riittävän ajoissa ja näin helpottaa nuorten SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 19 (40)

kehittymistä aikuisten arvokisamenestyjiksi. Tiedon kulkemista ja oppimista kokeneemmilta pyritään edelleen edistämään yhteisten tilaisuuksien muodossa. Päätavoitteet Tuloksellinen päätavoite vuodelle 2014 on syyskuussa Santanderissa, Espanjassa järjestettävissä olympialuokkien MM-kilpailuissa, maapaikan lunastaminen mahdollisimman monessa veneluokassa. Santanderissa jaetaan noin puolet Rion 2016 olympialaisten maapaikoista. Urheilijoiden valmentautumista kohti Rion olympialaisia pyritään tukemaan valmennuksellisella avulla sekä tukipalveluilla ja kehittämällä valmennuksen eri osa-alueiden yhteistyötä. Rio de Janeiron olosuhteisiin tutustuminen ja kartoitus aloitetaan syksyllä 2014. Välinekehitystyö ja välineiden käytön parempi ymmärtäminen kaikissa luokissa tähtäävät siihen, että venekunnilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä Riossa. Rion testikilpailuun lokakuussa osallistutaan mahdollisimman monessa eri veneluokassa. Tutkimus- ja kehitystyön dokumentointi tehdään huolellisesti ja sitä hyödynnetään valmennus- ja urheilijakoulutuksessa. Urheilijoiden tukipalveluita pyritään kehittämään entisestään ja urheilijoiden ja valmentajien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Urheilijoiden terveyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja pyritään löytämään fysioterapian lisäksi myös lääketieteellinen kumppani lajille. Olympiakomitea pyritään saamaan entistä aktiivisemmin mukaan purjehduksen valmennusolosuhteiden kehittämiseen. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski toimii myös purjehduksen lajivastaavana, joten yhteydet olympiakomiteaan ovat hyvät. Anti-dopingvalistustyö jatkuu testi- ja valmennusleireillä. Liiton anti-dopingohjelma ja siihen liittyvät ohjeistukset ja päivitykset löytyvät liiton internetsivuilta Valmennusta tukevana tavoitteena ja tulevaisuuden valmennusedellytysten parantamiseksi kehitetään valmennuskoulutusta ja luodaan sille toimintaraamit. Valmennuskoulutuksen jatkotasot käynnistetään vuonna 2014 ja tätä kautta pyritään saamaan lisää osaavia valmentajia eri luokkiin ja seuroihin. Uusien luokkien ja lajien tulo olympiapurjehduksen piiriin laajentavat huippukilpapurjehduksen toimintakenttää. Rion 2016 olympialaisiin uusiksi luokiksi valittiin 49erFX ja Nacra 17 katamaraani. 49erFX-luokassa harjoitus- ja valmennustoiminta käynnistyi hyvin vuonna 2013. Suomeen saatiin vuoden 2013 aikana organisoitua Nacra 17 luokkaliitto ja kaksi venekuntaa osallistui arvokilpailuihin. Vuoden 2014 aikana pyritään auttamaan venekuntia valmennuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vuosi 2014 on SPV:ssa junioritoiminnan teemavuosi. VHT:n toiminnassa tämä näkyy siten, että huippupurjehtijoita ja valmentajia pyritään saamaan entistä enemmän mukaan junioreiden tapahtumiin vuoden aikana. Osallistuminen voi tarkoittaa valmentamista, palkintojen jakamista tai nuorten purjehtijoiden kanssa keskustelua mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan. Paralympiapurjehdus on jo aiemmin ollut osa maajoukkuetoimintaa ja jatkossa yhteistyötä kehitetään entisestään. Kansainvälinen vaikuttaminen on yksi jatkuvista tavoitteista ja siihen hyvät mahdollisuudet antaa edustus kansainvälisen purjehtijaliiton päättävissä elimissä. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö eri olympialuokissa jatkuu myös vuonna 2014 niin valmennuksen kuin harjoittelun muodossa. Kansainvälinen yhteistyö on lajillemme välttämättömyys ja mahdollistaa harjoittelun toteuttamisen laadukkaasti ympäri vuoden. SPV:n palvelut seuroille Valmennus: Valmentajakoulutus: luokkavalmentajakoulutus tasot II ja III koulutamme seurojen ohjaajista eri luokkiin perehtyneitä valmentajia Valmentajarekisteri yhteistyössä Suomen Purjehdusvalmentajien kanssa koottava kattava rekisteri valmentajista SPV:n valmentajien toiminta tapahtuu seuroilla ja näin myös seuravalmentajat voivat käydä vuoropuhelua heidän kanssaan Sivu 20 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

Maajoukkue- ja olympiavalmennus Valmennusryhmät ja niiden tukipalvelut Konsultointi: Keskustelu seuratoimijoiden kanssa huippupurjehduksen vaatimuksista Seurojen toiminnan ohjaus suuntaan, joka mahdollistaa purjehtijoiden polun kohti huippupurjehdusta Eettisesti kestävä urheilu: Keskustelu urheilun ja purjehduksen yhteisistä arvoista ja etiikasta Antidopingtiedotus ja neuvonta Kansainvälinen toiminta: Edustus kansainvälisen purjehtijaliiton ISAF:n päättävissä elimissä Kansainväliset kontaktit huippupurjehduksen kautta Päätavoitteet 1. Maapaikkojen lunastaminen Rion olympialaisiin ja menestys arvokilpailuissa 2. Urheilijoiden tukipalveluiden kehittäminen 3. Valmentajakoulutuksen kehittäminen 4. Väline- ja olosuhdetyö sekä Rion olympialaisiin valmistautuminen Pääaktiviteetit ISAF World Championship Santanderissa 2014 ja valmennusja leiritoiminta. Kauden 2013 EM-kilpailut eri olympialuokissa Taloudellisten resurssien parantaminen. Henkisen valmennuksen, fysioterapian ja valmennuksen apuvälineiden hyödyntäminen valmennuksessa ja eri valmennuksen osaalueiden integrointi. Urheilija- ja valmentajakoulutuksen konseptointi ja koulutuksen käynnistäminen Eri olympialuokissa tapahtuva välineiden kehitystyö sekä välineiden käytön parempi ymmärtäminen. Rion olosuhteisiin tutustuminen ja tiedon kerääminen. 5. Kansainvälinen vaikuttaminen Vaikuttaminen lajin kehitykseen kansainvälisen purjehtijaliiton (ISAF) toimielimien kautta. Suomella on edustus mm. Events Committeessa (kilpailuasiat) ja Councilissa (ylin päättävä elin) 6 JÄRJESTÖ a) Järjestötoiminta Toiminnan haasteet Seurojen toiminnan kulmakivien, kuten riittävien taloudellisten resurssien ylläpitäminen on tämän hetken yhteiskunnallisessa tilanteessa haasteellista. Erilaisten tukimuodoista tiedottaminen ja viestiminen on oltava aktiivista, jotta seurojen toimintaa voidaan tukea. Samoin seurojen ja liiton toiminnan on mukauduttava tähän tilanteeseen ja löydettävä erilaisia keinoja ja uusia väyliä ratkaista haasteita. Haasteellista on löytää riittävän paljon aktiivisia seuratekijöitä seurojen toiminnan tukemiseksi ja löytää myöskin alueellisesti toimivia keinoja. On pystyttävä luomaan yli lajirajojen meneviä yhteistyömuotoja ja löydettävä keinoja synnyttää uusia seuratoimintamalleja. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 21 (40)

Taloudelliset haasteet näkyvät myös jäsenrekisteripalveluiden tuottamisessa. Liiton säännöissä on velvoite ylläpitää jäsenrekisteriä, joka kaikki liiton jäsenet käyttävät. Toimivan ja ajantasaisen rekisteriohjelman tuottaminen on taloudellisesti merkittävä haaste, mutta on osa kaikille yhdistyksillä tarjottavaa jäsenpalvelua. Päätavoitteet Jäsenpalveluista yhtenä tärkeimmistä on jäsenrekisteriuudistuksen konkreettinen eteneminen, sillä toimiva toiminnanohjausjärjestelmä edesauttaa ja parantaa niin liiton kuin seurojen arkitoimintaa. Seurojen räätälöidyllä tuella saadaan aikaiseksi näkyviä toiminnan muutoksia ja parannetaan seurojen toimintaedellytyksiä. Aktiivinen kiittäminen ja kannustaminen parantavat motivaatiota ja sitoutumista seuratyöhön, joten tähän käytettäviä (seuraseminaari, päättäjäisilta sekä ansiomerkit) keinoja markkinoidaan aktiivisesti seuroille. Seurakyselyjen kautta kerätään tietoa seurojen tarpeista ja kerrotaan näihin asioihin ratkaisuvaihtoehtoja seuraseminaarissa. Järjestötoimikunta tarjoaa seuroille tukea ja apuja hallinnollisiin kysymyksiin, kuten ylläpitämällä Rannanviisas -seuraopasta. Se kokoaa yhteen myös ajankohtaiset asiat seuraseminaarissa ja lisää yhteisöllisyyttä päättäjäisillassa. Järjestötoimikunta huolehtii liiton ansiomerkkien jakamisen ohjeistamisesta ja vuoden tekijöiden palkitsemisesta. Jäsenetujen kehittäminen ja luominen ovat koko ajan käynnissä, yhtenä tärkeimpänä näistä on liiton seurojen jäsenille ryhmätapaturmavakuutus. Toimikunta huolehtii myös jäsenrekisterin ylläpidollisista kysymyksistä ja vie eteenpäin rekisterin kehityshanketta. Järjestötoimikunta huolehtii myös seurojen tukena toimivien aluevastaavien kouluttamisesta ja tukee näiden toimintaa, jotta seuroilla on suora kontaktipinta liiton edustajaan alueellaan. Järjestötoimikunta sparraa ja neuvoo seuroja seuratuen hakuprosessissa. SPV:n palvelut seuroille Neuvontapalvelut seuroille Rannanviisas järjestöopas Aktiivinen kouluttamistyö tapahtumien kautta Ansiomerkkien hallinnointi Jäsenetujen kehittäminen seuroille Jäsenien ryhmätapaturmavakuutus Jäsenrekisterin kehittäminen Aluevastaavien kouluttaminen Seuratukihakemusten ohjaus Päätavoitteet 1.Liiton seurapalveluiden kehittäminen ja uusien palveluiden tuottaminen 2.Yhteisöllisyyden luominen 3.Aluevastaavat seurojen tukena 4.Jäsenrekisterin kehitystyö Pääaktiviteetit Uusia jäsenetuja kartoitetaan ja luodaan toimiva yhteistyösopimuksia eri toimijoiden välille. Seurakäyntien avulla tuetaan seurojen toimintaa paikallisesti. Järjestetään seuraseminaari ajankohtaisista asioista sekä päättäjäisilta, jossa palkitaan vuoden tekijät. Luodaan veneily ja purjehduksen toimintalinja seurojen käyttöön, jonka avulla seuratoimintaa voidaan analysoida sekä kehittää. Aluevastaaville järjestetään koulutusviikonloppu, jolloin heille päivitetään ajankohtaiset asiat. Aluevastaaville lähetään oma tiedote säännöllisesti, jolla välitetään ajankohtaiset uutiset Kartoitetaan toimiva yhteistyökumppani liiton jäsenrekisteripalveluille, jotta voidaan luoda toimiva toiminnanohjausjärjestelmä liiton ja sen seurojen käyttöön. Sivu 22 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

b) Viestintä- ja markkinointi Toiminnan haasteet Liiton tiedotus- ja markkinointitoiminnalle on paljon odotuksia niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Viestintä kuuluu olennaisena osana jokaisen liiton toiminta-alueeseen, jotta pystymme viemään ulkopuolelle ja sisäisesti viestiä, mitä liitossa tehdään. Erityisesti taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi toimintaa joudutaan priorisoimaan paljon, jotta isoimpia koko liittoa palvelevia kokonaisuuksia saadaan vietyä eteenpäin. Liiton jäsenlehti Nautic-lehti siirtyi liiton kustannettavaksi vuoden 2013 alusta, mikä lopulta söi resursseja muusta toiminnasta erittäin paljon. Sen kustantamista kuitenkin halutaan jatkaa, koska se on merkittävä jäsenpalvelu liitossa. Lehden mainosmyynnin osuutta tulee entisestään kasvattaa jo tukalassa tilanteessa olevilla mainosmyyntimarkkinoilla. Tämä aiheuttaa merkittävää taloudellista painetta toimintaa kohtaan. Toinen tärkeä projekti, liiton verkkosivuston uudistaminen saatiin lisäresursoinnin kautta käyntiin myöhään keväällä. Sen eteenpäin vieminen vuonna 2014 on erityisen tärkeää, mutta myös haastavaa ajan ja talouden puitteissa. Vuonna 2014 on tärkeää panostaa lasten ja nuorten teemavuoden asioihin liiton viestintäfoorumeissa, jotta teemavuoden tavoitteet saavutetaan. Tavoitteet Lasten ja nuorten teemavuosi näkyy viestinnän toimissa vahvasti ympäri vuoden. Liiton viestintäfoorumit tarjoavat vuodelle hyvät näkyvyyskanavat lehden, uutiskirjeiden, uudistettujen www-sivujen sekä mediakontaktien kautta. Myös yksi numero Nautic lehteä teemoitetaan lasten ja nuorten vuodelle. Www-sivuille tulee tehdä teemavuotta peilaava oma sivusto. Viestinnän tapahtumaresurssointi peilaa myös lasten ja nuorten teemavuotta ja messuihin osallistuminen kohdennetaan teemavuotta silmälläpitäen. Viestintä toimii tukena ja apuna myös lasten ja nuorten teemavuoden hankesuunnittelussa sekä muissa viestinnällisissä toimenpiteissä. Liiton sisäistä viestintää eli Nautic-viestintää kehitetään yhtenäiseksi tunnistettavaksi kokonaisuudeksi. Nautic lehteä kustannetaan kolme jäsennumeroa ja kaksi erikoisnumeroa, jolla pyritään tasoittamaan viestinnän haastavaa budjettia mittavien tulo-odotusten osalta. Lehden mainosmyyntiin panostetaan vieläkin enemmän ja erilaisia rahoitusmalleja ja ulkopuolista rahoitusta lehdelle haetaan aktiivisesti. Lehden toimituskuntaa laajennetaan taloudellisten resurssien antaessa siihen mahdollisuuden. Nautic-viestintään osana kuuluvaa seurojen uutiskirjepohjaa uudistetaan sähköiselle pohjalle ja sen kohdennettavuutta parannetaan jatkuvasti. Seurojen jäsenten sähköpostiosoitteita kartoitetaan jatkuvasti, jotta jatkossa sähköistä uutisviestiä voidaan kehittää myös suoraan henkilöjäsenille tukemaan liiton sisäistä viestintää. Uusien sähköisten alustojen valmistuessa viestinnässä pyritään lisäämään kaikkien liiton jäsenten osallistamista. Sähköisille sivuille muodostetaan oma veneilijäpaneeli, jossa voidaan keskustella veneilijöitä koskevista merkittävistä asioita ja veneilijöillä on oma fooruminsa tuoda viestiään eteenpäin. Liiton www-sivu-uudistusta jatketaan vuonna 2014, jotta se palvelee seuroja sekä muita käyttäjiä mahdollisimman hyvin. Uudistusta tehdään monivaiheisesti taloudellisten resurssien ohjaillessa. Seurojen ja luokkaliittojen mukaantuloa liiton sivujen yhteyteen edistetään mahdollisimman nopeasti. Vuonna 2014 jaetaan Santanderin MM-kisoissa ensimmäiset olympiapaikat, joten huippu-urheilun tulee näkyä vahvasti niin mediassa kuin suurelle yleisölle, jotta urheilujoillamme on mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä. Näkyvyydellä edesautetaan urheilijoiden tunnettuutta sekä taloudellisten resurssien hankintaa. Lisäksi lajin tunnetuksi tekemistä suurelle yleisölle voidaan tehdä parhaimmillaan huippu-urheilun kautta. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 23 (40)

Liiton kilpailutiedottamista niin purjehdus- kuin nopeusveneilypuolella on pyritty vahvistamaan ja se on olennaisena osana myös tulevan vuoden toiminnassa. Myös tulevat Suomessa järjestettävät arvokisat ja niiden kisaorganisaatiot saavat viestinnällistä tukea ja apua halutessaan liitosta. Liiton edunvalvonta on seuroille ja sen jäsenilleen merkittävää työtä, jota tulee entisestään vahvistaa. Viestintä luo liitolle edunvalvonnan tueksi vaikuttajaviestinnän toimintamalleja ja koulutuspalveluita. Varainhankintaa tehostetaan entisestään liiton toiminnan kasvaessa ja ulkopuolisen rahoituksen tarpeen kasvaessa sitä mukaan. Vaikuttajaryhmää kasvatetaan ja sen toimintaa kehitetään tulevana vuonna. SPV:n palvelut seuroille ja luokkaliitoille Jäsenille ilmestyy kolme kertaa vuodessa liittolehti Nautic Liiton verkkosivuja uudistetaan palvelemaan jäsenistöä paremmin Liiton uudet verkkosivustot tarjoavat myös seuroille oman www-sivualustan heidän niin halutessaan. Uudet verkkosivut myös tarjoavat uusia vaikuttamiskanavia seuroille ja heidän jäsenilleen erilaisten keskustelufoorumeiden kautta. Veneilijän Vuosikirjan tuottaminen vuosittain Liitto viestii aktiivisesti seuroille uutiskirjeiden muodossa noin kerran kuukaudessa Seurojen tapahtumien ja kilpailujen viestiminen ulospäin Viestinnällistä koulutusta erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuorganisaatioihin on tarjolla Seurojen oman työn tueksi luodaan erilaisia materiaaleja käytettäväksi Messu- ja tapahtumatoiminnan materiaalit ja tuki Päätavoitteet 1. Jäsenviestinnän kokonaisuuden rakentaminen 2. Vahvistetaan purjehduksen ja veneilyn näkyvyyttä julkisuudessa. 3. Liiton toimintaa ja uudistamista tukevat viestintätoimet 4. Vahvistetaan liiton sidosryhmä- ja vaikuttajaviestintää 5. Lasten ja nuorten teemavuoden huomioiminen Pääaktiviteetit Sähköisen uutiskirjeen laajennus, Nautic-viestinnän ilmeen kohotus, Nautic-lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa, Veneilijän Vuosikirja 2014. Toimittajatapaamisia tihennetään tulevana vuonna, liiton painotuotteet kartoitetaan ja päivitetään. Maajoukkueen ja nuortenmaajoukkuebrändiä kirkastetaan ja liikkuvan kuvan tuotantoa lisätään. Aluejohtajien mediakoulutus aloitetaan. Nettiuudistusta jatketaan ja verkkopalveluiden osalta otetaan käyttöön uusia sovelluksia. Liiton ensi vuoden teeman hankkeiden suunnittelu ja tukeminen. Tapahtuma- ja messusuunnittelut. Vaikuttajaviestinnän strategian tekeminen ja koulutus. Viestintästrategian valmistelu. Varainhankinnan tuki. Kaikki pääaktiviteetit tukevat teemavuoden toimintaa vähintään sivuavasti. c. Talous ja hallinto Toiminta ja sen haasteet Yleisen talous- ja rahoitustilanteen vuoksi myös lajiliittojen rahoitus on haasteiden edessä. Siksi myös Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean toiminta-avustukset tuskin nousevat Sivu 24 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

vuodelle 2014. Tiettyihin projekteihin tullaan kuitenkin hakemaan erityisavustusta valtiolta. Jäsenseuroilta perittävän liittomaksun kertymän oletetaan pysyvän edellisvuosien tasolla. Liiton jäsenmaksuksi esitetään seuraavaa: varsinaisista henkilöjäsenistä (aikuiset) 12,50 e perheenjäsenet 12,50 e seniorit 12,50 e nuorisojäsen (alle 19 vuotta) 5,00 e Sääntöjen mukaan jäsenmaksu tulee maksaa seuran kaikilta henkilöjäseniltä. Kuitenkin monet seurat tulkitsevat liiton sääntöjä omalla tavallaan ja jättävät maksun suorittamatta tietyiltä jäseniltä tai jäsenkategorioilta. Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta jäsenseurojen kesken sekä lisää painetta jäsenmaksun nostamiselle. Osalla jäsenseuroistamme on ongelmia lisäksi jäsentietojensa päivittämisessä yhteiseen rekisteriin, joka aiheuttaa ongelmia seuran liittomaksun muodostumiseen, seuran jäsenten vakuutusturvaan, Nautic lehden postituksiin sekä lisenssien ja pätevyyksien ylläpitoon. Liittomaksuun sisältyy esimerkiksi seuran toiminnanvastuuvakuutus, Pohjolan Tuplaturva, seurojen jäsenten veneilyyn liittyvien tapaturmien ryhmätapaturmavakuutus sekä Nautic lehti. Liitossa työskentelee työsuhteessa yhteensä kymmenen henkilöä. Lisäksi liitolla on yksi alihankintasopimus liittyen huippukilpapurjehduksen varainhankintaan. Luottamushenkilötoiminta on laajaa ja käsittää hallituksen lisäksi viisi toimikuntaa, neljä toimintoa ja kolme lautakuntaa, joilla on oma liittokokouksen valitsema puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja hallituksen vahvistamat jäsenet. Liitossa toimii myös 15 liittohallituksen nimeämää aluevastaavaa. Toiminnan suunnittelua, budjetointia ja seurantaa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. Päätavoitteet Hallinto pyrkii antamaan päätöksentekoon tarvittavat tiedot entistä monipuolisemmin, nopeammin ja kustannustehokkaammin. Tähän päästään vähentämällä raporttien määrää ja antamalla eri toimintojen vastuuhenkilöille mahdollisuuden löytää tiedot päätöksenteon tueksi helpommin. Matkustuksen kustannusten pienentämäksi käytetään hyväksi videoneuvottelupalveluita. Nykyinen rekisterisovellus on tullut tiensä päähän ja haemme nyt Opetus ja kulttuuriministeriöltä lisärahoitusta uuden rekisterisovelluksen hankintaan. Tavoitteena on sellaisen järjestelmän rakentaminen, joka sallii seurojen päivittää omaa ja liiton rekisteriä yhdellä toimenpiteellä sekä sellaisen toimintakulttuurin luominen, että kaikki seurat noudattavat samaa käytäntöä jäsentensä ilmoittamisessa liitolle ja jäsenmaksujen suorittamisessa. Toimiston ja luottamuselinten välistä yhteistyötä hiotaan tulevana vuonna entistä toimivammaksi. Uudistetuilla kotisivuilla pyritään myös nopeamman palautteen saamiseen seuroilta meneillään oleviin projekteihin ja toimenpiteisiin. SPV:n palvelut seuroille Jäsenrekisterin neuvonta ja tukipalvelut Laskutusjärjestelmän tukipalvelut Seurojen liittokokousäänimäärien tuottaminen Liittokokousten äänestykset ja vaalikone SPV:n kustannuspaikkakohtainen tuloslaskenta liittokokouksen käyttöön SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 25 (40)

Tavoitteet Pääaktiviteetit 1.Hallituksen kokoukset ja seminaarit Hallitukselle on suunniteltu kahdeksan yhteiskokousta sekä hallituksen strategiapäivät. Hallituksen jäsenet ovat pääsääntöisesti myös toimikuntien/toimintojen puheenjohtajia. Kokouksiin osallistutaan osin videoneuvottelupalveluiden kautta matkakustannusten minimoimiseksi. Joulukuussa järjestetään luottamushenkilötapaaminen seuraavaksi vuodeksi valituille toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Tässä tapaamisessa käydään lävitse yhteisiä pelisääntöjä, sekä sovitaan eri tahojen yhteistyöstä. 2 Sääntömääräiset kevätja syysliittokokoukset Kokouskutsut valtakirjoineen ja kokousaineistoineen lähetetään kaikkiin jäsenseuroihimme, sekä luokkaliittoihimme siihen postiosoitteeseen, minkä seura on itse rekisteriinsä yhteysosoitteekseen kirjannut viimeistään 3 viikkoa ennen kokousta Liittokokousäänimääriin vaikuttaa seuran yhteiseen rekisteriimme SPV rastilla merkittyjen jäsenten määrä 50 jäsentä/1 kokousääni. Lisäksi 1 ääni 50 sellaista venettä kohti, jotka edellisenä vuonna on merkitty katsastetuksi. Seuran liittomaksu on oltava myös maksettu 15.3 mennessä, muuten äänimäärä putoaa yhteen perusääneen. Kevätliittokokous valitsee vuosittain vaalivaliokunnan, joka kerää seuroista ehdotuksia hallituksen, toimikuntien ja toimintojen erovuorossa oleviin luottamustoimiin. Vaalivaliokunta tekee näiden esitysten perusteella ehdotuksensa syysliittokokouksen kokousedustajille 3 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon keskeisiin periaatteisiin on kerätty hyvät käytännöt ja toimintatavat, sitä kehitetään ja se pidetään lakien ja asetusten mukaisina henkilökunnan toimintaa yhtenäistävänä ohjeistuksena. Henkilökunnalle on järjestetty työterveyshuolto ja heillä on mahdollisuus hankkia lounasseteleitä verottajan hyväksymin hinnoin. Henkilökunnan toimenkuvia selkeytetään edelleen ja parannetaan tiedonkulkua eri luottamusorganisaatioiden kesken. 4 Taloushallinto, ATK ja Rekisteriohjelma Taloushallintopalvelut myyntireskontraa lukuun ottamatta hoidetaan ulkopuolisena ostopalveluna. Olemme siirtyneet uuteen kirjapidonjärjestelmään, joka sisältää sähköisen ostoreskontran sekä matkalaskujen teon. Uusi kirjapitojärjestelmä mahdollistaa monipuolisen seurannan ja raportoinnin niin hallitukselle, kuin toimikunnille ja toiminnoillekin kustannustehokkaasti. Tietotekniikan tukipalvelut on myös kilpailutettu ja olemme päässeet käyttämään uusimpia toimistosovellutuksia niin henkilökunnan kuin hallituksenkin osalta. Tämä on parantanut kustannustehokkuutta. Liitosta annetaan seuroille tukea rekisterin ylläpitoon, laskutusjärjestelmän käynnistyksiin ja muihin mahdollisiin ongelmatilanteisiin. 5 Yhteiskulut Operatiivisen toiminnasta johtuvat henkilökunnan yhteiskulut kirjataan hallinnon yhteiskuluiksi. Sivu 26 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

Tällaisia kuluja ovat mm. puhelimen ja tietotekniikan käytöstä aiheutuvat kulut, postituspalvelut, toimistotarvikkeet, tilavuokrat, siivous ja aulapalvelut, SPV:n kaikki vakuutukset (pois lukien seuravakuutukset, jotka ovat järjestötoimikunnalla) SPV Marketing Oy Suomen Purjehdus ja Veneily ry omistaa 100% osakkeella osakeyhtiön SPV Marketing Oy, joka liittojen yhdistyessä tuli Suomen Veneilyliiton mukana. SPV Marketing Oy:n kautta tullaan jatkossa hoitamaan liiton kaupallinen toiminta, kuten sponsoriyhteistyö RIO 2016- projektiin liittyen. SPV Marketing oy:n hallinto (2013): Toimitusjohtaja: Jussi Ojutkangas Hallituksen puheenjohtaja: Martti Laisi Hallituksen jäsenet: Patrick Andersson ja Iiro Suksi SPV Marketing Oy:n tuloslaskelma ja tase ja toimintakertomus tullaan antamaan liittokokoukselle tiedoksi aina kevätliittokokouksen yhteydessä. Tekstissä käytettyjen lyhenteiden selitykset: BSCN EC EBA ELY EuroSAF HuMu ICCY ISAF KPT LaNu NBR NOV NordicSF OK OKM SOK SPV Trafi VHT VETT WC Baltic Sea Cruising Network European Cup European Boating Associating Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus European Sailing Federation Huippu-urheilun muutostyöryhmä International Council of Cruising Yahts International Sailing Federation Kilpapurjehdustoimikunta Lapsi- ja nuorisotoiminto Nordiska Båt Rådet Nuorten Olympiavalmentaja Nordic Sailing Federation Olympiakomitea Opetus- ja kulttuuriministeriö Seura-ohjaajakoulutus Suomen Purjehdus ja Veneily Liikenteen turvallisuusvirasto Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta Veneturvallisuus World Cup SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 27 (40)

Lapset ja nuoret Aikuisliikunta Huippu-urheilu Järjestötoiminta Budjetti 2014 Kustannuspaikoittain (Luvut ovat tuhansia euroja) Varsinaisen toiminnan tuotot 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 Myyntituotot 2 31 2 0 4 4 32 23 0 8 17 14 3 0 0 0 2 7 40 128 3 2 104 217 Koulutusmateriaalin myynti 4 0 1 0 0 0 0 0 14 0 6 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24 8 Osanottomaksut henkilöiltä 21 28 5 30 8 0 20 30 3 5 10 20 5 4 0 0 10 10 0 0 0 0 82 126 Liiketoiminnan muut tuotot 33 0 0 0 6 1 0 0 0 0 2 0 7 0 7 5 0 0 1 0 5 0 60 6 59 59 8 30 18 5 52 52 17 14 34 42 15 4 7 5 12 17 41 128 8 2 625 568 Varsinaisen toiminnan Tuotot yhteensä Varsinaisen toiminnan kulut: Materiaalikulut Tiedotusmateriaali -2-6 0 0-1 -3 0-6 -1-1 -3-7 0-1 0 0-2 -1-2 0 0 0-10 -24 Koulutusmateriaali -3-4 -1-2 -3-2 -3-5 -6-3 -2-5 -1 0 0 0 0 0 0 0 0 0-18 -19 Painatuskulut -5-15 0-1 -2-3 -10-10 -1-1 -8-4 -1 0 0 0-2 -1-17 -93 0 0-46 -127 Muut materiaalikulut -1-2 -5-6 -2-3 -5-1 -2 0-2 0-13 -6-14 -5 0-2 -49 0-8 -8-101 -31 Ostetut palvelut Ostetut valmennuspalvelut -6-9 -29-51 0-1 -4 0 0 0-4 -3-2 -1-93 -5 0 0 0 0 0-3 -138-72 Muut ulkopuoliset palvelut -2-9 -43-23 -9-6 0-2 -1 0 0-9 -2-2 -13-62 -1-60 -24-155 -16-11 -110-337 OK:n urheilijoille myönnetyt/maksetut tuet 0 0-7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-95 -173 0 0 0 0 0 0-102 -173 Henkilöstökulut yhteensä -56-68 -101-106 -58-65 -11-8 -10-15 -22-17 -14-15 -127-118 -36-23 -52-63 -177-207 -664-705 Muut kulut: Tilakulut -2-1 -2-7 0 0-2 -2-1 -1-2 -3-3 -3-2 -3-2 -2 0 0-45 -53-59 -75 Ajoneuvokulut -3-8 -2 0 0 0 0 0 0 0 0-1 0 0 0 0 0 0 0 0-10 0-14 -8 Atk-laite ja -ohjelmakulut 0-2 0 0 0 0 0-1 0 0 0-6 0 0 0-2 0 0 0 0-2 0-2 -10 Kone- ja kalustokulut 0-23 -10-3 0 0 0 0 0 0 0-5 0-2 0-8 0 0 0 0-1 0-11 -41 Matkakulut -29-40 -29-27 -10-14 -7-16 -11-7 -27-35 -15-19 -23-46 -19-24 -5-5 -24-16 -199-249 Edustuskulut -1 0-3 -1-5 -3 0 0 0 0-3 -2-12 -14-4 -3-5 0-2 -2-3 0-37 -24 Hallintopalvelut 0 0 0-4 -1-3 0 0-5 0 0 0-1 -3 0 0-12 0-56 0-62 -37-136 -47 Muut hallintokulut -32 0-4 -1-5 -1-1 -2-1 -4-13 -5-10 -4-14 -8-75 -76-1 0-24 -27-180 -127 Kulut yhteensä -142-186 -235-231 -97-100 -43-51 -39-32 -85-99 -73-69 -385-433 -153-188 -207-318 -371-363 -1 828-2 071 Kustannuspaikan Oma Varainhankinta 0 0 Var.hank. tuotot (Lisenssi-/ rekisteröintimaksut) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 15 10 10 0 0 0 0 0 0 0 0 30 25 Muu projektin oma var.hank. (sponsorituotot) 0 5 0 3 0 15 0 5 3 3 0 0 0 0-19 40 0 0 0 0 0 0-16 71 Erityismääräraha esim. OKM / OK 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 0 0 0 0 0 0 0 20 Muu varainhankinta Lapset Nuoret Matka - veneily Veneilyturvallisuus Koulutus Valmennus ja Järjestö + Alue Viestintä ja Huippukilpapurjehdus toiminta markkinointi Kaikki Yhteensä Sponsorituotot 5 5 33 38 0 0 5 0 0 0 0 0 0 0 20 0 0 0 25 25 0 0 87 68 Jäsenmaksutuotot 6 42 76 50 0 0 0 0 0 0 22 34 28 31 52 42 140 117 88 127 260 257 671 700 Valtion avustus toimintaan 75 75 80 81 76 80 0 0 29 16 8 8 23 24 106 106 5 55 24 30 104 104 530 580 Ok:n tuet 0 0 37 30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 219 220 0 0 0 0 0 0 256 250 Muut avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Varainhankinnan tuotot yhteensä 86 127 226 202 76 95 5 5 32 19 50 57 61 65 378 428 146 172 136 182 364 361 1 558 1 714 Kilpapurjehdus Nopeuskilpailut Halllinto Kust. paikan tulos yhteensä 3 0-1 0-4 0 14 6 10 0 0 0 3 0 0 0 5 1-31 -8 0 0 0 0 Sivu 28 (40) SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 29 (40)