1 (6) LSO Osuuskunnan lausunto valtiovarainministeriön luonnokseen Luonnos hallituksen esitykseksi osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Lausunto Käytämme mahdollisuutta lausua kommenttimme valtiovarainministeriön luonnokseen Luonnos hallituksen esitykseksi osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta. Kunnioittavasti lausumme seuraavaa: 1. Yleisesti Luonnoksessa ehdotetaan varsin merkittäviä muutoksia osuuskuntien ja niiden jäsenten verotukseen ilman, että valmistelussa olisi edelleenkään todellisesti kuultu osuuskuntien edustajia tai he olisivat voineet työryhmässä osallistua asian valmisteluun. Veromallin vaikutusarviot ovat epätarkat. Ennen kaikkea esityksen sisältö on tulkinnanvarainen ja sen vaikutukset ovat arvaamattomat. Luonnos sisältää edelleen vaikeasti avautuvia määritelmiä ja epäselviä käsitteitä. LSO Osuuskunta vastustaa luonnoksessa ehdotettuja heikennyksiä osuuskuntia ja niiden jäseniä koskevaan verotukseen. LSO Osuuskunta edellyttää, että osuuskuntia ja niiden jäseniä koskevat verosäädökset säilytetään nykyisellään. LSO Osuuskunta näkee esityksen vaikeuttavan Suomessa toimivien ja kotimaahan investoivien osuuskuntien osuuspääoman kerryttämismahdollisuuksia työllisyyttä tukeviin mahdollisiin uusiin investointeihin. Esitys lisää hallinnollisia kustannuksia ja sen vaikutus mm. ruuan hinnan muodostumiseen on arvaamaton. Mikäli muutostarvetta jatkossa kuitenkin olisi, LSO Osuuskunta edellyttää perusteellisempaa ja laajapohjaisempaa valmistelua työryhmässä, jossa on kattavasti osuuskuntien edustajia mukana. Työryhmä voisi ottaa seurantaan myös uuden osuuskuntalain vaikutukset vuodesta 2014 alkaen, siltä osin kuin osuuskuntalain muutosta pidetään veromuutosten perusteena. Työryhmä varmistaisi myös sen, että kaikille osapuolille on annettu hyvän hallintotavan mukaan mahdollisuus riittävällä aikataululla tulla kuulluksi, perustella omat näkemyksensä, jotta kaikilla osapuolilla on ennen kaikkea riittävät ja yksiselitteiset perusteet oman kannanmuodostuksen perustaksi. Esitys pitää sisällään kohtia, jotka on ehdottomasti muutettava.
2 (6) 2. Osuuskuntien merkitys Osuustoiminnan suuri vahvuus on pitkäjänteisyys ja vahva sitoutuminen paikalliseen yhteisöön nopeastikin muuttuvassa toimintaympäristössä. Kvartaalitalouden sijasta toiminnan aikajana on oleellisesti pidempi ja pitkäjänteisesti vastuuta kantava. Osuustoiminnan piirissä kasvanut liha-ala on Suomessa laaja ja vahva. Se tarjoaa kansakunnalle toimeentuloa, investointeja kotimaahan, elintarvikeomavaraisuutta, huoltovarmuutta sekä kuluttajan arvostamia tuoreita, kotimaassa vastuullisesti tuotettuja lihatuotteita. Globaalin talouden suurissa haasteissa kestävän kehityksen mukainen paikallinen elintarviketuotanto on kasvava trendi. Maapallon kasvava väkimäärä pitää ruokkia vastuullisesti laadukkaalla ruualla tavalla, joka huomioi niin ympäristön kuin tuotantoeläimet, mutta samalla mahdollistaa lihantuotannon jatkuvuuden. Pitkäjänteisyyteen perustuva ja vastuullinen omistajuus antaa suomalaiselle ruuantuotannolle selkeän ja turvatun toimintaympäristön. Näin kotieläintuottaja-jäsenet, tuottajaosuuskunnat ja niiden omistamat yritykset pystyvät keskittymään toiminnan kehittämiseen omilla kotimarkkinoillaan. Suomalaisen lihan ja lihantuotannon laadukkuus, tuoreus ja tautivapaus ovat maailman ehdotonta kärkeä, kuten myös lihan tuotantoketjun tehokkuus vastuullisessa toimintaympäristössä tilalta kuluttajalle. Lihantuotanto on Suomessa ekologisesti kestävällä pohjalla luonnonvarojen ja erityisesti vesivarojen käytön suhteen. Suomalaisiin perhetiloihin ja laajasti osuustoiminnalliseen omistajuuteen perustuva lihantuotanto on väistämättä yksi maailman vastuullisin tuotantomalli, josta voimme yhdessä olla ylpeitä. Suomea pidetään laajasti maailmalla vastuullisen liiketoimintamuodon, osuustoiminnan, mallimaana. Pidämme välttämättömänä ettei verotuksellisin muutoksin heikennetä osuustoiminnallisen suomalaisen kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä. 3. Esitetyistä muutoksista Luonnoksessa ehdotetaan kuitenkin varsin merkittäviä muutoksia osuuskuntien ja niiden jäsenten verotukseen ilman, että valmistelussa olisi aidosti kuultu osuuskuntia puhumattakaan että osuuskuntien edustajat olisivat aiemmin esitetyllä tavalla voineet yhteisessä laajapohjaisessa työryhmässä osallistua perusteellisempaan tai laajapohjaisempaan valmisteluun. Hylätessään joulukuussa 2013 ehdotetut osuuskuntien veromuutokset eduskunta edellytti, että valmistelussa tulee alan toimijoita kuulla avoimesti ja esitettyjen näkökohtien vaikutus veromalliin arvioidaan huolellisesti. Eduskunnan lausunnon mukaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon kansainväliseen veropakoon liittyvien näkökohtien lisäksi myös sääntelyn neutraalisuus eri toimijoiden kesken. Osuuskunnat esittivät jo syksyllä 2013 VM:lle toivomuksenaan, että valmistelua varten perustetaan työryhmä, jossa olisi mukana VM:n edustajien lisäksi osuuskuntien erityispiirteet tuntevia asiantuntijajäseniä. Tällä tavalla jo valmisteluvaiheessa olisi voitu punnita eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia perusteellisesti. Osuuskunta kun on valitettavan huonosti tunnettu yhteisömuoto huolimatta siitä, että Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Näin ei valitettavasti toimittu.
3 (6) Valmistelun aikataulu on ollut erittäin tiukka ottaen huomioon sen, että kyse on osuuskuntien ja niiden jäsenten verotuksen kokonaismuutoksesta. Luonnos on tehty kiireessä, mikä näkyy myös perusteluiden osittaisena epäjohdonmukaisuutena ja virheinä. Myöskään mitään todellista aitoa toimijoiden kuulemista ei ole ollut. Luonnosehdotuksen sisältö ja sen perustelut ovat edelleen epäselvät ja tulkinnanvaraiset ja siten muutoksella voi olla arvaamattomia vaikutuksia. Luonnos sisältää edelleen vaikeasti avautuvia määritelmiä ja epäselviä käsitteitä. Esitettyjä muutoksia ei myöskään perustella riittävästi tai ei ollenkaan. Pahimmillaan uusi verotusmalli voi johtaa siihen, että jäsenet eroavat tai irtisanovat osuuksiaan, joka heikentää osuuskuntien vakavaraisuutta. 4. Muutosvaatimukset 1. Edellytämme ehdottomasti, että osuuskuntia ja niiden jäseniä koskevat verosäädökset säilytetään nykyisensisältöisenä. Luonnoksessa esitetty verotusmalli ei voi mielestämme tulla kysymykseen varsinkaan koska mallin taloudellisia ja mahdollisia muita sivuvaikutuksia osuuskunnille ja niiden jäsenille ei ole selvitetty. Esitetyillä muutoksilla mahdollisesti saavutettava verohyöty valtiolle on marginaalinen verrattuna muutoksesta osuustoimintamallin kehittymiselle, osuuskunnille ja myös niiden jäsenille aiheutuviin haittoihin mm. juuri tulkinnanvaraisten säännösten ja perusteluiden vuoksi. 2. Toiseksi edellytämme perusteellisempaa ja laajapohjaisempaa valmistelua. Edelleenkin osuuskunnat on jätetty aidon valmistelun ulkopuolella. Jos muutostarvetta on, muutosten valmistelua varten tulee asetta työryhmä, jossa on myös osuuskuntien edustajia mukana. Työryhmä voisi perusteellisten taustaselvitysten perusteella valmistella uutta verotusmallia. Se voisi ottaa seurantaan myös uuden osuuskuntalain vaikutukset vuodesta 2014 alkaen, siltä osin kuin osuuskuntalain muutosta pidetään veromuutosten perusteena. Työryhmä varmistaisi myös sen, että kaikille osapuolille on annettu hyvän hallintotavan mukaan mahdollisuus riittävällä aikataululla tulla kuulluksi, perustella omat näkemyksensä ja jotta kaikilla osapuolilla on ennen kaikkea riittävät ja yksiselitteiset perusteet oman kannanmuodostuksen perustaksi. 3. On huomioitava että luonnos sisältää sellaisia tulkinnanvaraisia kohtia, joiden osalta osuuskunnille voi aiheutua vuosikausia kestävä oikeudellinen epäselvyys, ennen kuin KHO:sta saadaan tulkinta. Tällainen tilanne on osuuskuntien kannalta täysin kohtuuton. Lisäksi joidenkin luonnoksessa esitettyjen muutosten vaikutukset ovat osittain ennalta arvaamattomia. Kun pyritään varautumaan tulevaisuuden uhkiin, joita pyritään vain arvailemaan, samalla voidaan merkittävästi haitata tulevaisuudessa myös sellaista toimintaa, mitä nyt ei osata ottaa huomioon. Myös esitetyt laskelmat ovat epätäsmällisiä ja tulkinnanvaraisia. Niissä ei oteta huomioon esim. ylijäämäpalautuksen vähennyskelpoisuuden rajaamista ja sen vaikutuksia osuuskunnan verotettavan tulon kasvuun ja osuuskuntien verotuksen kiristymiseen. Ehdotettu veromalli voi myös vaarantaa osuustoiminnallisten yritysten tulevaisuuden investointeja.
4 (6) 4. Esitetyssä veromallissa on aivan olennaista, että nettovarallisuus lasketaan matemaattisen mallin mukaan samalla tavalla kuin osakeyhtiöissä. Osuuden merkintähinnan mukainen nettovarallisuuden laskeminen ei voi tulla kysymykseen. Osuuskuntien oman pääoman keräämisen keskeinen ellei keskeisin keino on, että omistajat jättävät yrityksen tuottamaa ylijäämää yrityksen taseeseen parantamaan sen omavaraisuutta. Se on syytä ottaa huomioon myös jatkossa. 5. Suomessa lihantuotannossa on yleinen kansainvälisestikin edistyksellinen ns. hybridimalli, jossa pörssilistatut yhtiöt ovat merkittäviltä osin suomalaisten tuottajaosuuskuntien omistamia. Malli on turvannut pääomien saatavuutta ja osaltaan mahdollistanut suomalaisomisteisten lihatalojen kasvun ja merkittävän lihantuotannon ja sitä jalostavan teollisuuden säilymisen Suomessa. Verotusmalli ei saa heikentää edellä kuvatun hybridimallin toimintaedellytyksiä, eikä vaikeuttaa osuuskuntien pääomien saatavuutta. 5. Mikäli kuitenkaan muutosehdotuksista ei luovuta tai niitä siirretä perusteelliseen jatkovalmisteluun, luonnokseen tulee tehdä alempana tarkemmin yksilöidyt muutokset ja korjaukset 5.1. Osuuskunnan jäsenen verotus 1. Myös osuuskuntien jäsenille osuusmaksun korkona palautettavan ylijäämän verotuksen osalta tulisi selvittää onko sitä mahdollista verottaa vastaavalla tavalla kuin julkisesti noteeraamattomien osakeyhtiöiden osinkoja (ns. listaamattomien osakeyhtiöiden veromalli). 2. Kaikissa tapauksissa jäsenelle osuusmaksun korkona maksettavan ylijäämän lievemmin verotettavaa osuutta on nostettava luonnosehdotuksessa esitetystä 2.500 :sta huomattavasti ja niin, että se vastaa osingonsaajien matalasti verotettua 150.000 :a. 3. Osuusmaksun korkona maksettava ylijäämälle vähintään 200 :n verovapaa osuus. 4. Ylijäämän jakamisesta jäsenen ansio- ja pääomatuloksi alle 500 jäsenen osuuskunnissa on luovuttava. 5. Mikäli jäsenen tai osuuden merkitsijän osuudesta maksama merkintähinta ( osuusmaksu ) palautetaan jäsenelle, sitä ei missään tilanteessa voida verottaa kuten ylijäämää, jos jäsenelle palautetaan enintään tämän maksama merkintähinta. Näin myös vaikka merkintähinta palautettaisiin SVOP-rahastosta. 6. Joka tapauksessa veromuutosten voimaantuloa tulee siirtää esitetystä 1.1.2015 vähintään vuodella. Esitetyt muutokset voimaantullessaan tulevat aiheuttamaan osuuskunnille tietojärjestelmämuutoksia, joiden käyttöönotto ei ole mahdollista lyhyellä valmistautumisajalla.
5 (6) 5.2. Osuuskuntien verotus 1. Ylijäämäpalautusten vähennyskelpoisuutta esitetään rajoitettavaksi vain sellaisiin osuuskuntiin, joissa on vähintään 15 jäsentä ja joista vähintään kaksi kolmasosaa on luonnollisia henkilöitä. Tällaiset kaavamaiset rajat tulee poistaa. Mikäli uuden osuuskuntalain mahdollistama yhden jäsenen osuuskunnan nähdään avaavan mahdollisuuden ei-toivottavaan verosuunnitteluun, riittävänä rajana on pidettävä kolmen osuuskunnan palveluita aktiivisesti käyttävän jäsenen vähimmäismäärää. Jäsenet voivat olla sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. 2. Ylijäämäpalautuksen tulisi olla vähennyskelpoista kaikille perinteisille tuottajaosuuskunnille. 3. Ylijäämäpalautuksen käsitteen määritelmä on selkiytettävä. 5.3 Perustelut Lievästi verotetun ylijäämän alarajan 2.500 muuttaminen nykyisestä 1.500 verovapaasta osasta ei perustu mihinkään. Ehdotuksen mukaan ylijäämänjaon verotuksessa toteutettaisiin samantasoinen muutos kuin osinkoverotuksessa. Osinkoverotuksessa lievästi verotetun osinkotulon raja on 150.000. Siihen verrattuna osuuskunnan jäsenille esitetty 2.500 :n raja on selkeästi alimitoitettu eikä mitenkään kohtele tasapuolisesti osuuskunnan jäseniä suhteessa osingon-saajiin. Kuitenkin myös eduskunta edellytti, että osuuskuntien veromuutoksien valmistelussa ja arvioissa tulee ottaa huomioon myös sääntelyn neutraalisuus eri toimijoiden kesken. Erityisesti täytyy ottaa huomioon myös se, mikä merkitys jäsenten osuuspääomasijoituksilla on esimerkiksi osuuspankkien vakavaraisuudelle ja tuottajaosuuskuntien pääomahuollolle. Jos osuuskunnan jäsenten verotusta olennaisesti kiristetään, se voi johtaa etenkin tuottajaosuuskuntien isojen tuottajajäsenten eroamisiin ja sitä kautta osuuskuntien pääomahuollon vaarantumisen. Myös osuuspankkien pääomahankinta saattaa olennaisesti vaarantua ja vaarantaa esimerkiksi merkittäviä investointeja ja pankkien vakavaraisuutta. YK:n julistama kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 ja sitä seuraava osuustoiminnan vuosikymmen kannustaa maiden hallituksia huolehtimaan osuuskuntien pääomanmuodostuksen mahdollisuuksista. Osuuskunnan jäsenistä suuri osa on osuuskauppojen ja osuuspankkien jäseniä. Etenkin osuuskauppojen osuusmaksun korkona jäsenelle jakama ylijäämä on pääasiassa alle 20 :a. Näiden osuusmaksun korkojen ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen ja tulojen selvittämisestä aiheutuva hallinnollinen työ suhteessa verotuottoon on suhteettoman suuri. Ehdotettu 500 jäsenen raja on täysin sattumanvaraisesti valittu. Osakeyhtiössä jako ansio- ja pääomatuloon tehdään ns. omistajayrittäjälle, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. On täysin perusteetonta rinnastaa
6 (6) osakeyhtiön omistajayrittäjään osuuskunnan jäsen, jonka osuus osuuskunnan äänimäärästä on pieni. Esitetyt mm. jäsenten vähimmäismäärää koskevat rajoitukset voivat myös ennalta arvaamattomasti vaikuttaa esimerkiksi ehdotuksessakin ns. perinteisiksi osuuskunniksi luokiteltuihin tuottajaosuuskuntiin. Yhä useampi maataloustuottaja yhtiöittää toimintansa, mikä voi johtaa ennen pitkää siihen, että myös tuottajaosuuskuntien mahdollisesti jakama ylijäämäpalautus on vähennyskelvotonta osuuskunnan verotuksessa. Tämä ei liene lainsäätäjän tarkoitus. Perusteluiden mukaan säännöstä ei sovellettaisi silloin kun osuuskunnan toiminta on osa jäsentensä voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa tai osuuskunta on kaupallisesti toimivien ja voittoa tavoittelevia osapuolten yhteisyritys. Jos osuuskunnan jäsenyys liittyy jäsenen harjoittamaan elinkeinotoimintaan, jäsenen tavoitteena lienee aina voiton tavoittelu, olipa kyseessä sitten osakeyhtiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Jos osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille voittoa, osuuskunta pyrkii omalla toiminnallaan jäsenten talouden ja elinkeinon tukemiseen ja sitä kautta jäsenten parhaaseen mahdolliseen taloudelliseen tulokseen. Tämä on ollut ja on edelleen osuustoiminnan kantava perusajatus. Näin riippumatta siitä ovatko jäsenet yhteisöjä vai luonnollisia henkilöitä. 6. Lopuksi Myönteisenä osuustoimintayrityksiäkin koskevana asiana pidämme yhteisöveron laskua 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuoden 2014 alussa. Se on tärkeää osuustoimintayrityksille, koska ylijäämäisen tuloksen kautta voidaan näin vahvistaa nykyistä paremmin yritysten vakavaraisuutta ja kehitysmahdollisuuksia (esimerkiksi investointien lisäys). Yhdymme Pellervo-Seuran laajempaan lausuntoon. LSO OSUUSKUNTA hallituksen puheenjohtaja toimitusjohtaja