EURAJOEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

EURAJOEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Työ: E23988.20 Tampere, 22.02.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Espoo ja Oulu

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 EURAJOEN POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS... 2 3.1 YLEISTÄ... 2 3.2 ALUEEN RAJAUS... 2 3.3 ALUEEN GEOLOGIA... 3 3.3.1 Kallioperä... 3 3.3.2 Maaperä... 3 3.4 POHJAVESIALUEET... 3 3.4.1 Kuivalahti... 3 3.4.2 Metsäkulma... 3 3.4.3 Korvenkulma... 4 3.4.4 Irjanne... 4 3.4.5 Mullila... 4 3.5 PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET... 5 3.6 VEDENOTTO... 5 3.7 POHJAVEDEN LAATU... 5 3.8 MAANKÄYTTÖ... 6 3.9 MAANOMISTUSOLOT... 6 4 RISKITEKIJÄT JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 6 4.1 YLEISTÄ... 6 4.2 ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI... 7 4.2.1 Yleistä... 7 4.2.2 Tilanne pohjavesialueella... 8 4.2.3 Toimenpidesuositukset... 9 4.3 RAKENTAMINEN... 9 4.3.1 Yleistä... 9 4.3.2 Tilanne pohjavesialueella... 10 4.3.3 Toimenpidesuositukset... 10 4.4 LIIKENNE JA TIENPITO... 10 4.4.1 Yleistä... 10 4.4.2 Tilanne pohjavesialueella... 10 4.4.3 Toimenpidesuositukset... 11 4.5 MAA-AINEKSEN OTTO JA MURSKAUS... 11 4.5.1 Yleistä... 11 4.5.2 Tilanne pohjavesialueella... 12 4.5.3 Toimenpidesuositukset... 13 4.6 MAA- JA METSÄTALOUS... 14 4.6.1 Yleistä... 14 4.6.2 Tilanne pohjavesialueella... 14 4.6.3 Toimenpidesuositukset... 15 4.7 YRITYSTOIMINTA... 16 4.7.1 Yleistä... 16 4.7.2 Tilanne pohjavesialueella... 16 4.7.3 Toimenpidesuositukset... 16 4.8 PILAANTUNEET MAA-ALUEET... 17 4.8.1 Yleistä... 17 4.8.2 Tilanne pohjavesialueella... 17 4.8.3 Toimenpidesuositukset... 17 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

4.9 ÖLJYSÄILIÖT... 17 4.9.1 Yleistä... 17 4.9.2 Tilanne pohjavesialueella... 18 4.9.3 Toimenpidesuositukset... 18 4.10 MUUNTAJAT... 19 4.10.1 Yleistä... 19 4.10.2 Tilanne pohjavesialueella... 19 4.10.3 Toimenpidesuositukset... 19 4.11 ILMAN EPÄPUHTAUDET... 19 4.11.1 Yleistä... 19 4.11.2 Tilanne pohjavesialueella... 19 4.11.3 Toimenpidesuositukset... 20 4.12 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 20 4.12.1 Yleistä... 20 4.12.2 Tilanne pohjavesialueella... 20 4.12.3 Toimenpidesuositukset... 20 4.13 MUITA RISKEJÄ POHJAVESIALUEELLA... 20 5 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS... 21 5.1 YLEISTÄ... 21 5.2 KAAVOITUSTILANNE... 21 5.3 KAAVOITUKSEN JA MAANKÄYTÖN OHJAUS... 21 6 TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTILANTEESSA... 21 6.1 ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY... 21 6.2 TIEDONVÄLITYS... 22 6.3 VAHINKOJEN TORJUNTA... 22 7 POHJAVEDEN LAADUN JA MÄÄRÄN TARKKAILU... 23 8 VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMASTA TULEVAT TAVOITTEET... 23 9 SUUNNITELMAN YLLÄPITO JA TOTEUTTAMINEN... 24 LIITTEET: KARTAT: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kartta 101 Vedenottamoiden vedenlaatutulokset Ote rantayleiskaavasta Ote ranta-asemakaavasta Yleiskartta 22.02.2011 / ARY 22.02.2011 / ARY 22.02.2011 / LBJU VALMIS 18.01.2011 / ARY 18.01.2011 / ARY 18.01.2011 / LBJU KOMMENTEILLE 30.12.2010 / ARY 30.12.2010 / ARY 28.12.2010 / LBJU LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

EURAJOEN KUNTA 22.02.2011 POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖ E23988.20 1 JOHDANTO 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Tämä pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu Eurajoen kunnassa sijaitseville pohjavesialueille. Eurajoen alueella on viisi I-luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialueet sijoittuvat länsi-itä- suuntaiselle Kuivalahti Mullila harjujaksolle. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään toiminta, joka pilaisi tai heikentäisi pohjaveden laatua tai määrää. Suojelusuunnitelmalla vaikutetaan maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittaminen pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja siten, että pohjaveden likaantumisuhka vähenee. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Suojelusuunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jonka avulla pohjavesiin kohdistuvat uhat voidaan saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka pohjavesialueen suojelusuunnitelmalla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille kuntien ja alueellisten viranomaisten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille sijoitettaville toiminnoille. Pohjavesialueiden valvonnan ja pohjaveden tarkkailun tehostamisella edesautetaan vesivarastojen säilymistä puhtaina. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää myös pohjavesien seurantaa niin pohjaveden laadun kuin määränkin osalta. Suojelusuunnitelma on laadittu Eurajoen kunnan toimeksiannosta AIRIX Ympäristö Oy:n Tampereen ja Turun toimistoilla. Ympäristönsuojelu- ja vesilaki asettavat pohjaveden määrän ja laadun säilyttämiselle tiukat vaatimukset. Myös terveydensuojelulaissa ja maa-aineslaissa on vedenhankintaa varten tärkeitä ja soveltuvia pohjavesialueita koskevaa sääntelyä. Pohjavesialueilla tapahtuvassa toiminnassa tulee mm. ottaa huomioon: Pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 8 ) mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2/25 Pohjaveden muuttamiskiellon (VL 1:18 ) mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, joista voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen käyttömahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Kielto koskee myös maa-ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos siitä ilmeisesti voi aiheutua edellä mainittu seuraus. VNA 1022/2006, muutos 342/2009 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista asetuksen tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa kerralla tai vaiheittain vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat pintavesiin sekä vähentää vaiheittain haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia. Vaarallisten aineiden päästöjä pohjaveteen ehkäistään ja rajoitetaan. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästörajaarvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on lisäksi, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista ja että voidaan tarvittaessa laskea juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa. Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavista säädöksistä keskeisin on ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000), jotka kieltävät maaperän ja pohjaveden pilaamisen. Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (551/1981) ja sen muutokset (463/1997 ja 495/2000). Toimintaa varten tarvitaan maa-ainesten otto-lupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma. Tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvasta maaainesten ottohankkeesta on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta. 3 EURAJOEN POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS 3.1 YLEISTÄ Eurajoen alueella on viisi I-luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialueet sijoittuvat pitkittäisharjujaksolle rannikon Kuivalahdensalmesta Irjanteelle. Harjujakso on kauttaaltaan asutettua. Alueella on vakituista asutusta, vapaa-ajan asutusta sekä liiketoimintaa. Harjun päällä kulkee maantie. Kuivalahdensalmesta lähtee Särkäntie, joka muuttuu Etukämpäntieksi, Kämpäntieksi (2171) sekä lopulta Kaukomäentieksi. Pohjavesialueilla sijaitsee yhteensä 36 nykyistä tai entistä maa-ainesten ottopaikkaa, joiden kokonaispinta-ala on yhteensä noin 88 ha. Laajimmat soranottoalueet sijaitsevat Irjanteen (noin 49 ha) ja Korvenkulman (noin 26 ha) pohjavesialueilla. Viidelle maa-ainesten ottopaikalle on myönnetty maa-ainesten ottolupia. Voimassa olevia ottolupia ei ole pohjavesialueilla. 3.2 ALUEEN RAJAUS Suunnittelualue on Eurajoen kunnassa sijaitsevat pohjavesialueet. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Yleiskartta 101).

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 3/25 3.3 ALUEEN GEOLOGIA 3.3.1 Kallioperä 3.3.2 Maaperä 3.4 POHJAVESIALUEET Alueen kallioperän pääkivilajit ovat kaakkoisosissa rapakivi- ja mikrokliinigraniitti ja koillisosissa oliviinidiabaasi ja hiekkakivi. Eurajoen länsi- ja luoteisosissa kallioperän kivilaji vaihtelee kiilleliuskeen ja kiillegneissin, granodioriitin, tonaliitin ja kvartsidioriitin sekä mikrokliinigraniitin kesken. Maaperä on Eurajoen pohjois- ja eteläosissa pääosin kalliota ja moreenia, pienillä alueilla painanteissa on hienoaines- ja turvekerrostumia. Eurajoen keskiosat ovat pääosin moreenin peittämiä, mutta Eurajoen suistossa on laajoja hienoaines- ja liejukerrostumia. Suurimmat turvekerrostumat ovat alueen itä- ja pohjoisosissa. Laajimmat hiekka- ja sorakerrostumat ovat Kuivalahden-Mullilan harjussa, joka on osa katkonaista Euran läpi Virttaankankaalle ulottuvaa harjua. Pienempiä karkearakeisia kerrostumia on Kuivalahden pohjoispuolisessa pienessä soramuodostumassa sekä muissa alueen pienissä huuhtoutuneissa hiekka- ja sorakerrostumissa. (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2010) 3.4.1 Kuivalahti 3.4.2 Metsäkulma Kuivalahden pohjavesimuodostuma (0205104) on osa itä-länsi suuntaista Kuivalahti Mullila - pitkittäisharjujaksoa. Pohjavesialue alkaa Särkän niemen kärjestä ja jatkuu Kuivalahdelle asti. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,81 km 2 ja tästä muodostumisalueen pinta-ala 1,11 km 2. Pohjavettä muodostuu arviolta 580 m 3 /d. Alueella on yksi vedenottamo (K1, Kuivalahden ottamo). Pohjavesialueen keskiosassa muodostuman aines on karkeaa hiekkaa ja soraa ja lievealueilla hiekkaa. Pohjavesi virtaa pääasiassa harjun mukaisesti länteen, kalliokynnykset saattavat kuitenkin rajoittaa hydrologista yhteyttä. Meren läheisyys pohjavesialueella voi vedenhankinnassa tuottaa ongelmia. Vedenhankinnan kannalta alue on merkittävä. Pohjavesialueella on yksi maa-ainesten otto-paikka, jota käytetään kotitarveottoon. Metsäkulman pohjavesimuodostuma (0205102) on myös osa rannikolta Irjanteelle ulottuvaa pitkittäisharjujaksoa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,05 km 2, josta muodostumisaluetta on 0,6 km 2. Pohjavettä muodostuu alueella arviolta 300 m 3 /d. Alueella ei ole vedenottamoita, mutta yksi tutkittu vedenottopaikka. Kallioharjanteet katkovat harjua monin paikoin. Aines on pohjavedenpinnan alla karkeaa soraa. Pintaosa pohjavesimuodostumasta on hienompaa ainesta, paikoitellen savea. Pohjavedenpinta on monin kohdin paljastettu. Alueella sijaitsee yksi maa-ainesten ottoalue, jossa on kaksi isoa uimalampea.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 4/25 3.4.3 Korvenkulma 3.4.4 Irjanne 3.4.5 Mullila Korvenkulman pohjavesimuodostuma (0205106) on osa itä-länsi suuntaista harjua. Pohjavesialue on kokonaispinta-alaltaan 1,99 km 2, josta 0,87 km 2 on muodostumisaluetta. Pohjavettä muodostuu noin 650 m 3 /d alueella. Alueella on yksi vedenottamo, Kämpän ottamo. Vedenottamolla on kuilukaivo. Pohjavedenlaatua ottamolla tarkkailee Eurajoen kunnan vesilaitos vedenoton vaikutusten ja terveydensuojelulain mukaisesti, sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne vastuualue tiesuolauksen pohjavesivaikutusten osalta. Havaintoputkia alueella on kaksi, Hp 1 sekä Hp 2. Havaintoputket kuuluvat Eurajoen kunnan velvoitetarkkailuun. Korvenkulman keskiosan aines on karkeaa soraa ja hiekkaa. Reuna-alueet ovat lähinnä hiekkaa. Kerrospaksuudet ovat keskimäärin 5-10 m. Pohjavesi virtaa alueella pääosin länteen. Pohjavesialueella on 16 maa-ainesten ottoaluetta, joista 15 on lampia tai kosteikkoja. Maa-ainesten otto on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle, tämä saattaa vaikuttaa alueelta saatavan pohjaveden laatuun. Irjanteen pohjavesialue (0205101) kuuluu rannikolta Irjanteelle ulottuvaan harjuun. Alueen kokonaispinta-ala on 2,51 km 2, josta 1,7 km 2 on muodostumisaluetta. Pohjavettä muodostuu arviolta 1300 m 3 /d. Alueella sijaitsee kaksi vedenottamoa, Irjanne I ja Irjanne II. Pohjaveden tilaa tarkkaillaan vedenottamoiden vaikutusalueella vedenottoluvan edellyttämän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjavesialueella on myös kaksi havaintoputkea, Irj I ja Irj II. Irjanteen pohjavedenpinta on paljastettu monin paikoin ja pohjavettä suojaavia sora- ja hiekkakerroksia on vähennetty voimakkaasti. Pohjaveden virtaussuunta on Irjanteen keskustaa kohti. Alue jakaantuu kahteen osaan kalliokynnyksen takia. Osa pohjavedestä purkautuu Eurajokeen. Pohjavesialueella on 16 maa-aineksen otto-kuoppaa, joka on noin 29 % koko pohjavesialueesta. Mullilan pohjavesialue (0205103) on Irjanteen pohjavesialueen suoranainen jatke. Eurajoki erottaa muodostumat toisistaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,91 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,56 km 2. Pohjavettä muodostuu arviolta 300 m 3 /d. Alueella ei ole vedenottamoita. Alueen maa-aines muuttuu hienommaksi itään päin mentäessä ja karkeat kerrokset peittyvät osittain saven alle. Pohjavesialueella on kaksi maa-ainesten ottoaluetta.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 5/25 3.5 PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET 3.6 VEDENOTTO Eurajoen vesistöalueen pinta-ala on 1 336 km 2 ja järvisyys 13 %. Alueen suurimmat järvet ovat Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Turajärvi. Suurimmat Eurajokeen laskevat sivujoet ovat Köyliönjoki ja Juvajoki sekä Pyhäjärveen laskevat Pyhäjoki ja Yläneenjoki. Pohjavesialueen pohjaveden päävirtaussuunnat on esitetty liitteenä olevassa kartassa 101. Samassa kartassa on esitetty myös pintavesien virtaussuunnat maastomuotojen mukaan arvioituna. Eurajoen kunnalla on neljä pohjavedenottamoa, Kuivalahden (Kuivalahden pohjavesialue) ja Kämpän (Korvenkulman pohjavesialue) ottamot, sekä Irjanteen I- ja IIottamot (Irjanteen pohjavesialue). Irjanteen ja Kämpän ottamoilta jaetaan vettä Eurajoen keskustaan. Kuivalahden pohjavettä käyttää noin 120 kiinteistöä Kuivalahden kylässä. Kuivalahden ottamon syvyys on 5 m, Kämpän ottamon 10 m ja Irjanteen ottamoiden 8 ja 7 m. Eurajoen vedenottamoilta pumpattiin verkostoon vettä keskimäärin 1 030 m 3 /d vuonna 2008. Suurimmat vedenkuluttajat vuonna 2008 olivat: - Väliaikainen rakennusmiesten majoituskylä 41 m 3 /d - Murtamo Haudan vesiosuuskunta (Rauma) 25 m 3 /d Varsinaisia veden suurkuluttajia kunnan vesihuoltolaitoksen verkostossa ei ole. TVO:n ydinvoimalaitos vastaa itse vedenhankinnastaan. Euranjoen kunnan oma käyttö oli n. 39 m 3 /d. Ottamoiden lupa- sekä käyttö- ja käsittelytiedot on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. Eurajoen kunnan pohjavedenottamot Vedenottamo Lupa Ottolupa Käyttö 2008 Käsittely m 3 /d m 3 /d Kuivalahti - - 50 Lipeäalkalointi. Kapasiteetti 500 m 3 /d Kämppä L-S VEO 1993 500 352 Käsitellään Irjanne II:lla Irjanne I L-S VEO 1967 500 340 Lipeäalkalointi Irjanne II L-S VEO 1976 800 308 Lipeäalkalointi L-S VEO = Länsi-Suomen vesioikeus 3.7 POHJAVEDEN LAATU Kuivalahden ottamon vesi on humus- ja kaliumpitoista. Pitoisuudet ovat olleet lähellä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia raja-arvoja (liite 1). Irjanne II -ottamon vesi on alumiini-, mangaani- ja nikkelipitoista. Korkean nikkelipitoisuuden takia ottamo on toiminut lääninterveystarkastajan erityisluvalla. Vuonna 2008 otetuissa näytteissä lähtevän veden nikkelipitoisuuden vaihteluväli oli 17-24 μg/l, kun talousveden laatuvaatimus on 20 μg/l. Raakaveden nikkelipitoisuus oli 38-52 μg/. Ottamolla oli koekäytössä kalvosuodatuslaitteisto, mutta se ei toiminut vaadittavalla tavalla. Ottamolla otettiin käyttöön Dynasand -hiekkasuodatin vuoden 2008 lopussa. Suodattimen käyttöönoton jälkeen lähtevän veden nikkelipitoisuus

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 6/25 3.8 MAANKÄYTTÖ on laskenut alle raja-arvon (3,7-6,5 μg/l). Irjanne I -ottamon ja Kämpän ottamon vesi täyttää asetetut vaatimukset ja suositukset (liite 1). Kämpän vedenottamolta johdetaan vesi Irjanne II:n vedenottamolle, jossa Kämpän vesi ja Irjanne II:n käsitelty vesi sekoitetaan noin 140 m 3 :n alavesisäiliössä. Vesi pumpataan yöaikaan ylävesisäiliöön. Päivisin vesi syötetään Eurajoen keskustan verkostoon pääosin ylävesisäiliöstä ja Irjanne I -ottamolta. Ennen verkostoon johtamista kaikilla ottamoilla veden ph säädetään lipeällä välille 6,5 8,8. Lipeän syöttö on automaattinen ja se on varustettu hälytysjärjestelmällä. Kunnalla on käytössä kaksi siirrettävää desinfiointilaitteistoa, jotka voidaan ottaa käyttöön kaikilla ottamoilla. Eurajoen ottamoille on tehty käyttötarkkailuohjelma ja vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma. Vesinäytteet tutkitaan Rauman kaupungin ympäristölaboratoriossa Eurajoen pohjavesialueella Särkänhuivin alueella on voimassa rantayleiskaava (Lounais-Suomen ympäristökeskus, 21.6.2000) sekä ranta-asemakaava. Pohjavesialueille sijoittuva osa rantayleiskaavasta on esitetty liitteessä 2 ja rantaasemakaavasta liitteessä 3. Muut kaavoihin kuuluvat alueet eivät koske pohjavesialueita. Rantayleiskaavassa suurin osa pohjavesialueesta on loma-asutusaluetta (RA). Pohjavesialueelle sijoittuva kaava-alue sisältää myös virkistys- (V), maa- ja metsätalous- (M), leirikeskus (RL), erillispintojen aluetta (AP), luonnonsuojelualuetta (LS) sekä vesiliikenteen aluetta (LV). 3.9 MAANOMISTUSOLOT Pohjavesialue on pääosin yksityisessä sekä osittain Eurajoen kunnan omistuksessa. 4 RISKITEKIJÄT JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 4.1 YLEISTÄ Pohjaveden pilaantuminen voi aiheutua joko kertaluonteisista tai jatkuvista päästöistä. Aiheuttajana on ihminen, joko välittömällä tai välillisellä toiminnallaan. Päästön vaarallisuus pohjavesille riippuu sen laadusta ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Välittömästä toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat yleensä kertaluontoisia (esim. öljyvahinko). Välillisiä vaikutuksia aiheuttavat mm. maa-aineksen otto, maanlannoitus tai metsänhoito, jotka muokkaavat alueen maaperää tai pohjaveden muodostumista ja veden laatua. Kertaluonteiset päästöt ovat kerralla tapahtuvia ja tapahtuvat yleensä ajallisesti hyvinkin nopeasti. Päästövaikutus pohjaveteen riippuu paljon torjuntatoimien tehokkuudesta.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 7/25 Jatkuvasta päästöstä aiheutuva pohjaveden pilaantuminen saattaa tulla esiin vasta usean vuoden päästä päästön alkamisesta. Päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen jatkuu useita vuosia päästön lakkaamisen jälkeenkin. Päästölähteen löytäminen voi olla myös vaikeaa, koska haitta-ainepitoisuudet voivat jäädä pieniksi. Alueen keskeisimmät riskitekijät ja toiminnot on esitetty tässä luvussa sekä liitteenä olevassa suunnitelmakartassa (kartta 101). 4.2 ASUTUS JA VIEMÄRÖINTI 4.2.1 Yleistä Asutuksen ja siihen liittyvien toimintojen pohjaveden laadulle aiheuttamat uhat aiheutuvat pääasiassa jätevesien tai likaantuneiden hulevesien maahan imeyttämisestä, vuotavista viemäreistä ja maanalaisista öljysäiliöistä. Pohjavesialueilla vuodot ja tukkeumat eivät tule maaperän hyvästä vedenläpäisevyydestä johtuen helposti esille, joten pohjaveden likaantuminen voi jatkua pitkäänkin ennen kuin se huomataan. Öljysäiliöt on käsitelty omana kokonaisuutena kohdassa 4.9. Keskitetyn viemäriverkon ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaatimukset kiristyvät merkittävästi, kun valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolella astui voimaan 1.1.2004 (542/2003). Valtioneuvoston jätevesiasetuksen vaatimukset jätevedenkäsittelylaitteistoille ovat varsin tiukat. Puhdistusmenetelmävaatimukset koskevat nyt uudisrakennuksia sekä saneerattavia kiinteistöjä, joissa saneerausta voidaan verrata uudisrakentamiseen. Siirtymäsäännöksissä on annettu vanhoille asuinkiinteistöille kymmenen vuoden siirtymäaika. Erityistapauksissa siirtymäaika voi olla 14 vuotta. Kunnalla voi lisäksi olla omia erityisvaatimuksia tietyille alueille. Kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä koskevat vaatimukset kirjataan ympäristönsuojelumääräyksiin. Taulukko 4.1. Asetuksessa jätevesien käsittelylle määrätyt puhdistustehovaatimukset. BOD 7ATU fosfori (P) typpi (N) Normaalit vaatimukset 90 % 85 % 40 % Lievennetyt vaatimukset* 80 % 70 % 30 % * Alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on vähäistä eikä vesien pilaantumisen vaaraa aiheudu (Aluerajaukset määritellään kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä). Eurajoen alueella on vuonna 2009 laadittu ympäristösuojelumääräyksiä talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolella pohjavesialueilla (Eurajoen kunnan ympäristösuojelumääräykset, Hyväksytty kunnanvaltuustossa 31.3.2009). Suojelumääräyksissä esitetään seuraavasti: Talousjätevesien käsittelylaitteiston, kuivakäymälän sekä puhdistettujen talousjätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: - talousvesikaivo ja vesilähde 30 m, jollei pohjavesien virtaussuunta edellytä tätä pidempää etäisyyttä - vesistö 20 m - tie tai rakennuspaikan raja 5 m - suojakerros pohjavesitason yläpuolella

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 8/25 4.2.2 Tilanne pohjavesialueella Talousjätevesien käsittelylaitteisto ja kuivakäymälä on lisäksi sijoitettava vähintään 5 m etäisyydelle vesilain 1 luvun 2 :n kohdan 1 tarkoittamasta uomasta. Umpisäiliöt ja muut vastaavat säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ja riittävän usein. Saostuskaivot ja säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ja riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostuskaivojen, umpisäiliöiden ja vastaavien lietteitä saa ammattimaisesti tyhjentää vain asianomaiset luvat omaava yrittäjä. Lietteet tulee toimittaa käsiteltäväksi suoraan jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaiset luvat omaavalle vastaanottajalle. Talousjäteveden saostuskaivon lietettä ei saa levittää pelolle missään olosuhteissa. Tarvittaessa kiinteistön haltijan tulee luotettaviin mittauksiin perustuen osoittaa talousjäteveden käsittelyjärjestelmän puhdistusteho. Lautakunta voi yksittäistapauksissa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentissa esitettyihin vähimmäissuojaetäisyyksiin, mikäli niiden noudattaminen muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi. Talousjäteveden imeyttäminen maahan näiden pohjavesialueilla on kielletty pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kaikki talousjätevedet on johdettava jätevesiviemäriin tai mikäli se ei ole mahdollista, tiiviiseen umpisäiliöön tai tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Eurajoen pohjavesialueilla on paljon vakituista asutusta, loma-asutusta ja jonkun verran liiketoimintaa. Alueen asutus on keskittynyt kyliin ja maantien varrelle. Kuivalahden kylä on pohjavesialueiden suurin asutuskeskittymä. Kuva 4.1. Vapaa-ajan asunto, Metsäkulma. Kuivalahden pohjavesialueella ei ole viemäriverkostoa, mutta alueelle on tehty yleissuunnitelma vuonna 2010 jätevesien johtamisesta. Irjanteelle on rakennettu kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto, josta jätevedet johdetaan Eurajoen keskustan viemäriverkostoon. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla. Valtaosassa kiinteistöjä on käytössä sakokaivo.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 9/25 Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä määrätään myös jäteveden käsittelyvaatimukset. WC-, pyykki- ja astianpesukonejätevesiä ei saa koskaan käsiteltynäkään johtaa maaperään pohjavesialueella. 4.2.3 Toimenpidesuositukset Jätevesien johtamisessa suositellaan seuraavaa: Kuivalahden kylän viemäröinnin ja siirtoviemärin rakentaminen Irjanteelle. Siirtoviemäriin voidaan liittää pohjavesialueen varrella sijaitsevia kiinteistöjä. Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyssä lähdetään jätevesiasetuksen määräyksistä ja seuraavista toimenpidesuosituksista: Kiinteistökohtaiset järjestelmät tulisi kartoittaa ja niiden vesihuolto selvittää. Jätevesien käsittelyä valvotaan järjestelmällisesti. WC-, pyykki- ja astianpesukonevedet on johdettava umpikaivoon. Tapauskohtaisesti harmaat vedet voidaan käsitellä pohjavesialueella maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa, mutta puhdistettu jätevesi johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien käsittelystä on laadittava asetuksen mukainen suunnitelma, jonka pohjalta viranomaiset viime kädessä ratkaisevat jätevesien käsittelymenetelmää koskevat vaatimukset. Alueella sijaitsevat hylätyt jätekasat, autonromut, yms. velvoitetaan tontin omistajan tai haltijan poistettavaksi. Kiinteistön omistajan velvollisuus on seurata viemärien kuntoa. Viranomaisilla on oikeus tarkistaa kiinteistön jätevesijärjestelyt. Kiinteistön omistaja voidaan velvoittaa tarkistamaan viemärien ja sakokaivojen kunto, mikäli vuotoja on syytä epäillä. Mikäli jätevettä pääsee pohjaveteen, kiinteistön omistajan tai haltijan on omalla kustannuksellaan tehtävä tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Alueella sijaitsevien pohjavesikaivojen osalta suositellaan seuraavaa: Käytöstä poistettavat pohjavesikaivot täytetään puhtaalla maa-aineksella. Myös muiden alueella sijaitsevien vesikaivojen kuntoa on tarkkailtava pohjavesiriskien ehkäisemiseksi. Vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien kaivojen omistajat ovat velvollisia valvomaan kaivojen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtimaan siitä, että ne eivät aiheuta ongelmia tai riskejä pohjavedenotolle ja -laadulle. Kaivot tulee varustaa tiiviillä ylä- ja kansirakenteilla. Lisäksi suositellaan, että kaivot lukitaan asiaankuulumattoman käytön estämiseksi. 4.3 RAKENTAMINEN 4.3.1 Yleistä

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 10/25 Rakentaminen muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin, koska poistettaessa pintamaan humuskerros maaperä on alttiimpi ylhäältäpäin tulevien haitta-aineiden joutumiselle pohjaveteen. Työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat myös riski. Rakentaminen voi muuttaa pohjaveden virtausoloja esimerkiksi kaivannoissa tai louhinnassa, jos maaperään muodostetaan vettä johtavia kanaaleita tai kalliokynnykset poistetaan. 4.3.2 Tilanne pohjavesialueella Alueelle ei ole näköpiirissä merkittävää rakennustoimintaa. Uusia vapaa-ajan asuntoja sekä vakituisen asutuksen taloja saatetaan alueella rakentaa. 4.3.3 Toimenpidesuositukset Rakennustoiminnan aiheuttamien riskien pienentämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Rakentamisella ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista eikä pohjaveden pinnan alenemista. Rakentajan on selvitettävä ennen kaivantojen tekemistä tai kalliopintojen louhintaa pohjaveden taso ja virtaussuunta. Kalliokynnyksiä ei saa louhia tai rikkoa pohjavesipinnan alapuolelta. 4.4 LIIKENNE JA TIENPITO 4.4.1 Yleistä Liikenteen päästöt ja vaarallisten aineiden kuljetus ovat uhka pohjavesille. Liikenteen aiheuttamia päästöjä ovat mm. rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaspäästöt, hiilimonoksidi, erilaiset hiilivedyt ja lyijy. Liikenteen päästöt ovat vaikutukseltaan pitkäaikaisia. Teiden kunnossapidosta aiheutuu myös päästöjä pohjavesiin. Yleisemmin käytettyjä aineita ovat liukkauden torjunnassa NaCl, pölyntorjunnassa CaCl 2 ja jätelipeä. Kemikaalikuljetuksissa liikkuu suuri määrä myrkyllisiä aineita, jotka esimerkiksi onnettomuuksissa saattavat joutua pohjaveteen ja estää vedenottamon käytön kokonaan. 4.4.2 Tilanne pohjavesialueella Eurajoen pohjavesialueiden halki kulkee Luviantie (Kuivalahden halki), Valtatie (8) (Korvenkulman halki) sekä tie 2170 (Irjanteen halki). Pohjavesialueiden harjun päällä länsi-itä suuntaisesti kulkee Särkän huivin kärjestä Särkäntie, joka muuttuu Etukämpäntieksi, Kämpäntieksi (2171) sekä lopulta Kaukomäentieksi. Tiet ovat asvalttiteitä. Lisäksi alueella on paljon pienempiä hiekkateitä. Suurin liikenne tapahtuu Valtatie 8:lla, jossa raskaan liikenteen määrät Eurajoen kunnan halki ovat yli 700 ja muu liikenne 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Toiseksi suurin liikennemäärä pohjavesialueella on tiellä 2170, jossa raskaan liikenteen määrä on noin 100 ja muun liikenteen määrä noin 2000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä 2171 (Kämpäntie) raskaan liikenteen määrä on myös yli 50 vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määriin lasketaan myös linja-autot.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 11/25 Eurajoen pohjavesialueilla ei ole suoja-alueita. Rannikkoseutujen tiet sijaitsevat alueilla, joilla ei ole pitkiä pakkaskausia vaan kelitilanteita tienpinnan jäätymispisteen molemmin puolin. Pääteillä käytetään suolaa ja sivuteillä hiekkaa liukkaudentorjuntaan. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa Valtatie 8 tienpidosta. ELY:n mukaan valtatie 8, teitä 2170 ja 2171 suolataan normaaliin tapaan, erityistoimenpiteitä pohjavesialueiden vuoksi ei ole tehty. ELYkeskus seuraa säännöllisesti pohjavedenlaatua. Valtatie 8 Kämpän liittymää parannetaan ja uusi ohituskaista rakennetaan Eurajoen kunnan kohdalla. Tienrakentamisen yhteydessä Kämpän liittymän kohdalla rakennetaan pohjavedensuojaus. Suojaus toteutetaan bentoniittimattorakenteena (Varsinais Suomen ELY-keskus, Valtatien 8 parantaminen väillä Eurajoki-Pori, tiesuunnitelma). Varsinais-Suomen ELY-keskuks on asentanut kaksi pohjavedentarkkailuputkea tien itäpuolelle Korvenkulman pohjavesialueella, tarkkaillakseen pohjavedenlaatua pohjavedensuojauksen rakentamisen ja käytön aikana. Pohjavesisuojausalueen ja pohjavedentarkkailuputkien sijainti on esitetty yleiskartassa 101. 4.4.3 Toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle rakennetulla tiellä tarvitaan toimenpiteitä tiesuolauksen aiheuttaminen haittojen sekä onnettomuuksissa mahdollisten vaarallisten aineiden ja polttoaineiden vuotojen vuoksi. Pohjavesialueilla suositellaan suolauksen vähentämistä, pintavesien mahdollisimman tehokasta johtamista pois alueelta, tieympäristön pehmentämistä, suojakaiteiden rakentamista onnettomuuksien varalle tai pohjavesisuojauksen rakentamista. Vaarallisten aineiden kuljetukset tulee ohjata kiertämään pohjavesialue. Pohjavesialueilla kulkevien teiden varteen tulee laittaa pohjavesialue-kylttejä. 4.5 MAA-AINEKSEN OTTO JA MURSKAUS 4.5.1 Yleistä Maa-aineksen otto on eräs merkittävimpiä pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttajia. Luonnontilassa maan pintakerros pidättää hyvin lika-aineita. Pintakerroksen poistaminen edesauttaa lika-aineiden joutumista pohjaveteen. Maa-aineksen oton seurauksena pohjaveden laatu muuttuu ja pohjaveden laatuvaihtelut kasvavat, vaikka pohjavesi olisi edelleen hyvälaatuista. Maa-aineksen oton aikana kloridin, nitraatin, kalsiumin ja magnesiumin pitoisuudet pohjavedessä kasvavat. Myös pohjaveden sähkönjohtavuus ja veteen liuenneen hapen pitoisuus kasvavat maanpinnan muokkauksessa. Pohjaveden laatu pysyy pitkään maa-aineksen oton jälkeenkin vastaavana kuin maa-aineksen oton aikana. Maa-aineksen oton vaikutuksia pohjaveteen voidaan merkittävästi vähentää työnaikaisilla toimenpiteillä ja ottoalueiden jälkihoidolla. Jälkihoito pitää sisällään pinnan muotoilun sekä uuden kasvukerroksen rakentamisen. Maa-ainesten ottamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun voidaan arvioida laskemalla soranoton seurauksena avoinna olevien alueiden suhteellinen osuus pohja-

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 12/25 veden muodostumisalueesta. Veden laadun vaarantumista ei yleensä tapahdu, jos ottoalueita on yhteensä alle 10 % kaukosuojavyöhykkeen kokonaispinta-alasta. 4.5.2 Tilanne pohjavesialueella Kuivalahti Pohjavesialueella on yksi maa-ainesten otto-paikka, jota käytetään kotitarveottoon. Alueella on matalia lampia. Lammet tulisi täyttää mahdollisten maisemointitöiden yhteydessä. Kuopassa oli pieni varastokasa Sokka-aineiston mukaan (Lounaispaikka, paikkatiedon portaali). Kuopalle vievällä tiellä havaittiin maastokäynnillä metalliromua. Kuva 4.2. Kuivalahden maa-ainesten ottoalue. Metsäkulma Alueella sijaitsee yksi maa-ainesten ottoalue, jossa on kaksi isoa lampea. Toisella lammella sijaitsee vapaa-ajan asunto jossa on umpitankki jätevesijärjestelmänä. Metsäkulman kuoppa oli hyvässä kunnossa. Kuva 4.3. Metsäkulman maa-ainesten ottoalue. Korvenkulma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 13/25 Korvenkulman pohjavesialueella on 16 maa-ainesten ottoaluetta, joista 15 on lampia tai kosteikkoja. Pohjavesialueen muodostumisalueesta on maa-ainesten oton vaikutuksessa jopa 28 %. Maa-ainesten otto on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle, tämä voi vaikuttaa alueelta saatavan pohjaveden laatuun. Korvenkulman pohjavesialueella on paljon lampia ja vapaa-ajan asuntoja. Yhdellä maa-aineksen otto-alueella oli romuajoneuvo. Irjanne Pohjavesialueella on 16 maa-aineksen otto-kuoppaa, joka on noin 29 % koko pohjavesialueesta. Suuri osa kuopista on osittain tai kokonaan metsittynyt, mutta kunnostusta tai muotoilua ei ole juurikaan tehty. Alueella on myös paljon lampia. Joidenkin lampien rannoilla on mökkejä. Osalla kuopista on Sokka-aineiston (Lounaispaikka, paikkatiedon portaali) mukaan kiireellinen tai kohtalainen kunnostustarve. Alueita on osittain tämän jälkeen siistitty. Yhden kuopan alueella oli autoromu. Mullila Pohjavesialueella on kaksi maa-ainesten ottoaluetta. Toisen kuopan alueelta on vielä vähäistä kotitarveottoa. Alueella on yksi lampi ja kosteikkoja. Romuja ja säiliöitä löytyi alueelta. Lisäksi yhden soranotto-kuopan reuna oli jyrkkä ja auki ja vaatisi kunnostusta. Kuva 4.4. Maanotto-alue Mullilan pohjavesialueella, kunnostusta vaativa kuopan jyrkänne. 4.5.3 Toimenpidesuositukset Ajoneuvoromut, säiliöt ja muut jätteet on hävitettävä pohjavesialueilta asianmukaisesti. Mullilan pohjavesialueella sijaitseva maanottokuoppa, joka on yleiskartassa 101 merkitty riskialueeksi, on kunnostettava mm. loiventamalla avoimena ollut jyrkkä rinne. Maa-alueiden kunnostukseen ei saa käyttää alueen ulkopuolelta tuotua ylijäämämaata, joka laadun tai alkuperän puolesta muodostaa ilmeisen uhan pohjaveden pilaantumiselle.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 14/25 Soranoton lupaehtojen noudattamisen valvontaa tulee tehostaa. Tarvittaessa on turvauduttava maa-aineslain, vesilain ja ympäristösuojelulain mukaisiin pakkokeinoihin, joita ovat mm. uhkasakko, teettämisuhka ja ottamisen keskeyttäminen. Soranotossa on noudatettava erityistä huolellisuutta niin, että öljyjen, polttoaineiden ja muiden pohjavedelle haitallisten aineiden joutuminen maaperään estetään. Soranottoalueilla kielletään koneiden tai laitteiden huoltotoimenpiteet ja näiden säilytyspaikat tulee sijoittaa luonnontilaiselle alueelle kaivualueen ulkopuolelle ja suojata asianmukaisesti. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöt sijoitettava luonnontilaiselle alueelle kaivualueen ulkopuolelle ja varustettava niiden tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Vedenottamoiden läheisyydessä öljytuotteiden varastointi ja käsittely tulee kieltää. Maa-aineksen ottoa ei tule sallia pohjavesialueella olevien vedenottamoiden läheisyydessä. Ohje koskee myös pienimuotoista maa-aineksen ottoa, joka voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen tai jonka seurauksena muodostuu vettä kerääviä painanteita. Alueelle ei saa perustaa lisää pohjavesilammikoita. Maa-aineksen otosta, sen rajoittamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti maanomistajan ja viranomaisten kesken. Maa-aineksen kotitarveotosta on suositeltavaa ilmoittaa valvontaviranomaiselle myös silloin, kun maa-aineksen ottomäärä jää ottoalueella alle maa-aineslaissa esitetyn määrän (500 kiintokuutiometriä). Maanpinnan muokkaaminen kielletään alle 4 m:n etäisyydellä pohjavedenpinnasta. Mikäli maa-ainesten kotitarveotto jatkuu pohjavesialueella, tulisi otetut määrät ilmoittaa kunnan vastaavalle ympäristöviranomaiselle käyttämällä ilmoittamislomaketta. Ennen maa-aineslakia käytössä olleilla alueilla, jota ei ole jälkihoidettu, voidaan tarvittaessa harkita maa-aineksenottoa, jos sillä pyritään alueen kunnostukseen. Näin voidaan menetellä myös luvan puitteissa otetuilla alueilla, mikäli luvan edellyttämä lopputulos ei muutoin ole maisemallisesti eikä pohjaveden suojelun kannalta tyydyttävä. Maanottokuopat ovat pääosin siistissä kunnossa, eikä akuuttia kunnostustarvetta pohjavesisuojelun näkökulmasta ole. 4.6 MAA- JA METSÄTALOUS 4.6.1 Yleistä Maa- ja metsätaloudessa käytetyt kemialliset ja orgaaniset lannoitteet ovat riski pohjavesille, kun niitä käytetään ylisuuria määriä tai muutoin levitetään ohjeiden vastaisesti. Lannoitteet nostavat mm. pohjaveden nitraattipitoisuutta. Torjuntaaineissa käytettyjen kemikaalien lisäksi maaperässä ja pohjavedessä voi esiintyä niiden hajoamistuotteita. 4.6.2 Tilanne pohjavesialueella Eurajoen pohjavesialue on pääosin peltoa ja metsää. Pelloilla viljellään viljaa, mutta myös paljon erikoiskasveja ja avomaan puutarhakasveja. Eurajoen pohjavesi-

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 15/25 alueilla harjoitetaan lisäksi jonkun verran karjataloutta. Metsäkulman itäosassa sijaitsee maitotila. Mullilan länsiosassa sijaitsee broilerikasvattamo. Broilerinkasvattamolla on kunnan myöntämä ympäristölupa. Ympäristöluvassa ei ole pohjavedentarkkailuvelvoitteita. Toinen broilerikasvattamo ja kanatila sijaitsevat Irjanteen ja Mullilan pohjavesialueiden ulkopuolella. Eurajoen pohjavesialueella sijaitsee yksi turkistarha Metsäkulman länsiosassa. Turkistarhalla ei ole ympäristölupaa eikä pohjavedentarkkailuvelvoitetta. Toinen turkistarha sijaitsee lisäksi Kuivalahden pohjavesialueen ulkopuolella etelässä. Alueella ei ole muita ympäristölupia tai pohjaveden tarkkailuvelvoitteita. Peltoalueet, maatilat, broilerikasvattamot ja turkistarhat on esitetty suunnitelmakartassa 101. 4.6.3 Toimenpidesuositukset Maa- ja metsätalouden pohjavesille aiheuttamia haittoja voidaan estää tai merkittävästi vähentää seuraavilla toimenpiteillä: Ympäristönsuojeluasetuksen 1 2 momentin mukaan asetuksen luettelossa mainittuun, mutta sitä vähäisempään toimintaan, on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Karjasuojat sijoitetaan vettä läpäisemättömälle maaperälle tai rakennetaan täysin vesitiiviiksi. Lanta- ja virtsasäiliöiden tilavuudet mitoitetaan vähintään 12 kuukauden varastointia varten. Jätevettä tai lietelantaa ei käytetä kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Lietelannan käyttö voidaan kuitenkin sallia peltoalueilla, joilla savikerroksen paksuus on vähintään kolme metriä, eikä liete pääse ojien tai pintavalunnan kautta imeytymään pohjaveteen. Jätevesilietteen käyttö alueella kielletään. Myös kuivalannan käyttöä pohjaveden muodostumisalueella tulee välttää. Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueella on pyrittävä välttämään. Pohjavesialueilla voi käyttää ainoastaan torjunta-ainelautakunnan hyväksymiä pohjavesialueille soveltuvia torjunta-aineita. Alueilla käytetään väkilannoitteita ainoastaan normaaliin peltoviljelykseen. Lannoituksen määrä tulee olla mahdollisimman vähäinen. Alueille ei kaiveta ojia tai harjoiteta muuta sellaista maankaivua, josta voi aiheutua pohjaveden likaantumista tai haitallista purkautumista. Eläinraatojen hautaamista pohjavesialueelle ei sallita. Lannoitteiden ja kemikaalien merkittävien määrien varastoinnista tulee tehdä ilmoitus kunnan viranomaisille. Metsän lannoittaminen ja torjunta-aineiden käyttö kielletään vedenottamoiden lähialueilla. Siirrettävät öljysäiliöt, lannoite- ja kemikaalivarastot sijoitetaan ja perustetaan siten, ettei niistä pääse maaperään pohjavettä pilaavia aineita. Maa- ja metsätalouden harjoittajia tiedotetaan pohjavesialueesta ja pohjaveden merkityksestä. Toimenpiteet tulisi ulottaa myös varsinaisen pohjavesialueen tuntumassa oleville alueille ja varsinkin alueen läpi kulkevien ojien tai jokien varrelle.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 16/25 4.7 YRITYSTOIMINTA 4.7.1 Yleistä Yritystoiminnasta aiheutuvat riskit ovat luonteeltaan välillisiä, koska ne perustuvat yleensä liikenteen kasvuun, rakentamiseen ja haitallisten aineiden varastointiin ja käsittelyyn. Teollisuuden aiheuttamat pohjavesivahingot johtuvat yleensä viemäreiden vuodoista, huolimattomasta kemikaalien käsittelystä, suojarakenteiden puuttumisesta, puutteista varastoinnissa ja kuljetuksista. Teollisuuskemikaalien pohjavedelle aiheuttaman riskin suuruus riippuu maaperään joutuneen kemikaalin ominaisuuksista ja sen hetken pohjavesisuhteista. Vaaralliseksi katsotut toiminnot, joiden perustaminen pohjavesialueelle on luvanvaraista, on esitetty ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa. 4.7.2 Tilanne pohjavesialueella Eurajoen pohjavesialueella ei ole teollisuutta, mutta pienimuotoista yritystoimintaa ja kunnallisia palveluita kuten koulu, hautausmaa ja kirkko. Kuivalahden pohjavesialueella sijaitsee vanha saha jonka toiminta on lopetettu. 4.7.3 Toimenpidesuositukset Yritystoiminnan osalta esitetään seuraavat toimenpidesuositukset: Ympäristönsuojeluasetuksen 1 2 momentin mukaan asetuksen luettelossa mainittuun, mutta sitä vähäisempään toimintaan, on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yritysten, joiden toiminta on ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa esitetty luvanvaraiseksi, tulee hakea ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, josta käy ilmi muun muassa kohteessa käytettävät kemikaalit, niiden kuljetus ja varastointi sekä teollisuus- ja saniteettijätevesien määrät ja käsittelytavat. Sijainti- ja päästöriskit arvioidaan viranomaisten tekemillä tarkastuskäynneillä ja katselmuksilla. Riskikohteisiin tulee rakentaa tarpeellisten suojarakenteet ja laatia asianmukaiset vahinkojen torjuntasuunnitelmat. Likaantuneet alueet puhdistetaan ja kunnostetaan alkuperäiseen kuntoon. Pohjavesialueella kielletään teollisuuden tai sellaisen materiaalin jalostuksen sijoittaminen, josta voi aiheutua vaaraa pohjaveden laadulle. Käyttö- ja jäteöljyt tulee varastoida sisätiloihin ja enintään 200 l:n astioihin. Öljyjen yhteismäärä saa olla enintään 1000 litraa/kiinteistö. Vaihtoehtoisesti yritykset voivat rakentaa hallien ulkopuolelle katollisen, valuma-altaallisen kemikaalivaraston. Viranomaisilla on mahdollisuus kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja ympäristölupamenettelyn avulla estää pohjavedelle haitallisen yritystoiminnan sijoittuminen alueelle. Viranomaisten velvollisuutena on valvoa, että yritystoiminta tapahtuu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 17/25 4.8 PILAANTUNEET MAA-ALUEET 4.8.1 Yleistä Pilaantunut maa-alue on alue, jossa haitallisen aineen tai tekijän pitoisuus ylittää huomattavasti kyseessä olevan alueen luontaisen pitoisuuden, ja aineen kokonaismäärä maaperässä on merkittävä tai saastuminen aiheuttaa alueen maakäytöstä ja ympäristöolosuhteista johtuen merkittävää välitöntä tai välillistä vaaraa luonnolle, ympäristölle tai terveydelle. Tällaiseksi alueeksi luetaan myös rannalta vesistöön jatkuva saastunut alue (Vesi- ja ympäristöhallitus 1994). Mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita ovat mm. vanhat kaatopaikat, kyllästämöt, sahat ja muut alueet, joilla on käsitelty ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ilman asianmukaista maaperän suojausta. 4.8.2 Tilanne pohjavesialueella Pohjavesialueella ei sijaitse tiedossa olevia pilaantuneita maa-alueita. Kuivalahden vanhan sahan alueella maaperästä saattaa löytyä haitta-aine- jäämiä. Puutavaranlahonsuojauksessa käytettiin aikanaan kreosoottiöljyä ja kloorifenoleja, jotka sisältävät polyaromaattisia hiilivetyjä. Kloorifenoleja on käytetty vuoteen 1984 saakka. Vanhan sahan alueen maaperän tutkimuksia ei ole tiettävästi tehty. Kuivalahdella sijaitsee vanha huoltoasema. Huoltoaseman maaperä on tutkittu ja maaperä ei näiden tietojen mukaan ole saastunut. 4.8.3 Toimenpidesuositukset Maaperän saastumisen aiheuttamat haitat voidaan poistaa puhdistamalla saastunut alue tai estämällä haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön. Kuivalahden vanhan sahan pohjaveden ja maaperän tila ja kunnostustarve selvitettävä Mikäli alueella epäillään maaperän saastumista, tulee ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojelu- tai terveysviranomaiseen, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen tai kiireellisessä tapauksessa palo- ja pelastusviranomaiseen. Viranomaisvalvonnan avulla tulee huolehtia siitä, että alueella ei sallita pohjaveden saastumisriskiä aiheuttavaa toimintaa. 4.9 ÖLJYSÄILIÖT 4.9.1 Yleistä Polttoainesäiliöt (metalliset maanalaiset tai maanpäälliset öljysäiliöt ja ns. farmisäiliöt, lujitemuoviset säiliöt) ovat riski pohjaveden laadulle. Riskin muodostaa metallin korroosio tai mekaaninen rasitus. Maanalaisten säiliöiden vuodot voivat pilata pohjavettä laajalti ennen kuin ne huomataan. Maanpäällisistä säiliöistä pitkään jatkuvat tippavuodot maaperään saavuttavat vähitellen pohjaveden pinnan, minkä jälkeen öljy alkaa liueta pohjaveteen.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 18/25 4.9.2 Tilanne pohjavesialueella Pohjavesialueilla sijaitsee 40-50 öljysäiliötä. Kaikki öljysäiliöt ovat öljylämmitykseen kuuluvia säiliöitä. Öljysäiliöt ovat joko maanpäällisiä tai maanalaisia. Tietojen mukaan Kuivalahden pohjavesialueella sijaitsee 21, Metsäkulman pohjavesialueella 1, Irjanteen pohjavesialueella 11 ja Mullilan pohjavesialueella 8 öljysäiliötä (Satakunnan pelastuslaitos, Öljylämmityslaitosten tarkastuskohdelista 23.12.2010). Korvenkulman pohjavesialueella ei näiden tietojen mukaan ole öljysäiliöitä. Kuivalahden sekä Irjanne I pohjavedenottamoiden läheisyydessä sijaitsee öljysäiliöitä lähimmillään 200-300 m välimatkan päässä. Riski pohjavedelle syntyy öljylämmityksessä muun muassa öljyntäytössä sekä säiliöiden vuodoissa. Erityisen riskin aiheuttaa pohjavedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat öljylämmityslaitokset, jolloin lyhyt etäisyys pohjavedenottamon ja öljysäiliön välillä lisää pohjaveden pilaantumisriskiä. 4.9.3 Toimenpidesuositukset Öljysäiliöiden huollosta, sijoittamisesta ja rakentamisesta annetaan seuraavat toimenpidesuositukset: Maanalaiset öljysäiliöt tulisi vaihtaa maan yläpuolelle sijaitseviksi. Maan yläpuoliset öljysäiliöt varustetaan katetulla säiliön tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla. Kiinteistön omistajien tulee huolehtia säiliöiden kunnon seurannasta ja noudattaa erityistä huolellisuutta öljytuotteiden käsittelyssä. Öljysäiliöt tulee tarkastaa KTM:n päätösten (344/83) ja (1199/1995) mukaisesti määräajoin. Säiliö, jonka voidaan katsoa aiheuttavan pohjaveden pilaantumisvaaraa, voidaan velvoittaa poistettavaksi tai kunnostettavaksi. Pohjavesialueelle ei sallita maanalaisten tai valvomattomien öljysäiliöiden asentamista ja asennetuista maanalaisista öljysäiliöistä pyritään pääsemään eroon. Kielletään siirrettävien öljysäiliöiden säilytys alueella ilman valvontaa. Säiliöiden tulppien tulee olla lukittavia. Siirrettävien öljysäiliöiden varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan edellä esitettyjä suosituksia. Huonokuntoiset ja käytöstä poistetut säiliöt hävitetään. Pumpulla varustetut polttonestesäiliöt on varustettava automaattisesti sulkeutuvalla täyttöventtiilillä. Öljyn käsittely ja pumppaus kielletään pohjavesikaivojen läheisyydessä. Alueella kielletään öljyjen, fenolien, nestemäisten polttoaineiden, maantiesuolan tai muiden pohjaveden laadulle haitallisten aineiden varastojen perustaminen lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Kielletään uusien nestemäisten polttoaineiden jakelupaikkojen, yleisten huoltoasemien sekä öljysora- tai asfalttiasemien perustaminen alueelle. Muilta osin noudatetaan öljyn ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä annettuja viranomaisohjeita.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 19/25 4.10 MUUNTAJAT 4.10.1 Yleistä Muuntajissa käytetään usein kuumenemisen estämiseksi väliaineena muuntajaöljyä. Pieniä muuntajia voidaan tehdä myös ilmajäähdytteisenä. Ilmajäähdytteisiä muuntajia kutsutaan kuivamuuntajiksi. 4.10.2 Tilanne pohjavesialueella Alueen sähköjakelusta vastaa Paneliankosken Voima Oy. Pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntajat ovat mahdollinen uhka pohjaveden tilalle. Sähkölinjoja kulkee Eurajoen pohjavesialueiden suuntaisesti ja yli monessa kohtaa ja alueella on paljon pylväsmuuntajia. 4.10.3 Toimenpidesuositukset Jatkossa pohjavesialueella tulisi välttää uusien muuntajien rakentamista tai niiden pitäisi olla ilmajäähdytteisiä kuivamuuntajia. Jo olemassa olevan muuntajan kohdalla voidaan menetellä seuraavasti: Muuntajien sijainnit tulisi kartoittaa ja samalla tarkastaan pohjavedensuojelutoimenpiteet, etenkin lähellä vedenottamoa. Tiivistetään maa-alue, joka on muuntajan alapuolella esim. bentoniitilla siten, että mahdollisessa vuototapauksessa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Rakennetaan suoja-allas, jonne öljy valuu mahdollisessa vuototapauksessa. 4.11 ILMAN EPÄPUHTAUDET 4.11.1 Yleistä Sateiden mukana ilmassa olevat epäpuhtaudet joutuvan maahan ja kulkeutuvat suotovesien mukana alaspäin pohjaveteen. Epäpuhtauksien joutuminen pohjaveteen riippuu niiden pidättymisestä maan pintakerrokseen tai maamassaan. Ilman epäpuhtaudet ovat peräisin lähinnä liikenteen ja teollisuuden päästöistä. Pohjaveteen mahdollisesti vaikuttavia ilman epäpuhtauksia ovat raskasmetallit ja rikkiyhdisteet sekä radioaktiiviset laskeumat. 4.11.2 Tilanne pohjavesialueella Pohjavesialueen läheisyydessä ei ole merkittävää ilmaa pilaavaa teollisuutta. Ilmasta tulevat epäpuhtaudet ovat pääasiassa peräisin kaukokulkeutumisesta ja liikenteestä. Koska pohjavesialueella on paljon vanhoja, jälkihoitamattomia maa-aineksen ottoalueita, on pohjavesi haavoittuvampi ilmasta tulevia laskeumia vastaan.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 20/25 4.11.3 Toimenpidesuositukset Laskeumaa aiheuttaviin päästöihin ei voida vaikuttaa paikallisesti. Pohjavettä ei voida suojata pitkällä aikavälillä, koska epäpuhtaudet suotautuvat pohjaveteen sadevesien mukana paksujenkin suojakerrosten läpi. Haittavaikutusten hidastamiseksi ja vähentämiseksi ovat maa-aineksen ottoalueet hoidettava kuntoon kohdassa 4.5 Maa-aineksen otto ja murskaus esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. 4.12 VIRKISTYSKÄYTTÖ 4.12.1 Yleistä Pohjavesialueilla sijaitsevista vapaa-ajan alueista esimerkiksi moottoriradat, golfkentät, laskettelurinteet sekä urheilukentät ja -alueet voivat aiheuttaa pohjaveden likaantumista. Likaantuminen johtuu näillä alueilla mm. lannoituksesta ja kastelusta, jätevesistä ja jätteistä sekä kasvaneesta liikenteestä. 4.12.2 Tilanne pohjavesialueella Pohjavesialueilla ei ole pohjavettä vaarantavaa virkistystoimintaa. 4.12.3 Toimenpidesuositukset Eurajoen pohjavesialueilla ei rajoiteta alueen luontaista virkistyskäyttöä tai jokamiehen oikeuksia. Massatapahtumien järjestämistä ei kuitenkaan pidetä suotavana niihin liittyvän runsaan liikenteen, alueen jätehuollon ja viemäröinnin aiheuttamien ongelmien vuoksi. Muussa toiminnassa on otettava huomioon maastoliikennelain vaatimukset. Alueella ei ole kuitenkaan syytä järjestää moottoriurheilutapahtumia eikä niihin rinnastettavaa harrastustoimintaa. 4.13 MUITA RISKEJÄ POHJAVESIALUEELLA Irjanteen pohjavesialueella sijaitsee vanha hautausmaa, joka on nykyisellään museokohde. Yleisesti hautausmaat vaikuttavat vajo- ja pohjavedenlaatuun, mutta vaikutukset johtuvat pääasiassa maankaivusta ja hautojen hoidosta. Vainajien hajoaminen ja hautausmaa-alueen puutarhahoidollinen lannoittaminen lisäävät nitraattitasoa. Pohjavedessä nämä vaikutukset ovat paikallisia ja tasaantuvat nopeasti. Pohjaveden saastumisriski voi syntyä myös bakteerien ja virusten takia tautiepidemioiden aikana. Kun hautausmaa sijaitsee pohjavesialueella, on syytä tarkkailla pohjavesivirtauksia hautausmaan alueella. Kontaminoinnin estämiseksi voidaan rakentaa esimerkiksi eräänlaisia mattoja pohjaveden suojaksi. Pohjavesialueilla suositellaan lisäksi uurnahautausta.