Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2001

3 2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA JA TALOUS Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2001 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1

2

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA JA TALOUS 3/2002 Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2001 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat MAALISKUU 2002 3

Julkaisija: Valtiovarainministeriö Internet: http://www.vm.fi Tilaukset: Anitta Railonkoski, puh. (09) 160 3133 (15.4.2002 lukien puh. (09) 160 33133) E-mail: Anitta.Railonkoski@vm.vn.fi Taitto: Anitta Railonkoski Edita Oyj Helsinki 2002 4

SISÄLLYS 1 TOIMINTAKATSAUS... 7 Valtiovarainministeriön toiminta-ajatus ja visio... 7 Toimintaympäristön kehityksestä... 7 2 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2001... 11 2.1 Vaikuttavuus... 12 2.2 Prosessit ja rakenteet... 18 2.3 Talouden ja resurssien hallinta... 21 2.4 Henkilöstön uudistuminen ja työkyky... 23 2.5 Valtiovarainministeriön henkilöstö... 27 Henkilöstön ikärakenne... 28 Henkilöstön koulutustaso... 29 Henkilöstön kouluttautuminen... 30 Sairauspoissaolot... 30 Työtyytyväisyys... 31 Yhdessä parempaan työyhteisöön -ohjelma... 32 2.6. Maksullinen toiminta... 32 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU... 35 3.1 Tilinpäätöslaskelmat... 35 Tuotto- ja kululaskelma... 35 Tase... 36 Talousarvion toteutumalaskelma 1.1. - 31.12.2001... 37 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot... 39 LIITE 1 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista... 39 LIITE 2 Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat... 40 LIITE 3 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset... 41 LIITE 4 Kansallis- ja käyttöomaisuuden arvonkorotukset... 42 LIITE 5 Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat eriteltyinä... 42 LIITE 6 Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vstuusitoumukset eriteltyinä... 43 LIITE 7 Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi... 44 Jatkuu... 5

LIITE 8 Hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä muut osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit... 45 LIITE 9 Hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen... 46 LIITE 10 Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä talousarvioasetuksen 42 f :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla... 47 LIITE 11 Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista... 48 LIITE 12 Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot... 49-50 LIITE 13 Tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma... 51 LIITE 14 Oman pääoman muutokset... 52 LIITE 15 Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus... 53 LIITE 16 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 53 LIITE 17 Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset... 53 LIITE 18 Arviomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut... 54 LIITE 19 Valtion omistusosuudet ja vastuut valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa... 55 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu... 56 Tuotto- ja kululaskelma... 56 Tase... 57 Talousarvion toteutumalaskelma... 59 Tuloarviotilit... 59 Menoarviotilit... 61 Taulukko 1 Bruttobudjetoidut momentit... 64-65 Taulukko 2 Nettobudjetoidut momentit... 66 4 SISÄINEN VALVONTA... 67 5 ALLEKIRJOITUKSET... 69 6

1 Toimintakatsaus 1 Toimintakatsaus Valtiovarainministeriön toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatuksensa mukaan valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana, taloudellisena yhteensovittajana ja hallinnonalansa ohjaajana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta sekä näiden edellyttämästä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Visionsa mukaisesti valtiovarainministeriö turvaa tuleville sukupolville talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Ministeriön perusarvot valtioyhteisön osana ja työyhteisönä ovat ihmisen ja hänen pätevyytensä arvostaminen,vastuu tulevaisuudesta, yhteistyö ja avoimuus sekä isänmaallisuus ja eurooppalaisuus. Toimintaympäristön kehityksestä Maailmantalouden kasvu lähes pysähtyi toimintavuonna, kun Yhdysvalloista alkanut laskusuhdanne muuttui maailmanlaajuiseksi. Epävarmuutta lisäsivät syyskuun 11 päivän terrori-isku ja sen jälkeiset tapahtumat, mikä on osaltaan siirtänyt kansainvälisen talouden nousuodotuksia myöhemmäksi. Yleinen taantuma on heikentänyt kasvua ja näkymiä myös Euroopassa. Yhdysvalloissa tuotannon kasvu jäi kertomusvuonna prosenttiin, Euroopassa kasvu oli vain hieman tätä nopeampaa, ja Japanissa tuotanto supistui. Kiinassa ja Intiassa nopea kasvu jatkui lähes ennallaan, mutta maailmantalouden heikentynyt tilanne kärjisti useiden rahoitusvaikeuksissa olevien kehittyvien maiden ongelmia. Yhdysvalloissa tapahtunut terrorihyökkäys aiheutti huolia rahoitusmarkkinoiden maksujärjestelmien kuten myös koko rahoitusmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Merkittävimmät keskuspankit lisäsivät yhteistuumin markkinoille likviditeettiä ja markkinoiden toiminta onnistuttiin turvaamaan. Kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen keskuspankki laski viime 7

1 Toimintakatsaus vuoden aikana korkoa peräti yksitoista kertaa. Korkojen laskemisten taustalla eivät kuitenkaan olleet pelkästään terrori-iskut vaan talouden laskukausi oli alkanut jo vuoden 2001 alkupuolella. Talouskasvun hidastuminen kaikilla keskeisillä talousalueilla ja epävarmuuden lisääntyminen vähensivät sijoittajien mielenkiintoa osakemarkkinoita kohtaan. EU:n jäsenvaltioiden finanssipoliittinen vakautuminen pysähtyi kertomusvuonna heikentyneen talouskehityksen takia. EU-alueen julkisen talouden yhteenlaskettu rahoitusjäämä muodostui negatiiviseksi, mihin osaltaan vaikuttivat useiden maiden veronalennuspäätökset ja menojen lisäykset. Kasvua tukevaksi kääntynyt finanssipolitiikka perustui silti pääosin suhdanneautomatiikkaan. Suomessa talous kasvoi kertomusvuonna keskimääräistä eurooppalaista kehitystä hitaammin. Kasvua hidasti edellisvuosien vahvojen vientialojen tuotannon supistuminen, kotimainen kysyntä kasvoi edelleen tasaisesti. Myös vientiteollisuudessa tuotannon taso säilyi supistumisesta huolimatta korkeana ja taseet keskimäärin vahvoina, mikä luo hyvän pohjan kasvulle maailmanmarkkinoiden alkaessa uudelleen vetää. Talouskasvun tuntuvasta hidastumisesta huolimatta työttömyys oli vuositasolla matalampi kuin edellisvuotena. Suomen talouskehitys ja talouspolitiikka on yhä enemmän sidoksissa euroalueeseen ja sen jäsenvaltioihin. Tämän vuoksi on nähty tärkeänä, että Suomi on tiiviisti mukana vaikuttamassa talouspolitiikan koordinaatioon ja linjauksiin EU-tasolla. Suomen ja valtiovarainministeriön asema talouspolitiikan EU-koordinaatiossa on vahva ja sitä on pyritty edelleen vahvistamaan vaikuttamalla EU:n toimintaan aktiivisesti ja aloitteellisesti. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen tavoitteenasettelu on mahdollistanut sen, että talouspolitiikka ei ole ollut taantuman aikana myötäsyklistä vaan on voinut tukea kasvua ja työllisyyttä. Talouspolitiikassa korostui hallitusohjelman mukainen pidemmän tähtäimen rakennepoliittinen linja, jossa markkinoiden toimivuutta parannettiin lisäämällä kilpailua. Erityisen tärkeä rooli oli työhön kohdistuvilla veronkevennyksillä, joilla lisättiin työn kannattavuutta ja näin lisättiin työn tarjontaa sekä kysyntää. Samalla veronkevennyksillä luotiin edellytykset maltillisiin palkkaratkaisuihin. Julkisen talouden rahoitusylijäämä suhteessa kansantuotteeseen v. 2001 aleni edellisvuoden poikkeuksellisten tekijöiden korottamalta ennätystasolta, mutta oli vielä lähes 5 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen eli ennakkolukujen mukaan euroalueen toiseksi suurin Luxemburgin jäl- 8

1 Toimintakatsaus keen. Ylijäämä oli hyvin vakausohjelman sekä hallitusohjelman mukaisella uralla. Valtiolle kirjautui liki 2 prosentin suuruinen ylijäämä, mikä vastasi tälle asetettua rakenteellista tavoitetta. 9

10

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 1 Tässä esitettävien tulosten tarkastelu perustuu vuoden 2001 hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vahvistettuihin valtiovarainministeriön tulostavoitteisiin, joita tarkastellaan VM:n soveltaman strategiaviitekehyksen muodostamasta neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, resurssien hallinta ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky (oheinen kuva). Tulostavoitteiden tarkastelun lopuksi esitetään keskeisiä tietoja ministeriön henkilöstöstä. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kasvumahdollisuuksien turvaaminen Verojärjestelmän kilpailukyvyn turvaaminen Julkisen hallinnon palvelu- ja kilpailukyky PROSESSIT JA RAKENTEET Kehys- ja budjettiprosessi Ecofin- ja budjettineuvostoprosessi Talouspolitiikan valmistelu euroympäristössä, euroryhmä Globalisaatio ja talouden integraatio Kuntatalouden analysointi Hallinnonalan ohjaus VM TURVAA TULEVILLE SUKUPOLVILLE TALOUDEN PERUSTAN JA VALINNANMAHDOLLI- SUUDET RESURSSIEN HALLINTA Omaisuusmassan hallinta Rahoituksen hallinta (lainasalkun hoito ja kassanhallinta) Hallinnonalan maksullinen toiminta Ministeriön toimintamenot UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Henkilöjohtaminen Palkkausjärjestelmä VM työyhteisönä Sisäinen yhteistyö Ulkoinen yhteistyö VM:n tasapainoinen onnistumisstrategia vuoden 2001 tavoitteiden toteutuminen 1 Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuloksia tarkastellaan laajemmin hallinnonalan toimintakertomuksessa sekä hallituksen kertomuksessa valtiovarain hoidosta ja tilasta. 11

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 2.1 Vaikuttavuus Ministeriön vaikuttavuuden kriittisinä menestystekijöinä määritettiin kasvumahdollisuuksien turvaaminen, kilpailukykyisen verojärjestelmän turvaaminen ja julkisen sektorin kilpailu- ja palvelukyky. Kasvumahdollisuuksien turvaamisen osalta tavoitteena oli 1. aktiivinen panostus identifioitujen rakennepoliittisten toimenpiteiden toteuttamiseksi Kasvun rajoitteiden analyysi ja talouspolitiikan keskeiset haasteet esitettiin VM:n virkamiestyönä valmistelussa raportissa Talouspolitiikan lähivuosien haasteista (5.3.2001). Sitä hyödynnettiin vuosien 2002-2005 määrärahakehysten valmistelussa. Ks. enemmän Talouspolitiikan lähivuosien haasteista (julkaisu löytyy nettiosoitteessa www.vn.fi/vm/ julkaisut/taloudelliset_katsaukset). Suomen ja valtiovarainministeriön asema talouspolitiikan EU-koordinaatiossa on vahva ja sitä on pyritty edelleen vahvistamaan vaikuttamalla EU:n toimintaan aktiivisesti ja aloitteellisesti. Kevään 2001 Tukholman Eurooppa-neuvosto hyväksyi kolmiosaisen ikääntymisstrategian, joka painottaa velkaantumisen alentamista, työllisyysasteen nostamista ja eläkeuudistusten toteuttamista, erityisesti ennenaikaiseen eläkkeellesiirtymiseen kannustavien järjestelmien purkamista. Työ väestön ikääntymisestä erityisesti julkiselle taloudelle aiheutuvien vaikutusten selvittämiseksi jatkuu. ECOFIN-neuvosto sai syksyllä raportin, jossa laskelmia ikääntymisen vaikutuksista eläkerahoitukseen on täsmennetty ja laajennettu koskemaan myös terveydenhuoltoa ja vanhusten pitkäaikaishoitoa. EU:n, OECD:n ja IMF:n Suomea koskevat katsaukset paneutuivat Suomen talouskehitykseen ja talouspolitiikkaan vahvasti rakennepoliittisin painotuksin. Tällöin nousivat jälleen esiin erityisesti markkinoita koskevat rakenteelliset jäykkyydet ja kilpailun riittämättömyys, korkea verotusaste ja suuri julkinen sektori sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannuspaineet pidemmällä aikavälillä. Täsmälleen samoja kysymyksiä käsitellään Suomen omissa talouspoliittisissa raporteissa ja suunnitteluasiakirjoissa. Työttömyysturvan ja eläketurvan uudistamista valmistelleet työryhmät saivat työnsä valmiiksi marraskuussa 2001. Valtiovarainministeriö osallistui työryhmien työskentelyyn. Hallituksen tavoitteena on saada eläketurvan uudistamista koskevat hallituksen esitykset valmiiksi huhtikuun loppuun 2002 mennessä. 12

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Nk. perinteiset hyvinvointipalvelusektorit ja niiden rakenteiden ja rahoitusmallien arviointi on keskeinen osa rakenneuudistusten valmisteltua. Terveydenhuoltosektori on sosiaali- ja koulutussektorin ohella keskeinen sektori. Valtiovarainministeriö on ollut mukana valtioneuvoston asettamassa kansallisen terveydenhuollon haasteita, rahoitusta ja ratkaisumalleja selvittävässä projektissa. Terveysprojektin määräaika on maaliskuu 2002. Hyödyke- ja pääomamarkkinoiden rakenteiden uudistamistoimenpiteiden toteutumista kuvataan marraskuussa 2001 komissiolle jätettyä nk. Cardiff-raportissa. Raportti valmisteltiin valtiovarainminsteriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Ks. enemmän Suomen toimenpiteet hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi (julkaisu löytyy nettiosoitteesta (www.vn.fi/vm/kansantalous/index.html). 2. finanssipolitiikan mitoitus ja sopeutus kansantalouden epätasapaino-ongelmien vähentämiseksi Hallitus totesi eduskunnalle antamassaan, valtion vuosien 2002 2005 määrärahakehyksiä koskevassa pääministerin ilmoituksessa, että valtiontalouden ylijäämän tulisi kuluvan vuosikymmenen aikana olla keskimäärin 1½-2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, jotta valtionvelkaa saataisiin riittävästi alenemaan julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi myöhempinä vuosina. Ks. enemmän Pääministerin ilmoitus eduskunnalle vuosien 2002-2005 määrärahakehyksistä, valtiovarainministeri Niinistö (ilmoitus löytyy nettiosoitteessa www.vn.fi/vm/ budjetti/talousarvio/talousarviot.html). Talouskasvu heikkeni jyrkästi vuoden 2001 aikana, ja valtion verotulojen kehitys kääntyi laskuun vuoden 2000 poikkeuksellisen vahvan kehityksen jälkeen. Vuonna 2001 valtion rahoitusylijäämä pieneni selvästi vuodesta 2000, mutta pysyi tavoitetasolla, eli 1,9 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2002 valtion rahoitusylijäämän ennakoidaan putoavan 1 prosenttiin kansantuotteesta. Vuoden 2001 lopussa valtiolla oli velkaa 367 mrd. markkaa eli noin 10 mrd. markkaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 45½ prosenttia EMU-velkasuhteen (koko julkinen talous) ollessa 43,6 prosenttia. Valtionomaisuuden myyntituotoilla korjatun valtionvelan suhde BKT:seen oli hieman alle 50 %. Vuonna 2001 talousarvion yhteydessä ansiotuloverotusta kevennettiin 6580 miljoonalla markalla, josta tuloveroasteikon inflaatiotarkistuksen osuutta oli 1350 miljoonaa markkaa. Lisäksi alennettiin eläkkeensaajien korotettua sairausvakuutusmaksua 0,5 pennillä, palkansaajan työelä- 13

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 kemaksua 0,2 %-yksiköllä ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksua 0,3 %-yksiköllä. Vastaavissa työnantajamaksuissa päätettiin samansuuruisista alennuksista. Vakausohjelman päivityksen yhteydessä marraskuussa 2001 tarkistettiin Suomen taloutta koskevat keskipitkän aikavälin skenaariolaskelmat ja niistä johdetut julkisen talouden kehitysnäkymät. Hidastuvan talouskasvun oloissa valtion ja julkisen talouden tasapainotavoitteiden saavuttaminen on vaikeutunut. Ks. enemmän Suomen vakausohjelman tarkistus (julkaisu löytyy nettiosoitteesta http://www.vn.fi/vm/kansantalous/ index.html) Vuoden 2002 talousarvion hallinnonalojen määrärahojen ja valtionvelan korkomenojen yhteismäärä ylittää reaalisesti vuoden 1999 varsinaisen talousarvion vastaavien menojen tason 1,2 miljardilla eurolla. Vuoden 2002 talousarvioon ei sisällytetty valtion taloutta vahvistavia erityistoimia, vaan ns. automaattisten vakauttajien annetaan toimia. Tämän lisäksi talousarvio sisältää joitakin päätösperäisiä menonlisäyksiä ja veronkevennyksiä. 3. analysoida rahoitusmarkkinoiden rakennemuutosten vaikutukset valvontaan ja mahdollisten ongelmien hoitoon Arvopaperimarkkinoiden kotimaisen ja kansainvälisiin kilpailuympäristön muutoksiin varauduttiin antamalla lainmuutosehdotuksia eduskunnalle syksyllä 2001. Joulukuun lopussa vahvistettujen muutosten seurauksena muun muassa arvopaperin käsite on muutettu joustavammaksi, millä pyritään edistämään koti- ja ulkomaisilla arvopaperimarkkinoilla kehitettyjen ja kehitettävien uudenlaisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa ja julkista kauppaa myös Suomessa. Samoin arvopaperimarkkinoilla tapahtuvaa palveluntarjoajien välistä koti- ja ulkomaista kilpailua silmälläpitäen lisättiin mahdollisuuksia julkisen kaupankäynnin järjestämiseen. Rahoitusmarkkinasektorin toimialaliukuma- ja yhdentymiskehityksen seurauksena (nk. finanssikonglomeraatit eli rahoitus- ja vakuutusryhmittymät) välttämättömiksi tulleet lainmuutosehdotukset rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnan tehostamiseksi annettiin eduskunnalle lokakuussa 2001 ja ne tulevat voimaan vuoden 2002 alkupuolella. Lakiesityksen mukaan päävastuu finanssikonglomeraatin valvonnassa määrittyy Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston välillä sen mukaan, kumman toimialan osuus on ryhmittymässä suurempi. Ks. enemmän teemaan liittyneen työryhmän julkaisu Rahoitus- ja vakuutus- 14

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 ryhmittymien valvonta (julkaisu löytyy nettisosoitteessa www.vn.fi/vm/ julkaisut/tyoryhmamuistiot/tyoryhma2001.html). Talouspoliittinen ministerivaliokunnan tehtäväksiannon mukaan valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt selvittivät rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan tulevaisuudennäkymiä, riskejä ja niiden hallintaa sekä valvonnan mahdollista uudelleenorganisointia. Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF selvitti vuoden 2001 aikana nk. FSAP vakauden arviointi ohjelmassa (Financial Sector Assessment Program) perusteellisesti Suomen rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden vahvuuksia ja heikkouksia. IMF arvioi herkkyystestien (stressitestit) ja rakenteiden nykytilan perusteella, että edellytykset Suomen rahoitusjärjestelmän vakauden säilymiselle ovat hyvät. Keskeisinä kehittämiskohteina nähtiin tarve selkiinnyttää lainsäädännön tasolla viranomaisvalvojien toimivaltuuksia sekä tarve laajentaa valvontaviranomaisen johtokunnan roolia ja vastuuta. Lisäksi korostettiin, että muuttuvassa markkinatilanteessa tulisi kiinnittää korostuneesti huomiota viranomaisten kykyyn ennakoida häiriöiden syntymistä sekä puuttua niihin oikeaaikaisesti ja tehokkaasti. IMF:n suositukset ovat linjassa kansainvälisiä valvontakäytäntöjä koskevien suositusten kanssa. Ks. enemmän Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - mitä on saatu aikaan (julkaisu löytyy nettisosoitteessa http://www.vn.fi/vm/ julkaisut/tyoryhmamuistiot/tyoryhma2001.html). Kilpailukykyisen verojärjestelmän turvaamisen osalta tavoitteena oli 4. verotuksen rakenteellisen muutostarpeiden analysointi Valtiovarainministeriö asetti elokuussa 2001 tuloverotuksen kehittämistyöryhmän (pj. Lasse Arvela), jonka tehtävänä on arvioida tulo- ja varallisuusverotuksen, erityisesti yritys- ja pääomaverotuksen kehittämistarpeet kansainvälisen kehityksen ja voimistuvan verokilpailun valossa. Määräaika on 31.10.2002. Valtioneuvoston kanslia asetti talousneuvoston aloitteesta syyskuussa 2001 työryhmän tarkastelemaan sitä, millainen on Suomen verotuksen rakenne kansainvälisesti ja mitä muutospaineita verojärjestelmään tulee kansainvälisen verojärjestelmän ja talouden sekä kotimaisten tekijöiden taholta, millainen on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen näkökulmasta kestävä veroaste ja mitkä ovat erilaisten veroaste- ja verorakennevaihtoehtojen vaikutukset tuotannon kasvuun, työvoiman kysyntään ja tarjontaan sekä tulonjakoon ja aluekehitykseen. Määräaika on 31.10.2002. 15

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 5. veropohjien ja verotuksen neutraalisuuden turvaaminen Tonnistoveroa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle vuonna 2001. Esityksen mukaan merenkulku lähes vapautuu verotuksesta, koska matala tonnistovero korvaa normaalin tuloveron. Varustamot voivat valita tavaroiden ja matkustajien kuljettamisen ja siihen liittyvän toiminnan tuottaman voiton tuloverotuksen sijasta alusten nettovetoisuuden perusteella määräytyvän tasoltaan alhaisen tonnistoverotuksen. 6. verojärjestelmän kansallisen ja kansainvälisen toimivuuden varmistaminen Tämä tavoite ja sen toteuttaminen liittyy edellä esitettyyn verotuksen rakenteiden muutostarpeiden analysointiin. Energia- ja ympäristöverotuksen kehittämisestä energiaverotuksen tarkastustyöryhmän työn pohjalta annettu hallituksen esitys hyväksyttiin vuoden 2001 loppupuolella. Kansalliseen ilmasto-ohjelmaan mahdollisesti liittyviä verotuksellisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia koskeva selvitystyö aloitettiin yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Tavoitteeseen sisältyy merkittävin osin myös EU:n sisämarkkinoiden toimintaa tehostavien hankkeiden valmisteltu (mm. nk. veropaketti, laskutussäännöt, vähennyspalautusdirektiivi, tupakkaverodirektiivi). Ks. enemmän energiaverotuksesta Energiaverotuksen tarkistustyöryhmä (julkaisu löytyy nettiosoitteessa http://www.vn.fi/vm/ julkaisut/tyoryhmamuistiot/tyoryhma2001.html). 7. vero- ja tullilainsäädännön EY-mukaisuuden varmistaminen Autokannan uusiutumista nopeuttavan liikenneverotuksen kehittämiseksi käynnistettiin selvitystyö ympäristökertoimen sisällyttämistä autoverotukseen.talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 25.5.2001 suurentaa matkustajan toisesta EU:n jäsenvaltiosta tuomien alkoholijuomien määriä asteittain 1.1.2003 ja 1.1.2004. Lisäksi ministerivaliokunta on esittänyt, että mahdolliset veronalennukset alkoholijuomiin tehtäisiin samanaikaisesti tuontikiintiöiden suurentamisen kanssa. Veronalennusten määristä ei ole 31.3.2002 mennessä tehty mitään päätöksiä. Julkisen sektorin kilpailu- ja palvelukyvyn osalta tavoitteena oli 8. valtion keskushallinnon uudistamisehdotusten valmistelu Hallituksen keväällä 2000 asettama valtion keskushallinnon uudistamishanketta toteutettiin vuoden 2001 keväällä 12 osahankkeen muodossa. Näistä jokainen jätti raporttinsa ministeriryhmälle loppukeväästä 2001. Valmistelutyön teemotus oli seuraava: Valtioneuvoston toiminnan ja erityisesti sisäisen koordinaation parantaminen yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa (valtioneuvoston 16

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 kanslian rooli ja resurssit, hallitusohjelmien laadinnan tietopohja, strategiatyön tehostaminen hallitusohjelman toteuttamisessa, keskushallinnon rakenneperiaatteet). Ministeriöiden otteen terävöittäminen hallinnonalansa ohjauksessa (ministeriö tulosohjaajana). Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien tukeminen yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa (hallinnon legitimiteetti ja kansalaisten luottamus, tietoverkkojen tehokkaampi hyväksikäyttö, julkisten palvelujen laadun edistäminen). Erilliskysymyksinä kilpailukyky työnantajana sekä valtioneuvoston sisäisten tietojärjestelmien toimintakyvyn parantaminen. Ministeriryhmä valmisteli raporttien pohjalta hallitukselle suositukset, joita käsiteltiin iltakoulussa kesäkuussa 2001. Syksyn 2001 aikana on valmisteltu toimenpiteitä kehysmenettelyn ja hallitusohjelman toteutuksen koordinoimiseksi, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja ministeriöiden tulosohjausroolin terävöittämiseksi. Ministerityöryhmä valmistelee hallitukselle kevään 2002 aikana ehdotuksen hallintopoliittisista linjauksista. Keskushallintohankkeen julkaisut löytyvät nettiosoitteesta www.vn.fi/vm/julkaisut/keskushallinto/keskushallinto.html 9. valtion työnantajan kilpailukyvyn vahvistaminen ja tähän liittyen valtion henkilöstöstrategian laadinta ja toteuttaminen. Valtion henkilöstöstrategia hyväksyttiin elokuussa 2001 valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Päätös vahvistaa valtion yhteistä henkilöstöpolitiikan perustaa sekä täsmentää yhteiset kehittämistavoitteet valtion toimintayksiköille. Valtioneuvosto korosti päätöksessään, että valtio on esimerkillinen työnantaja hyvän henkilöstöpolitiikan määrätietoisessa toteuttamisessa. Valtioneuvosto vastaa valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan yleisistä edellytyksistä osana budjettipolitiikkaa. Valtion toimintayksiköiden tulostavoitteisiin sisällytetään toiminnan kannalta keskeiset henkilöstöpoliittiset tavoitteet, myös osaamisen kehittämiseen, liikkuvuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Henkilöstöpolitiikan linjan toteutusta varten on tehty valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan toimintasuunnitelma vuosille 2001-2003. Toimenpiteiden toteutusta valmisteltiin syksyllä 2001. Valtioneuvosto arvioi periaatepäätöksessä vahvistetun henkilöstöpolitiikan linjan tavoitteiden toteutumista vuonna 2004. Ks. enemmän valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta suomeksi (julkaisu löytyy nettiosoitteesta nettiosoitteesta www.vn.fi/vm/tyonantajana /index.html). 17

2.2 Prosessit ja rakenteet 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Ministeriön vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen kannalta keskeiset prosesseja ja rakenteita koskevat kriittiset menestystekijät ovat kehysja budjettiprosessi, ECOFIN- ja budjettineuvosto prosessi, talouspolitiikan valmistelu euroympäristössä, globalisaatio ja talouden integraatio, kuntatalouden analysointi sekä hallinnonalan ohjaus. Kehys- ja budjettiprosessin osalta tavoitteena oli 10. uudistaa ja kehittää kehys- ja budjettiprosessin roolia, rakennetta ja sisältöä hallitusohjelman, hallituksen strategiasalkun ja toiminnallisten strategioiden yhteydessä Osana valtion keskushallintohanketta valmisteltiin ehdotus hallituksen hankesalkun ja kehysmenettelyn kytkemisestä nykyistä tiiviimmin toisiinsa. Ehdotus sisältää sekä sisältö- että aikataulutarkastelun hallituksen politiikkaohjelmien ja kehysvalmistelun etenemisestä. Keskushallintohankkeessa valmisteltiin myös kuvitteellisena pilottiesimerkkinä elinkeinopolitikka -ohjelma, johon sisällytettiin myös budjettimäärärahat. ECOFIN ja budjettineuvosto prosessin osalta tavoitteena oli 11. proaktiivisen työskentelyn kehittäminen, tarvittavien aloitteiden varmistaminen sekä tehtyjen linjausten ja esitettyjen aloitteiden aktiivinen edistäminen Suomen ja Espanjan alkuvuodesta tekemään aloitteeseen BEPG:n (talouspolitiikan laajat suuntaviivat) roolin ja sisällön vahvistamisesta on viitattu useissa yhteyksissä. Kokonaisvaikutukset aloitteesta positiiviset.suomi laati kirjeen talous- ja rahoituskomitealle Venäjän talousohjelman toteutumisen seurannan kehittämiseksi.suomen aloitteella positiivinen vastaanotto ja useat ehdotukset ovat menneet läpi. Vuoden 2001 aikana kehitettiin ennakkovaikuttamisprosessia EU-budjettiin liittyen. VM:n johdolla valmisteltiin keväällä 2001 yhteistyössä keskeisten ministeriöiden kanssa Suomen konkreettiset painopisteet EU:n vuoden 2002 budjettiin. Tämä EU:n sisäisten politiikkojen painopistemuistion laadinta edusti uudenlaista toimintatapaa. Ennakkovaikuttamisen keskeinen tavoite on keskittyä Suomen kannalta vain harvaan rajattuun kohteeseen ja määrärahatarpeeseen, millä mahdollistetaan todellinen vaikuttaminen. Suomen budjettiprioriteetit esiteltiin ministerin toimesta helmikuussa 2001 komissiolle sekä edelleen syksyllä Espanjaan tehdyn vierailun yhteydessä kevään 2002 puheenjohtajamaalle. 18

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Talouspolitiikan valmistelu euroympäristössä (ml. euroryhmä) osalta tavoitteena oli 12. mahdollisten ongelmien tunnistaminen ja niiden etukäteisarviointi Seurannan painopiste oli euroalueella sekä erityisesti sen suurimpien kansantalouksien, Saksa, Ranska, Englanti julkisen talouden vakauden seurannassa. USA:ssa tapahtuneen terrorihyökkäyksen johdosta luotiin talouden kehityksen tiivistetty erityisseuranta ja -raportointi syyskuun lopulta lähtien. Rahoitusmarkkinoiden seurannan osalta kehitettiin erityistä päivä- ja kuukausitason riski- ja rakenneseurantaa. 13. aktiivinen panostus talouspolitiikan koordinaatioon ja vastuiden selkiyttämiseen Vuoden 1999 syksyn Helsingin Eurooppa-neuvoston saama ECOFINraportti painotti talouspolitiikan koordinaation tehostamista ja täytäntöönpanoa. Tämän jälkeen kehitys ei ole olut kaikilta osin myönteistä sillä erityisesti ns. avoimen koordinaation myötä vastuu- ja toimivaltasuhteet koordinaatiossa eivät ole selkiintyneet ja erityisesti pääkaupunkitason koordinaation ote on heikentynyt. Espanjan puheenjohtajuuskausi (kevät 2002) voi tuoda asioihin uutta vauhtia. Globalisaation ja talouden integraation osalta tavoitteena oli 14. EU-laajentumisen taloudellisten vaikutusten, haasteiden ja tarvittavien politiikkalinjausten identifiointi Laajentumisen vaikutuksia arvioivien työryhmien työskentely jatkui vuoden 2001 aikana. Laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia tarkasteleva työryhmä tarkasteli hakijamaiden taloukehityksen arviointia lähinnä ns. Kööpenhaminan kriteerien näkökulmasta. Laajentumistyöryhmän tilannekatsaus valmistui 2.2.2001. Työryhmä laati myös selvityksen meneillään olevista laajenemiseen liittyvistä tutkimushankkeista. Valtiovarainministeriön työryhmä on selvittänyt myös laajentumisen budjettitaloudellisia vaikutuksia. Ks. enemmän EU:n itälaajentumisen taloudellisia näkökohtia (julkaisu löytyy nettisosoitteessa http://www.vn.fi/vm/talousjaraha/index.html). 15. lähialueen seurannan vahvistaminen (Venäjä, Viro, Karjala, Ukraina, Latvia, Liettua) VM:n ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteistyönä kehitettiin lähialueiden seurantaa ja raportointia. HKKK:n raporttien pohjalta valmisteltiin Pohjoismaiden ministerineuvoston (Suomi pj:na) kokoukseen, jossa länsä myös Venäjän edustaja. Tällä tavoin luotu seurantajärjestel- 19

2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 mä on samalla uusi tapa kehittää ministeriön ja eri asiantuntijayhteisöjen välistä yhteistyötä sekä hyödyntää valmistelussa laaja-alaista osaamista. 16. Venäjän talouden ongelmien identifiointi, politiikkavaihtoehtojen hahmottaminen, ulkopuolisten toimijoiden (ml. EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten) roolin määrittely sekä Suomen toimintalinjan määrittely VM:n Venäjä-strategia päivitettiin vuoden 2001 alkukeväästä. VM:ssä Venäjä -seurannassa oli mukana kaikkiaan n. 12 henkilöä (koordinaatiovastuussa rahoitusmarkkinaosasto). Suomen Pankin siirtymätalouksien yksikkö osaamisresurssina mukana. VM:n ja Suomen Pankin yhteinen Venäjä -asiantuntija aloitti työnsä Moskovassa maaliskuun alussa.. 17. analysoida globalisaation vaikutukset kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen rooliin ja politiikkaan Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kehittämistoimien toteutumisen tilannekatsaus päivitettiin. Ministeriössä tehtiin erityinen selvitys globalisaation talouspoliittisista vaikutuksista. Selvitys oli osa hallituksen globalisaatio -selonteon valmisteltua. VM:n toimeksiannosta laadittu selvitys kansainvälisten pääomanliikkeiden vakautta edistävistä toimista sai laajasti kansallista ja kansainvälistä huomiota. Ks. enemmän Selvitys kansainvälisten pääomanliikkeiden vakautta edistävistä toimista (julkaisu löytyy nettiosoitteessa www.vn.fi/vm/julkaisut/tutkimuksetjaselvitykset). Kuntatalouden analysoinnin osalta tavoitteena on 18. kuntatalous -selvitystyön (Pekkarinen) analysointi sekä mahdollisten toimenpiteiden valmistelu VM:n johdolla laadittiin hallitukselle esitys useista kunnallistalouteen ja kuntien ja valtion taloussuhteisiin vaikuttavista uudistuksista. Esitysten pohjalta hallituksen tekemien päätösten mukaisesti valtion toimenpiteet vahvistavat kunnallistaloutta vuonna 2002 nettomääräisesti 304 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Uudistukset tasoittavat kuntien välisiä taloudellisia eroja ja vähentävät kuntien tulopohjan suhdanneherkkyyttä, kun kuntien tulojen riippuvuus yhteisöverokehityksestä vähenee. VM toteutti myös kuntien hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron palautus- ja takaisin-perintämenettelyä koskeneen selvityksen, jonka ehdotusten pohjalta hallitus päätti arvonlisäveropalautuksia koskevista muutoksista. Ks. enemmän Kuntien hankintojen arvonlisävero - työryhmä ja Kuntatalouslaskelmat (molemmat löytyvät nettiosoitteessa http://www.vn.fi/vm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/ tyoryhma2001.html) 20