PELISÄÄNNÖT 29.10.2010
1. LASER HT:N TEHTÄVÄ JA TAVOITE... 3 2. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT... 3 2.1. HARRASTUKSELLISET PÄÄMÄÄRÄT... 3 2.2. URHEILULLISET PÄÄMÄÄRÄT... 3 2.3. TALOUDELLISET PÄÄMÄÄRÄT... 3 2.4. YHTEISKUNNALLISET PÄÄMÄÄRÄT... 3 3. VASTUUELIMET SEURASSA... 4 3.1. LASER HT:N ORGANISAATIO... 4 3.2. TOIMINNAN TEHOKKUUDEN MITTAAMINEN (TASAPAINOTETTU MITTARISTO... 5 4. LEIJONATIE LASER HT:SSA... 5 5. JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN... 6 5.1. AIKATAULUTTAMINEN... 6 5.2. PELAAJASIIRROT... 6 5.3. LUISTELUKOULUT... 6 5.4. JOUKKUEET F2-D2... 7 5.5. JOUKKUEET D1-A... 7 6. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN... 8 6.1. F-D2-JUNIORIT... 8 6.2. D1-A-JUNIORIT... 8 7. HARJOITTELU... 9 8. OTTELUT... 9 9. VALMENNUS JA OHJAUS... 9 10. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT... 9 10.1. TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA... 10 10.1.1. VALMENTAJAT... 10 10.1.2. JOUKKUEENJOHTAJAT, HUOLTAJAT, RAHASTONHOITAJA... 10 10.2. TOIMIHENKILÖIDEN VELVOLLISUUDET... 10 10.2.1. VALMENTAJAN TEHTÄVÄT... 10 10.2.2. JOUKKUEENJOHTAJA... 10 10.2.3. HUOLTAJAT... 11 10.3. TOIMIHENKILÖIDEN OIKEUDET... 11 11. VANHEMMAT... 11 12. TALOUS... 12 13. VARUSTEET... 13 13.1. PELIPAIDAT JA PELISUKAT... 13 13.2. HARJOITUSPAIDAT... 13 13.3. PELIHOUSUT JA KYPÄRÄT... 13 13.4. SEURA-ASUT... 13 14. SEURAN VAIHTO... 14 15. EPÄSELVYYDET JA ONGELMIEN RATKAISU... 14 15.1. KURINPITOMENETTELY... 14 15.2. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT... 14 16. OULUN ALUEEN SEURAYHTEISTYÖ... 15 17. SINETTISEURA SITOUMUKSET... 15 18. SEURAN YHTEYSTIEDOT... 15 2
1. LASER HT:N TEHTÄVÄ JA TAVOITE Tehtävä: Tavoite: Laser HT tarjoaa kilpailu- ja harrastustoimintaa jääkiekon parissa Merkittävin kasvattajajääkiekkoseura SJL Pohjoinen alueella 2. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT Laser HT:n toiminta perustuu seuraavaan neljään kivijalkaan, joilla pyritään saavuttamaan edellisessä kappaleessa esitetyt tavoitteet: 2.1. Harrastukselliset päämäärät Nuori-Suomi-periaatteiden toteuttaminen käytännössä Harrastajamäärän kasvattaminen Monipuolisten liikunnallisten valmiuksien kehittäminen Terveellisten elämäntapojen opettaminen nuorisolle Yhteistyötaitojen kehittäminen joukkue- ja seuratasolla Lasten ja vanhempien viihtyminen jääkiekkoharrastuksen parissa Seurayhteisön eri tehtävissä toimiminen (valmentaja, huoltaja, jne) 2.2 Urheilulliset päämäärät Jääkiekon alkeiden opetus luistelukoulussa sekä G- ja F-junioreissa Osallistuminen alueellisiin sarjoihin ja kansallisiin/kansainvälisiin turnauksiin E- ja D-junioreissa Pelaaminen sekä aluesarjassa että SM-sarjatasolla C- ja B-junioreissa Pelipaikan vakiinnuttaminen A-nuorten I-divisioonassa 2.3 Taloudelliset päämäärät Jääkiekkoharrastuksen mahdollistaminen kaikille Pääyhteistyökumppanien hankkiminen seuratasolla Seuratuotteiden myynnin järjestäminen seurayhteisössä 2.4 Yhteiskunnalliset päämäärät Laser HT:n tunnettavuus Lakeuden alueella Laser HT:n tunnettavuus koko Suomen alueella jääkiekkopiireissä Säännölliset tiedotusvälineiden julkaisut seuran otteluista Hyvä yhteistyökumppanin maine Oulun eteläisellä talousalueella Vetovoimaisen seuran maine paikallisten ihmisten mielestä 3
3. VASTUUELIMET SEURASSA Ylintä päätäntävaltaa seuroissa käyttävät seuran täysi-ikäiset jäsenet (= seurojen jäsenmaksun maksaneet täysi-ikäiset jäsenet; joukkueiden pelaajat ja toimihenkilöt, pelaajien vanhemmat ja muut mahdolliset henkilöt) seuran vuosikokouksissa. Vuosikokouksissa valitaan seuran puheenjohtaja sekä johtokunnan jäsenet, vahvistetaan seuraavan kauden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä hyväksytään edellisen kauden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä. 3.1.LASER HT:n organisaatio VUOSIKOKOUS LASER HT JOHTOKUNTA Valmennuspäällikkö Toiminnanjohtaja Juniorijaosto Kasvatus-, kilpailu- ja koulutusvaliokunta Media- ja yhteiskuntasuhteet kausi ja ym, julkaisut kotisivut sponsoritoiminta seura- ja fanituotteet talkoopäällikkö Joukkueenjohtajat Alueellinen toiminta Kempeleen ja Oulunsalon halleissa Valmentajat kilpailutoiminta kasvatus valmentajien koulutus 4
3.2.Toiminnan tehokkuuden mittaaminen (tasapainotettu mittaristo) Tiedotusvastaava Imago/Yhteiskuntasuhteet Sisäinen tiedotus Tiedotusvälineet Kunnat Jäsenten tyytyväisyys Visio & Strategia Operatiivinen toiminta Valmennus Koulutus Joukkueet Seuran johto Lopettamisprosentti Tyytyväisyysmittaus Varainhankinta Sponsorit Oheistoiminta Seuratuotteet Lipputulot Talousvastaava Kustannukset/pelaaja Valmennuspäällikkö Urheilullinen menestyminen Valmentajien koulutustaso Valmentaja rekisteri Huoltajarekisteri Joukkueenjohtaja rekisteri 4. LEIJONATIE LASER HT:SSA C2- A-junioreihin yksi edustusjoukkue per ikäluokka / joukkueen koko max. 25+3. Tarvittaessa keväällä järjestetään try out- tapahtuma, jossa ikäluokan valmentajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa valitsevat joukkueen. E2- D1 Kaksi joukkuetta per ikäluokka, mikäli ikäluokan koko sallii sen. Tasonmukaiset ryhmät eli AAA ja AA- tason pelijoukkueet. Karsinta joukkueisiin on koko ajan päällä. Asiasta päättävät ensisijaisesti joukkueen valmentajat, tarvittaessa valmennuspäällikkö tukee valintoja. 5
F1 ja F2 tasavahvoilla joukkueilla alueen oman ikäluokan turnauksiin (Milleniumturnaukset). Valmentajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa päättävät erillisistä turnauksista joihin on mahdollisuus mennä tasojoukkueilla. G-juniorijoukkue perustetaan mikäli ikäluokan harrastajamäärä sekä seuran jäätilanne tukee ratkaisua. Asiasta tekee KKKV aloitteen, joka hyväksytetään kevään kokouksessa johtokunnassa. Luistelukouluun otetaan mukaan kaikki halukkaat, mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin pystytään ottamaan, ratkaisee ilmoittautumisjärjestys. Luistelukoulu sisältää temppujumpan sekä jääpallo-koulun vanhemmalle ikäryhmälle. Toimintaa koordinoi seuran määräämä henkilö. 5. JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN 5.1. Aikatauluttaminen 5.2. Pelaajasiirrot Seuran joukkueet seuraavalle kaudelle muodostetaan huhtikuun loppuun mennessä.joukkueet muodostetaan pääosin edellisen kauden joukkueen perustalle. F2-D2 Pelaaja pelaa ensisijaisesti oman ikäryhmänsä joukkueessa, siirtyminen seurayhteisön sisällä toiseen joukkueeseen on mahdollista vain valmennuspäällikön yhdessä kasvatus-, kilpailu ja koulutusvaliokunnan kanssa antamalla luvalla. Pelaajien värvääminen joukkueesta toiseen sekä muiden seurojen joukkueista on kielletty. D1-A 5.3. Luistelukoulut Pelaaja pelaa ensisijaisesti oman ikäryhmänsä joukkueessa. Siirtyminen seuran sisällä ylemmän ikäluokan joukkueeseen on mahdollista vain valmennuspäällikön yhdessä kasvatus-, kilpailu ja koulutusvaliokunnan kanssa antamalla luvalla. Valmennuspäälliköllä on oikeus määrätä pelaaja siirtymään väliaikaisesti toiseen joukkueeseen (esim. pelaajapula loukkaantumisten tms. vuoksi, tärkeät sarjaottelut jne.) Pelaajien värvääminen joukkueesta toiseen sekä muiden seurojen joukkueista on kielletty. Luistelukouluihin otetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki halukkaat. Mikäli halukkaita on enemmän kuin pystytään ottamaan ilmoittautumisjärjestys ratkaisee. 6
Luistelukoulut alkavat elokuun aikana jatkuen huhtikuun lopulle, sekä alueelliset luonnonjäillä toimivat luistelukoulut alkavat säiden salliessa marras- joulukuussa jatkuen maaliskuulle tai niin kauan kuin jäätä riittää. 5.4. Joukkueet F2- D2 5.5. Joukkueet D1- A Seura muodostaa edellisen kauden luistelukouluista ja G-junioreista joukkueen nuorempiin F- junioreihin ensisijaisesti omasta ikäluokasta. Joukkue voidaan tarpeen vaatiessa jakaa edelleen kahteen tai useampaan tasavahvaan joukkueeseen SJL:n Leijonaliigaa tai vastaavaa alueellista sarjaa varten. Jos muodostetaan useampia joukkueita tarjotaan kaikille joukkueille samat olosuhteet. Mikäli nuorempiin F- junioreihin ei voida muodostaa omaa joukkuetta muodostetaan yksi yhteinen F- joukkue kahdelle ikäryhmälle. E2- D2 joukkueet muodostetaan aina edellisen kauden joukkueesta. Mikäli pelaajamäärä sallii, voidaan muodostaa kaksi (tai useampia) tasavahvaa joukkuetta, jolloin joukkueille tarjotaan samat olosuhteet (yhtä paljon jäävuoroja jne.) Seura suosittelee joukkueen kooksi alle kahtakymmentä pelaajaa, jolloin mm. pelaajakohtainen peliaika lisääntyy. Vanhemmissa D- junioreissa muodostetaan mahdollisuuksien mukaan niin monta joukkuetta (tasoryhmät) kuin katsotaan tarpeelliseksi. Tasoryhmiä muodostettaessa tavoitteena on antaa mahdollisimman monelle pelaajalle hänen oman tasonsa mukaista valmennusta, huomioiden myös pelaajien väliset fyysiset ja psyykkiset kehityserot, jotka voivat olla jopa 2-4 vuotta. Tämän jälkeen tarvittavia tasotarkastuksia joukkueiden välillä tehdään kausittain. Tämä tapahtuu ensisijaisesti ko. Ikäluokkien valmentajien toimesta yhteistoiminnassa pelaajan, hänen vanhempiensa ja tarvittaessa valmennuspäällikön kanssa. Tarkastukset tehdään keväällä / syksyllä ja vain erikoissyistä kesken kautta, SJL:n pelaajasiirtosäännöt huomioiden. Pelaajien kierrättämistä eri joukkueiden harjoituksissa suositellaan (sairaus- ja loukkaantumistapaukset). C- ja B- junioreissa pyritään edelleen muodostamaan kaksi joukkuetta; edustusjoukkue (SM / 1. divisioona) ja kehitysjoukkue. A- junioreissa muodostetaan yksi joukkue. Tavoitteena on, että jokaisessa joukkueessa olisi 20-23 kenttäpelaajaa ja 2-3 maalivahtia. Kausittain päätettäessä ikäluokkien joukkuemäärästä, tasojoukkueiden muodostamisajankohdasta ja muista joukkueisiin liittyvistä asioista, on yksi tärkeimmistä tekijöistä seuran käytössä olevien jäävuorojen määrä. 7
6. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 6.1. F- D2 Juniorit 6.2. D1- A- Juniorit Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Valmentajat sopivat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa kullekin ikäluokalle raamit harjoitusotteluohjelmalle sekä määrälle. Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen ja SJL:n sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. F- junioreissa pelataan Leijonaliigaa tai vastaavaa alueellista sarjaa SJL:n sääntöjen mukaisesti, joten jokainen pelaaja pelaa ottelussa yhtä paljon. Pelaajien tulee kauden aikana kiertää tasapuolisesti kaikilla pelipaikoilla, ja kaikille halukkaille järjestetään mahdollisuus kokeilla myös maalivahtina pelaamista. E -D -junioreissa pelataan SJL:n juniorisääntöjen mukaan, eli jokainen pelaaja pelaa ottelussa yhtä paljon, sekä kauden aikana kaikilla pelipaikoilla. Seura suosittelee, että ottelut pelataan mahdollisuuksien mukaan kolmella kentällisellä. Tasapuolisuus kauden mittaan järjestetään kierrättämällä lepovuorossa olevia pelaajia. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla vaan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina, liiton juniorisääntöjen mukaisina vaihtoina. Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen. Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä. Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Valmentajat sopivat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa kullekin ikäluokalle raamit harjoitusotteluohjelmalle sekä määrälle. Seura osallistuu D1 ja C2 joukkueilla alueen järjestämiin sarjoihin sääntöjen mahdollistamalla tavalla. C1- ja vanhemmissa ikäluokissa seura pyrkii edustusjoukkueillaan pelaamaan niin korkealla kansallisella tasolla kuin mahdollista. Kehitysjoukkueet ilmoitetaan alueen sarjoihin sääntöjen mahdollistamalla tavalla. D1- A- junioreiden joukkueissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on 1) kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen 2) tunnollinen harjoituksissa käyminen sekä 3) määrätietoinen harjoittelu. 8
7. HARJOITTELU Valmentajat tekevät kauden harjoittelusta kausisuunnitelman, huomioiden joukkueen taloussuunnitelman. Suunnitelmat toimitetaan toukokuun loppuun mennessä seuran koulutus- ja kilpailuvaliokunnan ja valmennuspäällikön hyväksyttäviksi. Kausisuunnitelman laadinta on edellytyksenä jäävuorojen saannille. Jääkausi alkaa kaikilla (ei luonnonjää luistelukoulut) elokuun alussa jatkuen joukkuekohtaisen kausisuunnitelman mukaisesti huhti- tai toukokuun loppuun (jäähallien vakiovuorot.) Jäävuorot jakaa seuran valitsema toimikunta, johon kuuluu valmennuspäällikkö ja seuran nimeämät henkilöt. Toimikunta jakaa jäät parhaaksi katsomallaan tavalla, huomioiden joukkueen ikäluokan, tason, sarjan ja mahdolliset muut tekijät. Kaikille pyritään luomaan parhaat mahdolliset edellytykset laadukkaan toiminnan ylläpitämiseksi. Joukkueella voi olla jäävuorojen lisäksi tarpeellinen määrä muita ulko- tai saliharjoituksia. 8. OTTELUT Joukkueet osallistuvat seuran ilmoittamiin sarjoihin. Seura ei aseta kilpailullisia tavoitteita F- D- junioreille, vaan antaa valmentajille mahdollisuuden keskittyä yksilöiden kehittämiseen. Joukkueet voivat osallistua myös ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen kausi- ja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden liiton, alueen ja seuran säännöt ja ohjeet. Turnauksissa on huomioitava liiton, alueen ja seuran antamat ohjeet. Seuralta joukkue joutuu anomaan luvan mikäli 1) turnaus on ulkomailla (oltava myös liiton lupa) 2) joukkue järjestää turnauksen (oltava myös alueen lupa) 9. VALMENNUS JA OHJAUS Seura valitsee valmentajat (2-3 / joukkue) joukkueisiin ja luistelukouluihin korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtavana teemana seuran valmennustoiminnassa on auttaa pelaajaa kehittymään yksilönä, oman innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla = otetaan huomioon lapsen / nuoren tarpeet ja etu. Tavoitteena on kehittää pelaajista mahdollisimman taitavia pelaajia, jotka nauttivat harjoittelusta ja pelaamisesta, sekä auttaa pelaajia kehittymään hyvän itsetunnon omaaviksi kansalaisiksi. 10. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT Joukkueen toimihenkilöt ovat seuran edustajia joukkueessa. Jokaisessa joukkueessa tulee olla nimettynä seuraavat viralliset toimihenkilöt: Vastuuvalmentaja, valmentaja(t), joukkueenjohtaja(t), huoltaja(t), sekä rahastonhoitaja. Lisäksi joukkue voi nimetä muita epävirallisia toimihenkilöitä tai ryhmiä tarpeen mukaan, esimerkiksi: 9
varainhankintaryhmä, toimitsijaryhmä, turnauspäällikkö jne. Viralliset toimihenkilöt valitaan aina vähintään vuodeksi kerrallaan. Viralliset toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän, joka vastaa joukkueen kausi- ja taloussuunnitelmien mukaisesti joukkueen toiminnasta. 10.1. Toimihenkilöiden valinta 10.1.1. Valmentajat Valmennuspäällikkö valitsee valmentajat. 10.1.2. Joukkueenjohtajat, Huoltajat, Rahastonhoitaja Joukkueen vanhempainkokous esittää joukkueenjohtajaa, huoltajaa ja rahastonhoitajaa ja seuran johtokunta joko vahvistaa tai kumoaa vanhempainkokouksen päätöksen. 10.2. Toimihenkilöiden velvollisuudet Viralliset toimihenkilöt ovat velvollisia hoitamaan tehtävänsä seuran toimintatapojen, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti noudattaen voimassa olevia lakeja ja asetuksia, SJL:n, alueen ja seuran sääntöjä ja ohjeita. Toimihenkilöillä on velvollisuus osallistua seuran heille osoittamiin koulutustilaisuuksiin. Toimihenkilöiden tulee käytöksellään ja toiminnallaan edistää seuran positiivista imagoa. 10.2.1. Valmentajan tehtävät Kausisuunnitelman ja periaatteiden laadinta Laaditun kausisuunnitelman toteuttaminen käytännössä Harjoitusten ja otteluiden johtaminen Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa Toimintakertomuksen laatiminen yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Valmentajasopimuksen mukainen toiminta Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana Läsnäolovelvollisuus aina 10.2.2. Joukkueenjohtaja Mahdollistaa kausi- ja taloussuunnitelmien toteuttamisen Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä ja toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa Laatii joukkueen kausisuunnitelman yhdessä valmentajien kanssa Laatii joukkueen taloussuunnitelman Laatii joukkueen toimintakertomuksen yhdessä valmentajien kanssa Vastaa kausi- ja taloussuunnitelman toteutumisesta kauden aikana Vastaa joukkueen virallisten toimihenkilöiden vakuuttamisesta Vastaa joukkueen omatoimisen ja seuran pakollisen (arpajaiset jne.) varainhankinnan suunnittelusta ja organisoinnista 10
Vastaa tiedottamisesta seuraan, toimihenkilöille, pelaajille, vanhemmille ja muille instansseille Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla Järjestää matkojen kuljetukset, ruokailut ja majoitukset Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa Vastaa ottelujärjestelyistä Läsnäolovelvollisuus aina otteluissa ja tarvittaessa harjoituksissa 10.2.3. Huoltajat Huolehtii luistimien teroituksesta ja joukkueen varusteiden sopivuudesta Huolehtii joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta Huolehtii joukkueen ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa Huolehtii omalta osaltaan joukkueen hallussa olevan seuran omaisuuden kunnosta Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa Läsnäolovelvollisuus aina 10.3. Toimihenkilöiden oikeudet Viralliset toimihenkilöt ovat joukkueen kustannuksella oikeutettuja: Vakuutukseen (SJL:n jääkiekkolisenssi) kaikki valmentajat, joukkueenjohtajat, huoltajat ja muut mahdolliset toimihenkilöt Sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen suunnitelmien mukaisesti (seura maksaa osan koulutuksista) Työasuun Joukkueen kustannuksella joukkueen tapahtumissa (peli- ja turnausmatkat yms.) tarvittavat kuljetukset, ruokailut ja majoitus Vapaaseen pääsyyn kaikkiin seuran järjestämiin (myös maksullisiin) tapahtumiin Sopimuksesta mahdollisiin kulukorvauksiin Muihin mahdollisiin etuihin, jotka mainitaan kunkin henkilökohtaisessa sopimuksessa erikseen tai sovitaan kausittain erikseen 11. VANHEMMAT Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita, joilla on päävastuu toiminnan rahoittamisesta. Vanhemmat hyväksyvät kokouksissaan osaltaan joukkueen pelisäännöt SJL:n, alueen ja seuran antamien raamien mukaan. Vanhemmat valitsevat osan joukkueen toimihenkilöistä, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lastemme yhteisen harrastuksen hyväksi. Vanhempien tulee ymmärtää, että lasten/ nuorten innostus, toiveet ja kyky ovat koko toiminnan todellinen lähtökohta. Valmennuspäällikkö käy kausittain jokaisen joukkueen vanhempainkokouksessa kertomassa seuran yhteisistä asioista ja toiminnan raameista, sekä vastaamassa vanhempien kysymyksiin. 11
Vanhempien tehtävänä on toimia: (5K sääntö: ) Väsymättöminä Kannustajina Kärsivällisinä Kasvattajina Tukea antavina Kouluttajina Uhrautuvina Kuljettajina sekä Toiminnan Kustantajina 12. TALOUS Kaikessa taloudenhoidossa tulee noudattaa voimassaolevia lakeja ja asetuksia, SJL:n, alueen ja seuran määräyksiä, sääntöjä ja ohjeita. Joukkueen tulee tehdä kullekin toimikaudelle talousarvio ja toimitettava se seuran hyväksyttäväksi yhdessä kausisuunnitelman kanssa. Jokaisen joukkueen on suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan, eivätkä toimintakauden menot voi olla tuloja suuremmat, kun huomioidaan mukaan mahdollinen alkusaldo. Varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat sekä rahastonhoitaja. Lisäksi joukkueissa on erillinen laskuntarkastaja(t), joka nuoremmissa ikäluokissa (C2-G) on joku joukkueen vanhemmista ja kilpaikäluokissa (A-C1) seuran puheenjohtaja. Kokonaisvastuu on kuitenkin kaikkien mukanaolevien pelaajien vanhemmilla. Seura avaa jokaiselle joukkueelle tilin, jonka käyttöoikeus annetaan kahdelle joukkueen viralliselle toimihenkilölle, yleensä joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöt, joille käyttöoikeutta esitetään, hyväksyvät kirjallisesti sen, että seura voi tarkistaa heidän luottotietonsa. Käyttöoikeus myönnetään kaudeksi kerrallaan. Joukkueen rahaliikenteen tulee täyttää kaikki lait ja asetukset, eikä joukkueella voi olla muita tilejä ilman seuran hyväksyntää. Rahaliikenne tulee hoitaa mahdollisuuksien mukaan ilman käteisen rahan käyttöä. Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, joka on hankittu tai kerätty eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Rahaa ei voi lainata, eikä palauttaa, eikä omaisuutta lainata, vuokrata tai myydä ilman seuran lupaa. Joukkueen yhden kauden toimintaan kerätyt rahat ovat joukkuekohtaisia. Siirryttäessä seurasta toiseen tai harrastuksen loppuessa rahat eivät seuraa pelaajan mukana, vaan jäävät joukkueen käyttöön. Joukkuekohtaisista toimintakauden kuukausimaksuista päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on kuitenkin, että kuukausimaksu olisi mahdollisimman pieni ja suuri osa joukkueen tarvitsemista rahoista kerätään muulla tavoin; talkoot, mainosmyynti jne. Vanhempainkokous voi päättää, että perhe suoriutuu talkoovelvoitteestaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille. Joukkueet eivät voi palauttaa rahaa tai luovuttaa seuran omaisuutta kenellekään. Ainoana poikkeuksena joukkue voi joukkueenjohtajan ja rahastonhoitajan yhteisellä tai puheenjohtajan allekirjoituksella korvata joukkueen toimihenkilöille ja sopimuksesta ulkopuolisille (esim. vierailevat valmentajat, luennoitsijat tms.) heille aiheutuneita kuluja. Periaatepäätöksenä on, että kulukorvaukset maksetaan vanhempain kokouksen luvalla. Joukkueiden on osallistuttava vuosikokouksen tai johtokunnan päättämiin varainhankintaprojekteihin suorittamalla projektien taloudelliset velvoitteet, joiden 12
suuruus päätetään kausittain. Varainhankintaprojekteja ovat mm. Seuran arpajaiset, seuralehden ilmoitusmyynti jne. Joukkueen lopettaessa toimintansa varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai muulla keinoin hankittua ovat seuran omaisuutta, joka on ollut joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa rahoja tililtään yksityishenkilöille. Lopettava joukkue voi myydä seuran omaisuutta, joka on hankittu joukkueen rahoilla. Myynti on mahdollista vain, jos omaisuus myydään jollekin toiselle seuran joukkueelle. 13. VARUSTEET Kaikki joukkueiden hankkimat varusteet ovat seuran omaisuutta. Joukkueen käytössä olevien seuran varusteiden kunnostaa vastaavat huoltajat ja pelaajat, joiden käytössä ne ovat. Omaisuuden lainaaminen, luovuttaminen tai myyminen on ehdottomasti kielletty ilman seuran lupaa. Varusteet kerätään keväällä kauden päättyessä ja jaetaan tarpeen mukaan syksyllä kauden alkaessa. Virallisten jääkiekkosääntöjen mukaan joukkueen tulee esiintyä yhtenäisessä peliasussa, jossa kypärän, pelipaidan, housujen ja sukkien värin on oltava sama kaikilla. Värit päättää seura. Seuran nimen ja/tai logon käyttöön on aina oltava seuran johtokunnan kirjallinen lupa. 13.1. Pelipaidat ja pelisukat Joukkue hankkii pelipaidat ja -sukat. Pelipaitojen ja sukkien tulee olla johtokunnan hyväksymien vaatimusten mukaisia. Uushankinnassa aina vähintään 25 kpl sekä vanhat paidat kiertoon. 13.2. Harjoituspaidat Joukkue hankkii tarvitsemansa harjoituspaidat. 13.3. Pelihousut ja kypärät 13.4. Seura-asut Joukkue (poikkeustapauksissa) / pelaaja (henkilökohtainen varuste) hankkii. Seuran ainoa hyväksytty väri pelihousuissa on musta ja kypärässä valkoinen. Joukkue / pelaaja hankkii. Seura suosittelee, että asusteet hankitaan seuran kulloinkin tarjoamasta valikoimasta; seuran yhteiset asut = yhtenäisyys/edustavuus. Jos joukkue hankkii seuran tarjoaman valikoiman ulkopuolelta, ei seuran merkkiä ja nimeä saa käyttää. 14. SEURAN VAIHTO Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan jääkiekkoliiton hyväksymän pelaajasiirron kautta. Siirtotodistus tehdään liiton edellyttämällä tavalla. Siirtotodistukseen on tehtävä edustusoikeuden siirtoa koskevat merkinnät. Siirtotodistukset ovat kausikohtaisia. Siirto rekisteröidään ja astuu voimaan kun siirto 13
on tehty liiton määräämällä tavalla ja liittohallituksen vahvistama siirron kirjaamismaksu on maksettu. Uusi seura toimittaa pelaajan siirtotodistuksen liittoon. Siirtotodistuksessa on oltava pelaajan allekirjoitus (alle 18-v. huoltajan allekirjoitus). Siirtotodistus on toimitettava liittoon ennen kuin pelaaja edustaa uutta seuraansa virallisessa ottelussa. Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa vanhaa seuraansa kohtaan, ei pelaajasiirrosta tarvitse maksaa kirjaamismaksua Joukkue maksaa siirtomaksun normaalien siirtojen kohdalla, rajoitettuja siirtoja joukkue ei maksa. Pelaaja, joka haluaa siirtotodistuksen seurastamme tulee olla hoitanut kaikki velvoitteensa seuraa/joukkuetta kohtaan: palauttanut seuran varusteet, maksanut kaikki maksut jne. Alueellisen yhteistyön (Ahmat, KKP, K-Oulu, Kärpät, LaserHT, LiKi, MuJK) pohjalta on sovittu, että siirtymiset alueen seurasta toiseen kulkevat seurojen valmennuspäälliköiden kautta. 15. EPÄSELVYYDET JA ONGELMIEN RATKAISU Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa asioissa tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä omaan joukkueenjohtajaan, joka tarpeen vaatiessa kysyy ensin neuvoa juniorijaoston puheenjohtajalta tai valmennuspäälliköltä, joka selvittää asian seuran johdon kanssa ja antaa vastauksen mahdollisimman nopeasti. Tulkinnasta on mahdollista valittaa seuran johtokunnan nimeämään ongelmanratkaisuryhmään ( pj., varapj, sekä vpääll.). Ongelmanratkaisuryhmän päätöksestä ei voi valittaa. 15.1. Kurinpitomenettely Pelaajaan voidaan kohdistaa kurinpidollisia toimenpiteitä, mikäli hän ei noudata Suomen jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä, seuran tai joukkueen yhteisesti sopimia sääntöjä. Kurinpitopäätöksen tekee joukkueen johtoryhmä, jonka on välittömästi tiedotettava päätöksestä joukkueelle, pelaajan vanhemmille ja seuralle. Pelaaja voidaan erottaa joukkueesta vain erittäin painavista syistä. Erottamisen käsittelee seuran ongelmanratkaisuryhmä, jonka esityksestä johtokunta voi erottaa pelaajan seurasta. Ongelmanratkaisuryhmään kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja valmennuspäällikkö. 15.2. Joukkueen toimihenkilöt Mikäli joukkueen johtoryhmä tai joku joukkueen nimetyistä toimihenkilöistä ei noudata seuran sääntöjä ja ohjeita ja joukkueen sisäisiä sääntöjä, ongelmanratkaisuryhmä käsittelee asian ja tarvittaessa esittää johtokunnalle heidän erottamistaan tehtävistään. Korvaava henkilö valitaan seuran tai joukkueen toimesta. 14
16. OULUN ALUEEN SEURAYHTEISTYÖ Oulun alueen jääkiekkoseurojen (LaserHT, Kärpät, Ahmat, LiKi, MuJK, KKP, Kiekko-Oulu) yhteistyön tarkoituksena on kehittää alueen juniorikiekkoilua avoimessa yhteistyössä ja toteuttaa tervettä keskinäistä kilpailua. Tavoitteena on rakentaa ja tarjota mahdollisimman suurelle määrälle pelaajia hyvä koulutus ja valmennus tasokkaissa joukkueissa ja tarjota samalla jokaiselle alueen pelaajalle paikka omaa tasoa vastaavassa joukkueessa. Seurat ja joukkueet (johtajat, valmentajat, vanhemmat) eivät harjoita keskinäistä värväystoimintaa, vaan pelaajia suositellaan pelaamaan oman alueensa joukkueissa. Pelaajasiirrot eivät ole kuitenkaan kiellettyjä. Pelaajasiirrot käsitellään seurojen valmennuspäälliköiden kesken. Ratkaisuissa kuullaan joukkueiden valmentajia ja otetaan huomioon asiaan vaikuttavat eri tekijät. 17. SINETTISEURA SITOUMUKSET Seuran johtokunta on informoitu Nuori Suomi ohjelmasta Seuralla on Nuori Suomi yhdyshenkilö Seuralla on ongelmanratkaisuryhmä Pelaajien vanhempia on informoitu Nuori Suomi ohjelmasta Valmentajina toimivat Nuori Suomi ideologian mukaisen koulutuksen saaneet henkilöt Seuralla on valmentajien motivointi ja koulutusjärjestelmä Seuralla on käytössä Nuori Suomi materiaalit 18. SEURAN YHTEYSTIEDOT Seuran toimisto: Piriläntie 155 90440 Kempele Jäähallit: Oulunsalon jäähalli Tuohikuja 6 90460 Oulunsalo Kempeleen jäähalli Koulutie 3 90440 Kempele Kotisivu: www.laserht.fi 15