Isyyden selvittämisen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamisen sekä lapsen elatusavun vahvistamisen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 14.2.2011, versio 2.0 Aki Miettinen, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät 1.9 29.10.2010 Dokumentin viimeistely Asiakastietojärjestelmäryhmään 9.11.2010 PR, HV AM 1.91 1.2.2011 Koko doku Pieniä täsmennyksiä ja päivityksiä PR, HV AM, 2.0 14.2.2011 Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR 2
Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Isyyden selvittäminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistaminen sekä lapsen elatusavun vahvistaminen... 6 3 Isyyden selvittämisen tavoitetilan toimintaprosessit... 8 3.1 Isyyden selvittäminen... 9 3.2 Isyyden selvittämisen hallintoasian käsittely... 13 4 Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamisen sekä lapsen elatusavun vahvistamisen tavoitetilan toimintaprosessit... 16 4.1 Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen vahvistaminen... 17 4.2 Lapsen elatusapua koskevan sopimuksen vahvistaminen... 20 Lähteet... 24 3
1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintovaiheiden mallintamiseen JHS 152 -suosituksen mukaisesti (JHS-suositukset 2008) ja kuvaustaso pidetään yleisenä. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos-hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Isyyden selvittäminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistaminen sekä lapsen elatusavun vahvistaminen ovat sosiaalihuollon palvelutehtäviä, joita kunnassa yleensä hoitaa lastenvalvoja. Tässä dokumentissa kuvataan edellä mainittujen lastenvalvojan tehtävien tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos-hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti lastenvalvojan tehtäviin liittyvät tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Lastenvalvojan asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä. Isyyden selvittäminen, lapsen elatus sekä lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeusasiat (Kärki 2007). Dokumentissa kuvataan ja määritellään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä käytettävät lastenvalvojan asiakkaan tiedot. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään lastenvalvojan tehtäviin liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos-hankkeessa määriteltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki määritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla www.tikesos.fi. Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty isyyden selvittämiseen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamiseen (toistaiseksi ainoastaan koskien lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimista) sekä lapsen elatusavun vahvistamiseen liittyvien asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Lastenvalvojan tehtävien sisällölliset asiakirjarakenteet 2011): 1) Isyyden selvittämiskertomus 4
2) Ilmoitus isyyden selvittämisen vastustamisesta 3) Päätös isyyden selvittämisen keskeyttämisestä 4) Isyyden selvittämispöytäkirja 5) Isyyden tunnustaminen 6) Kuulemiskertomus isyyden tunnustamisesta 7) Päätös isyyden tunnustamisen vahvistamisesta 8) Pyyntö oikeusgeneettisen isyystutkimuksen suorittamisesta 9) Haastehakemus 10) Lastenvalvojan lausunto 11) Laskelma lapsen elatusavun suuruudesta 12) Elatussopimus 13) Päätös lapsen elatussopimuksen vahvistamisesta 14) Ilmoitus lapsen elatusavun lakimääräisestä korotuksesta 15) Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta 16) Päätös lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen vahvistamisesta 17) Palvelutehtäväkohtaiset asiakaskertomukset Asetuksessa isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta (673/1976) todetaan, että isyyden selvittämisessä ja isyyden tunnustamisessa sekä lapselle tulevaa elatusapua vahvistettaessa on seuraavat asiakirjat kirjoitettava vahvistetun kaavan mukaisille lomakkeille: äidin ilmoitus siitä, että hän vastustaa isyyden selvittämistä; sosiaalilautakunnan päätös isyyden selvittämisen keskeyttämisestä; isyyden selvittämisestä laadittava pöytäkirja; isyyden tunnustamisesta laadittava asiakirja; asiakirja, jossa lapsi hyväksyy tunnustamisen; maistraatin päätös tunnustamisen hyväksymistä koskevassa asiassa; elatussopimus, jos se esitetään sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi; sekä sosiaalilautakunnan päätös elatussopimuksen vahvistamista koskevassa asiassa. 5
2 Isyyden selvittäminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistaminen sekä lapsen elatusavun vahvistaminen Lastenvalvojan tehtäviin liittyviä tietotarpeita määritellyt asiantuntijatyöryhmä on nimennyt lastenvalvojan tehtäviksi isyyden selvittämisen, lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen sekä lapsen elatussopimuksen tekemisen (Kärki 2007, 11). Tikesos-hankkeessa on valmistunut vuonna 2010 Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2010) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010), joissa lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat sosiaalihuollon palvelutehtävät on nimetty isyyden selvittämiseksi, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamiseksi sekä lapsen elatusavun vahvistamiseksi. Sanaston (Kortelainen ym. 2010, 15;20) mukaan isyyden selvittämisen tavoitteena on hankkia isyyden vahvistamiseen tarvittavat tiedot, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamisen tavoitteena on selvittää lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen vaikuttavat asiat ja vahvistaa lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimus ja lapsen elatusavun vahvistamisen tavoitteena on vahvistaa lapsen elatusvelvolliselta vanhemmalta saama elatusapu. Isyyden selvittäminen: Isyyslaissa (700/1975 6 ) todetaan, että isyyden selvittäminen kuuluu sen kunnan lastenvalvojalle, missä äidillä on kotipaikka. Lapsen isyys selvitetään silloin, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat yhdessä (avoliitto), isyyden selvittäminen sisältää isyysasiakirjojen laatimisen ja huoltajuutta koskevan sopimuksen tekemisen, käytännössä yleensä sovitaan yhteishuoltajuudesta. Isyyttä ei voida selvittää vastoin lapsen äidin tahtoa, jos lapsen äiti on kirjallisesti ilmoittanut lastenvalvojalle vastustavansa isyyden selvittämistä ja lapsi on äitinsä huollossa tai hoidettavana. Isyyden selvittäminen on kuitenkin toimitettava, vaikka äiti on vastustanut isyyden selvittämistä, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä. (Isyyslaki 700/1975 8.) Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, isyyden selvittämiseen kuuluu yleensä isyysasiakirjojen laatiminen, huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tekeminen, elatusta koskevan sopimuksen tekeminen sekä tarvittaessa isyystutkimuslähete DNA-testeihin (Kärki 2007, 11). Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistaminen sekä lapsen elatusavun vahvistaminen: Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeusasioihin ja lapsen elatukseen liittyviä tehtäviä voi kunnassa hoitaa myös muulla kuin lastenvalvojan virkanimikkeellä toimiva viranomainen (sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja tai perhepalvelujohtaja). Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatussopimus laaditaan yleensä avo- tai avioerotilanteessa tai sopimuksia/tuomioistuimen päätöksiä muutetaan olosuhteiden muuttuessa. (Kärki 2007, 12.) Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti; lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä; lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle tai lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se 6
on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983.) Elleivät vanhemmat pääse keskenään sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Riittävä elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. Elatusapua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta tulee selvästi käydä ilmi lasta ja hänen vanhempiaan koskevat henkilötiedot; elatusavun määrä; mistä ajankohdasta lukien elatusapua on suoritettava; milloin elatusavun suorittaminen päättyy; milloin elatusapuerät erääntyvät maksettaviksi; sekä kenelle elatusapu on suoritettava. Sosiaalilautakunnan on vahvistettava elatusavusta tehty sopimus tai tuomioistuin voi vahvistaa elatusavun määrän ja sen suorittamistavan. (Laki lapsen elatuksesta 704/1975.) 7
3 Isyyden selvittämisen tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan lastenvalvojan tehtäviin kuuluvan isyyden selvittämisen tavoitetilan toimintaprosessit. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja ne tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki isyyden selvittämisen sähköiset asiakasasiakirjat lukuun ottamatta lastenvalvojan lausuntoa ja asiakaskertomusta. Lastenvalvojan lausunto -asiakirjalla lastenvalvoja voi pyydettäessä antaa lausunnon esimerkiksi tuomioistuinta varten. Asiakaskertomukseen lastenvalvoja tekee merkintöjä ja muistiinpanoja asiakkuuksiin liittyvistä palvelutapahtumista (Lastenvalvojan tehtävien sisällölliset asiakirjarakenteet 2011). Asiakaskertomus on luonteeltaan kronologisesti kumuloituva ja siihen kirjataan tapahtumatietoja prosessien eri vaiheissa. Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaiset isyyden selvittämisen ydinprosessit ovat isyyden selvittäminen ja isyyden selvittämisen hallintoasian käsittely (kuva 1). 8
Isyyden selvittämisen ydinprosessit Isyyden selvittäminen Isyyden selvittämisen hallintoasian käsittely Kuva 1. Isyyden selvittämisen ydinprosessit. 3.1 Isyyden selvittäminen Isyyden selvittämisen vaiheita ovat isyyden selvittämisen käynnistyminen, isyyden selvittämisen toteuttaminen ja isyyden selvittämispöytäkirjan laatiminen (kuva 2). Kuva 2. Isyyden selvittämisen vaiheet. Maistraatin on ilmoitettava väestötietojärjestelmään talletettu tieto avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta viipymättä lapsen äidin kotikunnan lastenvalvojalle (Asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta 673/1976). Väestötietojärjestelmään syntymätiedon ilmoittaa synnytyssairaala. Tulevaisuudessa lastenvalvoja voisi saada lapsen syntymätiedon suoraan väestörekisterikeskukselta. Lastenvalvoja voi myös saada yhteydenoton esimerkiksi lasta odottavalta äidiltä, toisen kunnan lastenvalvojalta tai muulta viranomaiselta. Kuvassa 3 ei ole otettu kantaa siihen, miltä taholta ja miten lastenvalvoja saa tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Ennen isyyden selvittämisen aloittamista on lastenvalvojan varattava äidille tilaisuus osallistua isyyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun. Neuvottelu on pantava toimeen viipymättä sen jälkeen, kun lastenvalvoja on saanut tiedon lapsen syntymästä. (Isyyslaki 700/1975.) Lastenvalvoja lähettää ajanvarauspyynnön lapsen äidille sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta. Saatuaan pyynnön äiti varaa sähköisesti ajan lastenvalvojalle isyyden selvittämistä varten. Mikäli äiti ei varaa aikaa tietyn ajan kuluessa, lähetetään hänelle uusi pyyntö. Mikäli äiti ei toistuvista pyynnöistä huolimatta varaa aikaa eikä häntä muutenkaan tavoiteta, tekee lastenvalvoja esityk- 9
sen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä (edetään isyyden selvittämisen hallintoasian käsittelyyn, luku 3.2). Kuva 3. Isyyden selvittämisen käynnistyminen. Isyyden selvittämisen toteuttaminen (kuva 4) alkaa, kun lapsen äiti saapuu isyyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun joko yksin tai yhdessä mahdollisen isän kanssa. Lastenvalvoja selostaa äidille isyyden vahvistamisen vaikutukset lapsen oikeudellisen ja taloudellisen aseman kannalta. Lisäksi lastenvalvoja kertoo äidille toimenpiteistä, joihin lastenvalvojan tulee ryhtyä isyyttä koskevien tietojen hankkimiseksi. Tämän jälkeen lastenvalvoja tiedustelee äidiltä, haluaako äiti lastenvalvojan huolehtivan isyyden selvittämisestä. Mikäli äiti näin haluaa, kertoo hän lastenvalvojalle isyyden selvittämisessä tarvittavat tiedot. Tiedot lastenvalvoja kirjaa isyyden selvittämiskertomukseen äidin lausumana. Mikäli äiti vastustaa isyyden selvittämistä, laatii lastenvalvoja ilmoituksen isyyden selvittämisen vastustamisesta. Vaikka äiti kieltäisi isyyden selvittämisen, voi mahdollinen isä kuitenkin tunnustaa isyytensä. (Kärki 2007, 14-15.) Jos lastenvalvoja katsoo, että miehen isyys on tullut toteen näytetyksi, on miehelle varattava tilaisuus tunnustaa isyytensä. Mikäli äidin antamat tiedot isästä ovat riittämättömiä, voidaan isyyden selvittäminen keskeyttää (luku 3.2). Mahdollisen isän kuulemisessa lastenvalvoja selostaa miehelle isyyden tunnustamisen juridiset vaikutukset ja pyytää isyyden vahvistamista varten tarvittavat tiedot. Tiedot lastenvalvoja kirjaa isyyden selvittämiskertomukseen isäehdokkaan lausumana. Lastenvalvoja myös kertoo mahdollisuudesta varmistaa isyys DNA-testeillä. 10
Mikäli mahdollinen isä tunnustaa isyytensä, laatii lastenvalvoja isyyden tunnustaminen - asiakirjan, jonka mahdollinen isä ja lastenvalvoja allekirjoittavat. Lapsen äitiä on vielä kuultava isyyden tunnustamisen johdosta ja hänen on hyväksyttävä se. Tilanteesta riippuen myös lapsen tai äidin aviomiehen on hyväksyttävä tunnustaminen. Näistä kuulemisista lastenvalvoja laatii kuulemiskertomus isyyden tunnustamisessa asiakirjan. Isyyslain (700/1975) mukaan lastenvalvojan tulee ryhtyä toimenpiteisiin veritutkimuksen tekemiseksi lapsesta, äidistä sekä miehestä, joka saattaa olla lapsen isä, jos mies pyytää tutkimusta tai jos lastenvalvoja muutoin katsoo tutkimuksen aiheelliseksi. Jos päädytään DNAtesteihin, lastenvalvoja tekee pyynnön oikeusgeneettisen isyystutkimuksen suorittamisesta. Isyystutkimuksia tekevät lääkärin ottamista veri- tai vastaavista näytteistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen isyystutkimuslaboratorio ja Helsingin yliopiston Oikeuslääketieteen laitos. Jos mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, on lastenvalvojalla oikeus äidin aloitteesta viedä isyysasia käräjäoikeuteen. Haastehakemus voidaan laatia esimerkiksi siinä tapauksessa, kun mies ei tunnusta lapsen isyyttä vaikka lapsen äiti haluaa selvityksen isyydestä. Vuonna 2007 vahvistettiin noin 23 000 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys. Lähes kaikkien isyys vahvistettiin tunnustamalla, vain 56 tapauksessa isyys vahvistettiin tuomioistuimen päätöksellä. (Stakes 2008.) Mikäli isyyden tunnustamisprosessi koskee avoparia, joka on asunut yhdessä hedelmöitysaikana eikä lapsen äiti vastusta isyyden selvittämistä ja mahdollinen isä tunnustaa isyytensä, eikä ole muita isäehdokkaita eikä tarvetta dna-testiin: Avopari saapuu lastenvalvojan luokse yhdessä ja lastenvalvoja laatii suppean isyyden selvittämiskertomuksen, isyyden tunnustaminen - ja isyyden selvittämispöytäkirja -asiakirjat (sekä vanhempien halutessa sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta). 11
Kuva 4. Isyyden selvittämisen toteuttaminen. 12
Lastenvalvojan on laadittava isyyden selvittämisestä pöytäkirja (Isyyden selvittämispöytäkirja) (kuva 5). Pöytäkirjaan tulee merkitä kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä isyyttä vahvistettaessa. Yleensä prosessi etenee siten, että miehen tunnustettua isyytensä ja äidin hyväksyttyä tunnustuksen lastenvalvoja koostaa viipymättä isyyden selvittämistä koskevan pöytäkirjan ja arkistoi sen. Tämän jälkeen hän lähettää pöytäkirjan liitteineen maistraattiin (tai tarvittaessa käräjäoikeuteen). Maistraatti vahvistaa isyyden asiakirjojen perusteella ja tieto isyyden vahvistamisesta välittyy lastenvalvojalle sekä lapsen vanhemmille (Päätös isyyden tunnustamisen vahvistamisesta). Kuva 5. Isyyden selvittämispöytäkirjan laatiminen. 3.2 Isyyden selvittämisen hallintoasian käsittely Isyyden selvittämisen hallintoasian käsittelyn vaiheita ovat isyyden selvittämisasian vireilletuleminen, isyyden selvittämisasian selvittäminen ja isyyden selvittämisasian ratkaiseminen (kuva 6).
Kuva 6. Isyyden selvittämisen hallintoasian käsittely. Toistaiseksi isyyden selvittämisen hallintoasian käsittelyprosessi koskee ainoastaan isyyden selvittämisen keskeyttämistä. Mikäli lastenvalvoja toteaa, että isyyden selvittämisasian jatkamiselle ei syystä tai toisesta ole edellytyksiä, ottaa hän keskeyttämisasian käsittelyyn (kuva 7). Isyyden selvittäminen on keskeytettävä Ottaa keskeyttämisasian käsittelyyn Edetään selvittämiseen Kuva 7. Isyyden selvittämisasian vireilletuleminen. Mikäli mahdollista, on äitiä kuultava keskeyttämisasiaan liittyen ja hänen lausuntonsa kirjataan päätökseen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä (kuva 8). 14
Kuulee äitiä Isyyden selvittämisen keskeyttäminen on otettu käsittelyyn Edetään ratkaisemiseen Kuva 8. Isyyden selvittämisasian selvittäminen. Isyyslain (700/1975) mukaan lastenvalvojan tulee tehdä isyyden selvittämisen keskeyttämisestä esitys, kun hän on todennut että selvittämisen jatkaminen on ilmeisen tuloksetonta eikä isyyden vahvistamista varten ole saatavissa riittävästi tietoja (kuva 9). Päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä tekee sosiaalilautakunta. Kuva 9. Isyyden selvittämisasian ratkaiseminen. 15
4 Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamisen sekä lapsen elatusavun vahvistamisen tavoitetilan toimintaprosessit Tässä luvussa kuvataan lastenvalvojan tehtäviin kuuluvien lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamisen sekä lapsen elatusavun vahvistamisen tavoitetilan toimintaprosessit. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja ne tallennetaan ja haetaan valta-kunnallisesta sähköisestä arkistosta. Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistaminen on sosiaalihuollon palvelutehtävä, joka sisältää sosiaalipalveluina annettavat lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimisen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden selvittämisen sekä huoltajan järjestämisen. Tässä dokumentissa on kuvattu ainoastaan lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamiseen liittyvä Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen vahvistaminen -ydinprosessi (kuva 10). Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden selvittämisen tarve alkaa, kun käräjäoikeudelta tulee pyyntö sosiaalilautakunnalle selvittää lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskeva asia. Sosiaalilautakunnan tehtävä on laatia käräjäoikeudelle selvitys asiasta, jonka jälkeen työskentelyn tuloksena syntyvä selvitys lähetetään käräjäoikeudelle, joka vastaa asiakirjan arkistoinnista. Asetuksessa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (556/1994) säädetään sosiaalilautakunnan velvollisuudesta neuvotella lapsen jäädessä ilman huoltajaa lapsen ja hänen läheistensä kanssa huoltajuudesta ja tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus huoltajan tai holhoojan määräämisestä lapselle (11 ). Myöskään tämän palvelun tuloksena ei synny sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja, joten prosesseja ei siksi mallinneta. Lapsen elatusavun vahvistamisen ydinprosessi on Lapsen elatusapua koskevan sopimuksen vahvistaminen (kuva 11). Sopimuksia laaditaan avio- ja avoerotilanteissa tai isyyden selvittämisprosessin aikana. Sopimukset vahvistaa sosiaalilautakunta, mutta käytännössä sopimusten vahvistaminen on delegoitu lastenvalvojalle tai muulle viranhaltijalle. Riita-asiassa sopimukset vahvistaa tuomioistuin. Vuonna 2007 sosiaalilautakunnat vahvistivat noin 35 000 elatusapusopimusta ja 34 000 sopimusta lapsen huollosta. Yhteishuoltajuudesta sovittiin 92 %:ssa tapauksista, yksinhuolto äidille sovittiin 7 %:ssa ja isälle 1 %:ssa tapauksista. (Stakes 2008.) 16
Kuva 10. Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden varmistamisen ydinprosessit. Lapsen elatusavun vahvistamisen ydinprosessi Lapsen elatusapua koskevan sopimuksen vahvistaminen Kuva 11. Lapsen elatusapua koskevan sopimuksen vahvistaminen. 4.1 Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen vahvistaminen Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen vahvistaminen sisältää vaiheet lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimisen käynnistyminen, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvästä sopimuksesta neuvotteleminen ja lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvän sopimuksen vahvistus (kuva 12). Kuva 12. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen vahvistamisen vaiheet. 17
Kun lapsen vanhemmat tarvitsevat lastenvalvojan palveluja lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvässä sopimisessa (uuden sopimuksen laatiminen tai jo olemassa olevan sopimuksen päivittäminen), he varaavat ajan sopimusneuvotteluun (kuva 13). Kuva 13. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimisen käynnistyminen. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopiminen tapahtuu sopimusneuvottelussa (kuva 14). Neuvottelussa lastenvalvoja kartoittaa tilanteen ja selvittää sopimukseen tarvittavat tiedot. Lapsen huoltoa koskien selvitetään uskotaanko se ainoastaan toiselle vanhemmalle vai molemmille yhteisesti. Lapsen asumiseen liittyen sovitaan lapsen asumisjärjestelyistä ja/tai tapaamisoikeudesta. Lastenvalvoja voi pyytää virka-apua toisen kunnan lastenvalvojalta, mikäli sopimusosapuolet asuvat eri paikkakunnilla. Tällöin sopimuspohjat siirtyvät sähköisesti paikkakuntien välillä osapuolten allekirjoitettaviksi. Jos sopimusosapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen, laatii lastenvalvoja sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, jonka osapuolet vahvistavat allekirjoituksella. 18
Kuva 14. Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvästä sopimuksesta neuvotteleminen. Päätöksen lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen vahvistamisesta tekee joko lastenvalvoja itse tai hän valmistelee sen päätettäväksi (kuva 15). Mikäli lapsen vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen sopimuksesta, asia ratkaistaan tuomioistuimessa. Kun päätös on tehty, se menee automaattisesti tiedoksi lapsen vanhemmille ja huoltajuustieto välittyy myös maistraatille. Käytännössä avoliitossa asuvan parin tapauksessa isyyden selvittäminen ja lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä sopiminen tehdään samanaikaisesti. Tällöin päätöstä lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen vahvistamisesta ei voida tehdä ennen kuin lapsen isyys on vahvistettu. 19
Kuva 15. Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvän sopimuksen vahvistus. 4.2 Lapsen elatusapua koskevan sopimuksen vahvistaminen Lapsen elatusapua koskevan sopimuksen vahvistamisen vaiheet ovat lapsen elatusavusta sopimisen käynnistyminen, lapsen elatussopimuksesta neuvotteleminen ja lapsen elatussopimuksen vahvistus (kuva 16). Kuva 16. Lapsen elatusapua koskevan sopimuksen vahvistamisen vaiheet. Kun lapsen vanhemmat tarvitsevat lastenvalvojan palveluja lapsen elatusavusta sopimiseen liittyen (uuden sopimuksen laatiminen tai jo olemassa olevan sopimuksen päivittäminen), he varaavat ajan sopimusneuvotteluun (kuva 17). Ajanvarauksen yhteydessä lapsen vanhemmat voivat täyttää tulo- ja varallisuustietojaan koskevan lomakkeen. 20
Kuva 17. Lapsen elatusavusta sopimisen käynnistyminen. Lapsen elatussopimuksesta neuvottelemisessa kartoitetaan lapsen elatuksen tarve sekä vanhempien elatuskyky (kuva 18). Apuna voidaan käyttää laskelmaa lapsen elatusavun suuruudesta, jota ei kuitenkaan ole pakko tehdä. Kun vanhemmat pääsevät yhteisymmärrykseen lapsen elatuksesta, laatii lastenvalvoja lapsen elatussopimuksen, jonka lapsen vanhemmat allekirjoittavat. Mikäli lapsen vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen elatussopimuksesta, asia ratkaistaan tuomioistuimessa. 21
Kuva 18. Lapsen elatussopimuksesta neuvotteleminen. Kuten päätöksen lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen vahvistamisesta, myös päätöksen lapsen elatussopimuksen vahvistamisesta tekee joko lastenvalvoja tai sosiaalilautakunta (kuva 19). Kun päätös elatussopimuksen vahvistamisesta on tehty, menee se yhdessä elatussopimuksen kanssa automaattisesti tiedoksi lapsen vanhemmille. 22
Kuva 19. Lapsen elatussopimuksen vahvistus. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksin muutokseen ja sen määrää korotetaan vuosittain. Korotuksesta ilmoitetaan asiakkaalle asiakirjalla ilmoitus lapsen elatusavun lakimääräisestä korotuksesta. Ilmoittamisprosessia ei ole mallinnettu, koska ilmoitusten tekeminen voi olla esimerkiksi toimistotyöntekijöiden vastuulla. 23
Lähteet Asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta 673/1976. Isyyslaki 700/1975. JHS-suositukset 2008. JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio 6.6.2008. JUHTA - julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. Saatavilla: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152 Kortelainen Pekka 2006. Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 14.12.2006. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/66621f83-bc02-49ec-80f3-814a5d0ae610/perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka 2007. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 31.7.2007. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b651ff27-eb61-485f-b7a2- ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Suhonen Mari, Suhonen Sirpa 2010. Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v0.95. Julkaistu 10.5.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/09ead9fb-cf11-4f3e-b879- e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Kärki Jarmo 2007. Lastenvalvojan asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä. Isyyden selvittäminen, lapsen elatus sekä lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeusasiat. Tietokuvaukset ja suositukset. Versio 1.0. Sosiaalialan tietoteknologiahanke / Dokumentaatio, Sosiaali- ja terveysministeriö. Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka 2010. Sosiaalipalvelujen luokitus. Versio 0.95. Julkaistu 30.4.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b1262a0b-de8b-4fc6-aa25-65f88b70e05e/sosiaalipalvelujen+luokitus.pdf Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983. Lastenvalvojan tehtävien sisällölliset asiakirjarakenteet 2011. Versio 19.1.2011, ei julkisesti saatavilla. Stakes 2008. Lapsen elatus ja huolto 2007. Tilastotiedote 15/2008. 24