Pelastussuunnitelman laadinta, esimerkkinä ravintola Majoitusliikkeen pelastussuunnitelman erityispiirteitä Ohjelmapalveluiden turvallisuusohje Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuusohje Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry 2004 Yhteistyössä: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Kuluttajavirasto
JOHDANTO Tässä oppaassa käsitellään pelastussuunnitelmaa sekä kahta uusinta turvallisuusohjetta. Majoitusja ravitsemisalan yrityksen omistaja ja haltija on nykyisen pelastuslain ja -asetuksen mukaan yrityksessään ja toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä sekä varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. Kuluttajavirasto on laatinut turvallisuusohjeet sekä ohjelmapalvelujen tarjoajille että uimahalleille ja kylpylöille. Nämä ohjeet perustuvat tuoteturvallisuuslainsäädäntöön. Omatoimisella varautumisella pyritään ehkäisemään ja rajoittamaan vahinkoja. Majoitus- ja ravitsemisalan yrityksissä voi olla kovin erilaisia uhka- ja vaaratilanteita alkaen arkipäiväisestä rahan käsittelystä, lukituksesta ja näpistyksistä aina suuriinkin katastrofeihin kuten tulipalo, ryöstö tai kaasuräjähdys. Varautumalla mahdollisiin riskeihin, suunnittelemalla toiminta ja noudattamalla ohjeita yritys varmistaa häiriöttömän jokapäiväisen toiminnan. Turvallisuus on osa yrityksen laadukasta toimintaa ja se varmistaa myös asiakastyytyväisyyden. Pelastussuunnitelmasta on tässä esimerkkinä ravintolan pelastussuunnitelma. Sen lisäksi käsitellään majoitusliikkeiden pelastussuunnitelman erityispiirteitä, ohjelmapalveluiden turvallisuutta ja uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta. Pelastussuunnitelmaa käsittelevät osat oppaasta on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Ohjelmapalveluiden sekä uimahallien ja kylpylöiden turvallisuusohjeiden lähdemateriaalina ovat Kuluttajaviraston julkaisemat oppaat. Kuluttajavirasto on kommentoinut näitä tekstejä. Kiitämme yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä! Paikallisesti pelastusviranomaisen tehtävänä on neuvoa, valistaa ja ohjata sekä valvoa sitä, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät. Kun herää kysymyksiä, kannattaakin kääntyä oman paikkakunnan pelastusviranomaisen puoleen. Turvallisuusasioita hotelleissa ja ravintoloissa valvovat eri alojen lainsäädännön nojalla muutkin viranomaiset, esimerkiksi terveystarkastajat. Myös he neuvovat ja antavat ohjeita ongelmatilanteissa. Hannu Hakala asiamies 2
1 YLEISTÄ PELASTUSSUUNNITELMASTA 1. Ennakointi on lähtökohta Pelastussuunnitelman lähtökohta on ennakointi. Pelastuslaki velvoittaa omatoimiseen varautumiseen. Suurin osa turvallisuutta vaarantavista tekijöistä on tavallisesti tiedossa. Jokaisessa yrityksessä tuleekin tehdä pelastussuunnitelmatyön alkaessa riskikartoitus, jossa lähtökohtana ovat juuri sen yrityksen riskit. On tärkeä tunnistaa huomaamatta jääneet riskit, vain tunnistettuihin vaaroihin voi varautua. Kun riskit on kartoitettu, tehdään toimintasuunnitelma siitä, miten riskit minimoidaan tai vältetään tai miten niihin varaudutaan. Riskin mahdollisesti toteutuessa on käytössä valmiit toimintamallit, jolloin mahdollisesti syntyvät vahingot ovat todennäköisesti pienemmät kuin ilman ennakkovarautumista. Onnistuneen turvallisuuskulttuurin lähtökohta on, että koko henkilökunta on perehdytetty pelastussuunnitelman sisältöön ja toimintaohjeisiin. Pelastussuunnitelman tuleekin olla osa perehdyttämisohjelmaa. Henkilökunnan on kerrattava sen sisältö riittävän usein, vähintään kerran vuodessa ja aina, jos siihen tulee muutoksia. Viranomainen tarkastaa pelastussuunnitelman olemassaolon palotarkastuksen yhteydessä. Pelastussuunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava oman paikkakunnan pelastusviranomaiselle, jos tämä sitä pyytää. Uudessa yrityksessä pelastussuunnitelman tulee olla valmiina ennen toiminnan aloittamista. 2. Turvallisuus on osa laatujärjestelmää Turvallisuuteen varautuminen on paitsi ennaltaehkäisevää toimintaa, myös jokapäiväisen häiriöttömän toiminnan varmistamista. Turvallisuus on yrityksen liiketoiminnan tukitoiminto ja osa sisäistä palvelua. Kun yrityksessä on pelastussuunnitelma ja sitä noudatetaan osana jokapäiväistä toimintaa, on jo luotu osa yrityksen laatujärjestelmästä. 3. Milloin pelastussuunnitelma on laadittava Kun ravitsemisliikkeessä (esim. ravintolassa, kahvilassa, pikaravintolassa) on yli 50 asiakaspaikkaa tai majoitusliikkeessä yli 10 majoituspaikkaa, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on laadittava myös yrityksiin, joissa on yleensä paikalla samaan aikaan vähintään 30 ihmistä (työntekijöitä, asiakkaita jne). Lisäksi pelastussuunnitelma on laadittava erilaisiin yleisötapahtumiin, esimerkiksi konsertteihin. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu yrityksen henkilökunnalle ohjeeksi päivittäiseen toimintaan. Myös kaikkein pienimmissä yrityksissä saattaa sattua vahinkoja ja onnettomuuksia. Ne eivät asetuksen mukaan ole velvollisia tekemään kirjallista pelastussuunnitelmaa mutta myös niitä koskee pelastuslain asettama yleinen velvollisuus torjua onnettomuuksia ja varautua välittömiin pelastustoimiin onnettomuuden varalta. Yrityksen turvallisuusasiat kannattaakin käydä läpi, ja kannattaa myös harkita pelastussuunnitelman kirjaamista ainakin osittain. 4. Pelastussuunnitelman sisältö Pelastussuunnitelma on kirjallinen kuvaus siitä, miten yritys on järjestänyt omatoimisen varautumisen. Siinä on selvitettävä: 1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3) ohjeet onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten 4) poistumismahdollisuudet, kuten uloskäytävien sijainnit sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 5) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan sekä muihin turvallisuusasioihin 6) väestönsuojan sijainti, varusteet ja suojeluhenkilöstön varaaminen 7) miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava yrityksen työntekijöille. (Pelastuslaki 8 ja 9 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 9 ja 10 ) Pelastussuunnitelmaan on nimettävä turvallisuudesta vastaavat henkilöt. 3
5. Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet (esimerkki) Työpaikan turvallisuuskulttuuriin kuuluu, että jokainen työntekijä tietää työpaikan turvallisuusasiat ja on sitoutunut noudattamaan turvallisuutta työssään. Turvallisuusasioita sekä -toimintaa on kerrattava ja harjoiteltava säännöllisesti. Jokaisen työntekijän on tunnettava pelastussuunnitelman sisältö osattava tehdä hätäilmoitus osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti tiedettävä poistumistiet kokoontumispaikka tiedettävä lähimmät alkusammutusvälineet ensiaputarvikkeet osattava käyttää alkusammutusvälineitä noudatettava turvallisia työtapoja ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä esimiehelleen Työnantajan vastuulla on, että työntekijöillä on mahdollisuus perehtyä turvallisuusasioihin. TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Pelastuslaitos (varanumero) Sairaankuljetus 112 Lääkäripäivystys 24 h 4
2 RAVINTOLAN PELASTUSSUUNNITELMA 1. Pelastussuunnitelman sisältö, esimerkki: Johdanto, jossa lyhyt kuvaus ravintolan liikeideasta ja toimintaympäristöstä sekä yrityksen turvallisuusperiaatteista Työnantajan ja -tekijän velvollisuudet turvallisuusasioissa Ravintolan tai toimipaikan perustiedot (esimerkkilomakepohja seuraavalla aukeamalla) Riskikartoitus, jossa määritellään riskit, niiden vaikutukset, toimenpiteet vaaran ehkäisemiseksi, ravintolakohtaiset toimintaohjeet ja vastuuhenkilö Lisäohjeita riskien minimoimiseksi, esim. tilaratkaisujen ja -järjestelyjen vaikutukset henkilökunnan toimintatapaohjeet hälytys- ja valvontajärjestelmät ja niiden käyttö turvalaitteet (kuten paloilmoitin, sprinklerit, palo-ovet jne.) ja niiden käyttö avainten hallinta varautuminen tietomurtoon, tärkeiden tietojen säilyttämisen periaatteet rahan käsittelyn periaatteet toimiminen näpistys-, varkaus- tai ryöstötilanteessa toimiminen päihtyneiden asiakkaiden kanssa Paloturvallisuutta koskevia yleisiä määräyksiä Ravintolassa käytössä olevat palavat nesteet ja kaasut (esimerkkilomakepohja sivulla 7) Ravintolan pohjakuva, johon on merkitty poistumisreitit ja alkusammutusvälineiden sijainti sekä kokoontumispaikka Alkusammutusvälineiden sijainti ja käyttö Esimerkkejä toimenpideohjeista, kuten tulipalo vesivahinko sähkökatkos ryöstötilanne sairauskohtaus yleinen vaaramerkki kaasuvaaratilanne säteilyvaaratilanne kiinteistön väestönsuojan hoito Pelastussuunnitelman päivittäminen Pelastussuunnitelmaan perehtyminen, allekirjoituslista Koulutussuunnitelma 5
2. Kohteen tiedot (täydennä kohteen tiedoilla tarvittavin osin ja laita henkilökunnan saataville näkyvälle paikalle esim ilmoitustaululle) Ravintolan/toimipaikan nimi Osoite Puhelinnumero Pinta-ala (m 2 ) ml. terassi Henkilöstöä (kokonaismäärä/vuoro) Asiakaspaikkoja (kpl) ml. terassi Omistaja(t) Omistajan puhelinnumero Turvallisuusvastaava Turvallisuusvastaavan sijainen Ensiaputaitoiset henkilöt, nimi ja tehtävä Alkusammutuskoulutetut henkilöt, nimi ja tehtävä Yleinen hätänumero* Poliisin hätänumero* 112 10022 Isännöitsijän yhteystiedot Huoltoyhtiön yhteystiedot Vakuutusyhtiön yhteystiedot Lähimmän väestönsuojan sijainti Väestönsuojan hoitaja** Väestönsuojan hoitajan sijainen** Muuta*** * Selvitä tarvitaanko ulkopuhelun eteen esimerkiksi 0 tai 9 ** Jos ravintolalla oma väestönsuoja *** Esim. vartioimisliike, lukkoliike, lasitusliike, paloilmoittimen/sprinklerin sijainti ja hoitaja 6
8. Yrityksessä / toimipaikassa käytössä olevat palavat nesteet ja kaasut sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet Listaa käytössä ja säilytyksessä olevat palavat nesteet ja kaasut (esim. nestekaasu) sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet (esim. teolliset pesuaineet). Merkitse myös miten aineiden turvallinen säilytys ja käyttö on järjestetty. Aine Määrä Säilytys/Toimenpiteet 7
4. Riskikartoitus Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus. Uhka aiheuttaa riskin. Riskienarvioinnilla tarkoitetaan koko sitä prosessia, jonka muodostavat vaarojen tunnistaminen ja riskien suuruuden määrittäminen. Riskienhallinnalla tarkoitetaan yrityksen toimintaa riskien ja niiden vaikutusten vähentämiseksi. Ensimmäinen askel riskienhallinnassa on olemassa olevien riskien tunnistaminen ja niiden vaikutusten arviointi. Seuraava askel on selvittää, mitä voidaan tehdä riskien toteutumisen välttämiseksi tai vaikutusten pienentämiseksi. Tässä kohdassa kootaan ne toimenpiteet, joilla yritys on jo varautunut riskeihin, sekä ne, jotka yrityksen on vielä toteutettava riskien hallitsemiseksi. Lopuksi mietitään toiminta, jos riski toteutuu. Riskikartoituksessa tulisi huomioida esimerkiksi tulipalon, vesivahingon, sähkökatkoksen, pommiuhan tai sairauskohtauksen sekä ulkopuolisten toiminnan (näpistys, varkaus, ym. uhkat) vaikutukset yrityksen toimintaan. Jokainen kohde on yksilöllinen ja riskit ovat erilaisia. Siksi on tärkeää, että yrityksessä työskentelevät itse kartoittavat kohteensa riskit ja miettivät toimenpiteet niiden ennalta ehkäisemiseksi sekä toimenpiteet, jos riski toteutuu. Riskikartoitus tehdään yhdessä yrityksen henkilökunnan kanssa, esimerkiksi henkilökunnan palaverissa. On tärkeää, että toimenpiteille nimetään vastuuhenkilöt. 5. Esimerkki riskikartoituksesta ja siinä mahdollisesti esiin tulevista asioista: RISKI VAIKUTUS TOIMENPITEET vaaran ehkäisemiseksi TOIMINTAOHJEET ja vastuuhenkilöt Tulipalo Jäteastiapalo tupakantumpeista Rasvapalo Sähköpalo Tuhopoltto Yms. Henkilövahingot Aineelliset vahingot Ravintolan toiminta keskeytyy Taloudelliset menetykset; mahdollinen vakuutuskorvauksen alentaminen, jos paloturvallisuusmääräyksiä on laiminlyöty Palamaton ja tukahduttava kannellinen tupakantumppien keräilyjäteastia käytössä Huolellisuus nestekaasun käytössä ja laitteiston kunnon tarkastaminen määräajoin Rasvahormit puhdistutetaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa Rasvasuodattimet puhdistetaan tarvittaessa Sähkölaitteet pidetään kunnossa Sisusteet oikeaa palosuojausluokkaa, käytetään esim. palosuojattuja tekstiilejä Jätteet ja palava materiaali säilytetään lukituissa tiloissa Avotulen turvallinen käyttö, kynttilät jne. 1. Evakuoi asiakkaat ravintolasta. 2. Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä. 3. Hälytä palokunta soittamalla numeroon 112. 4. Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole. 5. Rasvapalon sammutus vain tukahduttamalla, esim. kannella tai sammutus-peitteellä. Muista myös sammuttaa ilmastointi (IV-hätäseis). 6. Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa. 7. Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen. 8. Varmista, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle. Vastuuhenkilö: Ravintolapäällikkö Täydentäkää alla olevaan riskikartoitustaulukkoon oman yrityksenne/toimipaikkanne riskit yllä olevan esimerkin mukaisesti yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Selvitä toimintaohjeiden puhelinnumeroita varten tarvitseeko puheluun valita ulkolinja, esimerkiksi 0-112, ja merkitse puhelinnumerot aina kokonaisuudessaan. 8
RISKI VAIKUTUS TOIMENPITEET vaaran ehkäisemiseksi TOIMINTAOHJEET ja vastuuhenkilöt 9
6. Alkusammutusvälineiden sijainti ja käyttö Vaikka alkusammutusvälineiden sijainti on merkitty pelastussuunnitelmassa olevaan toimipaikan pohjakuvaan, kannattaa niiden sijainti vielä kirjata erikseen. Samassa yhteydessä käydään lyhyesti läpi, miten välineitä käytetään. Osana henkilökunnan turvallisuuskoulutusta on hyvä järjestää alkusammutusvälineiden käyttöharjoituksia. Ota yhteyttä oman paikkakuntasi pelastuslaitokseen tai alueella toimiviin alan koulutus- ja konsultointiyrityksiin. 7. Paloturvallisuutta koskevia määräyksiä Eri pelastustoimen alueilla voi olla erilaisia määräyksiä alla olevista asioista, mikä johtuu mm. riskien eroista. 7.1. Uloskäytävät Uloskäytävien käyttökelpoisuus on tärkeä osa henkilöturvallisuutta. Hätätilanteissa ravintolasta on päästävä poistumaan helposti. Jokaisesta ravintolasta on oltava yleensä vähintään kaksi uloskäytävää. Poistumiseen käytettävistä ovista on päästävä poistumaan ulos ilman avainta aina kun tilassa oleskellaan. Uloskäytävät on pidettävä aina esteettöminä. Uloskäytävillä tai poistumisreiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Uloskäytävät on opastettava merkkivalolla. Tarvittaessa voidaan lisätä jälkiheijastavia poistumistieopasteita. Esim. 7.2. Henkilömäärä Ravintolan asiakaspaikkojen määrä on laskettu käytettävien uloskäytävien leveyden sekä ravintolan pinta-alan mukaan siten, että kaikki asiakkaat pääsevät hätätilanteessa poistumaan tilasta nopeasti ja turvallisesti. Siksi on tärkeää, että ravintolassa on asiakkaita enintään sen verran kuin rakennusluvassa on määritelty. Yhtenä lähtökohtana henkilömäärälle on se, että jokaista henkilöä kohden varataan ravintolan vapaasta pinta-alasta yksi neliömetri. (Huom! luku poikkeaa usein anniskeluluvan henkilömäärästä.) 7.3. Alkusammutuskalusto Jokaisessa ravintolasalissa on oltava vähintään yksi 6 kg 27A 144BC -luokan käsisammutin jokaista alkavaa 300 m 2 kohden tai kunnan pelastusviranomaisen määrittämä määrä. Jokaisessa palo-osastossa tulee olla alkusammutusväline. Lisäksi keittiössä on oltava teholuokaltaan vastaava käsisammutin sekä vähintään yksi sammutuspeite. Sisätiloissa olevat käsisammuttimet on tarkastettava kahden vuoden välein hyväksytyn sammutinhuoltoliikkeen toimesta. Käsisammutin sijoitetaan näkyvälle paikalle siten, että se on helposti käyttöön otettavissa. Alkusammutuskaluston sijaintipaikka tulee merkitä opastein. 7.4. Sisustus Ravintolan paloturvallisuutta voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota sisustusmateriaalien paloturvallisuuteen. Ravintolassa käytetään vaikeasti syttyviä (SL 1) sisustusmateriaaleja, kuten palosuojattua puuvillaa, viskoosia, villaa tai polyesteria. Mikäli ravintola on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, ravintolan sisusteet voivat olla tavanomaisesti syttyviä (SL 2), kuten villaa ja polyesteria. Yli 300 m 2 :n ravintolassa puun käyttö muualla kuin kalusteissa on sallittua vain erityistapauksissa. Sisusteella tarkoitetaan verhoa, pehmustettua istuinhuonekalua, irtomattoa sekä muuta käyttötapansa ja materiaalinsa puolesta näihin rinnastettavaa tuotetta. On myös huomattava, että muut koristemateriaalit eivät saa aiheuttaa vaaraa, estää poistumista tai opasteiden näkyvyyttä. 7.5. Palotarkastukset Mikäli ravintolassa tehdään rakennusluvan alaisia muutostöitä, pelastusviranomaiselta on pyydettävä ennen toiminnan aloittamista erityisen palotarkastuksen suorittamista. Sama koskee toimintansa aloittavaa ravintolaa. Yli 50 asiakaspaikan ravintolaan tehdään palotarkastus vuosittain ja alle 50 asiakaspaikan ravintolaan alueen pelastustoimen määrittämin väliajoin, esim. kerran viidessä vuodessa. 7.6. Sähköturvallisuus Ravintoloiden sähköasennukset tulee tarkastuttaa kymmenen vuoden välein Turvatekniikan keskuksen valtuuttamalla tarkastajalla. Jatkojohtoja saa käyttää vain tilapäisesti. Vialliset sähkölaitteet on poistettava käytöstä välittömästi. 7.7. Palo-osastointi Osastoivat ovet ovat tärkeä osa rakennuksen paloosastointia. Suljetut palo-ovet hidastavat savukaasujen ja palon leviämistä sekä vähentävät henkilöille ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. Osastoivat ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava savuilmaisimiin perustuvalla automaattisella sulkijalaitteella. Osastoivan oven tunnistaa myös sisäkarmissa olevasta tyyppikilvestä, jossa ilmoitetaan oven palonkestävyysaika, esim. E30, A30 tai B30. 7.8. Palavat nesteet ja kaasut Ravintolassa saa säilyttää nestekaasua enintään 25 kg sisällä, mikäli sitä käytetään ravintolalaitteissa. Nestekaasun käytöstä päättää pelastusviranomainen. 10
Nestekaasun käyttölaitteiden on oltava sisätiloihin hyväksyttyjä. Niissä on oltava liekinvalvontalaite sekä letkurikkoventtiili. Nestekaasuletkun pituus saa olla enintään 1,2 metriä. Nestekaasun säilytys kellareissa ja maanalaisissa tiloissa on kielletty. Pullot on sijoitettava siten, että ne eivät pääse kuumentumaan eivätkä ne ole alttiina mekaaniselle kulutukselle. Niitä ei saa sijoittaa poistumisreiteille. Säilytystilassa tulee olla riittävä tuuletus. Nestekaasun käyttö- ja käsittelylaitteistojen kiinteitä asennuksia saa tehdä ja huoltaa vain hyväksytty kaasuasennusliike. Tarkempia ohjeita Nestekaasuasetuksesta (711/1993) sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä nestekaasuasetuksen soveltamisesta. 7.9. Rasvahormit Keittiön rasvahormit tulee puhdistuttaa vähintään kerran vuodessa. Muut poistoilmahormit on puhdistutettava viiden vuoden välein. Ravintolassa on säilytettävä jäljennös puhdistuspöytäkirjasta. Oma henkilökunta pesee rasvasuodattimet tarvittaessa, esim. viikoittain. 7.10. Tupakointi Ravintolassa, joissa tupakointi on sallittua, tulee olla palamaton kannellinen tuhkakuppien tyhjennysastia, johon ei saa laittaa muita roskia. 7.11. Kynttilät Kynttilöitä saa polttaa ainoastaan ruokailuun katetuissa pöydissä. Kynttilänjalan on oltava tukeva. Kynttilöitä saa polttaa vain valvotuissa tiloissa. Suositellaan, että ravintolassa käytetään ns. turvakynttilöitä. 7.12. Tuhopolttoriskin vähentäminen Tilastojen mukaan puolet kaikista rakennuspaloista on tuhopolttoja. Tuhopolton riskiä voidaan vähentää mm. parantamalla tilojen valaistusta ja kulunvalvontaa sekä varastoimalla palava materiaali turvallisesti. Lastauslaitureilla tai rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää palavaa materiaalia, kuten esimerkiksi roskaastioita. 8. Lisäohjeita riskien minimoimiseen Riskikartoituksessa on kartoitettu tärkeimmät riskit. Pelastussuunnitelmassa on kuitenkin hyvä käsitellä myös muita sellaisia ravintolan toimintaan liittyviä asioita, joihin voi liittyä jonkinasteista riskiä. Toimintaohjeilla voidaan tehokkaasti vähentää riskiä. Jotkin alla luetelluista asioista saattavat olla mukana jo yrityksen riskikartoituksessa. Tällaisia asioita ovat tyypillisesti esimerkiksi seuraavat: 8.1. Tilaratkaisujen ja -järjestelyiden vaikutukset, poistuminen hätätilanteessa miten poistuminen vaaratilanteessa on järjestetty, poistumisreitit, kuka auttaa ja ohjaa asiakkaita ulos ja miten poistumisreittien esteettömyyden varmistaminen poistumisreittien merkintä ja valvonta, merkkivalaistuksen toimivuus mitä on lähdettäessä tarkastettava ja tehtävä, kuka tekee henkilökunnan valvontamahdollisuudet (onko katvealueita tai erillisiä osastoja, miten niiden valvonta on hoidettava) 8.2. Varastot, jätekatokset, lastauslaiturit ja pysäköintialueet/-hallit valvontajärjestelmät erityisesti jätekatoksien ja lastauslaiturin paloturvallisuus (tuhopolton vaara) siisteys ja järjestys 8.3. Henkilökunnan toimintaohjeet tavaroiden vastaanottotarkastuksen periaatteet (mm. tavarantuojan henkilöllisyyden varmistaminen, lähetyslistan ja saapuneen tavaran tarkastaminen) kulkureittien lukitukset toimenpideohje henkilölle, joka tulee ensimmäisenä työvuoroon ja henkilölle, joka lähtee viimeisenä ulkopuoliset ja vieraat työpaikalla 8.4. Turvalaitteiden käyttö turvalaitteiden käyttöohje ja käytön periaatteet (esim. hälytysjärjestelmän käyttö, turvakamerat, paloilmoitin, sprinklerijärjestelmä, palo-ovet ja niiden käyttö jne.) 8.5. Avainten hallinta, lukitukset avainten luovutuksen ja käytön periaatteet varasto- ja takaovien sekä porttien lukitseminen ikkunoiden sulkeminen anniskeluravintolan alkoholivaraston lukitus henkilökunnan sisäänkäynti, mahdollinen kulunvalvonta 8.6. Rahan käsittely kassakoneen käyttö, pohjakassa, rahan käsittelyn periaatteet, tilitysohje vaihtorahat päivän kassan laskeminen, rahojen säilyttäminen ja kuljettaminen tallelokeroon varautuminen mahdolliseen murtoon 8.7. Varautuminen tietomurtoon, tiedon suojaus tietokoneiden käyttöperiaatteet, varmuuskopiointi virussuojaus, palomuuri ym. tiedon säilyttäminen, kassakaappi ketjuyrityksissä tiedon siirto konttoriin tmv. paikkaan salassapito- ja tiedon luovutuksen periaatteet 11
8.8. Toimintaohje päihtyneen tai uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan kanssa vastuullisen anniskelun periaatteet, myös anniskelun lopettamisen ja porttikiellon periaatteet toimintaohje, jos asiakkaiden välille tulee riitaa tai tappelu toiminta muussa uhkaavassa tilanteessa (katso myös kohta 10.5.) 9. Ravintolan pohjakuva Luonnostele ravintolan pohjakuva ja merkitse siihen poistumisreitit ja alkusammutuskalusto sekä kokoontumispaikka ja laita näkyvälle paikalle esim. ilmoitustaululle henkilökunnan saataville. Kuva liitetään pelastussuunnitelmaan. 10. Esimerkkejä toimenpideohjeista onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa 10.1. Sairaustapaus 1. Selvitä mitä on tapahtunut Onko potilas kaatunut, pyörtynyt, kouristellut? Onko silminnäkijöitä? Jaa seuraavat tehtävät, jos auttajia on enemmän. 2. Tarkista potilaan tila Onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla? 3. Tarkista hengitys Jos potilas ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja koeta tuntuuko ilmavirtausta. Potilaan kasvojen sinerrys on merkki hengityksen estymisestä tai loppumisesta. 4. Siirrä oikeaan asentoon Käännä tajuton potilas kylkiasentoon. Ojenna päätä taakse, jotta hengitys pääsee kulkemaan esteettä. 5. Tee hätäilmoitus Heti kun olet selvittänyt potilaan tilan ja havainnut, että kyseessä on hätätilanne, soita numeroon 112 ja kerro: mitä on tapahtunut mitä potilas valittaa mitä hän juuri sillä hetkellä tekee. 6. Tarkkaile Jos havaitset potilaan tilassa muutoksia ennen pelastuslaitoksen yksikön saapumista, soita uudelleen numeroon 112. 7. Opasta Järjestä opastus ja esteetön kulku potilaan luokse. 8. Kerro Kerro pelastuslaitoksen henkilöstölle mitä on tapahtunut, miten potilaan tila on kehittynyt ja onko potilaalle annettu ensiapua. 10.2. Tulipalo Jos tulipalo syttyy tilassa, jossa itse olet, toimi seuraavasti tai jaa seuraavat tehtävät auttajia ollessa useita: 1. Pelasta välittömässä vaarassa olevat. 2. Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä. 3. Hälytä palokunta soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112. 4. Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole. 5. Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa. 6. Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen sekä kerro välittömästi pelastusviranomaiselle onko ihmisiä vaarassa ja jo suoritetut toimenpiteet. 7. Varmista, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle, joka on Poistumaan kehotetut (eivät välittömässä vaarassa olevat) sulkevat koneet ja laitteet, ikkunat sekä kaikki ovet ja poistuvat ennalta määrätylle kokoontumispaikalle. Savu on erittäin myrkyllistä, sen hengittäminen aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti. 10.3. Vesivahinko Selvitä etukäteen veden pääsulun sijainti! 1. Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähkö. 2. Tyrehdytä vuoto esimerkiksi sulkemalla veden pääsulku, joka sijaitsee ja minimoi vesivahingot. 3. Ilmoita asiasta huoltomiehelle, puh ja/tai suojelujohtajalle, puh tai isännöitsijälle, puh 4. Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta 1. Selvitä vesivaaran aiheuttaja. 2. Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se. 3. Pyri estämään veden pääsy rakennukseen esim. muovipeitteitä käyttämällä johtamalla vesi poispäin. 4. Hälytä tarvittaessa lisäapua. 10.4. Sähkökatkos 1. Varaa sähkökatkoksien varalle esimerkiksi taskulamppuja. 2. Varmista, ettei hisseihin ole jäänyt ihmisiä. 3. Tarkista sähkökatkoksen syy ja mahdollisuus palata normaaliin sähkön saantiin. 12
4. Tiedota tilanteesta ihmisille ja kehota varovaisuuteen, varsinkin mikäli käytetään kynttilöitä tilapäiseen valaisemiseen. Vältä poikkeusoloissa kynttilöiden käyttöä! Sähköpääkeskus sijaitsee: 10.5. Ryöstötilanne 1. Älä vaaranna henkeäsi, pysy rauhallisena 2. Tottele uhkaajaa hitaasti, älä vastusta. Tee vain mitä käsketään. 3. Paina mieleesi ryöstäjän tuntomerkit, puhetapa ja -tyyli, mahdollinen ase ja pakosuunta (seuraa katseella niin kauan kuin voit) 4. Hälytä apua heti, kun voit tehdä sen ketään vaarantamatta, poliisi puh. 10022. Ilmoita poliisille lyhyt kuvaus ryöstäjästä, pakoväline ja pakosuunta. 5. Sulje toimipaikka ja merkitse tuntomerkit muistiin mahdollisimman pian (katso liite 3) 6. Kirjaa mahdollisten asiakastodistajien nimet ja yhteystiedot 7. Odota poliisin tuloa, opasta tarvittaessa 10.6. Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. 1. Suojaudu sisätiloihin, poikkeusoloissa välittömästi suojatiloihin. 2. Pysäytä ilmastointi. 3. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä tiivistä ne. 4. Kuuntele radiosta sekä noudata viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. 5. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. 10.7. Kaasuvaara Kaasuvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä. Kaasuvaaratilanteessa toimitaan kuten aina yleisen vaaramerkin jälkeen. 1. Suojaudu sisätiloihin talon ylempiin kerroksiin. Kellariin ja normaaliolojen käytössä olevaan väestönsuojaan ei pidä mennä, koska se ei ole tiivis (sulkutilassa). 2. Pysäytä ilmastointi. 3. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä tiivistä ne. 4. Kuuntele radiosta sekä noudata viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. 5. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. 6. Pysy sisällä. kulje sivutuuleen poispäin arvioidusta onnettomuuspaikasta ja pyri korkeampaan maastokohtaan hengitä monikerroksisen kostutetun kankaan, hatun tai sammaleen läpi. 10.8. Säteilyvaara Säteilyvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä. 1. Suojaudu sisätiloihin. 2. Pysäytä ilmastointi. 3. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä tiivistä ne. Rakennuksesta on pyrittävä tekemään mahdollisimman tiivis, ettei radioaktiivisia hiukkasia tai kaasuja tunkeutuisi sisälle. Tiivistämisessä tulee huomioida myös postiluukun, ilmastointi- ja savuhormien sekä kaikkien muiden rakojen ja aukkojen tukkiminen. Tiivistämiseen voi käyttää muovipusseja tai -kalvoa, teippiä ja tiivistemassoja. 4. Kuuntele radiosta sekä noudata viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. 5. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. 6. Nauti joditabletit ainoastaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. 7. Jos on pakko mennä ulos, käytä hengityssuojainta ja tiivistä pukua. 10.9 Kiinteistön väestönsuojan hoito Tähän kirjataan ne toimenpiteet, joilla kiinteistön väestönsuojaa hoidetaan sekä pidetään kunnossa, ja kuinka toimitaan väestönsuojan käytön yhteydessä. suojelujohtajan ja hänen apulaisensa tehtävät käyttökunnosta huolehtiminen, testaukset, huollot väestönsuojelumateriaali toiminta väestönsuojan käytössä: kuntoon laitto, suojautumisen eri vaiheet sijoittuminen alueen väestönsuojeluorganisaatioon (esim. suojelupiiri ja -lohko) sekä muut tarpeen mukaiset tiedot 11. Pelastussuunnitelman päivittäminen Pelastussuunnitelma on päivitettävä aina toiminnan tai tilojen muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Pelastussuunnitelman päivityksen yhteydessä huomioidaan myös mahdolliset muutokset riskeissä. Päivityspvm Päivittäjän allekirjoitus Ulkona kuullessasi yleisen vaaramerkin 1. Pyri sisätiloihin. 2. Jos et pääse sisälle 13
12. Henkilökunnan perehdyttäminen Pelastussuunnitelma on perehdytettävä koko henkilökunnalle sekä aina uusille työntekijöille. Pelastussuunnitelma on kerrattava henkilökunnan kanssa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ja aina kun suunnitelmaan tehdään muutoksia. Olen perehtynyt tähän pelastussuunnitelmaan ja vahvistan sen allekirjoituksellani: Päivämäärä Nimi Allekirjoitus 14
13. Yrityksen koulutussuunnitelma pelastusasioissa Turvallisuuskulttuurin omaksuminen ja ylläpito vaatii jatkuvaa koulutusta. Pelastussuunnitelman lopuksi tehdään suunnitelma, miten henkilökunta perehdytetään ja koulutetaan siinä oleviin asioihin. Suunnitelmassa on otettava huomioon mm. ravintolan pelastussuunnitelmaan perehdyttäminen vanhoille ja uusille työntekijöille perehdyttäminen ekstroille ja muille osa-aikaisille ensiapukoulutus alkusammutuskoulutus poistumisharjoitukset, asiakkaiden opastaminen asioiden kertaamisen periaatteet vastuuhenkilöiden nimeäminen kuka vastaa koulutuksesta koulutuksen tavoiteaikataulu Ensiapukoulutusta voi hankkia Suomen Punaisen Ristin tai oman työterveyshoitajan järjestämillä kursseilla. Koulutusta tulisi antaa viidelle prosentille henkilöstöstä ja taidot on ylläpidettävä kertaamalla kolmen vuoden välein. 15
3 MAJOITUSLIIKKEIDEN PELASTUSSUUNNITELMAN ERITYISPIIRTEITÄ Hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä on erikseen joukko riskejä, joihin on varauduttava ennakkoon. Riskien syyt voidaan jakaa neljään luokkaan: 1. asiakkaat eivät tunne rakennusta ja poistumisteitä 2. asiakkaat nukkuvat 3. huoneiden ja tilojen suuri lukumäärä ja suuri todennäköisesti paikalla oleva ihmismäärä 4. erikoistilanteet, esim. tilaisuudet juhlakerroksissa tai ravintolatiloissa Yrityksen riskikartoituksessa on erikseen otettava huomioon nämä tekijät. Mikäli hotellissa on esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille sopivia huoneita, on hotellin selvitettävä pelastussuunnitelmassa, kuinka heidän poistumisensa hätätilanteessa on järjestetty. Kartoituksen jälkeen tehdään toimenpidesuunnitelmat riskien vähentämiseksi. Tulipalotilanteessa palon aikainen havaitseminen ja tehokas alkusammutus ovat tärkeimpiä keinoja pyrittäessä vähentämään palovahinkoja. Automaattinen paloilmoitin on hotelleissa ainoa riittävän hyvin ja varmasti toimiva palonhavaitsemisjärjestelmä. Automaattiset sammutuslaitteistot hotellihuoneissa ovat myös yleistymässä. Henkilökunnan tulisi osana turvallisuuskoulutusta harjoitella alkusammutusta. Tulipalossa minkälainen opastuksen puute tahansa voi johtaa suuriin henkilö- ja aineellisiin vahinkoihin. Tilannetta pahentavat sekasorto ja paniikki sekä savun vaikutukset. Tästä syystä on asiakkaiden opastamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Varsinkin kansainvälisessä matkailussa korostuvat turvallisuustekijät. Ne ovat osa majoitusliikkeen ja kokous-, kylpylä- ja kongressihotellin kilpailukykyä. 1. Asiakkaat eivät tunne rakennusta ja poistumisteitä Toimintaohjeet ja poistumiskartta on oltava esillä hotellin sisääntuloaulassa ja majoitushuoneissa. Huoneissa luonteva sijoituspaikka on majoitushuoneen ovi. Toimintaohjeen tulisi olla helposti näkyvillä, ja mikäli asiakkaina on ulkomaalaisia, myös riittävän monena kieliversiona. Poistumiskartta on oltava myös jokaisessa majoituskerroksessa. 2. Asiakkaat nukkuvat Nukkuva ihminen ei tiedosta, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Savu, häly tai ihmisten liikkuminen eivät välttämättä herätä heitä. Alkoholin nauttiminen saattaa osaltaan vaikeuttaa heräämistä ja vaikuttaa siihen, että henkilö on herätessään hämmentynyt ja epävarma. Automaattisten paloilmoittimien ja sammutuslaitteiston asentaminen majoitustiloihin parantaa oleellisesti pelastautumista, samoin palo-osastoinnin toimivuus ja palo-ovien varustaminen automaattisilla sulkijalaitteilla. Majoitusliikkeissä on oltava selkeät ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen puhelimen vieressä. Henkilökunnan on harjoiteltava asiakkaiden sisäistä hälyttämistä (esim. palokello, tv-järjestelmä, kuulutuslaitteisto, ovelta ovelle) ja opastamista säännöllisesti osana turvallisuuskoulutusta. Mikäli majoitusliikkeessä on ulkomaisia asiakkaita, on sisäinen hälyttäminen tehtävä tarvittavilla kielillä. Jos hotellissa on useita osastoja, kuten ravintola, aulabaari/pubi, yökerho, saunaosasto, on näille laadittava omat pelastussuunnitelmansa tai ne on käsiteltävä yrityksen pelastussuunnitelmassa omista lähtökohdistaan. 16
3. Huoneiden ja tilojen suuri määrä ja suuri samanaikainen henkilömäärä Suuressa hotellissa saattaa olla samanaikaisesti satoja asiakkaita. Jos mukaan lasketaan mahdolliset juhlakerroksen tilaisuudet, yhteenlaskettu asiakasmäärä voi nousta erittäin suureksi. Korkeat, monikerroksiset rakennukset ovat erityinen haaste pelastustoimelle (mm. palotikkailla ei yletytä yläkerrosten majoitushuoneisiin). Nämä tekijät on otettava huomioon yrityksen pelastussuunnitelmassa. Majoitusliikkeessä, sekä asiakas- että muissa tiloissa, tulee olla riittävästi asianmukaisia alkusammutusvälineitä (kuten pikapaloposteja, käsisammuttimia, sammutuspeitteitä). Sammuttimet tulee sijoittaa siten, että ne ovat helposti otettavissa käyttöön. Majoitusliikkeessä tulee myös olla toimiva savunpoistojärjestelmä. 4. Erikoistilanteet esimerkiksi juhlakerroksessa ja kabineteissa Asiakkaiden juhlatilaisuuksissa, kuten häissä, vuosijuhlissa jne. saatetaan koristelussa käyttää materiaaleja, jotka lisäävät palovaaraa. Usein koristelussa käytetään kynttilöitä. Palovaaran minimoimiseksi tulee koristeiden materiaaleihin ja sijoitteluun kiinnittää erityistä huomiota. Juhlakerroksessa tai yksityistilaisuudessa saattaa olla suuri asiakasjoukko yhtä aikaa koolla. Poistumisteiden opasteet, sisäisen hälytyksen antaminen ja mahdollisessa hätätilanteessa asiakkaiden opastaminen ovat asioita, joihin yrityksen tulee ottaa kantaa riskikartoituksessa. 5. Palovaroitinsäännökset Pelastuslaki täsmentää palovaroittimeen liittyviä velvoitteita. Pelastuslain mukaan majoitustilat on varustettava palovaroittimella tai muulla laitteella, joka mahdollisimman aikaisin havaitsee alkavan tulipalon ja nopeasti hälyttää asiakkaat. Majoitustiloissa hälytys on toteutettava niin, että vaarassa olevat kuulevat hälytyksen. Palon mahdollisimman aikainen havaitseminen edellyttää yleensä savu- ja palokaasuihin reagoivien ilmaisimien käyttöä sen sijaan, että käytettäisiin ainoastaan lämmönnousuun reagoivia ilmaisimia. Palovaroitinsäännöksen tarkistaminen aiheuttaakin käytännössä suojauksen uudelleen arvioinnin erityisesti niissä majoitustiloissa, joissa on pelkät lämpöilmaisimin varustetut paloilmoittimet. Asia todetaan viimeistään palotarkastuksessa. Palovaroittimia koskevat määräykset tulivat voimaan 1.1.2004 alkaen. 6. Sisustusmateriaalit Majoitushuoneissa on vuodevaatteiden ja muiden tekstiilien ja sisustusmateriaalien oltava vaikeasti syttyviä. Juhlakerroksissa ja tilaisuuksissa tulisi välttää herkästi syttyviä koristemateriaaleja. Mikäli koristeina on kynttilöitä, on niiden paloturvallisuuteen ja valvontaan kiinnitettävä erityistä huomiota. 7. Huoneistohotelli Jos huoneistohotellin huoneissa on keittiö (sähkö- tai kaasuliesi), on tämä otettava huomioon turvaohjeissa. Huoneistohotellin valvonta henkilökunnan taholta saattaa olla vähäisempää, joten turvavarustelun täytyy olla riittävä. 8. Asiakasturvallisuus Yrityksessä on myös pohdittava, miten asiakasturvallisuus on järjestettävä. Näitä asioita ovat esimerkiksi: miten kontrolloidaan/tunnistetaan henkilöt, jotka pääsevät hotellikerroksiin, saunatiloihin tai muihin asiakastiloihin asiakkaiden tunnistaminen, mikäli avaimet luovutetaan vastaanotosta asiakkaiden tunnistaminen aamiaiselle saavuttaessa kulunvalvonta pysäköintitilassa tai -hallissa Tarvittavan ohjeistuksen laajuus on yrityskohtaista. Yrityksessä on oltava asiakasturvallisuusasioista yhteiset käytännöt, ja on varmistettava, että koko henkilökunta tuntee ne ja toimii sovittujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli käytetään kameravalvontaa, on muistettava, että valvonnasta ja sen toteuttamistavasta on ilmoitettava näkyvästi, esim. kulkuyhteyden läheisyydessä. Kameravalvontaa käytettäessä on syytä tutustua lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Myös yksityiset vartiointiliikkeet tarjoavat turvapalveluita yrityksille. 17
4 TURVALLISET OHJELMAPALVELUT Ohjelmapalveluiden tarjonta on viime vuosina yleistynyt nopeasti kaikkialla Suomessa. Turvallisuuden varmistamiseksi palveluiden tuottajan kannattaa tehdä toimintojen riskikartoitus arvioimalla tuottamaansa palveluun liittyvät erityisriskit. Erilaisten ohjelmapalveluiden turvallisuudesta vastaa palvelun järjestäjä, osallistujilta ei samaa osaamista vaadita. Ohjelmapalveluiden turvallisuus on osa palvelun laatua. Turvallisuus lisää myös asiakastyytyväisyyttä. Palvelujen turvallisuutta valvovat Kuluttajavirasto ja lääninhallitukset yhdessä kuntien terveystarkastajien kanssa. Kuluttajavirasto on laatinut ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2003). Ne koskevat seikkailu-, elämys-, luonto- ja liikuntapalveluja, joita tehdään niin maastossa, ilmassa, vesillä, huvipuistoissa kuin luontosafareillakin. Ohje perustuu kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettuun lakiin (75/2004). Ohjeissa korostetaan palvelun tarjoajan oma-aloitteellisuutta ja aktiivisuutta, huolellisuutta ja ammattitaitoa onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemisessä. Ohjeiden tarkoituksena on määrittää ohjelmapalveluiden turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, lisätä ohjelmapalveluiden turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja tapaturmia. 1. Kuka vastaa? Vastuussa palvelusta on palveluiden tarjoaja: yritys, järjestö, yhdistys tai yksittäinen henkilö. Aina ei ole aivan selvää, onko palvelu tarjottu yritystoimintana vai harrastekerhon toimesta. Usein palvelun tuottamiseen käytetään myös alihankkijoita. Vastuun asiakkaan suuntaan kantaa kuitenkin aina se, joka tarjoaa palvelua asiakkaalle. Vastuuta ei voi siirtää alihankkijalle eikä asiakkaille. Vuonna 2004 voimaan tulleen lain mukaan palvelun tarjoaja vastaa tuotteen turvallisuudesta vaikka palvelusta ei otetakaan maksua. Lain soveltamisalalla ovat esim. kuntien ja seurakuntien tarjoamat palvelut. Lain soveltamisalan ulkopuolella ovat vain yleishyödylliset yhdistykset, esim. urheiluseurat, jotka tarjoavat palveluja vain jäsenilleen. 2. Markkinointi Turvallisuusasiat pitää ottaa huomioon jo markkinointimateriaaleissa. Asiakkaiden tulee ymmärtää esitteestä, miten vaativan tasoiseen toimintaan he ovat osallistumassa. Asiakkaille tulisi antaa palvelusta ennakkotietoja kaikilla tarvittavilla eri kielillä, jotta myös ulkomaalaiset osallistujat saavat oikean kuvan palvelusta ja ohjelmasta. Tiedon perusteella palvelun halunneet voivat etukäteen arvioida, soveltuuko ohjelma heidän kunnolleen ja taidoilleen. Esimerkiksi mainosten kuvien täytyy olla oikeilta suorituspaikoilta ja kuvissa olevien seikkailijoiden täytyy käyttää turvavälineitä. 3. Turvallisuusasiakirja ja pelastussuunnitelma Ohjelmapalveluyritysten on laadittava turvallisuusasiakirja, jossa kartoitetaan palvelun riskit, luetellaan turvallisuudesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot ja toimenkuvat sekä esitetään varsinainen pelastussuunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy kirjanpito onnettomuus- ja läheltä piti -tilanteista. Hätätilanteiden varalta on oltava kirjalliset toimintaohjeet. Turvallisuusasiakirja voidaan yhdistää pelastuslainsäädännön edellyttämän pelastussuunnitelman kanssa. Kahta erillistä suunnitelmaa ei siis tarvita, vaan riittää, että on yksi turvallisuuteen liittyvä asiakirja, joka sisältää molempien viranomaisten edellyttämät asiat. Sen nimi voi olla joka turvallisuusasiakirja tai pelastussuunnitelma. Jos ohjelmapalvelu koostuu useasta toiminnasta tai suorituspaikasta, turvallisuusasiakirjan liitteenä tulee olla pelastussuunnitelma kunkin toiminnan tai paikan osalta. 4. Henkilökunta Henkilökuntaa on oltava riittävästi suhteessa toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä asiakkaiden määrään. Työntekijöillä on oltava soveltuva koulutus ja erikoisaktiviteettien ohjaajilla alan pätevyys mukaan lukien kieli-, ensiapupelastus- ja alkusammutustaidot. Koko henkilökunnalle pitää järjestää turvallisuuskoulutusta ja valmiusharjoitus vähintään kerran vuodessa. 18
5. Viranomaisvalvonta Kuluttajaviraston laatimat ohjeet osoittavat ne vähimmäisvaatimukset, joiden mukaisesti viranomainen, lähinnä kunnan terveystarkastaja, tarkastelee palvelujen turvallisuutta. Tarkastuksissa saattaa olla mukana myös henkilö aluepelastuslaitoksesta, kunnan rakennustarkastaja tai työsuojeluviranomainen. Joskus paikalle tulee myös lääni- ja keskusvirastotason viranomaisia. Tarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja, ja jo tarkastuksen aikana palvelun tarjoajan kanssa sovitaan, mihin turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin yrityksessä ryhdytään ja millä aikataululla. Yrittäjältä vaaditaan kirjallista selvitystä silloin, jos palvelussa on suuria turvallisuuspuutteita. Kuluttajavirasto voi määrätä vaarallisen palvelun suorituskieltoon. Jos palvelu saattaa aiheuttaa vakavan terveysvaaran, voi kunnan terveystarkastaja keskeyttää toiminnan heti. Jos on tapahtunut onnettomuus tai vakava läheltä piti -tilanne, yrityksen on ilmoitettava siitä kunnan terveystarkastajalle tai Kuluttajavirastoon. 6. Onnettomuustapaukset Onnettomuustapauksessa on ryhdyttävä pelastustoimiin ja hälytettävä apua (pelastuslaitos 112 ja poliisi 10022). Muutoin yrityksessä toimitaan pelastussuunnitelman ja kullekin toiminnolle laaditun hätätilanneohjeen mukaan. Elinkeinonharjoittajan pitää ensi tilassa ilmoittaa tapahtuneesta kunnan terveystarkastajalle. Mahdollisessa vahinkotapauksessa asiakkaalla saattaa olla vahingonkorvausvaateita elinkeinonharjoittajaa kohtaan. Sen vuoksi on varmistettava, että yrityksen vastuuvakuutukset ovat kunnossa. Onnettomuus saattaa myös johtaa poliisitutkintaan, mikäli vahinkoa kärsinyt tekee asiasta ilmoituksen tai tapahtuma on johtunut teosta, joka on virallisen syytteen alainen. 7. Ohjeet Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2003) on tulostettavissa pdf-tiedostona Kuluttajaviraston kotisivulta www.kuluttajavirasto.fi >Julkaisut ja lomakkeet > Tuoteturvallisuuden valvontaohjeet. Ohjeita voi myös tilata puhelimitse numerosta (09) 7726 7571 tai noutaa Kuluttajaviraston asiakaspalvelusta, Haapaniemenkatu 4 A 7 krs, 00530 Helsinki. Ohje on maksuton. Kotisivuilta www.kuluttajavirasto.fi > Kuluttajalle > Tuoteturvallisuusvalvonta > Turvallisuusvinkkejä saa myös seikkailu- ja elämysmatkalle osallistuvalle (asiakkaalle) laadittuja ohjeita. Ohje on tulostettavissa pdftiedostona. 8. Turvallisuusasiakirjan sisältö 8.1. Turvallisuudesta vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä yleinen turvallisuuden valvonta, suunnittelu ja ohjeistus henkilökunnan koulutus ja harjoituttaminen alkusammutus- ja ensiapuvälineistä vastaaminen pelastusteiden kulkukelpoisuuden valvonta. onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden raportointi ja seuranta 8.2. Työntekijöiden toimenkuvat henkilön nimi tai asema ja yhteystiedot tarvittaessa ohjaajan ammattitaito, koulutus tai lajiliiton osoittama pätevyys tehtävien määrittely tehtävät onnettomuustilanteissa 8.3. Osallistujat ja osallistujaryhmät osallistujien yhtäaikainen enimmäismäärä suorituspaikoilla mahdolliset ikä-, kunto-, taito- ym. vaatimukset ja - rajoitukset osallistujien varustautuminen (millainen vaatetus, kengät ym. vaaditaan) osallistujien opastaminen (turvallisuusvälineiden ja henkilönsuojainten käyttö, hätätilanteissa toimiminen) 8.4. Rakennukset ja rakenteet tarkastuksesta ja huollosta vastaavan nimi ja yhteystiedot lista rakennuksista ja rakenteista kartta tai piirros rakennusten ja rakenteiden sijainnista tarkastus ja huolto: huoltosuunnitelma (milloin tarkastetaan ja huolletaan) huoltopäiväkirja piirustusten ja lujuuslaskelmien sijainti poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt paloturvallisuus (luettelo palokalustosta: esim. palovaroittimet, sammuttimet ja sammutuspeitot sekä niiden sijainti) suoritetut palotarkastukset (merkitään esim. päiväkirjaan) 19
8.5. Turvallisuusvälineet ja henkilönsuojaimet vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot lista turvallisuusvälineistä ja henkilönsuojaimista sekä niiden säilytyspaikka tarkastus ja huolto: huoltosuunnitelma (milloin tarkastetaan ja huolletaan) huoltopäiväkirja kiipeily- ja laskeutumisvälineiden käyttöpäiväkirja (eri kuin päiväkirja) 8.6. Muut välineet ja varusteet (esim. urheiluvälineet, koneet ja laitteet) vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot lista välineistä ja varusteista sekä niiden säilytyspaikka tarkastus ja huolto huoltosuunnitelma (milloin tarkastetaan ja huolletaan) huoltopäiväkirja 8.7. Riskien arviointi ja turvallisuuden suunnittelu mitä vaaroja on (fyysiset ja psyykkiset vaarat)? mitä vaaroista voi seurata? vaaran tapahtumisen todennäköisyys ja vakavuus (jos selvittäminen tarkoituksenmukaista) toimenpiteet vaarojen poistamiseksi tai tapaturmien ja onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi (esim. turvallisuusvälineiden ja henkilönsuojainten käyttö, osallistujien opastus, olosuhderajoitukset, oppaiden perehdytys ja toiminta) tapaturman tai onnettomuuden jälkeen tehtävät toimenpiteet (jälkihoito, tiedottaminen, viranomaisille ilmoittaminen, raportointi, korvaukset) 8.8. Toimintaohje onnettomuus- ja hätätilanteita varten keinot ja ohjeet avun hälyttämisestä ja varajärjestelmästä työnjako ja johtamisvastuu toimintajärjestys ja ensiavun antaminen luettelo ensiapuvarusteista ja pelastusvälineistä sekä niiden sijainti evakuointisuunnitelma etsintäsuunnitelma hätätilannekoulutuksen päiväkirja 8.9. Toimintaohje tulen käsittelyyn tulen käsittely sisätiloissa: lämmittämiseen liittyvät vaarat kynttilöihin ja muihin valaisinlaitteisiin liittyvät vaarat öljy- tai nestekaasulaitteiden käsittely toiminta tulipalon syttyessä toiminta tunnettaessa kaasun hajua toiminta häkämyrkytystilanteessa tulen käsittely ulkona: nuotion sytyttämiseen liittyvät vaarat ja rajoitukset (esim. metsäpalovaroituksen aikana) erilaisiin keittimiin liittyvät vaarat (esim. sprii-, bensiini- ja kaasukeittimet) toiminta tulipalon syttyessä 8.10. Onnettomuuskirjanpito ja onnettomuuden syyn tutkinta onnettomuudet ja vakavat läheltä piti -tilanteet kuvaus onnettomuuskirjanpidon ja -tutkinnan järjestämisestä tapausilmoituslomakkeen täyttäminen ja lomakkeen palauttaminen vastuuhenkilölle onnettomuuden analysointi (esim. mitkä tekijät johtivat onnettomuuden syntymiseen) vastaavien tapausten varalta ennalta ehkäisevien toimenpiteiden miettiminen ja toimeenpaneminen sekä vastuuhenkilön nimeäminen ja aikataulun tekeminen toimenpiteiden toteuttamiseen tapauksesta tiedottaminen (vastuuhenkilö ja tiedottamistapa) tapauksesta ilmoittaminen (Kuluttajavirasto, työsuojelupiiri, poliisi, vakuutusyhtiö) 8.11. Erilliset pelastussuunnitelmat yksittäisistä toiminnoista ja/tai suorituspaikoista Ohjelmapalvelun laajuus määrää turvallisuusasiakirjan tarkkuuden ja sen, tarvitaanko erillisiä pelastussuunnitelmia. 9. Yhteenveto asiakirjoista 1. Markkinointimateriaali, esim. mainokset, esitteet (vapaaehtoinen) 2. Osallistujille annettavat ennakkotiedot (pääsääntöisesti yli neljä tuntia kestäviin ja valmistautumista, varusteita, fyysistä tai psyykkistä kuntoa tai taitoa vaativiin ohjelmiin osallistuville) 3. Osallistujien terveystietolomake (vapaaehtoinen) 4. Turvallisuusasiakirja (katso kohta 8), jonka liitteeksi riskien arviointi erilliset pelastussuunnitelmat, jos ohjelmapalvelu koostuu useammasta toiminnasta ja/tai suorituspaikasta erityistä huolellisuutta suunnitelman laatimiseen tulee kiinnittää suuririskisiä toimintoja sisältävissä ohjelmapalveluissa 20
lomake, johon työntekijät merkitsevät nimikirjoituksensa ja päivämäärän, milloin turvallisuusasiakirja on luettu 5. Turvallisuuskoulutuksiin ja -harjoituksiin osallistuminen (lomake, johon merkitään koulutuksen päivämäärä, aiheet, osallistujat ja koulutuksen tai harjoituksen johtaja) 6. Huoltosuunnitelmat rakennukset ja rakenteet turvallisuusvälineet ja henkilönsuojaimet koneet ja laitteet muut välineet ja varusteet 7. Päiväkirja, johon merkitään mm. rakennusten ja rakenteiden tarkastukset ja huollot turvallisuusvälineiden ja henkilönsuojainten tarkastukset ja huollot koneiden ja laitteiden tarkastukset ja huollot muiden välineiden ja varusteiden tarkastukset ja huollot palotarkastukset muut asiat, esim. asiakkaiden tai osallistujien määrät, erityisryhmät 8. Kiipeily- ja laskeutumisvälineiden käyttöpäiväkirja (tarvittaessa) 9. Onnettomuuskirjanpito tapahtuneet onnettomuudet ja tapaturmat vakavat läheltä piti -tilanteet Lähde: Kuluttajavirasto 21
5 UIMAHALLIEN JA KYLPYLÖIDEN TURVALLISUUS Kuluttajavirasto on laatinut ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002). Ohjeiden tarkoituksena on määrittää uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, lisätä uimahallien turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja tapaturmia. Omaehtoinen riskeihin varautuminen lisää turvallisuutta ja takaa jokapäiväisen toiminnan jatkuvuuden. Turvallisuus lisää myös asiakastyytyväisyyttä. Ohjeita sovelletaan uimahallien, uimaloiden, kylpylöiden, vesipuistojen, hotellien, virkistymis-, kuntoutus- tai hierontalaitosten, palvelutalojen, laivojen ja muiden vastaavien kohteiden uima-altaiden ja oheistilojen turvallisuuden määrittämiseen. Jatkotekstissä näistä kaikista käytetään nimitystä uimahalli. 1. Kuka vastaa? Uimahallin turvallisuudesta vastaa ja sitä valvoo ensisijaisesti palvelun tuottava toiminnanharjoittaja. Vallitsevat olosuhteet ja käyttäjien lukumäärä on otettava huomioon arvioitaessa tarvetta valvonnan tehostamiseen. Toiminnanharjoittajan on valvottava, että pienillä lapsilla ja erityisryhmillä on mukanaan huoltaja tai henkilö, joka vastaa lapsen tai erityistä huolenpitoa vaativan henkilön oleskelusta ja valvonnasta. Valvontaviranomaiset ovat Kuluttajavirasto, lääninhallitus ja kunnan valvontaviranomainen (käytännössä kunnan terveystarkastaja). 2. Vähimmäisvaatimukset Uimahallin on oltava kulloinenkin käyttäjäryhmä ja käyttäjien lukumäärä huomioon ottaen joka hetki turvallinen. Uimahallin palvelujen käyttäminen ei saa olla vaaraksi palveluja käyttävän asiakkaan terveydelle tai omaisuudelle. 3. Käyttötarkkailu, käyttöpäiväkirja ja määräaikaistarkastukset Käyttötarkkailu on jatkuvaa olosuhteiden ja turvallisuustason seurantaa. Käyttötarkkailua on suoritettava päivittäin ainakin ennen asiakkaiden päästämistä tiloihin sekä huippukuormitusten aikana. Uima-allasalueen käyttötarkkailusta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään päivittäinen rutiinitarkastus, kävijämäärä sekä uima-altaan erityiskäytön ajankohdat (esim. vauvauinti, terapiaryhmät). Lisäksi laitteiden toimintahäiriöt ja sattuneet tapaturmat sekä läheltä piti - tapaukset merkitään käyttöpäiväkirjaan. Uimahallilla tulee olla kirjallinen suunnitelma määräaikaistarkastusta vaativista kohteista ja tarkastusten ajankohdista. Määräaikaistarkastuksen ajankohta sekä tarkastuksen sisältö vaihtelevat käytettävien laitteiden tyypin, laitteiden iän, materiaalien, käyttäjäryhmien (esim. vammaiset, vanhukset, vauvat) sekä käyttöasteen yms. tekijöiden mukaan. 4. Rakenteet Tiloissa on käytettävä turvallisia, hygieenisiä, korroosionkestäviä ja helposti puhdistettavia pintamateriaaleja. Allasosaston lattioissa ei saa olla muita kuin veden poistamiseen tarvittavia aukkoja ja välttämättömiä huoltoaukkoja. Kuluttajaviraston ohjeissa annetaan ohjeita mm. ritilöistä, rakenteiden kulmista ja ulkonemista, liukkaudesta ja sen torjunnasta, sisustuksessa käytettävistä väreistä, tikkaista, portaista, kaiteista, käsijohteista ja vedenpoistoaukoista. 5. Valvomo, valvontapaikka Uimahallin valvomosta tai muusta valvontapaikasta tulee olla esteetön näkyvyys altaille. Valvontaa voidaan tehostaa kameravalvonnalla erityisesti kohteisiin, joihin ei ole suoraa näköyhteyttä valvomosta tai valvontapaikasta. Jos käytetään kameravalvontaa, tulee huolehtia siitä, että 22