Työturvallisuuskeskus TTK Sähköalojen työalatoimikunta Työturvallisuusohje STO 5/2009 8.10.2009 Korvaa: Laatija: Jukka Tamminen Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Työsuojelu sähköaloilla Työskentely yhteisillä rakennustyömailla Tietoliikenne Sähkön jakelu Sähköasennus 1. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta Valtioneuvoston asetuksessa nro 205/2009 on esitetty rakennustöitä koskevat turvallisuusvaatimukset. Päätöstä sovelletaan laajasti varsinaisten talonrakennustöiden lisäksi myös muihin rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotöihin, esimerkiksi rakennusten sähkölaitteistoihin ja erilaisiin johtoverkostoihin kohdistuviin töihin. VNa 205/2009 3 Rakennushankkeen osapuolten yleiset velvollisuudet Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Päätoteuttajan (pääurakoitsija ) on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet. Soveltamisalaan kuuluva suunnittelu voidaan jakaa tuotesuunnitteluun sekä tuotannon- ja työnsuunnitteluun. Tuotesuunnitelmia ovat mm. sähkö- ja LVI-suunnitelmat. Tuotannonsuunnittelu sisältää käytössä olevien resurssien osoittamisen ja niiden ajoituksen. Työnsuunnittelu on yksittäisten hankkeiden, toimintojen ja töiden suunnittelua. Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori ja rakennuttamistehtävät Rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori. Turvallisuuskoordinaattorin on huolehdittava 5-9 :ssä tarkoitetuista turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevista toimenpiteistä. Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että turvallisuuskoordinaattorilla on riittävä pätevyys, asianmukaiset toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia kyseessä olevasta rakennushankkeesta. Rakennuttajan on varmistettava, että turvallisuuskoordinaattori huolehtii tälle kuuluvista tehtävistä.
2. Osapuolten välinen yhteistyö työmaalla Hankkeen osapuolia ovat rakennuttaja, suunnittelija, päätoteuttaja ja työnantaja (urakoitsija) sekä itsenäinen työnsuorittaja. Itsenäinen työnsuorittaja on henkilö, joka työskentelee toimeksiannon perusteella omaan lukuunsa ilman apulaisia olematta työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa tai työnantaja. Rakennushankkeen toteuttamisessa mukana olevien osapuolten on yhdessä ja kunkin omalta osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Velvollisuudet työn vaarojen ehkäisystä ja torjunnasta ulottuvat siis työn koko vaikutuspiiriin, joka voi olla laajempi kuin varsinainen työmaa tai ajoittua vielä suoritusajankohdan jälkeenkin. Omien työsuojeluvelvoitteiden hoitamisen lisäksi eri osapuolten edellytetään toimivan yhteistyössä turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Yhteistyön tärkeä osa on antaa riittävästi tietoa muille hankkeen osapuolille omista suunnitelmista ja meneillään olevista töistä. Käytännössä on tarkoituksenmukaista, että valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettujen tehtävien hoitaminen annetaan nimetyn, riittävin toimivaltuuksin varustetun henkilön hoidettavaksi. Tehtävien menestyksellinen hoito edellyttää toimivaltuuksien lisäksi myös asianmukaista koulutusta ja opastusta työsuojelutehtäviin. Päätoteuttajalla on yleinen velvollisuus valvoa, että kaikki työnantajat huolehtivat omista velvoitteistaan. Tietojen antaminen työmaan olosuhteista sekä opastuksen ja ohjeiden antaminen on erityisen tärkeää aliurakointitilanteessa. Päätoteuttajan on varmistettava, että työpaikalla työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja tämän palveluksessa olevat työntekijät saavat tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kulloinkin kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä. Kaikkien työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on tiedotettava muille osapuolille tiedossaan olevista haitta- ja vaaratekijöistä. Perinteisen pääurakoinnin rinnalle on tullut muitakin rakennushankkeen toteutusmuotoja. Esimerkiksi keskenään samanarvoisten urakoitsijoiden suorittama rakennustyö. Tällöin rakennuttaja voi itse huolehtia tarvittavasta valvonnasta, eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisesta sekä laatia työmaata varten sellaiset menettelytavat ja säännöt, joita se edellyttää urakoitsijoiden noudattavan. Rakennuttaja voi myös asettaa jonkun urakoitsijoista sijaansa huolehtimaan päätoteuttajan tehtävistä. Jollei sellaista ole nimetty, toimii rakennuttaja päätoteuttajana. Työnantajan ja työntekijän yhteistoiminta työpaikalla on järjestettävä työsuojelun valvontalain, yt-lain ja työmarkkinajärjestöjen yleissopimuksen mukaisesti. Työturvallisuuskeskus TTK 2 (9)
3. Osapuolten työsuojelutehtävät Rakennuttaja (työn tilaaja) tai hankkeesta vastaava Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on laadittava rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja, joka sisältää hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset turvallisuustiedot. Turvallisuusasiakirja on tarpeen mm. alihankkijoille töiden ennakkosuunnittelua ja urakkatarjousten tekemistä varten. Jo suunnitteluvaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Samoin on meneteltävä suunniteltaessa töiden ja työvaiheiden ajoitusta. Vaikka töiden yhteensovittamisesta työmaalla vastaa päätoteuttaja, on rakennuttajankin omalta osaltaan huolehdittava töiden ajoituksen asianmukaisuudesta (esim. urakka-ajat). Silloin kun valmistellaan rakentamista erillisinä urakoina ilman pääurakoitsijaa, on huolehdittava päätoteuttajalle kuuluvien tehtävien hoitamisesta ja nimettävä työmaan vastuuhenkilö tai nimettävä joku urakoitsijoista päätoteuttajaksi. Päätoteuttaja Päätoteuttaja on pääurakoitsija tai sellaisen puuttuessa rakennuttaja tai rakennuttajan tehtävään asettama muu taho, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta. Päätoteuttaja on velvollinen mm. huolehtimaan työmaan yleisjohdosta ja eri osapuolten yhteistoiminnan järjestämisestä. Jokaisella rakennustyömaalla on oltava nimetty päätoteuttaja rakennushankkeen toteutustavasta riippumatta. Päätoteuttajan on nimettävä rakennustyön johtoa varten palveluksessaan oleva, tehtävien edellyttämän pätevyyden omaava vastuuhenkilö ja tarvittaessa hänelle sijainen. Säädöksellä ei ole vaikutusta rakennusasetuksessa tarkoitetun vastaavan työnjohtajan asemaan, vaikka molempia tehtäviä hoitaakin usein sama henkilö. Turvallisuussuunnitelma Päätoteuttaja laatii rakentamisen toteuttamista varten turvallisuussuunnitelman. Ennen rakennustyön alkua on eri töiden ja työvaiheiden ajoitus ja yhteensovittaminen suunniteltava siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja haittaa aiheuttamatta työntekijöille tai työn vaikutuspiirissä oleville. Erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävät työt tulee ottaa suunnitelmassa huomioon. Suunnittelussa noudatetaan ns. jatkuvan suunnittelun periaatetta, jolloin suunnittelu tarkentuu työn etenemisen mukaan. Päätoteuttaja saa suunnittelua varten tarvitsemansa tiedot eri urakoitsijoilta. Turvallisuuden kannalta keskeistä on, että työmaalle syntyy heti alusta alkaen turvallisia työtapoja korostava ilmapiiri. Muun muassa turvallisuussuunnitelman kautta päätoteuttaja viestii muille urakoitsijoille suhtautumisestaan turvallisuusasioihin ja niiden valvontaan. Työturvallisuuskeskus TTK 3 (9)
Turvallisuussuunnitelmassa huomioon otettavia ja sovittavia asioita ovat esim. 1. Sellaiset toiminnot, joista voi aiheutua vaaraa muille samoissa tiloissa tai samalla työalueella työskenteleville, kuten - työskentely toisten yläpuolella - kulkureittien tilapäinen sulkeminen - tilapäiset muutokset suojauksissa (aukot, kaiteet jne.) - maalien ja kemikaalien käyttö - purkutyöt - nosto- ja siirtotyöt (myös maapohjan kantavuus on selvitettävä) - elementtien, muottien ja suurten rakenteiden asennus - verkostotöissä pylväiden pystyttäminen ja poistaminen - räjäytys-, louhinta- ja kaivutyöt sekä kaivantojen tuenta - työhygieeniset erityiskysymykset (asbesti, pöly, melu tms.) 2. Töiden aikataulut sekä asennus- ja työjärjestykset 3. Yhteisten työvälineiden ja laitteiden käyttö, kuten - työ- ja tukitelineet sekä nostolaitteet - rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus 4. Yhteiset toimintatavat, kuten - havaituista vaaratekijöistä ilmoittaminen - aikataulumuutokset - eri osapuolten vastuut ja yhteydenpito - työmaan järjestelyt ja työmaa-alueen käyttö - hyväksytyt työmenetelmät ja laitteet. Suunnitelma on esitettävä kirjallisena ainakin keskeisiltä osiltaan. Rakennustyömaa-alueen käyttö Päätoteuttajan on tehtävä suunnitelma työmaa-alueen käytöstä. Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: henkilöstö- ja varastotilojen määrä ja sijainti koneiden ja laitteiden sijainti jännitteisten ilmajohtojen sijainti kaivu- ja täyttömassojen sijoitus rakennustarvikkeiden ja -aineiden lastaus-, purkaus- ja varastointipaikkojen sijoitus työmaaliikenne sekä sen ja yleisen liikenteen liittymiskohdat kulku-, nousu- ja kuljetustiet sekä niiden kunnossapito työmaan järjestys ja siisteys jätteiden kerääminen, poistaminen ja hävittäminen palontorjunta. Työmaa-alueen käytön suunnittelun keskeiset osat on esitettävä työmaasuunnitelmana, tarvittaessa rakennusvaiheittain. Työturvallisuuskeskus TTK 4 (9)
Turvallisuusjohtaminen rakennushankkeessa Päätoteuttajan velvollisuuksiin rakennustyön koordinoijana kuuluvat mm. seuraavat asiat: työmaan yleisjohto osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestäminen töiden ja toimintojen yhteensovittaminen työmaan turvallisuussuunnitelmasta johtuvien toimenpiteiden täytäntöönpano ja seuranta turvallisuussuunnitelman ajan tasalla pitäminen työmaa-alueen yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen. Turvallisuusjohtamista toteutetaan käytännössä esimerkiksi seuraavin keinoin: 1. Työmaa- ja urakoitsijapalaverit Turvallisuusasiat tulee sisällyttää kaikkiin työmaan yhteisiin palavereihin. Tällä tavoin turvallisuuteen liittyvät asiat kytketään luontevaksi osaksi muita työmaatoimintoja. 2. Perehdyttäminen ja opastus Perehdyttämis- ja työnopastusvaatimukset koskevat kaikkia rakennustyömaalla työskenteleviä riippumatta työskentelyjakson pituudesta. Urakoitsijat ja heidän työntekijänsä velvoitetaan osallistumaan työmaan yleisiin perehdyttämistilaisuuksiin. Urakoitsijoiden tulee huolehtia riittävän perehdyttämiskoulutuksen ja työnopastuksen järjestämisestä omille työntekijöilleen. Rakennustyön aikana työmaalle tuleville uusille työntekijöille on myös järjestettävä tarvittava perehdytys ja työnopastus. 3. Tiedottaminen On tiedotettava kaikista olennaisista muutoksista suunnitelmissa, aikatauluista, vaatimuksissa ja olosuhteissa ja varmistuttava siitä, että urakoitsijat tiedottavat muutoksista edelleen omille työntekijöilleen. 4. Turvallisuusmääräysten noudattaminen Työmaan alkuvaiheista lähtien on puututtava johdonmukaisesti ja päättäväisesti havaittuihin puutteisiin ja poikkeamiin. Tarvittavat korjaukset tehdään viivytyksettä. 5. Tarkastukset Tarkastustoiminnan organisoi päätoteuttaja. Työmaan luonteen ja laajuuden mukaan kaikille osapuolille on varattava mahdollisuus osallistua tarkastuksiin. Merkittävät urakoitsijat on velvoitettava olemaan mukana tarkastuksissa. 6. Turvallisuusmääräysten tuntemisesta ja ammattitaidosta varmistuminen Urakoitsijan tulee huolehtia siitä, että heidän työntekijänsä tuntevat työmaata koskevat turvallisuusmääräykset. Urakoitsijoilta tulee edellyttää, että heidän työntekijöillään on myös työtehtävien vaatima ammattitaito mahdollisine erityispätevyyksineen. Turvallisuusmääräysten tuntemista ja riittävää ammattitaitoa tulee edellyttää myös itsenäisiltä työnsuorittajilta. Työturvallisuuskeskus TTK 5 (9)
7. Työmaan siisteys ja järjestys Rakennustyömaan siisteydellä ja järjestyksellä on keskeinen merkitys työmaan työturvallisuudelle. Työmaalla tuleekin olla selvät säännöt siitä, miten kukin omalta osaltaan huolehtii järjestyksestä ja siisteydestä. Työmaalla ei voi olla ei kenenkään materiaaleja tai jätteitä. 8. Kulkutiet Erityisen tärkeää on varmistua siitä, että kulkuteillä ei ole esineitä, materiaaleja tai jätteitä kulkutiet eivät ole liukkaita kulkuteiden valaistus on riittävä kulkuteiden kantavuus on riittävä koneille ja materiaalikuljetuksille kulkuteiden putoamissuojaus on kunnossa kulkutiet sijoitetaan erilleen työn vaara-alueista lähellä olevat koneenosat on suojattu ylikulkusillat ovat kunnossa hätäpoistumistiet on merkitty ja kaikkien tiedossa jalankulku on erotettu muusta liikenteestä. 9. Telineet ja tikkaat Telineiden pystyttämistä, tarkastamista ja siirtämistä sekä tikkaiden käyttöä varten on luotava selkeät säännöt. Työmaatarkastuksissa kiinnitetään erityistä huomiota telineisiin sekä tikkaiden käyttöön. 10. Putoamissuojaus Putoamissuojaukset suunnitellaan aina etukäteen siten, että työkohteessa on asialliset putoamissuojaukset. Työntekijät on velvoitettava käyttämään turvavaljaita sellaisissa työkohteissa, joissa putoamissuojausta ei kohtuudella voida toteuttaa kaiteiden tai vastaavien rakenteiden avulla. Urakoitsijat ja itsenäiset työnsuorittajat Kukin työnantaja (urakoitsija) vastaa viime kädessä omien töidensä suunnittelusta, toteutuksesta, valvonnasta ja työntekijöiden turvallisuudesta, vaikka työmaan yleisjohto turvallisuussuunnitelmineen kuuluukin päätoteuttajalle. Urakka- ja muissa vastaavissa sopimuksissa tulee tämän vuoksi tarkoin huomioida työsuojeluun ja turvallisuussuunnitelmaan liittyvät asiat. Omia töitä koskevat suunnitelmat tulee laatia riittävän ajoissa, ja tarvittavat tiedot on annettava päätoteuttajalle turvallisuussuunnitelmaa varten. Vastuut ja vastuusuhteet tulee olla selvillä ennen töiden aloittamista. Jokaisen työnantajan (urakoitsijan) on nimettävä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten tehtävään pätevä vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön jatkuvaa läsnäoloa työmaalla ei edellytetä, vaan riittää, että tämä on helposti tavoitettavissa. Vastuuhenkilön tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa, ellei ko. työnantaja itse henkilökohtaisesti hoida tehtävää. Työntekijöille on annettava ennen työn aloitusta tiedot työmaan olosuhteista ja turvallisuutta tai terveyttä uhkaavista vaaroista sekä niiden torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Näitä asioita on käsiteltävä riittävän ajoissa ja asianmukaisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken, ja niistä on annettava työntekijöille asianmukainen työmaakohtainen perehdyttämiskoulutus. Työturvallisuuskeskus TTK 6 (9)
Työskentely yhteisellä rakennustyömaalla Työsuojeluun liittyvät seikat tulee kytkeä luonnolliseksi osaksi työsuoritusten muuta suunnittelua. Tarkoituksenmukaisessa turvallisuussuunnitelmassa otetaan huomioon työmaan luonne ja työsuorituksen laajuus. Mitä enemmän vaaratekijöitä työympäristöön liittyy tai mitä laajemmasta työsuorituksesta on kyse, sitä tarkemmin suunnittelussa on paneuduttava turvallisuuskysymyksiin. Yritystasolla työsuojelun toimintaohjelma antaa hyvän peruslähtökohdan työmaakohtaiselle turvallisuussuunnittelulle, joka voidaan aloittaa perusteellisella työmaan turvallisuus- ja terveysriskien kartoituksella. Kaikki tunnistetut riskit pyritään poistamaan etukäteen. Mikäli tämä ei kohtuudella ole mahdollista, tulee riskien vaikutus rajata mahdollisimman vähäiseksi. Työmaan suunnittelun toteutuksen kannalta on oman henkilöstön kanssa pidettävä ns. työmaan aloituspalaveri tärkeä. Tilaisuudessa käsitellään muiden työmaatoimintojen lisäksi myös työturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten yhteisen työmaan työsuojeluorganisaatio ja sen tehtävät päätoteuttajan ja/tai tilaajan turvallisuussuunnitelma urakoitsijan oma, ko. työkohdetta koskeva turvallisuussuunnitelma työmaan kunnossapito- ja työsuojelutarkastukset (omat ja päätoteuttajan) ja niihin osallistuminen päätoteuttajan ja urakoitsijan järjestämä opastus ja perehdytys työmaan järjestys ja siisteys tarvittavat ryhmä- ja henkilökohtaiset suojaimet ja niiden käyttö tulitöihin liittyvät kysymykset (luvat ja ohjeet) tehdyt asbestikartoitukset (varsinkin saneeraustyömailla) telineiden kunnon seuranta ja tikastyöskentelyn periaatteet puutteista ja laiminlyönneistä raportointi poikkeustilanteiden tunnistaminen ja ohjeet poikkeustilanteissa toimimisesta poistumistiet ensiapuun liittyvät kysymykset työmaan yhteiset ja omat palaverit ja niissä käsiteltävät työsuojelukysymykset työmaan omat ja yhteiset työsuojelutavoitteet henkilöstötilat, varastot ja purkauspaikat komennustyömailla lisäksi työkykyä ylläpitävä toiminta, vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet, työterveyshuollon järjestelyt, sairaudenhoito ja asunto-olot. Työmaakohtainen työsuojelusuunnitelma tulee tehdä kirjallisena. Tällöin sen seuranta on selkeämpää ja se on jaettavissa työmaan muille sidosryhmille ja myöhemmin työmaalle tulevalle omalle henkilöstölle. Suunnittelun, toteutuksen ja seurannan apuvälineet Toiminnan suunnittelemiseksi, suunnitelmien seuraamiseksi ja käytännön toiminnan helpottamiseksi voidaan käyttää yksinkertaisia muistilistoja ja lomakkeita, kuten työnopastuksen/perehdyttämisen muistilistaa luettelo kussakin työssä tarvittavista työ- ja suojavälineistä työtelineiden tarkastuspöytäkirjaa tikkaiden tarkastuspöytäkirjaa kunnossapitotarkastusten (viikkotarkastusten) pöytäkirjaa. Työturvallisuuskeskus TTK 7 (9)
Mikäli yrityksessä on laadittu omia työturvallisuusohjeita, tulee niitä hyödyntää ja tarpeen vaatiessa muokata kullekin työmaalle soveltuviksi. Yritystason turvallisuusohjeissa voidaan käsitellä mm. työsuojeluasioista vastaavan henkilön nimeämistä työsuojeluasiamiehen valitsemista työmaahan perehdyttämistä ja työnopastusta työsuojelukierrosten ja -tarkastusten järjestämistä ilmoitusten tekoa havaituista vioista ja puutteista sekä niiden korjaamista työmaan järjestystä ja siisteyttä paloturvallisuutta sähkölaitteita sähkötyöturvallisuutta jännitetöiden tekemistä työkalujen ja -koneiden käyttöä, kunnossapitoa ja hankintaa työtelineitä, tikkaita ja putoamisvaaralta suojautumista henkilönsuojaimia vaarallisia aineita, niiden hankintaa ja käyttöä sekä käyttöturvallisuustiedotteita yksintyöskentelyä ensiavun järjestelyjä ja toimenpiteitä tapaturmatilanteissa. Tapaturmien, läheltä piti -tapausten ja muiden vastaavien häiriötilanteiden tutkiminen on erittäin tärkeä toimenpide turvallisuuden jatkuvan parantamisen kannalta. Tämän vuoksi yrityksen turvallisuusohjeisiin tulisi sisällyttää myös ohjeet läheltä piti -tapauksista ja häiriötilanteista ilmoittamiseksi ohjeet sisäisen tapaturmailmoituksen täyttämisestä ohjeet tapaturmien, läheltä piti -tapausten yms. tilanteiden tutkimiseksi. 4. Työnaikainen turvallisuus Työmaakohtaisen työsuojelusuunnitelman noudattaminen Työmaan aloituspalaverissa käsiteltyjen ja noudatettavaksi sovittujen käytäntöjen täsmentäminen on usein vielä erikseen tarpeellista. Täsmentämistä vaativia asioita ovat esimerkiksi turvallisuussuunnitelman seurannan työnjakoon liittyvät kysymykset, kuten työsuojelun toteutumisesta vastaavan työnantajan edustajan erityistehtävät ko. työmaalla - hankkia (huom. myös käyttö- ja pystytysohjeet), tarkastaa ja hyväksyä oman henkilöstön pystyttämät telineet yms. rakenteet - varmistua ko. asennuskohteessa työskentelevien henkilöiden pätevyyksistä ja valmiuksista ja tarvittaessa huolehtia työnopastuksesta - laatia tarvittavat erityisohjeet - vastata tarvittavien erikoistyövälineiden (nostolaitteiden tms.) tilauksista ja kaluston kunnosta - toimia työsuojeluyhdyshenkilönä muihin urakoitsijoihin ja päätoteuttajaan päin Työturvallisuuskeskus TTK 8 (9)
kärkimiehen tai työsuojeluasiamiehen tehtävät - osallistua työsuojelukierroksiin - osallistua työmaan työsuojeluorganisaation toimintaan - huolehtia työsuojeluasioiden esilleotosta viikko- yms. palavereissa - arvioida ensiapuvalmius, henkilönsuojainten jne. kunto ja riittävyys - ylläpitää turvalliseen työskentelyyn kannustavaa asennetta työntekijän tehtävät - työntekijän tulee noudattaa yrityksen työsuojelun toimintaohjelmassa määriteltyjä toimintaohjeita ja ottaa erityisesti huomioon kyseessä olevan työkohteen erityismääräykset - työntekijän velvollisuus on huolehtia oman työnsä turvallisuudesta myös siten, että ei omalla toiminnallaan aiheuta vaaraa muille - työntekijän tulee ilmoittaa kaikista mahdollisista vaaratilanteista ja puutteista työvälineissä tai -olosuhteissa välittömästi työnantajan edustajalle - poistaa tai rajoittaa havaitsemansa vaaratekijä, mikäli se on mahdollista esim. toimintamahdollisuudet ja toimenpiteen laajuus huomioiden. Toiminnan jatkuva parantaminen Aloituskokouksissa käsitellään projektin toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat, aikataulut ja niiden edellyttämät muut toimenpiteet. Tämän lisäksi työmaan edetessä on syytä pitää työmaan laajuuden tai monitahoisuuden mukaan esim. viikoittain tai kuukausittain oman henkilöstön kesken yhteisiä tilaisuuksia, joissa käsitellään hankkeen etenemiseen liittyviä keskeisiä seikkoja, kuten seuraavan tarkastelujakson aikana tapahtuvia suurempia hankintoja projektin taloudellista tilannetta ilmenneitä hankaluuksia työsuojelu- yms. yhteistoiminnoissa sekä tulevan tarkastelujakson edellyttämiä erityistoimenpiteitä työsuojeluasioiden hoidossa erilaisten puutteiden tai virheiden toteamista ja korjaamista tarvittavaa erikoisosaamista ja koulutusta työvoimatarpeen ennustetta seuraavan tarkastelujakson aikana seurantaa sovittujen asioiden toteutumisesta ja vastuuhenkilöiden nimeämisestä. Palautteen saaminen projektin onnistumisesta on sekä motivaation että jatkuvan oppimisen ja toimintojen edelleen kehittämisen kannalta keskeinen tekijä. Projektin lopetuspalaveri tulisikin pitää heti, kun kaikki oleelliset projektin kulkua kuvaavat tekijät ovat selvillä. Mahdollisimman monen projektiin osallistuneen henkilön tulisi olla siinä mukana. Lopetuspalaverissa käsiteltäviä asioita voivat olla esim. aikataulujen toteutuminen ja mahdolliset myöhästymisen syyt yhteistyö ja tiedonkulku muiden osapuolten kesken projektin taloudellinen onnistuminen suunnitelmiin verrattuna havaitut puutteet omissa ja muiden toiminnoissa kehittämiskohteet vastaavia projekteja silmällä pitäen. Linkki: Turvallisesti raksalla Työturvallisuuskeskus TTK 9 (9)