Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 167/2011/1 Dnro LSSAVI/349/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2011 ASIA HAKIJA Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65100 Vaasa TOIMINTAA KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 18.11.2008 antamallaan päätöksellä nro 119/2008/4 myöntänyt Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristöluvan Pikku-Kerusnevan turvetuotantoon Ilmajoen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 67 ha. Päätöksen lupamääräykset 1 ja 2 kuuluvat seuraavasti: 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 12 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Tuomiluomaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemuksen liitteenä 14 olevasta suunnitelmakartasta, mittakaava 1:5 000 ja hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvenys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojaan on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentällä esiintyvät oikovirtaukset on estettävä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
2 Hakemuksen liitteinä olleiden suunnitelmien mukaan kuivatusvedet pumpataan Ison-Kerusnevan turvetuotantoalueen pintavalutuskentälle. HAKEMUS Vaskiluodon Voima Oy on 29.6.2010 toimittanut Länsi-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen, jonka mukaan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Ison-Kerusnevan pintavalutuskentän sijasta rakennetulle pintavalutus-imeytyskentälle. Samalla haetaan lupaa jatkaa tuotantoalueen kuntoonpanoa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Piku-Kerusnevan tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 60,6 ha. Yhtiö on saanut hankituksi Pikku-Kerusnevan pohjoispuolelta alueen, jonne kuivatusvedet voidaan johtaa painovoimaisesti ilman pumppausta. Tällöin vältetään ympärivuotinen pumppaus ja lisäkuormitus Ison- Kerusnevan pintavalutuskentälle. Laskuojan maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa veden johtamiseen alueelle. Yhtiö on tehnyt ilmoituksen pintavalutuskentän valmistumisesta Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle, joka on 21.5.2010 tarkistanut kentän ja todennut muutokset sellaisiksi, että niitä ei voida hyväksyä valvonnallisesti, vaan ne vaativat luvan muuttamisen. Tarkastuksella on sovittu, että Pikku- Kerusnevan kuntoonpanoa ei jatketa ennen kuin muutoshakemus on käsitelty. Ison-Kerusnevan pintavalutuskentän pinta-ala on 8,8 ha, mikä on 4,7 % tuotantoalueiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Pikku-Kerusnevan vesien johtaminen Ison-Kerusnevan pintavalutuskentälle edellyttää kentän korjaamista siten, että koko kentän pinta-ala on käytössä. Kentällä on vanhoja metsäojia. Uuden kasvillisuus-imeytyskentän pinta-ala on 4,5 ha, joka 4,8 % sen valuma-alueesta. Kentän itäosa on korkeammalla kuin muu alue. Kuivatusvedet jakautuvat vain noin 3 hehtaarin alueelle, mikä on 5,3 % tuotantoalueesta ja 3,2 % valuma-alueesta. Kenttä on vanhaa salaojitettua peltoa, jonka salaojat on yhdistetty kentän läpi kulkevaan ojaan asennettuun salaojaputkeen. Oja on tukittu moreenilla. Kentän länsi- ja keskiosassa turvepaksuus on yli 50 cm. Jako-ojan kohdalla turvetta on 30 cm ja kentän itäosa on hiekkaa tai hietaa. Alue on heinittynyttä vanhaa peltoa, jolla kasvaa pääosin koivua, mutta myös mäntyä. Kentän länsi- ja itäreunaan on kaivettu jako-ojat ja alue on kokonaan pengerretty. Vesi virtaa kentän pintakerroksissa ja haihtuu tai imeytyy salaojien kautta kohti mittapatoa, joka on kentän alaosassa. Imeytymisen osuuden arvioidaan olevan 10-30 % vesimäärästä. Osa kentällä imeytyneestä vedestä voi johtua penkereiden alitse, mutta pohjamaan heikon veden johtavuuden vuoksi määrä ei liene suuri. Kentän ylä- ja alapuolelta on otettu tarkkailunäytteitä kerran viikossa ajalla 15.4.-30.6.2010. Kentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden määrät vaihtelevat. Enimmäkseen tuleva virtaama on jonkin verran, enimmillään 40 %, suurempi kuin lähtevä. Joissakin tilanteissa tulovirtaama on
3 lähtövirtaamaa pienempi jopa niin, ettei tulovirtaamaa ollut lainkaan, mutta lähtövirtaama oli 34 l/s. Kasvillisuus-imetyskentälle laskevan ojan vesi on hyvin hapanta, minkä vuoksi veden fosforipitoisuus on alhainen. Vedessä on paljon humusta. Kentältä lähtevässä vedessä vain ammoniumtypen pitoisuus ja kemiallisen hapenkulutus olivat pienempiä kuin kentälle tulevassa vedessä. Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeammat kuin kentälle tulevassa vedessä. Myös veden ph nousi kentällä. Hakemuksen mukaan kentälle tulevien ja sieltä lähtevien kuormituksen välinen ero tasoittuu, koska kenttä haihdunnan ja imeytymisen vuoksi sitoo vettä. Hakijan mukaan kenttä on ollut toiminnassa vain lyhyen aikaa ja tarkkailua on tehty alkuvaiheessa, jolloin sen alueella vielä tehtiin täyttöjä ja penkereitä. Kentän alue on ollut poissa maatalouskäytöstä 20 vuotta, mutta alueella voi olla omaa kuormitusta, joka vähenee vähitellen. Kentän pinta-ala on riittävä. Se on täysin kasvittunut, pinnalla on turvekerros, pohjamaa on vettä läpäisevää ja alueella on salaojitus. Alueesta voi olettaa saatavan toimivan ja energiatehokkaan kasvillisuusimeytyskentän. Kuivatusvedet johdetaan uudelta kentältä laskuojaa pitkin Tuomiluomaan 3 km alempana kuin luvassa on määrätty. Tuomiluoman valuma-alue on noin 90 km 2, josta Pikku-Kerusnevan tuotantoalueen osuus on noin 0,7 %. Tuomiluoman vesi on tummaa, ravinteikasta ja ajoittain hyvin hapanta. Sitä kuormittaa maa- ja metsätalouden lisäksi myös Ison-Kerusnevan turvetuotantoalue, jonka pinta ala 123 ha. Hakemuksen mukaan Pikku-Kerusnevan turvetuotannon vaikutus kohdistuu ensisijaisesti laskuojaan ja Tuomiluoman latvaosiin. Tuotannosta ei aiheudu mainittavaa haittaa kalastukselle eikä Tuomiluoman puronvarsilehdoille. Vähäisen vesimäärän ja heikon veden laadun vuoksi Tuomiluomalla ei ole virkistyskäyttöä. Tuomiluoman pituus on noin 20 km ja se laskee Kyrönjokeen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on täydentänyt hakemusta 31.1.2011 kasvillisuusimeytyskenttää koskevilla tiedoilla, jotka on esitetty edellä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Ilmajoen kunnassa 7.3. 5.4.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 8.3.2011 Ilmajokilehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ilmajoen kunnalta ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
4 LAUSUNNOT HAKIJAN VASTINE Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että saatujen tietojen perusteella kenttä ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Suurin kuormitus aiheutuu kuntoonpanovaiheessa, jolloin kentän toimivuus on heikoimmillaan. Painovoimaisesti toimivat kentät ovat toiminnaltaan varmempia ja ympäristöystävällisempiä kuin pumppaukseen perustuvat. Sovitusta poiketen hakija ei ole hakenut vesinäytteitä kuin kuukauden ajan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastuksen jälkeen. Useammat näytteet olisivat antaneet paremmat mahdollisuudet arvioida kentän toimivuutta. Haettujen vesinäytteiden perusteella kenttä ei pidätä ravinteita eikä kiintoainetta, vaan lähtevän veden pitoisuudet ovat suurempia kuin tulevan veden. Vuoden 2010 tarkkailuraportin mukaan Ison-Kerusnevan pintavalutuskenttään pidättyi typestä keskimäärin 42 %, fosforista 61 % ja kiintoaineesta 83 %. Alueelle 27.4.2011 tehdyssä maastotarkastuksessa havaittiin, että kentän halki kulkeneen avo-ojan itäpuoli ei korkeutensa vuoksi ole tehollisessa puhdistuskäytössä. Suurin osa vedestä valui ojaa pitkin. Ojaan oli tehty hiekasta katkoja, jotka olivat syöpyneet pois. Hakemuksesta jää edelleen epäselväksi, kuinka salaojat vaikuttavat veden virtauksiin ja kuinka ravinnepitoista kentän maaperä on. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että ensisijaisesti hakemus on hylättävä ja kuivatusvedet on johdettava luvan mukaisesti Ison-Kerusnevan pintavalutuskentälle. Tehtyjen selvitysten perusteella ei ole voitu osoittaa, että kasvillisuus-imeytyskentällä saataisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaavaa puhdistustulosta. Ilmeisesti turvetuotantoalueelta tulevien vesien imeyttäminen peltoon aiheuttaa viljelyn aikana maahan kertyneiden ravinteiden vapautumisen vesistöön. Lupa voidaan kuitenkin myöntää, jos luvan saajalle asetetaan velvoite saavuttaa kentällä ympärivuotisesti vähintään 50 prosentin puhdistusteho kiintoaineen ja fosforin osalta. Lisäksi veden ph:n on oltava yli 5,5. Kentän toimivuutta on tarkkailtava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jos puhdistustehoa ei saavuteta kahden vuoden kuluessa, vedet on johdettava Ison- Kerusnevan pintavalutuskentälle. Vaskiluodon Voima Oy on vastineessaan todennut yhtyvänsä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemykseen painovoimaisesti toimivien kenttien paremmasta toimintavarmuudesta ja ympäristöystävällisyydestä verrattuna pumppaamoiden avulla toimiviin kenttiin. Erityisesti tämä korostuu talvella, jolloin painovoimaisesti
5 toimivilla kentillä vältetään pumppaamokenttien jäätyminen ja paksun jääkerroksen muodostuminen kentälle. Lisäksi pumppaamot ovat vähemmän energiatehokkaita ja niihin liittyy polttoaineen kuljetusta ja muuta huoltoa. Hakemuksessa esitetty alue on ainoa mahdollisuus painovoimaiseen kenttään Pikku-Kerusnevan vesien purkureitillä. Kenttää on parannettu ELY-keskuksen käynnin jälkeen keskusojan täytöllä ja vesien jakautumista kehittämällä. Kentälle on muodostunut vesialuetta ja kasvillisuus on voimistunut. Yhtiön mukaan kentän kiintoaineen ja humuksen pidätyskyky on alkanut toimia ja typpipidätys on parantunut. ph:n suhteen tilanne on hyvä. Kentän toiminta tulee paranemaan sen peittyessä kosteikkokasvillisuuteen ja vesien mukanaan tuomaan ainekseen ja kenttä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Toiminnan varmistamiseksi tarkkailua esitetään tehtäväksi neljän vuoden ajan. Vastineeseen liitettyjen vuoden 2011 kesäkuussa otettujen näytteiden mukaan kentältä lähti kentän alaosan mittapadon kautta noin puolet sille tulevasta vesimäärästä. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli yleensä hieman korkeampi kuin tulevassa vedessä. Lähtevän veden kemiallinen hapenkulutus oli lähes kaksinkertainen, kokonaistypen pitoisuus yli kaksinkertainen ja kokonaisfosforin pitoisuus yli kahdeksankertainen kentälle tulevan veden hapenkulutukseen tai pitoisuuteen verrattuna. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU PERUSTELUT Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Ympäristölupaa ei muuteta. Pikku-Kerusnevan kenttä on suunniteltu salaojitetulle peltokäytössä olleelle alueelle. Kentän toiminta perustuu kasvillisuuden sitovaan vaikutukseen, viipymän lisäämiseen ja maaperään imeytymiseen. Kentän halki kulkee avo-oja, jota on tukittu. Kentän toiminnallinen pinta-ala, jolle vedet leviävät, on noin 3 % valuma-alueen pinta-alasta, mikä on selvästi vähemmän kuin kasvillisuuskentältä yleisesti edellytetty pintaalaosuus. Tarkkailutulosten mukaan kentältä on lähtenyt mittapadon kautta keskimäärin puolet sille tulevasta vesimäärästä. Hakemuksen mukaan vedet haihtuvat tai suotautuvat maaperän kautta ja penkereiden alta. Hakemuksesta ei voida päätellä, mihin nämä vedet ja niiden päästöt ohjautuvat. Tarkkailutulosten perusteella kentältä lähtevän veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat yleensä olleet korkeampia kuin kentälle tulevan veden pitoisuudet, joten kenttä sitomisen sijasta päästi kiintoainetta ja erityisesti ravinteita. Koko tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen aikana kentälle tulevat vesimäärät ovat erityisen suuria ja ravinteiden huuhtoutuminen kasvillisuuskentältä on todennäköisesti voimakasta. Alkuperäisessä lupapäätöksessä Pikku-Kerusnevan kuivatusvedet on määrätty johdettavaksi Ison-Kerusnevan pintavalutuskentälle, joka tarkkailutulosten perusteella toimii varsin hyvin.
6 Edellä olevan perusteella ei ole perusteita määrätä vesiä johdettavaksi kasvillisuuskentälle, jossa vesien kulkua ei ole mahdollista hallita ja päästöjä mitata ja jonka puhdistusteho tarkkailutulosten mukaan on huono. Esitetty kasvillisuuskenttä ei ole Pikku-Kerusnevan tuotantoalueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lausunnot on otettu huomioon ratkaisussa ja perusteluissa. SOVELLETUT LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulaki 28 3 mom KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksua 2 400 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu perustuu valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Sen mukaan luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Koska maksu olisi käytettyyn työmäärään verrattuna kohtuuton, käsittelystä peritään työmäärän mukainen maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn on käytetty 50 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vaskiluodon Voima Oy Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Vaasan toimipisteen ja Ilmajoen kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Ilmajoki-lehdessä
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. Lasse Känsälä Raija Aaltonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Lasse Känsälä ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt Raija Aaltonen. RA/tka
8 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.1.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.