24.5.202 -Seura Drumsö-Sällskapet Perustettu 968 Nro 2 Oikeita ihmisiä asuntoasioihin Gyldénintie 4 B, 59m² 3H, AvoK, KPH 285 000 Jaakko Torvinen, LKV 04-537 607 Koillisväylä 2 A, 6m² 3H, K, KPH, Parv. 295 000 Arif Hamidulla, LKV 04-537 6060 Pajalahdentie A, 77,5m² 3H, K, KPH, Parv. 435 000 Pekka Viilto, KeD 040-042 073 5 Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9 020 74 7878 Vuokravp,23 x vuokra Myyntivp 3,69 % velattomasta kauppahinnasta Lauttasaaren silmälääkärikeskus Timo Hellstedt silmätautien erikoislääkäri silmäkirurgi lääketieteen tohtori harmaakaihitutkimukset ja leikkaukset glaukoomatutkimukset ja hoidot sarveiskalvon kartiorappeumatutkimukset ja hoidot diabetespotilaiden seurantatutkimukset muut silmäsairaudet ja niiden hoidot taittovoimaleikkaukset muut silmäkirurgiset toimenpiteet näöntutkimukset Tutkimuslaboratorio Silmänpainetutkimukset kertapaine tai vuorokausikäyrä Näköfysiologiset tutkimukset Näkökenttätutkimukset Octopus 3 perimetri Sarveiskalvotopografia Silmänpohjakuvaus Kyynelnestetutkimukset kuivasilmäoireet allergiset silmäoireet Ajanvaraus P. 675 22, Lauttasaarentie 5 www.lauttaoptiikka.fi Avoinna: Ark 9-8, La 0-5 ja lisäksi iltavastaanottoja Vuokralle tarjotaan toimitilaa Torstai 24.5. klo 2-8 Perjantai 25.5. klo 2-8 Lauantai 26.5. klo 0-6 Nro 2 24.5.202 Veneentekijäntie 8 00200 Helsinki www.facebook.com/slamfinland Edustavasta merellisestä kiinteistöstä korkeaa, valoisaa ja helposti muunneltavaa avo/konttoritilaa 35-900 m 2 sekä myymälä- ja näyttelytilaa 400-400 m 2. Kiinteistössä mm. jäähdytetty ilmastointi, ravintola, edustus/saunatilat, halli- ja pihapysäköinti, tavarahissi ja varastointimahdollisuudet. Hyvät liikenneyhteydet, palvelut lähellä. Lsaari_82x70_02042.indd 2.4.202.30
Pääkirjoitus 24.5.202 Saari kovan mylläkän kourissa Lauttasaaressa on jo noin kolme vuotta ihmetelty Länsimetron tuloa saarelle. Tällä hetkellä metron louhintatyöt ovat kiivaimmillaan ja haittavaikutukset saarelaisten elämään mittavia. Metroasemien, huoltotunneleiden ja poistumiskuilujen tekeminen on muuttanut koko keskisen Lauttasaaren työmaaksi. Lauttasaarentien tuntumassa asuvat ja liikkuvat ovat saaneet jo pitkään kärsiä räjäytyksistä, jatkuvasta maansiirtorallista ja maiseman vallanneista oranssiaitaisista työmaista. Useiden katujen sulkeminen on vaikeuttanut auto- ja bussiliikennettä saarella merkittävästi. Eniten huolta monissa ovat herättäneet taloja vavisuttavat räjäytykset. Muitakin riskejä tunnelityömaat aiheuttavat. Tästä saatiin selvä osoitus pari viikkoa sitten, kun Myllykallion työmaal - la syttyi räjäytyksen jälkeen voimakkaasti savuttanut tulipalo. Aiheuttavatko räjäytykset pysyviä vaurioita - se selviää todennäköisesti vasta vuosien päästä. Espoon Tapiolassa on yksi taloyhtiö jo lähtenyt taistelemaan räjäytysvahinkojen korvauksista. Taloyhtiön mukaan kerrostalon rungossa on halkeamia. Metrotunnelia on saaren maaperään louhittu jo pitkä pätkä, mutta iso osuus vielä puuttuukin. Länsipuolella saarta on paljon valmista tunnelia. Sen sijaan ostoskeskuksen ja Lauttasaaren sillan välinen osuus on vielä alkutekijöissään. Tällä alueella asuvien kannattaakin varustautua vielä pitkään melu- ja muuhun haittaan. Länsimetron tulo on saaren historian suurin muutostyö sitten siltojen ja Länsiväylän rakentamisen. Moneen kertaan pidentyneen aikataulun mukaan metron pitäisi kulkea saarella vuoden 205 lopulla. Siihen asti saarelaiset saavat elää ison työmaan keskellä. Metron rakentajien mukaan pahin vaihe pitäisi olla ohi vuoden päästä, jolloin louhintojen pitäisi valmistua ja metroasemien rakentaminen alkaa. Länsimetron rakentaminen tuntuu lähinnä Lauttasaarentien läheisellä alueella. Vattuniemessäkään ei jäädä silti ilman remonttihaittoja, tästä pitävät huolen lukuisat kerrostalotyömaat. Eteläistä Lauttasaarta muutetaan parhaillaan kovaa vauhtia entisestä pienteollisuusalueesta tiiviiksi asuinalueeksi. Toimistoja ja teollisuustaloja on kadonnut kortteli kerrallaan ja tilalle on noussut kerrostaloja. -Seura linjasi aikanaan, että juuri näin pitäisi Vattuniemeä muuttaakin. Nyt vain vauhti tuntuu lähteneen täysin kaavoituksesta vastaavien päättäjien käsistä. Rakennusfirmojen ahneus on sanellut aikataulut ja lisäksi kaupunkikuvan. Kalliilla asunnoilla varustettuja korkeita kerrostaloja nousee lähes kiinni toisiinsa. Lisäksi Vattuniemen kaduille levittäytyvät työmaat jumittavat pahasti bussi- ja autoliikennettä. Vattuniemen muutosvauhti on ollut parina viime vuonna niin kova, ettei esimerkiksi palvelujen kanssa ole pysytty ollenkaan perässä. Tästä kertovat karua kieltään muun muassa saaren surkea päivähoitotilanne tai vanhusten juoksuttaminen saaren ulkopuolelle laboratoriokokeiden takia. Länsimetron ja muiden rakennustöiden lisäksi ostoskeskus tullaan näillä näkymin remontoimaan lähivuosina täysin uusiksi. Seuraavat pari vuotta saarelaiset saavat siis vielä kärvistellä isojen remonttien keskellä, mutta sitten toivottavasti helpottaa. Toivoa sopii, että huikean hintainen Länsimetro tuo pysyvän helpotuksen ruuhkiin ja ihmisten liikkumiseen. Tätä odotellessa voidaan alkaa jo pohtia, mitä saarta hal kovalle Länsiväylälle pitäisi tehdä. 2000-luvun ympäristöajattelun näkökulmasta tuntuu ihmeelliseltä, että niinkin ainutlaatuinen paikka kuin on saatu aikanaan pilata rakentamalla saaren halki moottoritie. Tilalle onkin jo ehdoteltu muun muassa kaupunkibulevardia. Kaupunkisuunnitteluvirasto on myös jo pitkään hamunnut Länsiväylän kattamista ainakin Katajaharjun kohdalta. Kaupunkia halkovan vilkkaan väylän kattamisesta saadaan parhaillaan kokemuksia Hämeenlinnasta, jossa kahtia jaettu kaupunki yhdistetään moottoritien kannella. Jos Länsiväylää ryhdytään joskus kattamaan, olisi varmasti järkevää muistaa tiiviiksi lastattu Vattuniemi - koko saarta ei kannattaisi lastata täyteen rakennuksia, johonkin tarvitaan myös henkireikiä. Matti Tanner -Seuran hallituksen jäsen Lisäerä tarjottimia saapui Kuninkaallinen merikartasto -tarjotinta on saatu kolmenkymmenen kappaleen lisäerä. Suosittua tarjotinta myy ainoastaan -Seura, jonka toimisto Punaisella Huvilalla on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 0.00-5.00 sekä tiistaisin kello 0.00-6.00. Tarjotin on kotimainen tuote ja valmistettu suomalaisesta koivuviilusta. Tarjotin maksaa 25 euroa. Seinähuudossa taidetta kotiin Kevään viimeinen Sunnuntain seinähuuto järjestetään Liisa Pankolan työhuoneella 27.5. kello 4.00-8.00. Työhuone sijaitsee yritystalossa Särkinimentie 5 A:ssa. Ateljeessa on myynnissä öljy- ja sekatekniikkatöitä, joiden lähtöhinta on 50 euroa. Akvarellin omistajaksi voi päästä sadalla eurolla, jos kukaan ei korota lähtöhintaa. Kuvataiteen lisäksi työhuoneella voi nauttia Kylätalkoissa yhteisöllisyys kukkii Suomen suurimmat kylätalkoot järjestetään lauantaina 26.5. Kyseessä on kolmas kerta. Kasinonranta on kylätalkoiden keskuspaikka, mutta luontoa siivotaan talven jäljiltä useissa kohteissa. Talkoisiin ilmoittaudutaan kello 2.00 jollakin yhdeksästä siivouspisteestä: Pohjoiskaaren ja Melojantien risteys, Meripuistotien ja Tallbergin puistotien risteys, Vattuniemenkadun ja Veneentekijäntien kulma, Nahkahousunkuja merenranta, Isokaaren ja Myllykalliontien kulma, Takaniementien ja Tiirasaarentien risteys, Vaskinimentien ja pyöräilytien risteys, Katajaharjun Snellmanin päivänä +0 astetta Lions Club Helsinki/ ry:n lämpötilan arvauskilpailu on ratkennut. Lämpötila Snellmanin päivänä 2.5. kello 2.00 oli Lauttasaaren Keskusapteekin mittarissa + 0 astetta. Palautettuja arvauslipukkeita oli 368 kappaletta, joista 23 osui oikeaan. Heidän joukostaan arvottiin voittajat: saunan sähkökiukaan voitti Carola Kolehmainen ja muiden palkintojen voittajia olivat Eriikka Siirala, Antti Stenbäck, Antti Hemmi ja Anu Kangaste. Aktiviteetillä kerätyt varat käytetään lauttasaarelaisten lasten, nuorten ja vanhusten tukemiseen. Tästä aktiviteetistä on jo etukäteen myönnetty 000 euroa lauttasaarelaiselle Lauttapartio ry:lle retkivarustehankintaan. Lauttasaaren kylätalkooviikonlopun mukava tunnelma jatkuu sunnuntaina 27.5. yhdellä saaren ainutlaatuisista puutarhapihoista Leminrannassa osoitteessa Gyldenintie 2. Kauniisti kukkivalla pihalla järjestetään kello 0.00-4.00 pihakirppis, josta voi tehdä todellisia löytöjä edulliseen hintaan. Taloyhtiössä asuu yli 40 lasta, joten ainakin lasten vaatteita ja tarvikkeita on hyvin tarjolla. Tänä vuonna myynnissä on myös pyörävarastojen aarteita, joiden joukosta saattaa löytyä sopiva menopeli omaan käyttöösi. Jalkojaan voi lepuuttaa viihtyisässä puutarhakahvilassa, jonka tarjontaan kuuluvat niin vastapaistetut pullat kuin tuore kahvikin. Leminrannalla on ikää 60 vuotta. Viime syksynä juhlavuottaan viettävän taloyhtiön asukkaat istuttivat piha-alueelle satoja kukkasipuleita, ja nyt parhaassa kukassa ovat tulppaanit. Puutarhakirppiksen tuotot käytetään asukkaiden yhteisen 60-vuotisjuhlan järjestämiseen elokuussa. Tarjottimessa oleva kartta on rajattu Kuninkaallisen merikartaston karttalehdeltä XV9, jonka keskiössä on merialueineen. Kuningas Kustaa III aloitti laajat kartoitustyöt eteläisessä Suomessa, koska sotilaallinen paine Ruotsia vastaan oli kasvanut ja tarvittiin ajantasaisia karttoja Venäjän mahdollisen hyökkäyksen varalta. Kartoitustöistä johti Carl Nathanael af Klercker, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Suomen sodan ylipäällikkönä. pianomusiikista, josta vastaa Eki Rännäli. Liisa Pankolan myynnissä oleviin maalauksiin voi tutustua etukäteen netissä osoitteessa www.facebook.com/pages/ Pankola Paitsi että Liisa Pankola on taitava maalari, hän on myös psykiatrian erikoislääkäri ja työskentelee Mehiläisessä. Kesäkuussa Pankola ja hänen Jääheijastuksia työnsä matkaavat Dublinin biennaaleen Irlantiin. tien ja Luoteisväylän risteys sekä Lauttasaarentien ja Lemissaarentien risteys. Kasinonrannassa on parille tuhannelle talkoolaiselle tarjolla ruokaa sekä talkookonsertti koko perheelle kello 4.00 alkaen. Juontajina toimivat Jenni Pääskysaari ja Sanna Stellan. Kylätalkoot toteutetaan usean yhteistyökumppanin voimin. Tavoitteena on puhdas Itämeri, minkä eteen ei ole koskaan liian myöhäistä tehdä hyvä teko tai useampiakin. Talkoissa se onnistuu yhteisvoimin. Lions Club Helsinki/ kiittää sekä kilpailuun osallistuneita että voittoja lahjoittaneita yrityksiä, joita olivat Ravintola Casa Mare, Kukkakauppa Désirée, Infoservice Kettunen, Jorin Tori, Kaken Kehys, Kiinteistömaailma, Lauttasaaren Optiikka, Lauttasaaren Keskusapteekki, Lauttasaaren kirkkoapteekki, Lauttasaaren Liikuntakeskus, Kukkakauppa Lilium, LKV SH- Osakehuoneistot, Nocit tilitoimisto, Ompelimo Sormustin/Eila Heinänen, Paraslukko, Parttiputki, Salin LKV, Sähkökilo Oy, Mikko Vehmas Teboil Olari, Tili ja Talous, K-Supermarket, West Best, Vikström Veijo, Hirvox, K-Rauta Ruoholahti, Marimekko, Ferag-Suomi Oy, Rafla.fi-ravintolat, Etelätuonti Oy ja Jaakko Kolmonen. Pihakirppis ja puutarhakahvila kutsuvat Leminrantaan 2 Nro 2 24.5.202
Iloa ja apua ikäihmisten arkeen Onnea uusille ylioppilaille Lauttasaaren yhteiskoulusta on tänä keväänä kirjoittanut ylioppilaaksi 7 abiturienttia. Heistä yli puolet on poikia eli 39. Lukion kevät- ja ylioppilasjuhlaa vietetään lauantaina 2.6. kello.00 koulun liikuntasalissa. -lehti onnittelee ylioppilaita ja toivoo heille menestystä niin tulevissa opinnoissa kuin elämässä ylipäätään. Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa > järjestettiin Iloa&Apua arkeen ikäihmisille -tapahtuma tiistaina. Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho Ohjelmassa oli muun muassa liikuntaneuvontaa, tuolijumppaa, ravitsemusneuvontaa, verenpaineenmittausta, apuvälineopastusta ja runsaasti tuiki tärkeää tietoa ikäihmiselle. Tapahtumaa ryydittivät varttitunnin mittaiset tietoiskut, joiden aiheina olivat Liikunta, Ravitsemus sekä Muisti ja muistisairaudet. Tietoiskujen lomassa jumpattiin ja kuultiin Lauttasaaren musiikkiopiston esityksiä. Iloa&Apua arkeen -tapahtuman järjestelyissä olivat mukana Helsingin kaupunki/asiakaskeskeinen palveluverkkohanke, Lauttasaaren seurakunta, -Seura sekä yhdistyksiä, järjestöjä ja yrityksiä Lauttasaaresta ja muualta. Tilaisuuden päätti Helsingin Alzheimer-yhdistys ry:n tietoisku muistista ja sen sairauksista. Kehittämispäällikkö Anita Pohjanvuori totesi alkajaisiksi, että ilman muistia emme selviydy arkipäivän asioista. Muistimme avulla tallennamme asioita, voimme säilyttää asiat mielessä ja tarvittaessa palauttaa ne. Lohdullista on, etteivät kaikki muistin ongelmat liity muistisairauksiin. Ongelmat on kuitenkin syytä tutkia. Ja mikä parasta: muistiaan voi huoltaa, toisin sanoen käyttää aivojaan monipuolisesti. Kannattaa osallistua, innostua, keskustella, Tuolijumppaa kirkon eteisaulassa. Jumpassa paikat vetreytyvät ja lihasvoima kasvaa. tehdä mielenkiintoisia asioita - olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muitten kanssa. Terveyden vaaliminen, monipuolinen ravinto, liikunta, hyötyliikunta, lepo, uni, alkoholin kohtuukäyttö, tupakoinnin lopettaminen. Siinä muutama vinkki, joista aivotkin pitävät. - Aktivoi aivojasi, eivät ne käytössä kulu. Aivot ovat tärkein pääomamme, muistutti Anita Pohjanvuori. Lisäinfoa muistiin ja muistisairauksiin liittyen saa Muistikahvilasta kahtena torstaina ennen kesälomia: 24.5. kello 2.00-5.00 Lauttasaaren kirjastossa ja torstaina 4.6. kello 2.00-4.30 Punaisella Huvilalla. - Kaikki unohtaminen ei tarkoita sitä, että nyt minulla on Alzheimer, ja dementia on oire, ei sairaus, korosti Anita Pohjanvuori. Ahokanto Juhani Andriasjan Oona Autero Samuel Benzie Josephine Eerola Julius Eriksson Rosa Haaparinne Elsi Hanhirova Sampo Hannuksela Joakim Happonen Helen Heimonen Klaus Hirvonen Susanna Holm Joel Huotari Anna Hytönen Justus Häyrinen Ville Johansson Julia Jokinen Juuso Järvi Jussi Kemmo Marlo Kiiskinen Teemu Kivelä Niko Koivisto Samuel Korvenoja Miio Kotamäki Kimmo Laustela Eetu Leeve Liina Lehtiluoto Karla Lehtisaari Tommi Lehtonen Anna Marjamo Antti Martin Rosa Mbombo Kenakupeta Elvis Mirhola Tea Morri Johnny Mörttinen Janne Nikander Miska Oikarinen Jani Pekkanen Vertti Pelho Lilli Pikkarainen Paavo Poukka Tuomas Raikkala Marianna Rasi Niko Rauhala Anna-Elina Rein Johanna Reitala Otso Rintamäki Sonja Roini Milla Ryyppö Sami Saari Ilmari Saarinen Mikko Saha Markus Salo Mikko Schelehoff Linda Sellgren Taru Sinervä Kia Sippola Roni Sirola Cristian Stenvall Victoria Svensson Emmi Syrjäläinen Aaro Takolander Sarah Tamminen Emma Tommila Veera Tuononen Laura Uusitalo Tiina Wadén Bea Venäläinen Waltteri Vepsäläinen Elina Vyörykkä Pinja Kolumni Uhka opettajapulasta otettava tosissaan Helsingin opetusviraston aikomus keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi oli välttämätöntä kuopata. Säästötoimenpiteeksi kaavailtu esitys olisi tarkoittanut sitä, että osalta opettajista olisi jäänyt saamatta ainakin yhden kuukauden palkka. Olen sitä mieltä, että kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet. Linjasimme kokoomuksen valtuustoryhmässämme, että emme hyväksy määräaikaisten opettajien lomautuksia ja epäoikeudenmukaista kohtelua. Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuvat noin 0 miljoonan euron leikkauspaineet ovat selvästi liian suuret ja siksi säästövelvoitetta on kohtuullistettava. Selvä on, että kaupunkimme säästötalkoissa on käännettävä jokainen kivi ja etsittävä kustannustehokkaimmat tavat tuottaa palveluita. Vuoden 20 lopussa lainaa oli 2 57 euroa helsinkiläistä kohden. Jatkuva luotolla eläminen ei ole kestävää. Perusasiat on kuitenkin pidettävä kunnossa ja siitä koulutuksessa on kyse. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuore laskelma tälle vaalikaudelle hallituksen esittämistä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin kohdistuvista historiallisen suurista säästöistä oli myös hätähuuto. Se on otettava tosissaan. OAJ:n laskelmat kuvaavat karulla tavalla tilannetta. Myös valtakunnan tasolla on syytä arvioida kuinka rankalla kädellä koulutuksen kimppuun käydään. Samoin on ripeästi löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Rehellisyyden nimessä on sanottava, että tehtävä on vähintäänkin vaikea. Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja tosiasiallinen siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä. Myös naapurimaassamme Ruotsissa painitaan saman ongelman kanssa. Tukholman läänissä useampi kuin joka viides on jättänyt ammatin ja kaupunkia uhkaa vakava opettajapula. Suomessa opettajankoulutus on ollut suosittua ja sinne on hakeutunut motivoituneita ylioppilaita. Yliopistot ovat voineet valita parhaimmat opiskelijat. Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä opettajankoulutuksen vetovoimaisuus ovat kansainvälisesti arvostetun koulujärjestelmämme peruspilari. Uhka Suomen opetuksen laadun keskeisen tekijän, opettajan ammatin, arvostuksen rikkomisesta on otettava vakavasti. Opettajien sitoutuminen työhönsä on opetuksen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Helsingissä, jossa asumis- ja elinkustannukset ovat muutenkin korkealla, leikkaus opettajien palkoista voisi pahimmillaan tarkoittaa satojen pätevien opettajien hakeutumista muualle töihin. On tärkeää, että Helsingin kaupunki on jatkossakin houkutteleva ja reilu opetusalan työnantajana. Sari Sarkomaa (kok) Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen www.sarisarkomaa.fi Nro 2 24.5.202 3
Työkalupakki Open Match Race purjehditaan Lauttasaaren vesillä Kuvassa vuoden 200 purjehduskilpailu, jonka nimenä oli Lauttasaaren Työkalupakki Match Cup. Kisan johdossa Tanskan match -purjehtija Peter Wibroe. Kuva on otettu Hanasaaren selällä. Lauttasaaren Työkalupakki sponsoroi kansanvälisen purjehduskilpailun, joka on saanut nimekseen Lauttasaaren Työkalupakki Open Match Race. Kilpailu käydään Lauttasaaren länsipuolella Hanasaaren ja Koivusaaren ulapalla 25.-27.5. Kokenut kilpailupäällikkö Rolf Zachariassen selostaa sattuvasti Match Race -kilpailun erikoispiirteitä: - Match Race on parikilpailu, jossa purjehditaan pareittain lyhyellä radalla. Useimmiten lähellä rantaa, joten kilpailun eri vaiheet voidaan helposti seurata. Laji on hyvin nopea ja tilanteet vaihtuvat tiiviissä tahdissa. Kaikki osanottajat purjehtivat jokaista vastaan. Eniten voittoja kerännyt osanottaja valitsee vastustajansa kolmesta seuraavasta kilpailijasta semifinaaliin. Muut kaksi kilpailijaa purjehtivat vastakkain omassa semifinaalissaan. Semifinaalien voittajat kamppailevat kilpailun voitosta. Match Race on myös naisten olympialaji, jonka tunnetuin edustaja on Silja Lehtinen. Hän edustaa Suomea Lontoon Olympiakisoissa tänä kesänä. Kilpailu on houkutellut huipputason purjehtijoita Puolasta, Virosta ja Latviasta ja mahdollisesti saadaan mukaan myös kreikkalainen kippari. Yhtenä kansainvälisenä tuomarina toimii Vladimir Pavlov Venäjältä. Saatuaan tämän kutsun, hän sanoi viihtyvänsä suomalaisessa purjehtijapiirissä, kos ka purjehtijat ovat taitavia, rehtejä ja kunnianhimoisia. Yleensä purjehduskilpailuja tukevat kansainväliset suuryritykset. Nyt kilpailulla on paikallinen tukija. Kari Hyväkkä, Lauttasaaren Työkalupakin toimitusjohtaja, on veneilystä kiinnostunut ja hänellä on myös purjehdustausta. - Kun tämä kilpailu sattui niin sopivasti markkinointiohjelmaan, yhtiö teki järjestävän seuran, NJK:n kanssa sponsorointisopimuksen. Siksi tämä kilpailu kantaa Lauttasaaren Työkalupakin nimeä, toteaa Hyväkkä. Lauttasaaren Työkalupakki on erikoistunut ilmastointilaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja korjaukseen. Irmeli Karhiaho Hitaat ovat taloyhtiöiden kiireet. Ainakin taloyhtiöissä Lauttasaarentie 37 ja 39 ovat toissavuotisen lumikaaoksen vahingot vieläkin korjaamatta. Lauttasaarentie 37:n lauta-aidan tapainen sortui osittain, mutta raato retkottaa edelleen samassa jamassa kuin viime kesänäkin. Samoin roskakasoja ei kukaan ole jaksanut korjata. Lauttasaarentie 39:n (Aktia) kivetys rikkoutui (samoin toissa talvena) Gyldenintien kul massa, mutta eipä kukaan ole vielä korjannut. Molemmissa taloyhtiöissä siisteys saataisiin aikaan viidessä minuutissa ja vähällä vaivalla. Marjukka Lehtinen PS Pidetään saari siistinä. Lukijan ääni Menneen talven lumia Kehuja taisteluparille Täytyypä sanoa tunnustuksen sana taisteluparille Marja Häyrinen-Alestalo / Christina Lindén siitä hyvästä, että he ovat perusteellisesti ja painavin perustein panneet paikoilleen omituisen suunnitelman Länsiväylän muuttamisesta jonkinlaiseksi bulevardiksi (-lehti 23.3. ja 3.5.). Pitäkää edelleenkin pintanne älkääkä antako periksi SESA-arkkitehdeille. Ai, että mitä tarkoittaa SESA? Suunnitelmiani Ei Saa Arvostella, sitähän se tarkoittaa. Kyllä räme kuuluu Lauttasaareen ja onkijatkin Luonnonystävä kauhisteli 7.5. -lehdessä rämettä Särkiniementien vierellä. Asun itse lähellä ja käyn päivittäin rämeen laidalla kuuntelemassa linnunlaulua, sammakkojen kurnutusta ja ihailemassa kasvien ja hyönteisten moninaisuutta ja vesisilmäkkeiden kauneutta. Alue on saarellamme ainoa, jossa luonto vielä saa olla rauhassa. Siellä ei kukaan aja maastopyörillä eikä kukaan koiriansa ulkoiluta. Alue on todellinen kaunotar ja helmi saarellamme. Sen laidalle vien vieraanikin ihastelemaan aitoa luontoa, lajien runsautta, äänien moninaisuutta. Kai R. Lehtonen Samassa lehdessä Ohikulkija valitti Lauttasaaren sillan onkijoista. Silta on yleensä varsin tylsä ja meluisa käveltävä, mutta onkijoiden kanssa on kiva vaihtaa kuulumisia ja katsella saaliita. Olenpa joskus saanut tuoreita silakoita paistettavaksenikin. Jos luonto ja luonnonläheinen elämä tuntuvat Luonnonystävästä ja Ohikulkijasta ahdistavilta, niin urbaania puistoa ja asuntoja löytyy sillan toiselta puolelta, vaikkapa Töölöstä ja Kaivopuistosta. Älkää suotta täällä Lauttasaaren villissä viidakossa mieltänne pahoittako. Luonnosta tykkäävä luonnonystävä Rollo juhlii Kaapelilla Kiertueteatteri Rollo viettää > 40-vuotisjuhlaansa Kaapelitehtaalla Hurjaruuthin lavalla. Näin Roiskeita Rollosta -juhlakoosteen, joka oli samalla pienteatterin kantavan voiman, taitelija Sanna Monnon 25 vuotta Rollossa -juhlaesitys. Teksti: Risto Kolanen Kuva: Nanna Saarhelo, www.rollo.fi Vando Suvanto, Jari Lehtinen, Janne Immonen, Pete Parkkonen kuuluvat nykyiseen taiteelliseen henkilökuntaan. Minna Ki velä juonsi juhlaesityksen burleski-tyyliinsä. Roiskeita sisälsi hauskoja otteita viime vuosien vakioesityksistä kaikenikäisille. Rollo aloitti 970-luvun alussa tanssiteatterina modernin tanssin edistyneille oppilaille. He olivat kaikki nimenomaan Riitta Vainion oppilaita, joista tuli nimekkäitä tanssitaitelijoita. Rollo oli nimeltään Jorma Uotisen esitys. Juhlassa alkupolveen kuuluva Sinikka Gripenberg muisteli sattuvasti esiintymispaikkoja Rakeen salista Kasarmitorille. Pete Parkkonen (vas), Vando Suvanto, Sanna Monto ja Jani Lehtinen irrottelevat rummutellen putkityömaalla. Pitkään ryhmä oli Kulttuuritalolla, mutta talon remontin takia vierailee lounaisen Helsingin kulttuuritalolla. Tanssiteatteri Rollo muutti vuonna. 2008 lopussa nimensä nykyiseksi, joka kuvaa paremmin useampia teatterin keinoja ja esimerkiksi rummutusta hyväkseen käyttävää veijariryhmää, jonka suosituimmat esitykset kaapelilla ovat aamupäivisin kello 0.00 koulujen ryhmille. Rollo kiertää myös itse kouluissa, päiväkodeissa, kaduilla ja kulttuuritaloilla koko Suomessa ja ulkomailla. - Uskomme naurun voimaan ilman ikärajoja ja tarjoamme kaikenikäisille katsojillemme iloa ja elämyksiä. Esityksistä on nähtävillä vielä hauska Hukkareissu, kolmen eläkeläisen irrottelu torstaina 24.5. kello 3. Hip Hop Jou on uusin esitys, joka nähdään torstaina 24.5. ja perjantaina 25.5. kello 0.00 sekä lauantaina 26.5. kello 5.00. Viime syksyn lastenteatterimenestys Putkimiehen pusu villiä elämää viemäreissä on nähtävillä maanantaina 28.5. kello 0.30 ja 2.00 Ruoholahden ala-asteella. Sen kanssa Rollo menee kesällä Itävaltaan lasten ja nuorten teatterifestivaalille. Heinäkuussa Huk kareissun näkee Jyväskylän Kesän kaupunkifestivaalilla. 4 Nro 2 24.5.202
Hanki itsellesi kiva harrastus! -Täksi kesäksi tai vaikka koko loppuelämäksi - ALOITA GOLF! NYT ERIKOISETUNA! ALOITTELIJAT PELAAVAT ILMAISEKSI! Tarjoamme ennennäkemättömän edun kaikille Vihdin kurssilaisille. Jokainen kurssilainen saa koko kauden ILMAISEN pelioikeuden Par3-jokamieskentälle. Eli käytyäsi kurssin, saat pelata niin paljon kuin haluat Vihti Golfin 9-reikäisellä Par3-kentällä. Edun arvo 95 euroa! ALKEISKURSSIT MENEVÄT VIIKOTTAIN: ARKIPÄIVÄKURSSI: ma, ti, ke klo 2-5 Hinta 49 ARKI-ILTAKURSSI: ma, ti, ke klo 8-2 Hinta 65 VIIKONLOPPUKURSSI: la ja su klo 9-3 Hinta 75 VIIKONLOPPUKURSSI: la ja su klo 4-8 Hinta 75 Ilmoittaudu mukaan: www.vihtigolf.fi SILMÄLASIT + AURINKOLASIT VAHVUUKSILLA kaupan päälle! alk. 79 202 Specsavers Optical Group-konserni. Kaikki oikeudet pidätetään. Hinta vakiomoniteholinsseillä alk. 49 Tarjous koskee kehyksiä alk. 79 Voit valita toisen parin samasta tai alemmasta hintaluokasta. Hintaan sisältyy vakioyksiteholinssit. Hinta vakiomoniteholinsseillä alk. 49. Muut linssit ja lisät hinnaston mukaan. Kun otat toisen parin aurinkolaseina, hintaan sisältyy väri (arvo 20 ). Molemmat parit samalla reseptillä. Valikoima vaihtelee liikkeittäin. Täysi tyytyväisyystakuu 3kk ajan ostosta. Tarjous voimassa toistaiseksi. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Optikon tekemät näöntutkimukset kaikissa liikkeissämme. ESPOO TAPIOLA : Sampokuja 3, puh. 09 47 7. Avoinna ma-pe 9.30-9, la 9.30-6. Katso muut Specsavers liikkeet: www.specsavers.fi Nro 2 24.5.202 5
PIrre Saario > Kesällä eläkkeelle jäävä pastori Helena Haataja tuli töihin Lauttasaaren seurakuntaan 4 vuotta sitten. Melkoinen on se joukko, jotka hän on kohdannut kastetilaisuuksissa, häissä ja hautajaisissa, ripareilla, keskusteluhetkissä ja erlaisissa tilaisuuksissa. Kappalaisen viimeisiä työtehtäviä on entisen rippikoululaisen lapsen kastaminen. Helena Haataja asuu Ruoholahden kanavan varrella. Auto on jäänyt vähälle käytölle, sillä pastori on pyöräillyt töihin lähes säällä kuin säällä. Kainuulainen on Kun Helena aloitti työnsä Lauttasaaressa heinäkuussa 97, kirkkoherrana oli Voitto Viro. Nykyinen kirkkoherra Juha Rintamäki on Helenalle neljäs esimies. Vuonna 4 Helena oli itse ehdolla vaaleissa ja hävisi niukasti Kaj Engströmille. - Vastuualueenani oli aluksi lapsityö, rippikoulu ja raamattupiirien vetäminen. Sitomistanut elämänsä lauttasaarelaisille Teksti: Pirre Saario Vuosi sitten Helena Haataja oli Syyriassa työtoverinsa, pastori Marko Heusalan vetämällä matkalla. Ryhmä vieraili Damaskoksessa suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikan luona. Tämä totesi Helenaa kätellessään: Hauska tavata entinen rippikoulunopettajani näissä merkeissä!" Yhdessä naureskeltiin riparimuistoille. Helena Haataja toimi ensimmäiset 6 vuotta seurakuntalehtorina. Kirkollisia toimituksia hän alkoi hoitaa, kun hänet vihittiin papiksi ensimmäisten naisten joukossa keväällä 988. Vaikka pappisvihkimys oli sykähdyttävä kokemus, sitäkin koskettavampana Helenalla on muisto siitä, kun hänet vuonna 985 vihittiin vakinaiseksi lehtoriksi. - Kirkko oli täynnä ja siellä oli paljon tuttuja seurakunnan eri toimintapiireistä. Monet hymyilivät kyynel silmässä. Koin seisovani siinä alttarilla naisten edustajana. Se oli hyvin yhteisöllinen kokemus. Nöyrä teologi Kainuusta Kajaanista kotoisin oleva Helena Haataja valmistui teologian maisteriksi vuonna 970. - Halusin töihin Helsinkiin tai Itä-Suomeen, mutta uskonnonopettajan paikkoja ei ollut tarjolla. Lauttasaaren seurakunnasta oli otettu yhteyttä teologiseen tiedekuntaan ja kyselty, olisiko heillä tarjolla sopivaa lehtoria. Sieltä oli vastattu, että olisi täällä tällainen Haataja, nöyrähenkinen. Minua nauratti. Omasta mielestäni olin itsepäinen. - Ehtoollisenjako-oikeuden saaminen lehtorina 970-luvun lopulla oli jännä asia, Helena muistelee. Vieressä kappalainen, sittemmin kirkkoherra Jussi Sippola. ten aloin vastata aikuistyöstä ja viimeksi lähetystyöstä. Kirkon kerhohuoneet olivat 970-luvulla jo ka ilta täynnä toimintaa, ja rippikoululeireillä parannettiin innokkaasti maailmaa. Helena Haataja on ollut vain yhden vuoden Helena haatajan kotialbumista töissä muualla kuin Lauttasaaressa. - Helsingin seurakuntayhtymä pyysi minut lainaan ammattikoulupastoriksi, ja olin kauneudenhoito-oppilaitoksen pappina. Siltä ajalta jäi paljon kivoja muistoja ja tuttavuuksia. Sieltä löysin kampaajankin, jolla yhä käyn. Myöhemmin Helena oli muun työn ohella seitsemän vuotta merenkulku-oppilaitoksen pappina. - Näissä kaikissa näin miten tärkeää on olla ihmisten kanssa ja jutella. Pappi ei vie Jeesusta minnekään salkussaan. Samoin perustyön ohella Helenaa työllisti vuosina 5 200 pappisasessorin tehtävä Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa. - Kiersin piispa Eero Huovisen kanssa seurakuntia piispantarkastuksissa. Minulle kuului hallinnon ja talouden tarkastus. Osallistuin myös papiksi vihittävien koulutukseen ja pappisvihkimyksiin sekä tuomiokapitulin kokouksiin. Työhöni kuului paljon asioiden valmistelua ja valistusten käsittelyä. Kirkkolaki tuli tutuksi. Illoiksi en tarvinnut muuta ohjelmaa. Työteliäs homma, mutta todella upea! Kansainvälisyys vei sydämen Ekumenia, lähetystyö ja kansainvälisyys ovat Helena Haatajalle erityisen läheisiä asioita. Lukuvuoden 974 75 hän vietti ekumeenisessa instituutissa Genevessä Kirkkojen maailmanneuvoston stipendiaattina. - Meitä oli siellä keskiaikaisessa linnassa 40 ihmistä eri puolilta maailmaa. Opiskelimme maailmanneuvoston seuraavan yleiskokouksen teemoja yhdessä keskustellen. Helena jakoi sittemmin oppimaansa rippikoulussa. - En ollut käyttänyt suomea lähes vuoteen, ja riparilaiset nauroivat kun selitin innoissani, että rasismus on väärin. 6 Nro 2 24.5.202
Kansainväliselle toiminnalle löytyi seurakunnassa monia kanavia. Helena sai joukkoineen yhteisvastuukeräyksen takaisin ovikeräykseksi ja oli mukana kansainvälisen työn ideointiryhmässä. Hän oli myös Kirkon ulkomaanavun luottamustehtävissä. Helena on kuulunut monenlaisiin ekumeenisiin työryhmiin ja kutsunut kirkkokahveille vierailijoita muista kirkkokunnista. Lähetystyö on Helenalle sydämenasia. Se on seurakunnan ydintä. Sanoin ja käytännön teoin kerrottu sanoma Kristuksesta kuuluu kaikille maailman ihmisille. - Jo opiskeluaikana olin mukana Akateemisten vapaaehtoisten lähetysliitossa, nykyisessä Opiskelijoiden lähetysliitossa. Minulle oli hyvin mieluista, kun lähetystyö tuli pappina vastuualueekseni, Helena kertoo. Vuonna 7 hän vieraili Angolassa, eteläisessä Afrikassa, tapaamassa lauttasaarelaisten pitkään tukemia lähetystyöntekijöitä, Kaisa ja Erkki Halmetta. Nämä olivat olleet tyttärineen Angolassa lähes koko 27-vuotisen sisällissodan ajan kärsivien rinnalla ja kirkon työntekijöiden kouluttajina. - Oli koskettavaa nähdä, miten Halmeet elivät afrikkalaisten keskellä ja miten heitä arvostettiin. Sielu lepää puutarhassa Papilla ei ole samanlaisia työaikoja kuin monella muulla. Kun hädässä oleva ihminen pyytää apua, ei voi kieltäytyä. Helena Haatajalla on silti ollut aikaa harrastuksiinkin. - Tässä työssä on se kivaa, että vapaata voi pitää arkipäivinä. Helenalla on mökki lammen rannalla Kajaanissa. - Lakkojen kerääminen Kainuun maisemissa on lepoa. Espoon ekumeenisessa keskuksessa kävin yhteen aikaan maalaamassa ikoneita. Matkustelu on yksi henkireikä. Viimeisin matka suuntautui Jordaniaan, Jerusalemiin ja Länsirannalle pastori Marko Heusalan vetämässä porukassa. Uusin harrastus on palstan hoitaminen Lapinlahden siirtolapuutarhassa. - En ole kunnianhimoinen viljelijä. Palstalla puuhailu on ennemminkin sielunhoitoa. Helena asuu Ruoholahdessa lähellä kanavaa. Haastattelun lomassa pistäydymme pop up -ravintolapäivän kahvilassa metroaseman vieressä. Kun ohi kulkeva mies katsoo uteliaana kakkupöytää kohti, Helena on valppaana. - Tänne vaan kahville! hän huhuilee, niin luontevasti. Tätähän onkin harjoiteltu kirkolla jo neljä vuosikymmentä. Tervetuloa Suvivirren sunnuntain ja helluntain messuun 27.5. kello.00 ja Helena Haatajan läksiäiskahville messun jälkeen. Messussa mukana Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro. Erkki Halme Vuonna 7 Helena kävi sisällissodan vaivaamassa Angolassa tapaamassa Lauttasaaren seurakunnan tukemia lähetystyöntekijöitä Erkki ja Kaisa Halmetta. HJK-Larun 04-06 kundit tuulettavat. Kaiken takana on Erkka V. Lehtola. Vanhempien ei kannata reagoida pikkukolhuihin. Klubi kasvaa taas saarella Erkka V. Lehtola toi HJK:n > takaisin Lauttasaareen. Tasojoukkueille ei ole alaikärajaa, hän sanoo. Teksti & kuvat: Pete Suhonen Tiedätte miehen. Veikkausliigassa HJK:n, Atlantiksen ja Allianssin keskikentällä 2000-luvulle asti, sen jälkeen HJK:n valmennusjohtajana, Hesarin kolumnistina ja jalkapallon arvoturnauksien vakikommentaattorina TV:ssä. Saarella olette törmänneet häneen kenties Casa Maressa ja Kasinonrannassa, mutta todennäköisimmin Pyrkällä. Erkka V. Lehtola, 40, on keskeisimpiä hahmoja Lauttasaaren jalkapallobuumissa sen jäl keen, kun HJK toissa kesänä perusti hänen johdollaan Futiskoulun 3-6-vuotialle Pyrkälle. Samalla Suomen menestynein jalkapalloseura palasi kymmenien vuosien tauon jälkeen saarelle. Erityisen tyytyväisiä valmentajaonneensa voivat olla HJK-Larun 04-06 syntyneet, joiden harjoituksia ja pelejä Lehtola nyt ohjaa muiden töidensä ohella. Ringissä on lähes 40 poikaa, pian enemmän. Tällit unohdetaan Pyrkällä on kevät ja PPJ-CUP, kun Lehtola istuu katsomolauteilla ja nyökkää hiekkakentän suuntaan. - Näen sieluni silmillä tässä jo tekonurmen. Vaikka jalkapallo on saaren ykköslaji, harjoitusolosuhteet ovat vaatimattomat. Uudisraivaaja Lehtola lämpenee viileänäkin päivänä nopeasti haastamaan kasvattajia. - Lapset liikkuvat liian vähän. Kaksi harjoituskertaa viikossa ei rakenna peruskuntoa eikä taitoa liikkua, jos muu aika menee istuskelussa. Sapiskaa saa myös vanhempien reagointiherkkyys pieniin kolhuihin, joita lajissa kuin lajissa osuu kohdalle. - Jos vanhemmat eivät heijasta huoltaan, lapsi unohtaa miltei kaikki tällinsä heti. Se vahvistaa luonnetta. Lehtola on miltei kuuluisa kaikki pelaa filosofian kritisoimisesta. - Suomessa lahjakkuus on miltei olematon resurssi. Se ja into pitää tunnistaa heti. Räikeästi eri tasoisten pelaajien sekoittaminen on kukkahattuilua, josta ei seuraa huippujalkapalloilijoita, eikä pitkäaikaisia harrastajia. Sitä paitsi: monille on masentavaa pelata paljon parempien rinnalla. - Onnistumisen elämys tulee pelaamisesta omalla tasolla ja realistisesta kilvoittelusta ylöspäin. Omasta ryhmästä voi aina nousta, kun harjoitteluhalua riittää. Ratkaisun tarkoitus Yksi Lehtolan vahvuuksista juniorivalmentajana on lasten käsittelytaito. Hän osaa johtaa tekemistä kaakatuksen keskellä, mutta ei koskaan nolaa pelaajia, kadota huumorintajuaan tai sorru tunteikkaaseen karjumiseen. Tässä häntä ovat hioneet omat pojat: Lukas, 5, jo osa HJK-Larun miesvahvuutta ja innokas hang-around Lassi, 4. Harjoituksissa Lehtolan mantra on: palloa ei saa roiskia, ratkaisuilla pitää olla tarkoitus. Kun oppii alusta asti kantamaan vastuun pallosta, se ei polta jalassa myöhemminkään, kulkee Lehtolan logiikka. Onko oppi mennyt perille? - Kun pallo on jalassa, pitää syöttää, harhauttaa itse tai vetää, sanoo HJK-Laru Parasta saarella:. Lauttasaaren Liikuntakeskus - Hyvän mielen paikka. Hatunnosto vetäjä Keijo Mikkoselle. 2. Kasinonranta & kahvila - Lasten kanssa yliveto. 3. Etäisyys ytimestä - Stadin tuoksun voi haistaa ja sykkeen kuulla. Laru on kyllin lähellä. 05-joukkueen Kaarlo Lehtonen, joka arvioi erityisvahvuudekseen syötöt. Kaarlo muistuttaa, että + 4 -joukkuein käytävissä otteluissa pelimuoto on timantti. - Kun omalla joukkueella on pallo, kaikki eivät saa liikkua sitä kohti vaan pois päin, jotta tilaa aukeaa syötöille. Saksan vuoro? Futiskesä huipentuu jalkapallon EM-kisoihin Puolassa ja Ukrainassa. Suomi sukelsi syvään päätyyn karsintalohkossaan, mutta Lehtolalta riittää ymmärrystä. - Mixu Paatelainen teki sen, mikä Roy Hodgsonilta ja Stuart Baxterilta jäi tekemättä. Hän nuorensi joukkueen. Tulevaa Euroopan mestaria Lehtola haluaa pohtia hetken, sillä samaa kysytään myöhemminkin. Johdettuaan 06-syntyneiden voittoisan ottelun hänellä on vastaus. - Nyt on Saksan vuoro. Tai sitten ei. - Vaikka Espanjan Fernando Torres on suosikkini, Italia voittaa, vakuuttaa 6-vuotias Kaarlo Lehtonen. Haluatko poikasi (syntynyt 04 07) HJK:n raitapaitaan? Ota yhteys joukkueenjohtajaan: mariakarppinen@msn.co tai 040 733 505. Erkka V. Lehtola Nro 2 24.5.202 7