SUOMEN VAMMAISURHEILU JA LIIKUNTA VAU RY. SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry, ruotsiksi Finlands Handikappidrott och motion VAU rf. Kansainvälisissä yhteyksissä epävirallisena englanninkielisenä nimenä käytetään Finnish Sports Association of Persons with Disabilities. Näissä säänöissä käytetään yhdistyksestä jäljempänä nimeä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. TARKOITUS Liiton tarkoituksena on toimia valtakunnallisena vammaisten henkilöiden urheilu- ja liikuntajärjestönä. Liiton tehtävänä on monipuolisen vammaisurheilun ja -liikunnan toimintaedellytysten edistäminen. 3. TOIMINTAMUODOT Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto toimii jäsenistönsä valtakunnallisena yhdyssiteenä vammaisten henkilöiden urheilu- ja liikuntatoiminnassa järjestää urheilukilpailuja ja liikuntatapahtumia osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin urheilukilpailuihin ja liikuntatapahtumiin noudattaa yleisesti hyväksyttyjä urheilun ja liikunnan eettisiä periaatteita
noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä tiedottaa, kouluttaa, järjestää valmennustoimintaa, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä urheilu- ja liikuntavälineiden välitystä kuuluu jäsenenä kansallisiin ja kansainvälisiin alan liittoihin ja yhdistyksiin sekä valvoo, että näiden sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan omassa toiminnassa vaikuttaa Suomessa harjoitettavaan liikuntapolitiikkaan vaikuttaa kansainväliseen vammaisurheilu- ja liikuntapolitiikkaan. 4. TALOUDELLINEN TOIMINTA Toimintaansa varten liitto hankkii varoja varainkeräyksillä ja arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Liitto voi harjoittaa julkaisutoimintaa,liikunta- ja urheiluvälineiden vuokrausta sekä välitystä. 5. JÄSENEKSI LIITTYMINEN Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa vammaisten liikuntaa järjestävä tai sitä tukeva rekisteröity yhdistys, jonka varsinaisina jäseninä ovat henkilöjäsenet ja joka hyväksyy liiton säännöt ja toimii liiton tarkoitusperien edistämiseksi sekä muut vammaisurheilua edistävät ja tukevat yhteisöt. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä muu oikeuskelpoinen yhteisö, säätiö tai yksityinen henkilö, joka haluaa edistää ja tukea liiton toimintaa. Varsinaisen jäsenen sekä kannatusjäsenen hyväksyy liiton hallitus. Jäsenyys tulee tämän jälkeen voimaan heti jäsenen maksettua jäsenmaksunsa. Liittokokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on ansiokkaalla tavalla työskennellyt liiton hyväksi. Liitolla voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.
6. JÄSENMAKSUT Varsinaisen jäsenen on suoritettava vuosittain jäsenmaksu, jonka suuruuden liittokokous päättää. Jäsenmaksu on maksettava kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja sen maksaminen on edellytyksenä varsinaisen jäsenen äänioikeudelle liittokokouksessa. Varsinaisen jäsenen on toimitettava helmikuun aikana liitolle jäsenistään sellainen selvitys, josta ilmenevät edellisen kalenterivuoden jäsenmäärässä tapahtuneet muutokset sekä muut hallituksen määräämät tiedot. Kannatusjäsenen on suoritettava vuosittain kannatusjäsenmaksu, jonka suuruuden liittokokous päättää. 7. JÄSENEN EROAMINEN TAI EROTTAMINEN Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero tulee voimaan heti kun siitä on liitolle ilmoitettu, mutta jäsenvelvoitteet ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun, jonka aikana eroamisesta on ilmoitettu. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi liitosta, jos se on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta edelliseltä vuodelta. Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä näissä säännöissä määrättyjä jäsenyyden edellytyksiä, toimii näiden sääntöjen vastaisesti tai menettelyllään huomattavasti vahingoittaa liittoa. 8. LIITON PÄÄTÖKSENTEKO Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous sekä vuosittain kokoontuva liittovaltuusto, josta jäljempänä käytetään nimitystä valtuusto. Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus. 9. LIITTOKOKOUS Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi toukokuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu koolle liittokokouksen sekä määrää sen ajankohdan ja paikan.
Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kun liittokokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään yksi kolmasosa (1/3) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle kahden (2) kuukauden kuluessa saatuaan tiedon vaatimuksesta. 10. LIITTOKOKOUSKUTSU Kokouskutsu ja esityslista varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille kirjallisesti tai sähköpostilla viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Mikäli kokouksessa aiotaan käsitellä yhdistyslain 23 :n 1.momentissa mainittuja asioita, on tällaiset asiat kokouskutsussa mainittava. Jäsenen joka haluaa ilmoittamansa asian käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on lähetettävä sitä koskeva kirjallinen esitys tammikuun loppuun mennessä hallitukselle, jonka tulee valmistella asia liittokokoukselle esitettäväksi. Kokouskutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille kirjallisesti tai sähköpostilla vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsuun on liitettävä esityslista, jonka tulee sisältää maininta kaikista kokouksessa esille tulevista asioista ja hallituksen niitä koskeva selostus ja päätösesitys. 11. LIITTOKOKOUSEDUSTAJAT Varsinainen jäsen voi lähettää liittokokoukseen yhden kokousedustajan, jolla on yksi ääni. Kukin kokousedustaja voi edustaa vain yhtä varsinaista jäsentä. Liiton toimihenkilö ei voi toimia liittokokousedustajana eikä tulla valituksi valtuustoon eikä hallitukseen. Liittokokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus kunniapuheenjohtajalla, valtuuston ja hallituksen jäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä. 12. LIITTOKOKOUKSEN TEHTÄVÄT Liittokokouksen tehtävänä on käsitellä hallituksen kertomus liiton toiminnasta kuluneelta liittokokouskaudelta
päättää valtuuston ja hallituksen jäsenille maksettavista korvauksista ja palkkioista päättää jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta seuraavaksi liittokokouskaudeksi vahvistaa liitolle kolmivuotissuunnitelma valita valtuuston puheenjohtaja seuraavaksi liittokokouskaudeksi valita valtuustoon 19 varsinaista jäsentä ja neljä (4) varajäsentä seuraavaksi liittokokouskaudeksi. Varajäsenet arvotaan kutsujärjestykseen. valita hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja seitsemän (7) varsinaista jäsentä seuraavaksi liittokokouskaudeksi valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö seuraavaksi liittokokouskaudeksi päättää tilintarkastajille maksettavista korvauksista ja palkkioista käsitellä muut liiton hallituksen tai jäsenten esittämät asiat. 13. VALTUUSTO Valtuusto käyttää liiton päätäntävaltaa liittokokousten välisenä aikana, kuitenkin niin, että sillä ei ole oikeutta tehdä muutoksia liiton sääntöihin eikä erottaa hallituksen puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa tai muita jäseniä. Valtuusto voi täydentää hallitusta, jos sen jäsen eroaa kesken kauden. Valtuustoon kuuluu liittokokousten väliseksi ajaksi valitut puheenjohtaja, 19 varsinaista jäsentä ja neljä (4) varajäsentä. Valtuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Valtuuston kutsuu koolle hallitus. Valtuuston varsinainen kokous pidetään keväällä toukokuun loppuun mennessä. Jäsen, joka haluaa ilmoittamansa asian käsiteltäväksi valtuuston kokouksessa, on lähetettävä sitä koskeva kirjallinen esitys hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Kokouskutsu ja esityslista valtuuston kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköpostitse valtuuston jäsenille ja samalla tiedoksi jäsenyhdistyksille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain 23 :n 1.momentissa mainittuja asioita, tällaiset asiat on erikseen mainittava kokouskutsussa. Valtuuston ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus, kun valtuusto niin päättää, hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai 1/3 valtuutetuista sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.
Kokouskutsu ja esityslista valtuuston ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköpostitse valtuuston jäsenille ja samalla tiedoksi jäsenyhdistyksille viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Valtuusto on päätösvaltainen, kun kokouksessa on saapuvilla puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kymmenen (10) jäsentä. Hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton toimihenkilöillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. 14. VALTUUSTON TEHTÄVÄT Valtuuston tehtävänä on käsitellä hallituksen vuosikertomus käsitellä hallituksen laatima liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta edelliseltä toiminta- ja tilikaudelta päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille vahvistaa liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle vuodelle asettaa ehdollepanotoimikunta liittokokousta edeltävänä vuonna, päättää sen tehtävistä ja valita siihen jäsenet käsitellä muut liiton hallituksen, valtuuston jäsenten tai liiton jäsenten esittämät asiat. 15. ÄÄNESTYS LIITON KOKOUKSISSA Äänestys liittokokouksessa ja valtuuston kokouksessa on avoin, ellei kokouksen enemmistö vaadi suljettua lippuäänestystä. Vaali on toimitettava aina suljettuna lippuäänestyksenä. Liiton päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö) ellei näistä säännöistä muuta johdu. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaalin päättyessä tasan, valinnan ratkaisee arpa. 16. HALLITUS Toimeenpanevana elimenä liiton asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu liittokokousten väliseksi ajaksi valittu puheenjohtaja ja seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen voidaan valita kuhunkin tehtävään enintään kahdeksi (2) peräkkäiseksi täydeksi toimikaudeksi. Jos hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen jäsen eroaa ennen vaalikauden päättymistä, hänen tilalleen valitaan toinen jäsen vain siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksessa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Hallitus on kutsuttava koolle, mikäli vähintään puolet sen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja neljä (4) muuta hallituksen jäsentä on paikalla. 17. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT Hallituksen tehtävänä on valita keskuudestaan varapuheenjohtaja tulevalle toimikaudelle johtaa liiton toimintaa lain, sääntöjen ja kokousten päätösten mukaisesti valmistella liittokokouksessa ja valtuuston kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset koolle tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi hyväksyä liiton jäsenet ja pitää jäsenluetteloa huolehtia liiton taloudesta ja omaisuuden hoidosta ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä sopia työehdoista päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä kutsua määräajaksi, toistaiseksi tai erityistä tehtävää varten asiantuntijoita sekä asettaa jaostoja, valiokuntia tai toimikuntia, joille se tarvittaessa vahvistaa toimenkuvan. hoitaa muut liiton toimintaa edistävät tehtävät. 18. LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai hallituksen tehtävään määräämä toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.
19. TOIMINTA- JA TILIKAUSI Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen ja valtuuston toimikausi alkaa heti liittokokouksen jälkeen. 20. LIITON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Liiton sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous. Sääntöjen muuttaminen edellyttää että muutosesitystä kannattaa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. 21. EETTINEN TOIMINTA Liiton kokouksessa voidaan vahvistaa eettisiä säännöstöjä ja suosituksia. Liiton jäsenet sitoutuvat noudattamaan kulloinkin voimassaolevia urheilun ja liikunnan eettisiä säännöstöjä. Jäsen on velvollinen liiton pyynnöstä antamaan selvityksen urheilun ja liikunnan eettistä perustaa vakavasti vahingoittavasta toiminnastaan. 22. LIITON PURKAMINEN Liiton purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään neljä (4) kuukautta ja siihen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Liiton purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat viimeisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti liiton tarkoitusta edistävään toimintaan.