Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009



Samankaltaiset tiedostot
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Matalaenergiarakentaminen

Rakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen?

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

Lämmitysjärjestelmät

Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut , Erkki Aalto

Kohti nollaenergia-alueita

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

SMART CITY - EKOTEHOKAS TULEVAISUUDEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Marko Riipinen. Rakennusautomaatioseminaari 2013 Metropolia, Espoo 30.5.

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

RAKENNUSTEN JA ALUEIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN INTEGROINTI

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka ASTA/ RT. P Harsia 1

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Ekopassi Loma-asumisen ekotehokkuusratkaisut

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Energiatehokkuus yhdyskuntanäkökulmasta. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Aurinkoenergia Suomessa

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Energian tuotanto ja käyttö

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Kohti nollaenergiarakentamista SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings

Pienpolton markkinanäkymät

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

Aurinkoenergia Suomessa

Uusiutuvan energian etätuotanto

AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Aurinko lämmönlähteenä Miika Kilgast

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto Jäävuorenhuippu Oy

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Energiatehokas koti - seminaari

Alueellinen energiatehokkuus

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Aurinkolämpöjärjestelmät

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

Hyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Alueelliset energiaratkaisut tutkimusta ja pilotointia meillä ja muualla Kiinteistöt kestävään kuntoon seminaari TkT Satu Paiho, VTT

Aurinkolämmön mahdollisuudet

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Transkriptio:

Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Viitekehys paradigman muutokselle 2

Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3

Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita EcoCity-konsepti korkea aluetehokkuus (väh. ea=0,3) edullinen pienilmasto huippuenergiatehokkaat rakennukset passiivinen aurinkoenergia ja rakennuksiin integroitunut aurinkolämpöja aurinkosähköteknologia (etelään suuntaus) hajautettu energiantuotanto paikallisista lähtökohdista jätteiden hyötykäyttö energiantuotannossa sadeveden hyödyntäminen palvelut lähellä etätyömahdollisuudet asumisen ja työn sekoittaminen (ZE 2 D = Zero Energy/Emission Development) 4

Exergia Exergialla tarkoitetaan energiaa, joka on kokonaisuudessaan muunnettavissa muuksi energiaksi. Korkealaatuinen (-arvoinen) energia kuten sähköenergia ja mekaaninen työ ovat puhtaita exrgiamuotoja, eli ne ovat kokonaan muunnettavissa. Matala-exergiajärjestelmillä tarkoitetaan energianjärjestelmiä, jotka hyödyntävät matala-arvoista energiaa. Rakennusten energiahuollossa tällaista energiaa on esimerkiksi lähellä huoneen lämpötilaa oleva lämpöenergia. 5

Taustaa exergialle rakennussovelluksissa IEA Annex 37 Low Exergy Systems for Heating and Cooling of Buildings (LowEx) -tutkimusohjelma 1999-2003 Fokus käytännöllisissä asioissa exergia-analyysityökalut suunnittelun alkuvaiheeseeen matalaexergia -konseptit ja -teknologiat esimerkkikohteet markkinapotentiaalit tiedon välittäminen 6

Energian laatu (Exergia) EXERGIA = LAATUKERROIN x ENERGIA Source Quality Laatukerroin factor q Mechanical energy 1.00 Electrical energy 1.00 Nuclear fuel 1.00 Solar radiation 0.95 Fuels 0.90 Thermal at 100 C 0.21 Thermal at 40 C 0.06 Thermal at 20 C 0.00 Exergiaa kulutetaan, energiaa käytetään Energian laatu heikkenee sitä käytettäessä REFERENCE : ROOM AIR TEMPERATURE AT 20 0 C 7

Matalaexergiasuunnittelu (LowEx Design) yli perinteisten rajojen menevä osaaminen, jolla vähennetään laatuenergian tarvetta rakennuksissa ja lisätään uusiutuvien/ vapaiden energialähteiden käyttöä rakennuksissa ja alueilla koko energiasysteemin hallinta 8

Tuulivoima Exergiavirtojen ohjaaminen CHP-laitos Tehdas (jätelämpö 120 C) Marketti (jätelämpö 40 C) Kaukolämpö (lämpö115 C) SÄHKÖ LÄMPÖ, 115-120 C LÄMPÖ, 40 C LowEx -alue (lämmitys 40 C, lämmin käyttövesi 55 C) 9

Energiatehokkuuden strategia 1. Energian tarpeen pienentäminen (energiansäästö) 2. Uusiutuvien ja vapaiden energialähteiden hyödyntäminen 3. Puhtaiden fossiilisten energialähteiden käyttö Energian tarve 10

Energia and exergia ENERGIAVIRTA ENTROPIAN GENEROINTI EXERGIAN KULUTUS 11

Rakennusten LowEx -järjestelmät vs. energiantuotanto Määrällisen tarkastelun lisäksi laadullinen tarkastelu Energian tuotanto Energian tarve Käyttö Lähde q 1 0 Sähkö CHP PV Tuuli Kaukolämpö (CHP) Maalämpö Vesistöt Aurinkolämpö Jätelämpö Energian laatukerroin 1 Sähkölaitteet 0 Sauna Lämmin vesi Tilojen lämmitys 12

Matalaexergiajärjestelmien etuja Toimivia järjestelmiä lämmön ja kylmän jakoon lämpötila-alueella +15 C +40 C Matalaexerginen (LowEx) lämmitys- ja viilennysjärjestelmä Lattialämmitys T max = 29-35 0 C, q max = 100-165 W/m 2 Lattiaviilennys T min = 20 0 C, q max = 40-80 W/m 2 Kattolämmitys T max = 27 0 C, q max = 42W/m 2 Kattoviilennys T min = 17 0 C, q max = 100W/m 2 tuottaa käyttäjille miellyttävän, puhtaan ja terveellisen sisäympäristön hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti erilaisia energialähteitä hyödyntää uusiutuvia energialähteitä tehokkaasti Kaupallista teknologiaa on paljon 13

Paljon on tehtävää Exergiatehokkaassa järjestelmässä pitää käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia energialähteitä ja prosessien sivuvirtoja Flow of exergy 5000 [W] 4000 3000 2000 Energy transform. Generation Storage Distribution Emission Room Envelope Base case Elec. radiator HP + floorheating Flow of energy 5000 [W] 4000 3000 2000 Energy transform. Generation Storage Distribution Emission Room Envelope 1000 1000 0 1 2 3 Components 4 5 6 7 8 0 1 2 3 Components 4 5 6 7 8 LowEx tuotanto? Rakennusten LowEx -järjestelmät? 14

Esimerkkikohde: Kokkolan asuntomessualue Tuotanto Olemassa olevan energiainfrastruktuurin mahdollisimman tehokas hyödyntäminen Matalalämpötilainen aluelämmitys matalaexergia-alue Energialähteiden elinkaaritarkastelut ja rakennuksen tai rakennusryhmän kokonaisenergian tarve Lämpöenergia kokonaisuudessaan, sähköenergia ja sen käytön pienentäminen Primäärienergian tarve, uusiutuva sähköenergia Vaikuttavat asiat: Kaavoitus, tontinluovutusprosessi, rakennusjärjestys Tontinluovutusehdot Rakentamistapasitoumus: kannustaminen - ohjeistus Asukasnäkökulmat Tarve Lämmitys Jäähdytys 15

Kiitos exergisestä huomiostanne! www.lowex.net 16