Vuosikertomus2008 Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus............................ 4 Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2008........... 6 Konsernipalvelut.................................. 10 Sähkökauppa.................................... 12 Kaukolämpö..................................... 14 Vaasan Sähköverkko Oy............................ 16 Oy RAVERA Ab.................................. 18 Tilinpäätös 2008 Rahoituslaskelma............................. 20 Tuloslaskelma................................ 21 Tase....................................... 22 Tilinpäätöksen liitetiedot....................... 24 Ympäristökatsaus............................. 36 Sähkökaupan eriytetty tilinpäätös................ 38 Vaasan Sähköverkko Oy:n ja Oy RAVERA Ab:n tilinpäätökset.................. 41 Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi....... 44 Tilintarkastuskertomus............................. 45 Hallintoneuvoston lausunto......................... 46 Kansikuva: kuvataiteilija Eliisa Paavola Tuuli, 90x120 cm, akryyli kankaalle, 2009 Vaasan Sähkön kokoelmat Kannen kuvaus: valokuvaaja Paavo Lehtonen
140 120 100 80 60 Tunnuslukujen kehitys 40 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 Liikevaihto (milj.euroa) 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 25 20 15 10 5 0% 0% 0 2004 2005 2006 2007 2008 2004 2005 2006 2007 2008 2004 2005 2006 2007 2008 Liikevoitto-% Omavaraisuusaste-% Tilikauden voitto (milj.euroa) 35% 150 2,50 30% 25% 20% 100 2,00 1,50 15% 10% 5% 50 1,00 0,50 0% 2004 2005 2006 2007 2008 Sijoitetun pääoman tuotto -% 0 2004 2005 2006 2007 2008 Tilikauden voitto/henkilö (1000 euroa) 0 2004 2005 2006 2007 2008 Maksuvalmius (Quick Ratio) MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET Vaasan Sähkö Oy on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiayhtiö. Vaasan Sähkö Oy:llä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Yhtiö kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 3
Toimitusjohtajan katsaus Merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä Pohjois-Amerikan asuntomarkkinoiden rahoituksesta liikkeelle lähtenyt finanssikriisi synkensi maailmantalouden näkymiä vuonna 2008. Suomeen ongelmat ovat rantautuneet sekä kiristyneiden rahoitusmarkkinoiden että vientiteollisuuden vaikeuksien välityksellä. Energiamarkkinoilla pitkän aikavälin perustrendiksi muodostunut polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu putosi romahdusmaisesti syksyn aikana. Tällä hetkellä sekä polttoaineiden hinta kulutukseen suhteutettuna että markkinasähkön hinta Pohjoismaiseen vesitilanteeseen suhteutettuna ovat hyvin alhaisia. Uusien voimalaitosten rakentamisen kannattavuusnäkymät ovat lyhyenä aikana oleellisesti heikentyneet. Suomen hallitus sai valmiiksi ilmasto- ja energiapoliittiset suuntaviivansa marraskuussa. Strategia sisältää merkittäviä uusia linjauksia sekä päästökauppasektorilla että sen ulkopuolella, kuten asumisessa ja liikenteessä. EU:n uusiutuvien sähkön tuotantomuotojen tavoite vuoteen 2020 mennessä aiotaan Suomessa strategian mukaan saavuttaa karkeasti siten, että kaksi kolmasosaa lisäyksestä tuotetaan biopolttoaineilla ja yksi kolmasosa tuulivoimalla. Nämä tavoitteet ovat erittäin haasteellisia ja vaativat suuria investointeja. Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen käyttöönotto tapahtuu tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2012 puolivälissä. Investoinnin suuruuden vuoksi myöhästyminen on Hannu Linna 4
aiheuttanut tarpeen varmistaa laitoksen rahoituksen riittävyys. Eduskunta sai huhtikuussa 2008 lupahakemuksen TVO:n neljännen ydinvoimayksikön rakentamiseksi, sekä myöhemmin syksyllä myös toisen ydinvoimalalupahakemuksen. Lisäkapasiteetti on tarpeen omavaraisuuden parantamiseksi, poistuvan voimalaitoskapasiteetin korvaamiseksi, päästöttömän tuotannon lisäämiseksi sekä sähkömarkkinoiden riittävän tarjonnan varmistamiseksi. Vaasan Sähkön tilanne on hyvä, mutta haasteellinen Vaasan Sähkölle vuosi 2008 oli odotuksia parempi ja tulos muodostui euromääräisesti suunnilleen edellisvuoden tasolle. Suhteellinen kannattavuus heikkeni, mutta ennen kaikkea tuottoisa sähkön tukkumyynti kompensoi tuotantoketjussa tapahtuneet päästöoikeuksien leikkaukset. Sähköasiakkaiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa jo yli 85 000. Poikkeuksellisen lämmin ilmasto vähensi menekkiä kaukolämmössä, jonka hintojen edullisuus ja taloudellinen kannattavuus perustuivat korkeaan yhteistuotannon määrään. Energiamarkkinavirasto totesi jälleen kerran siirtohinnoittelun maltillisuuden Vaasan Sähköverkko Oy:ssä, jonka tulosta voimakkaat kustannusnousut jonkin verran heikensivät edelliseen vuoteen verrattuna. Vaasan talousalueen vahvuus näkyi Vaasan Sähköverkon toimialueen sähkön kulutuksen kasvussa: sähkön kulutuksen kasvu oli 1,2 prosenttia, kun valtakunnallinen kulutus aleni 3,8 prosenttia. Toinen tytäryhtiö, Oy RAVERA Ab, on määrätietoisen toimintansa tehostamisen avulla saavuttanut tyydyttävän - urakointiyhtiölle suorastaan hyvän - kannattavuustason. Etelä-Pohjanmaan Voiman puitteissa on valmistauduttu mittaviin tuulivoimahankkeisiin Tornion edustalla Rajakiiri Oy:n, Vaasan lähiympäristössä EPV Tuulivoima Oy:n ja merialueilla Suomen Merituuli Oy:n toimesta. Hyvässä vauhdissa on etenemässä myös alueellisten jäteyhtiöiden ja Vaasan Sähkön jätteiden energiahyötykäyttöön tähtäävä Westenergy-hanke. Vaasan Sähkön kestävyys talousnäkymien heikentyessä on vahvan taseen ja kustannustehokkaan toiminnan vuoksi keskimääräistä parempi. Sähkökaupan suojausten kautta syntyvä kytkentä markkinahintoihin heikentää oleellisesti ainakin parin seuraavan vuoden tulostasoa. Henkilöstön irtisanomisia ei kuitenkaan ole näköpiirissä, vaikka työn tuottavuuteen onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Talousromahdus avannee tälläkin kerralla myös poikkeuksellisia tulevaisuuden mahdollisuuksia, kunhan vain tunnistamme ne oikealla hetkellä. Kiitän kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Vuoden 2008 odotuksia paremmasta onnistumisesta kiitän koko Vaasan Sähkö -konsernin henkilöstöä. Kiitän myös kaikkien konserniyhtiöiden hallitusten sekä hallintoneuvoston jäseniä rakentavasta yhteistyöstä. Hannu Linna toimitusjohtaja 5
Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2008 Seppo Sanaksenaho Anita Niemi-Iilahti Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vaasan Sähkö -konserni kasvoi kaikkien liiketoimintojensa osalta vuonna 2008. Toimintavuosi oli tuloksellisesti odotettua parempi, vaikka suhteellinen kannattavuus ei yltänytkään ennätysvuoden 2007 tasolle. Sähkökaupan tulos säilyi suunnilleen ennallaan, vaikka liikevaihto kasvoi runsaan viidenneksen. Kaukolämpöliiketoiminnan ja Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto kasvoivat maltillisesti liikevoiton hiukan heikentyessä. Urakointia harjoittava Oy RAVERA Ab kasvoi voimakkaasti saavuttaen samalla positiivisen tulostason. Kaikkien konserniyhtiöiden hinnoittelu on edelleen kunkin toimialan markkinahintojen edullisimpien joukossa. Uudeksi tytäryhtiöksi perustettiin VS Tuulivoima Oy, joka osti Korsnäs Vindkraftspark Oy:n liiketoiminnan jatkaen liiketoimintaa 1.1.2009 alkaen. Taloudellinen kehitys Vaasan Sähkö -konserni teki kohtuullisen hyvän tuloksen tilikaudella 2008. Konsernin vuoden 2008 liikevaihto oli 121,5 (104,9) miljoonaa euroa ja kasvoi 15,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto laski 0,6 prosenttia, ollen 30,2 (30,4) miljoonaa euroa. Merkittävin syy liikevaihdon kasvuun on sähkökauppaliiketoiminnan liikevaihdon kasvu 21,9 prosentilla edellisestä vuodesta. Muista liiketoiminnoista suhteellisesti eniten liikevaihtoaan kasvatti urakointiyhtiö Oy RAVERA Ab. Sähkönmyynnin liikevaihto oli 78,2 (64,1) miljoonaa euroa. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 21,6 (20,6) miljoonaa euroa ja kaukolämmön 21,1 (19,7) miljoonaa euroa. Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 9,2 (4,0) miljoonaa euroa ja laajakaistaliiketoiminnan 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 1 643 gigawattituntia (1 739 GWh), sähkön siirto 954 gigawattituntia (942 GWh) ja kaukolämmön myynti 606 gigawattituntia (621 GWh). Konsernin tilikauden voitto oli 22,8 (22,6) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 20,9 (18,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sähkökauppaliiketoiminnan osuus tilikauden tuloksesta oli 79,0 (87,1) prosenttia. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 14,9 (14,2) miljoonaa euroa, josta sähkö- ja kaukolämpöverkon osuus oli 10,7 (9,2) miljoonaa euroa. Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 2,8 (1,6) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 5,4 (8,2) miljoonaa euroa 31.12.2008. Maksuvalmius oli vuoden aikana hyvä, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 27,3 (19,7) miljoonaa euroa. 6
Markku Mäntymaa Kaj Skåtar Riitta Viitala Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni Konserni Emo Emo 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto 1.000 121 501 104 906 99 629 84 126 Liikevaihdon muutos % 15,8 % 14,2 % 18,4 % 17,6 % Liikevoitto % 24,9 % 29,0 % 24,8 % 29,7 % Oman pääoman tuotto % *) 17,8 % 20,0 % 24,7 % 25,7 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 23,3 % 25,4 % 30,6 % 31,3 % Omavaraisuusaste % *) 78,3 % 77,6 % 77 % 74,7 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 2,0 2,0 2,1 2,0 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Henkilöstö Henkilöstömäärä oli konserniyrityksissä vuoden aikana keskimäärin 187 (188) ja henkilötyövuosia kertyi yhteensä 181 (178). Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni Konserni Emo Emo 2008 2007 2008 2007 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 187 188 95 97 Vakituisia 31.12. 173 168 83 83 Määräaikaisia 31.12. 12 13 9 9 Yhteensä 31.12. 185 181 92 92 Tilikauden palkat ja palkkiot 7.347.737 6.813.972 3.698.927 3.461.462 7
Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Oy Enerit Ab sekä Smedsby Värmeservice Ab. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Laajakaistaliiketoiminta myytiin 1.2.2009 alkaen Anvialle. Arvio tulevasta kehityksestä Lähivuosien tulosnäkymiä heikentää merkittävästi finanssikriisin seurauksena voimakkaasti pudonnut sähkön tukkuhinta. Tulosta heikentävää vaikutusta nopeuttavat sovelletun riskipolitiikan mukaisesti toteutetut suojauskaupat. Tulevaisuuden investointitaso tulee AMR-projektin loppuunsaattamisen sekä uusiutuvan tuotannon rakentamisen takia olemaan viime vuosia korkeampi. Merkittävimmät investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat EPV:n omistamien tuulivoimayhtiöiden Rajakiiri Oy:n ja EPV Tuulivoima Oy:n sekä myöhemmässä vaiheessa Suomen Merituuli Oy:n tuotantolaitokset. Jäte-energian hyödyntämiseksi rakennetaan Westenergy Oy:n voimalaitos Stormossenin alueelle, jonka investointipäätös tehtäneen kuluvan vuoden aikana. Vaasan Sähkö on myös aktiivisesti edistämässä TVO:n ydinvoimahankkeita. Konsernin vahvasta talousasemasta huolimatta korkea investointitaso muodostaa rahoitusmarkkinoiden epävakauden vuoksi aiempaa suuremman haasteen. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia 8
tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien kotimaisten pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 53,125 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 20,895 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona jaetaan 324,45 euroa/osake eli yhteensä 10 220 175,00 jätetään omaan pääomaan 42 904 411,85 53 124 586,85 Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on 31 500 osaketta, joiden nimellisarvon on 50,46 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Pääomalainat Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy on antanut pääomalainaa tytäryhtiölle Oy RAVERA Ab:lle. Laina-aika on 10 vuotta. Lainan korko on sidottu 6 kuukauden euriboriin 0,25 prosenttiyksikön marginaalilla. Lainan pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääomalainan pääoma saadaan palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Jos korkoa ei voida maksaa, se siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon Jarmo Wahlström (puh.joht.), Viveca Bäck (varapuh.joht.), Niilo Hamari (varapuh.joht.), Virve Airaksinen, Ragnvald Blomfeldt, Sami Hirvonen, Juha Häkkinen, Raija Kumpula, Sirpa Lindroos, Claus Stolpe, Sisko-Margit Osala, Anne Södervik ja Tomi Vuollet. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina luottamushenkilöt Seppo Aro, Karl-Erik Gullblom, Ulla Ylinen ja Matti Konttas. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Viveca Bäckin, Niilo Hamarin, Juha Häkkisen ja Jarmo Wahlströmin, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat hallitukseen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), Anita Niemi-Iilahti (varapuh.joht.), Seppo Sanaksenaho, Markku Mäntymaa ja Riitta Viitala. Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa tilikauden aikana. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Sune Back. 9
Arja Rosing Konsernipalvelut Konsernin asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana reilut kymmenen prosenttia. Asiakasmäärän kasvu kasvatti jälleen myös konsernipalveluiden volyymit uuteen ennätykseen. Laskuvolyymit kasvoivat 10 prosentilla kuten vuotta aiemminkin. Kaikkiaan Vaasan Sähkö -konsernista lähti hieman vajaa 570 000 laskua vuonna 2008. Suoritusten määrä kasvoi 12 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Sähköinen laskutus on edistynyt vuoden aikana hitaasti mutta varmasti; vuoden 2008 lopussa e-laskun Vaasan Sähköltä sai 1 600 yksityisasiakasta ja saman verran myös yritysasiakkaita. Kaikkiaan kappalemääräisesti sähköisiä laskuja lähetettiin vuonna 2008 yhteensä 16 526 (4 988) kappaletta. Etäluettavien mittarien vaihtoprojekti tuo muutoksia konsernipalveluissa Vaasan Sähköverkko Oy:n päätös vaihtaa kaikki jakeluverkkoalueen 60 000 mittaria etäluettaviin vuoden 2009 loppuun mennessä on tuonut ja tuo edelleen suuria muutoksia asiakaspalveluun ja laskutukseen. Vaihtoprojekti ei ole edennyt aina aivan ongelmitta, mutta muutoksen tuomat mahdollisuudet asiakaspalvelutyön kehittämiseen ovat merkittävät ja ongelmat projektin kokoon nähden ymmärrettäviä. Asiakkaan edut etäluettaviin mittareihin siirryttäessä ovat myös ilmeiset. Etäluenta mahdollistaa selkeämmän, kulutukseen perustuvan sähkölaskun arvio- ja tasauslaskujen jäädessä historiaan. Etäluettaviin mittareihin siirtymisellä on myös ympäristöystävällinen näkökohta. Mittarinlukijat eivät enää jatkossa käy lukemassa mittareita ja näin vältytään kymmeniltä tuhansilta ajokilometreiltä sekä säästetään luontoa. Julkisuudessakin esitetyt väitteet asiakkaiden maksuvaikeusongelmien lisääntymisestä lukemalaskutukseen siirryttäessä lienevät jonkin verran liioiteltuja. Vaasan Sähkö on koko kaukolämmön historian ajan laskuttanut kaukolämmön kulutuksen lukemaan perustuen, käytön mukaan, myös talviaikana. Positiivisia kokemuksia on myös kantautunut muista toimialan yrityksistä, jotka ovat jo mittarinsa vaihtaneet; asiakkaat ovat ottaneet ilolla vastaan selkeämmät laskut ja todellisen kulutukseen perustuvan laskutuksen. Lukemalaskutus on auttanut asiakkaita ohjaamaan omaa kulutustaan ympäristöä sekä omaa henkilökohtaista taloutta säästävään suuntaan. Mittareiden vaihtoprojektin painopiste tulee olemaan vuonna 2009, mutta vuoden 2008 lopussa oli jo n. 6 600 mittaria vaihdettu ja 20.2.2009 oli 16.000 mittarin raja rikottu. Muutosnäkymiä Talouspalveluissa otettiin vuoden 2008 loppuneljänneksellä käyttöön uusi ohjelma budjetointia ja ennustamista varten. Järjestelmävaihdon yhtenä tavoitteena on siirtää painopistettä 10
yhä enemmän perinteisestä vuosibudjetoinnista vuoden aikaiseen tulosennustamiseen. Tulossa oleva SEPA (Single European Payment Area) vaikuttaa konsernissa kaikkiin maksuliikennedataa tuottaviin järjestelmiin. Maksuliikenneohjelmatoimittajan kanssa on sovittu ns. SEPA -konvertoinnista, joka otetaan käyttöön portaittain vuoden 2009 aikana. Muiden järjestelmien SEPAvalmius pyritään varmistamaan siirtymäkauden aikana, ennen vuoden 2010 loppua. Rakentajapalveluissa uudistettiin toimintaa vuoden 2008 aikana viemällä liittymissopimustilaus nettiin. Asiakkaalla tai asiakkaan sähköurakoitsijalla on siis mahdollisuus jatkossa tehdä uudisrakennusliittymää koskeva sopimuksen tilaus internetin välityksellä oman työpöytänsä ääressä. Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot: avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia myös koko alueelle. Konserni tuntee myös vastuunsa ympäristöstä ja pyrkii ohjaamaan toimintaa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana mm. kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja pyritään edistämään. Tulevana vuonna konsernissa laaditaan työhyvinvointisuunnitelma, jota konserniyhtiöt ovat sitoutuneita noudattamaan. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan sekä muilta yhteistyökumppaneiltaan. Vaasan Sähkö -konsernin arvot. Vallitsevat arvot (avoimuus, osaaminen ja luottamus) julkistettiin keväisissä henkilöstöinfoissa. Syksyllä kaikki konsernin esimiehet koulutettiin arvojohtamisen saloihin. Vuonna 2008 järjestettiin poikkeuksellisesti myös työyhteisö-, johtamisen benchmarking- sekä arvojohtamistutkimukset mittaamaan työyhteisön ja johtamisen tilaa organisaatiossa. Kaikissa konserniyhtiöissä tulokset kyselyistä olivat kehittyneet positiivisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön määrä konsernissa 31.12.2008 nousi 181 henkilöstä 185 henkilöön. Tästä emoyhtiön osuus oli 92 (92) henkilöä, Vaasan Sähköverkko Oy:n 50 (47) henkilöä, Oy RAVERA Ab:n osuus 43 (42) henkilöä. Työterveyshuollosta vastasi edelleen paikallinen lääkärikeskus. Vastaanottokäyntien määrä oli vuonna 2008 kaikkiaan 563, kun se edellisenä vuonna oli 543. Terveystarkastuksia vuoden aikana tehtiin 59 (62) kappaletta. Sairaustuntien määrä konsernissa vuonna 2008 laski huomattavasti. Sairauspäiviä per henkilötyövuosi oli 8,8 kun vuotta aiemmin määrä oli 11,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Konsernin henkilöstön keski-ikä nousi 45 vuodesta 46 vuoteen. Koulutuspäiviä per henkilötyövuosi kertyi keskimäärin kaikkiaan 4 (3) päivää vuonna 2008. Emossa koulutuspäiviä oli keskimäärin 5 päivää, Vaasan Sähköverkossa 4 päivää ja RAVERAssa 1,5 päivää. Konsernin yhteistä esimieskoulutusta järjestettiin kaikkiaan 29 päivää. Työsuojelukoulutusta järjestettiin mm. sumuttimen, tieturvan, tulityön ja ensisammutuksen muodossa kaikkiaan 85 päivää. Aloitetoiminnan virkistämiseksi päätettiin ottaa käyttöön muutaman parhaimman aloitteen palkitseminen vuosittain. Vuonna 2008 tällä tavalla palkittiin 4 aloitetta. Uusrekrytointeja vuoden 2008 aikana tehtiin kaikkiaan 12 (15) kpl. Lisäksi konserni tarjosi kesätöitä 14 nuorelle antaen heille mahdollisuuden opiskeluun liittyvään työharjoitteluun. Arja Rosing talousjohtaja Henkilöstö Vuoden alussa konsernissa perustettiin arvotyöryhmä. Työryhmä koostui konserniyhtiöiden henkilökunnan edustajista. Työryhmä keräsi arvokyselyn avulla materiaalia selvittääkseen 11
Olli Arola Liikevaihto 2007 64 125 Liikevaihto 2008 78 190 1 000 Sähkökauppa Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet 31. 12. 2008 Vaasan Sähkö Oy 40,9 % Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 7,3 % Pohjolan Voima Oy 100 % Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy 50 % Rapid Power Oy 100 % Tornion Voima Oy 6,6 % 57,2 % 50 % 50 % Markkinafundamentit nousivat alkuvuoden voimakkaasti ja sitten romahtivat Vuosi 2008 oli Suomen tilastohistorian kuudenneksi lämpimin. Historiaan vuosi jäi mm. erittäin voimakkaiden polttoaineja tukkumarkkinahintojen muutosten vuoksi. Fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat nousivat jyrkästi koko alkuvuoden aina kesään asti. Korkeimmillaan kesällä hiili maksoi 140 euroa tonnilta ja päästoikeus 30 euroa hiilidioksiditonnilta. Globaalin talouskriisin seurauksena molempien hinnat puolittuivat vuoden loppuun mennessä. Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta nousi 70 prosenttia vuodesta 2007 ja oli 51,02 euroa/megawattitunti. Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli halvimmillaan maaliskuussa 31,94 /MWh ja kalleimmillaan Teollisuuden Voima Oy Vaskiluodon Voima Oy 100 % PVO-Huippuvoima Oy 12
Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2008 2007 Liikevaihto 1000 78 190 64 125 Liikevaihdon muutos % 22 23 Myyntivolyymi (GWh) 1643 1 739 Liikevoitto 1000 22 556 22 157 Henkilökunnan määrä 12 10 syyskuussa 73,37 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 6,29 /MWh systeemihintaa korkeampi. Aluehintojen voimakas eriytyminen aiheutui pääosin pitkäkestoisesta kaapeliviasta Norjan ja Ruotsin välillä sekä samanaikaisesta hyvästä vesitilanteesta Etelä-Norjassa. Uusia asiakkaita 7 700 Sähkönmyynnin asiakasmäärä ja sopimusmyynnin volyymi kasvoivat edellisestä vuodesta. Vuoden lopussa sähköä myyntiin 85 521 sähkönkäyttöpaikkaan. Toimitusvelvollisen myynnin hinta säilyi asiakkaille edullisena ja sen volyymi kasvoi edellisestä vuodesta lähes 5 prosenttia. Markkinointisuunnitelman mukaisesti asiakashankintakampanjoita toteutettiin eri puolella Suomea. Merkittävin panostus tunnettuuden kasvattamiseen tehtiin osallistumalla Vaasan asuntomessuille omalla näyttelyosastolla. Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Asiakkaille helppoa ja vaivatonta sähköistä asiointia kehitettiin markkinoimalla e-laskumahdollisuutta myös yksityisasiakkaille. Sähkönhankinnassa panostettiin tuulivoimaan Sähkönhankinta vuonna 2008 oli 1 643 gigawattituntia. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 6 prosenttia. Vaasan Sähkö oli mukana Etelä-Pohjanmaan Voiman (EPV) kautta Kemin Ajokseen rakennettavassa tuulivoimapuistossa, jonka 1. vaiheen kaupallinen käyttö alkoi keväällä. EPV:n kautta nostettiin valmiutta olla mukana rakentamassa merkittäviä tuulivoimahankkeita Suomeen sitten, kun kannattavuusedellytykset ovat olemassa. Myös panostukset päästövähenemien hankintaan post-kioto -kaudelle aloitettiin. Ydinvoimaresurssien lisäyksen käyttöönoton todettiin viivästyvän lisää laitostoimittajan ilmoitettua, että Olkiluodon uusi yksikkö (OL3) tulee valmistumaan suunnitellusta aikataulusta kolme vuotta myöhässä (kesällä 2012). Teollisuuden Voima Oy jätti huhtikuussa valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen neljännen yksikön (OL4) rakentamiseksi Olkiluotoon. Sähkökaupan tulos edelleen hyvä Sähkökaupan liikevaihto vuonna 2008 oli 78,2 milj. euroa ja liikevoitto oli 22,6 milj. euroa. Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. Riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Loppuvuodesta 2008 todettiin, että vuoden 2009 tulosnäkymiä tulee heikentämään merkittävästi finanssikriisin seurauksena laskenut tukkuhinta yhdessä riskipolitiikan mukaisesti tehtyjen suojausten kanssa. Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja 13
Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2008 2007 Liikevaihto 1000 21 050 19 685 Liikevaihdon muutos % 7 2 Myyntivolyymi (GWh) 606 621 Liikevoitto 1000 3 350 3 301 Henkilökunnan määrä 40 39 Kaukolämpö Kaukolämmön myynti vakaalla tasolla Lämmin vuosi vähensi jonkin verran kaukolämmön energianmyyntiä huolimatta kaukolämmön asiakasmäärän vilkkaasta kasvusta. Ilmiö on ollut hyvin samantyyppinen koko 2000- luvun ajan eli lämpimät talvet ovat syöneet uusien liittymien tuoman kasvun. Kaukolämmön liikevaihto nousi kuitenkin noin 7 prosenttia vuonna 2008 verrattuna edelliseen vuoteen, mikä johtui polttoaineiden hinnannousua seuranneista asiakashintojen korotuksista. Vuoden 2008 kokonaismyynti oli 606 gigawattituntia, josta 305 GWh suuntautui asuintaloille, 280 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 21 GWh Smedsby Värmeservice Ab:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2008 oli 42,7 euroa/megawattitunti (alv. 22 %) kun se edellisenä vuonna oli 38,6 /MWh. Ympäristöystävällisen yhteistuotannon määrä säilyi korkeana Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 661 gigawattituntia eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. 14
Ossi Suortti Liikevaihto 2007 19 685 Liikevaihto 2008 21050 1 000 Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 612 GWh ja öljyllä omassa vastapainelaitoksessa 2 GWh. Yhteistuotannon kokonaismäärä oli 614 GWh eli noin 93 prosenttia koko hankinnasta. Kesällä Vaskiluoto 2:n huoltoseisokin aikana ja talvipakkasilla, kun Vaskiluoto 2:n teho ei riittänyt, lämpöä tuotettiin myös omilla öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla. Oman lämpökeskustuotannon kokonaismäärä vuonna 2008 oli 44 gigawattituntia eli noin 6,5 prosenttia koko hankinnasta. Loput kaukolämmön vuosihankinnasta muodostui dieselmoottorien koeajolämmöstä (noin 2 GWh) sekä Suvilahden lakkautetulta kaatopaikalta syntyneen kaatopaikkakaasun poltosta (noin 1 GWh). Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä 4.1.2008, jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 177 megawattia. Kiinnostus kaukolämpöä kohtaan vilkasta Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 119 uutta asiakasta, joista 75 oli omakotitaloja. Edellisen kerran yli 100 uutta liittymää vuodessa rakennettiin vuonna 1985. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli 2 649. Suurin volyymikasvu oli Kivihaan alueella, jossa teollisuus- ja toimistorakentaminen jatkui vilkkaana. Kaukolämpöverkostoa laajennettiin toimintavuoden aikana myös Risön alueelle, josta tulevina vuosina odotetaan suurta volyymikasvua. Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana 9 202 metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 183 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 16 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 5 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 193 km. Lisäksi urakoitiin vuoden aikana Smedsby Värmeservice Ab:lle yhteensä 775 metriä uutta kaukolämpöverkostoa. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 55 gigawattituntia eli 8,4 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja 15
Juha Rintamäki Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan asukkaille ja yrityksille. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön täysin omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Asiakkaat etäluennan piiriin Vaasan Sähköverkko teki avaimet käteen -sopimuksen kaikkien noin 60 000 asiakkaansa sähkömittareiden vaihdosta uusiin etäluettaviin mittareihin. Mittareiden asennukset aloitettiin Laihialla ja Vaasassa. Vuoden lopussa etäluennassa oli yhteensä 6 600 asiakasta. Aikataulun mukaan asennusten on määrä valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Etäluennan myötä sähkön arviolaskutus poistuu ja asiakkaat siirtyvät todellisen kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Mittareiden etäluentainvestointi on kokonaisuudessaan 10 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan investointeihin käytettiin rahaa toimintavuonna 9,8 (10,3) milj. euroa. Lämmin vuosi taittoi sähkön siirron kasvun Asiakkaille siirretyn sähkön määrä oli 954 gigawattituntia. Alueen kulutus kasvoi vuoden takaiseen nähden noin yhdellä 16
Liikevaihto 2007 20 648 Liikevaihto 2008 21575 1 000 Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2008 2007 Liikevaihto 1000 21 575 20 648 Liikevaihdon muutos % 4 4 Myyntivolyymi (GWh) 954 942 Liikevoitto 1000 5 039 5 986 Sijoitetun pääoman tuotto % 10 13 Henkilökunnan määrä 50 47 prosentilla, kun sähkön käyttö samaan aikaan väheni valtakunnallisesti 3,8 prosenttia. Sähköverkkoon liitettiin 377 uutta kiinteistöä, ja siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä 62 406 kpl. Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta Vuosi 2008 oli nelivuotisen valvontajakson ensimmäinen. Siirtohintoja korotettiin maaliskuun alussa keskimäärin neljä prosenttia. Energiamarkkinaviraston vahvistama Vaasan Sähköverkko Oy:n sähkön siirtohinnoittelu oli päättyneellä valvontakaudella kohtuullista. Energiamarkkinaviraston mukaan sähkön siirron hinnoittelu on ollut vuosina 2004 2006 keskimäärin 11 prosenttia alle valvontamallin määrittelemän kohtuullisen tason. Sähkönjakelun luotettavuus Vuoden aikana ei koettu yhtään laajempaa ilmastollisista olosuhteista johtuvaa häiriötä. Vaasan Sähköverkon alueella kirjattiin vuoden aikana kokonaisuudessaan 117 (76) keskijänniteverkon käyttökeskeytystä. Vaasan Sähköverkon keskijänniteverkon vuotuinen keskeytysaika oli noin 160 (102) minuuttia asiakasta kohden. Vakiokorvauksia maksettiin yli kahdentoista tunnin mittaisista keskeytyksistä yhteensä 349 (119) asiakkaalle. Kaikki maksetut vakiokorvaukset liittyivät vapaa-ajan asumiseen. Kehitystoiminta SGS Fimko suoritti toimintajärjestelmän (ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001) seuranta-auditoinnin marraskuussa. Järjestelmä läpäisi auditoinnin ilman poikkemia. Yhtiöllä on jäsen Energiateollisuus ry:n sähkötekniikan kehittämispoolin johtoryhmässä edustamassa suuria kaupunkiyhtiöitä. Ympäristö Vaasan Sähköverkko liittyi toimintavuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriön ja energiatoimialan yhteiseen energiatehokkuussopimukseen. Toimintavuoden päämääränä oli vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta automatisoimalla sähkömittareiden luentaa. Juha Rintamäki toimitusjohtaja 17
Kyösti Salo Oy RAVERA Ab Vuosi 2008 oli uudenlaisen toimintatavan vuosi. Monen vuoden aikana tehty toiminnan tehostaminen paransi yhtiön tulosta ja kilpailukykyä. Yhtiössä jatkettiin ja saatettiin loppuun edellisenä vuonna aloitettuja kehityshankkeita, joista merkityksellisin on ollut sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmällä hallitaan ja raportoidaan nyt koko projektitoiminta mukaan lukien ulkoa ostettu aliurakointi. Prosessien tehostuminen on näkynyt läpimenoajoissa, laskutuksessa ja kassatilanteessa. Yhtiö rakensi ja huolsi sähköverkkoa Vaasan seudulla ja Suupohjan alueella. Lisäksi huollettiin Vaasan kaupungin katuvaloverkkoa. Verkonrakennusta vapaassa kilpailussa RAVERAn toimintaympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa. Nyt myös konsernin sisäiset verkonrakennustyöt ovat kilpailun piirissä. RAVERAn henkilöstö on tiedostanut toiminnan jatkuvan kehittämisen tärkeyden kilpailukyvyn perustana. Verkonrakennusta toteutetaan pääsääntöisesti yksikköhinnoilla, mikä on sekä tilaajalle, että toteuttajalle selkeä toimintatapa. Yhtiöllä on useita kumppanuussopimuksia, joilla on erittäin suuri merkitys yhtiön työllisyystilanteeseen seuraavina vuosina. 18
Liikevaihto 2007 4 030 Liikevaihto 2008 9203 1 000 Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2008 2007 Liikevaihto 1000 9 203 4 030 Liikevaihdon muutos % 128 13 Henkilökunnan määrä 42 40 Kristiinankaupungin toimipiste muutti alkuvuodesta uusiin toimitiloihin. Toimipisteen henkilöstöä on lisätty ja uutta kalustoa hankittu koko ajan ja toimipisteen toiminnan volyymi on nyt suunnitellulla tasolla. Valaistustoiminto supistui Yhtiö menetti keväällä käydyssä tarjouskilpailussa Tiehallinnon tievalohuoltotyöt. Näistä töistä vapautuneilla asentajilla on monipuolinen ammattitaito, joten heille löytyi korvaavia töitä mm. Vaasan asuntomessualueen ulkovalaistuksen rakentamisesta ja verkonrakennuksesta. Valaistustoiminnon suurin asiakas oli edelleen Vaasan kaupunki, jonka katuvaloja huolletaan huoltosopimuksen perusteella. Kokonaisuutena valaistustoiminnon volyymi laski jonkin verran, mutta kannattavuus parantui tapahtuneiden muutosten myötä. Vertailua edellisvuoteen Vuoden 2008 aikana henkilöstön määrä kasvoi 5 prosenttia ollen vuoden lopussa 42 (40), josta asentajia oli 31 (29). Asentajatyötunteja tehtiin yhteensä noin 56 300 (55 000) tuntia. Toteutunut liikevaihto oli noin 9,2 (4,0) milj. euroa, josta voittoa verojen jälkeen kertyi 517 000 (-80 400) euroa. Liikevaihdon huomattavasta kasvusta osa selittyy luonnollisella kasvulla ja osa toiminnanohjausjärjestelmän mahdollistamasta paremmasta töiden ja kassavirran hallinnasta. Vuoden 2008 lopussa keskeneräisten töiden määrä oli selvästi edellisvuotta pienempi. Toimitusjohtaja vaihtuu RAVERAa sen perustamisesta saakka johtanut toimitusjohtaja Kyösti Salo siirtyi vuoden lopussa itsenäiseksi yrittäjäksi. Uutta toimitusjohtajaa ei vielä tätä kirjoitettaessa ole valittu. Kyösti Salo toimitusjohtaja 19
RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo 2008 2007 2008 2007 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 30 249 30 439 24 671 25 011 Oikaisut liikevoittoon 6 130 6 916 1 729 1 909 Käyttöpääoman muutos -740 401 427 295 Maksetut korot -310-461 -311-609 Saadut korot 1 076 709 1 049 839 Saadut osingot 14 11 1 854 11 Maksetut verot -7 965-7 944-6 691-6 508 Liiketoiminnan rahavirta 28 452 30 070 22 728 20 948 Investointien rahavirta Osakkeiden ostot -2 410-833 -2 710-291 Muun käyttöomaisuuden ostot -9 135-13 241-2 243-2 987 Investoinnit muihin sijoituksiin -120 - -120 - Muun käyttöomaisuuden myynnit 72 930 8 21 Lainasaamisten takaisinmaksut - - 42 - Investointien rahavirta -11 593-13 144-5 023-3 257 Kassavirta ennen rahoitusta 16 858 16 926 17 705 17 691 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -2 782-2 782-2 782-2 782 Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) - - 456 404 Liittymismaksujen lisäys 2 816 1 584 1 172 503 Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -31 - -31 - Maksetut osingot -9 261-10 502-9 261-10 502 Saadut ja maksetut konserniavustukset - - - -430 Rahoituksen rahavirta -9 258-11 700-10 446-12 807 Rahavarojen muutos 7 601 5 226 7 258 4 884 Rahavarat 1.1. 19 699 14 473 11 925 7 041 Rahavarat 31.12. 27 300 19 699 19 183 11 925 Oikaisut liikevoittoon Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot -57-72 - -11 Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta -1 006-209 - - Poistot ja arvonalentumiset 7 193 7 197 1 729 1 920 6 130 6 916 1 729 1 909 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -4 291-3 322-2 840-2 602 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) 216-31 -166 444 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 3 335 3 754 3 433 2 453-740 401 427 295 20
TULOSLASKELMA (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo Liitetieto 2008 2007 2008 2007 LIIKEVAIHTO 121 501 104 906 99 629 84 126 1 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -287 559 - - Liiketoiminnan muut tuotot 702 417 2 121 2 007 2 Materiaalit ja palvelut Energian ostot -70 233-54 007-66 496-50 493 3 Muut aine-, tarvike- ja tavaraostot -1 338-1 295-166 -245 Varastojen muutos 71-528 166-444 4 Ulkopuoliset palvelut -1 237-1 012-256 -260 Henkilöstökulut 5 Palkat ja palkkiot -6 347-5 915-3 583-3 364 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 189-1 192-593 -550 Muut henkilösivukulut -63 52-434 -322 Poistot ja arvonalentumiset 6 Suunnitelman mukaiset poistot -6 824-6 828-1 729-1 920 Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys -368-368 - - Liiketoiminnan muut kulut -5 144-4 560-3 988-3 524 7-92 673-75 652-77 079-61 122 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 1 006 209 - - LIIKEVOITTO 30 249 30 439 24 671 25 011 Rahoitustuotot ja -kulut 8 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä - - 1 840 - Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 14 11 14 11 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä - - 346 297 Muilta 1 076 709 703 542 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille - - -1-154 Muille -310-461 -310-455 779 259 2 592 241 Satunnaiset erät 9 Satunnaiset kulut - - - -430 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 31 028 30 697 27 262 24 822 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos - - 323 217 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -7 965-7 944-6 691-6 508 10 Laskennallisen verovelan muutos -234-166 - - Vähemmistöosuudet -3 29 - - TILIKAUDEN VOITTO 22 825 22 616 20 895 18 531 21
TASE (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo Liitetieto 2008 2007 2008 2007 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 689 329 121 168 11 Liikearvo 2 210 2 578 - - 12 Muut pitkävaikutteiset menot 232 235 126 134 13 3 130 3 142 246 302 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 735 737 478 478 14 Rakennukset ja rakennelmat 2 629 2 832 1 506 1 561 15 Energian tuotantolaitteet 5 332 5 678 5 280 5 611 16 Sähkönjakeluverkosto 49 405 47 470 - - 17 Kaukolämpöverkosto 8 742 7 773 8 742 7 773 18 Koneet ja kalusto 1 117 1 279 686 794 19 Muut aineelliset hyödykkeet 16 7 9-20 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 1 899 360 219 144 21 69 875 66 136 16 921 16 361 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä - - 2 715 2 415 22 Saamiset saman konsernin yrityksiltä - - 258 300 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 47 808 44 392 47 205 44 794 23 Muut osakkeet ja osuudet 755 635 755 635 24 48 564 45 028 50 933 48 145 Pysyvät vastaavat yhteensä 121 569 114 305 68 101 64 807 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 231 326 - - Keskeneräiset tuotteet 336 623 - - Voimalaitoksen polttoaineet 2 221 2 054 2 221 2 054 2 787 3 003 2 221 2 054 Pitkäaikaiset saamiset 25 Saamiset saman konsernin yrityksiltä - - 6 242 6 693 Lainasaamiset 4 6 4 6 Muut saamiset 28 22-4 32 28 6 247 6 703 Lyhytaikaiset saamiset 26 Myyntisaamiset 15 468 12 522 15 082 12 283 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 374 1 354 1 853 2 702 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 1 799 1 320 1 799 1 320 Lainasaamiset 1 3 1 3 Muut saamiset 71-19 - Siirtosaamiset 3 720 2 943 1 925 1 532 22 433 18 141 20 680 17 840 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 27 300 19 699 19 183 11 925 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 52 551 40 872 48 330 38 521 VASTAAVAA YHTEENSÄ 174 121 155 177 116 431 103 328 22
TASE (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo Liitetieto 2008 2007 2008 2007 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 27 Osakepääoma 1 589 1 589 1 589 1 589 Edellisten tilikausien voitto 69 187 55 916 32 230 22 959 Tilikauden voitto 22 825 22 616 20 895 18 531 Oma pääoma yhteensä 93 601 80 122 54 714 43 080 VÄHEMMISTÖOSUUS Vähemmistöosuus 38 35 - - TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero - - 8 617 8 940 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 10 945 10 711 - - 28 Pitkäaikainen vieras pääoma 29 Lainat rahoituslaitoksilta 2 600 4 943 2 600 4 943 Eläkelainat - 439-439 Liittymismaksut ja muut velat 42 448 39 631 28 616 27 444 45 048 45 013 31 216 32 826 Lyhytaikainen vieras pääoma 30 Lainat rahoituslaitoksilta 2 343 2 343 2 343 2 343 Eläkelainat 408 439 408 439 Saadut ennakot 410 767 - - Ostovelat 3 192 2 262 1 179 1 127 Velat saman konsernin yrityksille 19 21 4 872 4 800 Velat omistusyhteysyrityksille 6 801 3 897 6 794 3 890 Muut velat 5 129 5 694 2 432 3 096 Siirtovelat 6 187 3 875 3 857 2 786 24 489 19 296 21 884 18 482 Vieras pääoma yhteensä 80 481 75 021 53 100 51 308 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 174 121 155 177 116 431 103 328 23
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhtiöinä kaikki ne yhtiöt, joiden osakkeiden tuottamasta äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 %. Sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintameno-menetelmän mukaisesti. Konsernin oman pääoman eliminointi on tehty tasekaavan mukaisessa järjestyksessä ylhäältä alaspäin. Osakkuusyritykset Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Smedsby Värmeservice Ab ja Oy Enerit Ab on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuus-menetelmällä. Konserniliikearvon poistoajan määrittämisessä on otettu huomioon energiantuotanto- ja siirtotoiminnan investointien pitkäaikaisluonne. Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy:n osakkeiden oston yhteydessä syntynyt konsernipassiiva on kohdennettu tuulivoimalaitteisiin. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, voitonjako sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Johdannaissopimukset Vaasan Sähkön riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Salkunhallinnassa noudatetaan yhtiön hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa. Riskipolitiikkaa toteutetaan salkunhallintaperiaatteella. Myyntitoiminnalle ja tuotantotoiminnalle on omat salkkunsa, joiden tila ja riskit analysoidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Altistumista markkinahintariskille mitataan, rajataan suojauskaupoilla ja raportoidaan systemaattisesti riskikäsikirjassa määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Salkunhallinnassa noudatetaan jatkuvasti hallituksen hyväksymiä riskirajoja. Riskienhallinnan keinona käytetään pääasiallisesti riskien pienentämistä. Johdannaissopimuksiin sovelletaan pääasiassa suojauslaskentaa. Suojauslaskentaa sovellettaessa johdannaisinstrumenttien tulosvaikutus kirjataan yhtä aikaa suojattavan kohteen kanssa ja suojauslaskennan alaisten erien realisoitumattomat tulokset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Trading-salkun realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. 24
Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet ja liikearvo 5 vuotta Konserniliikearvo 20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 10-50 vuotta Energian tuotantolaitteet 25 vuotta Sähkönjakeluverkosto 20-25 vuotta Kaukolämpöverkosto 20-25 vuotta Koneet ja kalusto 5-10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan määräisenä. Eläkemenojen jaksotus Konserniyhtiöiden eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiössä tehtyihin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Muut vastuut Käytöstä poistettavien CCA-kyllästettyjen pylväiden käsittelymaksut kirjataan kuluiksi niiden realisoitumisvuonna. Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset Sähkökauppaliiketoiminnan lisäksi yhtiön tilinpäätös sisältää kaukolämpö- ja laajakaistaliiketoiminnat. Sähkönsiirtotoiminta on yhtiöitetty 1.1.2006 alkaen. Yhteisten kulujen ja tase-erien jakoperusteet: Tiettyyn liiketoimintaan kuuluvat kulut ja tuotot on kirjattu suoraan kyseiselle toiminnalle. Yhteiset kulut on jaettu liiketoiminnoille sisäisen laskennan avulla. VL2:n kaukolämpöosan poistot on kaukolämpö laskuttanut sisäisesti sähkökauppaliiketoiminnalta siten, että nettopoistoista kohdistuu 14 % kaukolämmölle ja 86 % sähkön hankinnalle Elektrowatt-Ekonon laskelman mukaan. Vaasan Sähkö -konserni kuuluu Vaasan kaupungin konserniin. Vaasan kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta Vaasan kaupunki, Vaasanpuistikko 10, 65100 Vaasa. 25
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (1000 ) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2008 2007 2008 2007 Tuloslaskelman liitetiedot 1. LIIKEVAIHTO Sähkön myynti 76 360 63 066 78 190 64 125 Siirron myynti 20 990 20 118 - - Lämmön myynti 21 050 19 685 21 050 19 685 Verkkourakoinnin myynti 2 398 1 360 - - Laajakaista myynti 470 418 472 420 Muu myynti 233 258-82 -104 121 501 104 906 99 629 84 126 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot 76 72-11 Vuokratuotot 189 127 391 319 Palvelut 8 1 1 499 1 512 Muut liiketoiminnan muut tuotot 428 217 230 164 702 417 2 121 2 007 3. ENERGIAN OSTOT Sähkön ostot -48 380-39 592-48 430-39 638 Kanta- ja alueverkon siirtomaksut -3 942-3 613 - - Lämmön ostot -10 641-9 253-10 641-9 253 Päästöoikeudet -4 550-79 -4 550-79 Polttoöljyostot -1 827-1 587-1 825-1 587 Johdannaiset -858 172-858 172 Valmistevero -27-45 -27-45 Sähkön oma käyttö - - -167-62 Verkostohäviö -9-10 - - -70 233-54 007-66 496-50 493 4. VARASTOJEN MUUTOS Polttoainevarastojen muutos 166-444 166-444 Tavaravarastojen muutos -95-84 - - 71-528 166-444 26
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (1000 ) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2008 2007 2008 2007 Tuloslaskelman liitetiedot 5. HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet Toimihenkilöitä 101 97 70 66 Työntekijöitä 80 82 23 25 181 178 93 91 Henkilölukumäärä keskimäärin Toimihenkilöitä 103 104 71 72 Työntekijöitä 83 84 24 25 186 188 95 97 Yhteisyrityksissä 26 24 - - Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat 322 294 Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet 50 49 32 30 372 344 32 30 6. POISTOT JA ARVONALENNUKSET Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina. Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet -180-144 -69-80 Liikearvo - -334 - -334 Konserniliikearvo -368-368 - - Muut pitkävaikutteiset menot -69-42 -30-2 Rakennukset ja rakennelmat -186-118 -123-2 Energian tuotantolaitteet -493-484 -478-469 Sähkönjakeluverkosto -4 653-4 429 - - Kaukolämpöverkosto -673-685 -673-685 Koneet ja kalusto -571-591 -356-262 -7 193-7 197-1 729-1 920 27
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (1000 ) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2008 2007 2008 2007 Tuloslaskelman liitetiedot 7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Vapaaehtoiset henkilösivukulut -415-424 -240-256 Kaukolämpöverkon maa-aluevuokra -578-541 -578-541 Toimitilakulut -533-538 -443-442 Ajoneuvokulut -461-444 -112-121 ATK-laite- ja ohjelmistokulut -1 114-658 -825-513 Muut kone- ja kalustokulut -160-175 -63-45 Matkakulut -248-291 -103-104 Edustuskulut -4-3 -2-3 Myynti- ja markkinointikulut -506-516 -454-488 Tutkimus- ja kehityskulut -17-22 -12-9 Muut hallinto- ja liikekulut -1 108-949 -1 155-1 003-5 145-4 560-3 988-3 524 Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastus -38-31 -26-18 Veroneuvonta -1 - -1 - Muut palvelut -4-3 -4-3 -43-33 -31-21 8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Osinkotuotot - - 1 840 - Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muilta 14 11 14 11 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksille - - 346 297 Muilta 1 076 709 703 542 1 076 709 1 049 839 Korkotuototot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korkotuotot yhteensä 1 089 720 2 903 850 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille - - -1-154 Muille -310-461 -310-455 -310-461 -311-609 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 779 259 2 592 241 9. SATUNNAISET KULUT Konserniavustus - - - -430 10. VÄLITTÖMÄT VEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -7 965-7 944-6 691-6 508 Laskennallisen verovelan muutos -234-166 - - -8 200-8 110-6 691-6 508 28