1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT IMATRALLA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT IMATRAN YKSIKÖISSÄ 5

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ sivu 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT IMATRALLA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT IMATRAN YKSIKÖISSÄ 5 3 OPISKELIJAVIRRAT AMMATTIKORKEAKOULUN IMATRAN 13 YKSIKKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ-KARJALAN KUNNISTA 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS 16 IMATRALLA 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET IMATRALLA 17 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA 19 LIITTEET Liite 1 Koulutuksen aloittaneiden kotipaikkakunnat koulutusohjelmittain Liite 2 Hankeluettelo

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 2(21) 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT IMATRALLA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen, maakunnan oma korkeakoulu. Opiskelijoista, henkilöstöstä ja toiminnan volyymista noin on 1/3 Imatralla ja 2/3 Lappeenrannassa. Kokonaisopiskelijamäärä on noin 2 800 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä eli opetusministeriön rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä on 2520 opiskelijaa (nuoria 2145 ja aikuisia 375 opiskelijaa) vuonna 2006. Ammattikorkeakoulussa työskenteli vuoden 2005 lopussa 265 henkilöä, joista päätoimisia opettajia oli 154. Henkilöstöstä 87 (33 %) työskenteli Imatralla sijaitsevissa yksiköissä. Kaikkiaan koulutusaloja on viisi: 1. Tekniikka 2. Liiketalous 3. Sosiaali- ja terveysala 4. Matkailu- ja ravitsemispalvelut 5. Kulttuuri Ammattikorkeakoulun yksiköt vuonna 2006 Imatralla ja Lappeenrannassa on esitetty seuraavissa kuvioissa. Kuvio 1. Ammattikorkeakoulun yksiköt Imatralla vuonna 2006 2

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 3(21) Kuvio 2. Ammattikorkeakoulun yksiköt Lappeenrannassa vuonna 2006 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on viimeisten vuosien aikana tehnyt merkittävää rakenteellista uudistamista ja sen mukaisia muutoksia yksikkörakenteessaan. Syksyllä 2004 tehtyjen päätösten mukaisesti matkailu- ja ravitsemisalan koulutus keskitetään syksyyn 2007 mennessä kokonaan Imatralle ja liiketalouden koulutus Lappeenrantaan. Syksyllä 2006 sovittiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa järjestelystä, jossa Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu luopuu kuvataiteen koulutusohjelmasta ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu vastaavasti muotoilun koulutusohjelmasta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kulttuurin koulutus keskittyy jatkossa Imatralle ja muotoilun koulutusohjelman aloituspaikat muutetaan kuvataiteen koulutusohjelman aloituspaikoiksi. Muutos toteutetaan asteittain siten, että kuvataiteen koulutusohjelma alkaa syksystä 2007 alkaen Imatralla ja nyt aikaisemmin muotoilun koulutusohjelmassa opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun Lappeenrannassa. Tekniikan koulutusalalla tietotekniikan koulutus keskitetään vuodesta 2007 alkaen kokonaan Lappeenrantaan. Kun kaikki kulttuurin koulutus on asteittain siirretty Imatralle, Imatran kuvataiteen yksiköstä muodostuu Suomen suurin kuvataiteen koulutusyksikkö ammattikorkeakouluissa. Tekniikan ja kulttuurin koulutusalojen rakennejärjestelyä on kuvattu seuraavassa kuviossa. 3

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 4(21) Kuvio 3. Kulttuurin ja tekniikan järjestelyt syksystä 2007 alkaen Lisäksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun kevään 2007 tavoiteneuvotteluissa opetusministeriölle tehtävässä rakenneuudistusta käsittelevässä raportissa esitetään, että ammattikorkeakoulun Imatran tekniikan yksiköstä lakkautetaan sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat (yhteensä 50 aloituspaikkaa) ja tällä supistuksella toteutetaan ammattikorkeakouluilta vuonna 2008 vaadittavaa aloituspaikkojen leikkausta. Samassa yhteydessä ehdotetaan, että merkittäviä osia yliopiston paperitekniikan ja pakkaustekniikan koulutuksesta toteutetaan Imatralla ammattikorkeakoulun paperitekniikan koulutusohjelman kanssa samoissa tiloissa ja samoja resursseja hyödyntäen. Lisäksi yliopisto tulisi lisäämään täydennyskoulutuksensa tarjontaa Imatralla yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Lisää tilaa ei Mansikkalan kampukselle tarvita, sillä sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien lakkautuessa ammattikorkeakoulun Imatran tekniikan yksikön yhteydessä järjestyvät tarvittavat lisätilat. Toteutettavat rationalisointitoimenpiteet tulevat parantamaan ammattikorkeakoulun tehokkuutta. Lisäksi tavoitteena on opiskelija- ja henkilöstömääriltään suurempien yksikköjen avulla ensisijaisesti lisätä koulutuksen vetovoimaisuutta sekä saada tutkimus- ja kehitystyön toteutukseen tarvittava kriittinen massa henkilöstöä kaikkiin yksikköihin. Ammattikorkeakoulun strategisena linjauksena kahden sijaintikaupungin osalta on, että Lappeenrannassa pyritään ylläpitämään hyvin laaja-alaista koulutustarjontaa, sillä alueen nuorisoikäluokkien koko tarjoaa riittävän opiskelijarekrytointipohjan ja hakijoita on riittänyt varsin hyvin. Imatralla riittävien hakijamäärien varmistamiseksi pyritään löytämään kapealle erityisalalle keskittyviä koulutusohjelmia / koulutusaloja, jotka houkuttelevat opiskelijoita opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Vuodesta 2001 lähtien Imatralla on aloitettu useita uusia koulutuksia sekä nuorisoasteen puolella että myös aikuiskoulutuksessa. Tällaisiin ohjelmiin onkin riittänyt varsin hyvin hakijoita. Kokonaisuutena Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vetovoima on varsin hyvä. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kasvukeskuksissa toimivista ammattikorkeakouluista EKAMK on vetovoimaisimpia. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutus Lappeenrannassa on ollut vuosia valtakunnan vetovoimaisimpien joukossa. Liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen 4

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 5(21) koulutusaloilla vetovoima sen sijaan on ollut huolestuttavalla tavalla laskussa. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen osalta englanninkielisen koulutusohjelman alkaminen vuona 2006 on merkittävästi muuttanut tilannetta. Ohjelmaan on ollut paljon ulkomaisia hakijoita. 5

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 6(21) 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT IMATRAN YKSIKÖISSÄ Ammattikorkeakoulun opiskelijoista 906 opiskeli Imatran koulutusyksiköissä vuonna 2006. Heistä 771 opiskeli nuorten koulutuksessa ja 135 aikuiskoulutuksessa. Opiskelijoiden jakaantuminen eri koulutusaloille Imatralla on esitetty seuraavassa kuviossa: Opiskelijat Imatran yksiköissä v. 2006, yht. 906 (nuoret ja aikuiset) 11 % 5 % 11 % 48 % Tekniikka Matkailu- ja ravitsemisala Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala 25 % Kuvio 4. Opiskelijat koulutusaloittain Imatralla v. 2006 (opiskelijamäärä 20.9.2006) Seuraavassa kuviossa on esitetty tutkintoon johtavan koulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2006 koulutusohjelmittain Imatralla. Luvut on esitetty koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaisessa suuruusjärjestyksessä. Mukana ovat sekä nuorten että aikuisten perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 6

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 7(21) Tutkintoon johtavien koulutusohjelmien keskimääräinen opiskelijamäärä v. 2006, Imatran koulutukset Paperitekniikan ko, Imatra 216 Tietotekniikan ko, Imatra 138 Sähkötekniikan ko, Imatra 87 Tuotantotalouden ko, Imatra 39 Liiketalouden ko, Imatra 115 Hoitotyön ko, Imatra 21 Sosiaalialan ko, Imatra 14 Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra 101 Matkailun ko, Imatra 91 Tourism, Imatra 9 Kuvataiteen ko, Imatra 92 0 50 100 150 200 250 opisk. Kuvio 5. Keskimääräinen opiskelijamäärä koulutusohjelmittain vuonna 2006 Aloituspaikkoja nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on koko ammattikorkeakoulussa 570, josta 202 (35,4%) Imatralla toteutettavassa koulutuksessa. Koulutusalakohtainen aloituspaikkajakauma Imatralla vuonna 2006 alkavassa nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on esitetty seuraavassa kuviossa. 7

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 8(21) Nuorten koulutuksen aloituspaikat Imatralla v. 2006 10 % 27 % Tekniikka Matkailu- ja ravitsemisala Kulttuuri 63 % Kuvio 6. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Imatralla v. 2006 koulutusaloittain Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tarjoamat koulutukset ovat olleet vetovoimaisia valtakunnallisestikin vertailtuna. Koulutuksen vetovoimaa kuvaava tunnusluku, ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti, vaihtelee koulutusaloittain ja koulutusohjelmittain melkoisesti. Yleisesti ottaen Imatralla toteutettaviin koulutusohjelmiin on ollut jonkin verran vähäisempi kiinnostus kuin samoihin koulutusohjelmiin Lappeenrannassa. Eri ammattikorkeakoulujen vetovoimaisuutta koskevat koulutusalakohtaiset valtakunnalliset vertailutiedot on esitetty seuraavissa kuvioissa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta on esitetty kokonaisvetovoiman lisäksi erikseen Lappeenrannassa ja Imatralla alkavien koulutusten vetovoimatiedot. Vetovoiman valtakunnallisia vertailutietoja ei ole saatavissa vielä vuodelta 2006, joten suurin osa tiedoista on vielä vuodelta 2005. 8

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 9(21) Ensisijaiset hakijat / alpat, tekniikan koulutusala v. 2005 JAMK PIRAMK TAMK EVTEK EKAMK LPR TUAMK STADIA MAMK ARCADA VAMK SAVONIA KEMITOR HAMK OAMK EKAMK RAMK LAMK SATAAMK EKAMK Imatra SJAMK YH SYDVÄST K-PAMK P-KAMK KYAMK SVENSKA YH KAJAK 1,7 2,2 2,8 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Kuvio 7. Tekniikan koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna 2005 Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, liiketalous TAMK OAMK HELIA TUAMK LAMK ARCADA RAMK JAMK KYAMK SAVONIA MAMK HAAGA VAMK EVTEK KEMITOR LAUREA KAJAK HAMK P-KAMK EKAMK K-PAMK SATAAMK YH SYDVÄST SJAMK PIRAMK 2,9 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Kuvio 8. Liiketalouden koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna 2005. Imatralla ei ole alkavaa liiketalouden koulutusta. 9

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 10(21) Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala HAAGA OAMK JAMK LAMK PIRAMK TUAMK STADIA SAVONIA RAMK EKAMK SJAMK P-KAMK KAJAK DIAK LAUREA KYAMK ARCADA MAMK KEMITOR VAMK K-PAMK SATAAMK HAMK YH SYDVÄST SVENSKA YH 5,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 9. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna 2005. Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, matkailu- ja ravitsemisala PIRAMK VAMK TUAMK HAAGA JAMK LAMK SAVONIA ARCADA SATAAMK HAMK LAUREA STADIA YH SYDVÄST HELIA RAMK P-KAMK KAJAK EKAMK MAMK 1,9 K-PAMK SJAMK 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Kuvio 10. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna 2005. Koulutusohjelmat alkoivat vain Imatralla. 10

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 11(21) Ensisijaisia hakijoita / alpa, kulttuurin koulutusala v. 2005 HELIA EVTEK TAMK LAMK STADIA OAMK DIAK TUAMK JAMK HUMAK SJAMK HAMK SATAAMK LAUREA ARCADA EKAMK Imatra EKAMK P-KAMK EKAMK LPR PIRAMK MAMK SVENSKA YH KYAMK YH SYDVÄST SAVONIA K-PAMK KEMITOR 3,5 3,2 2,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuvio 11. Kulttuurin koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna 2005. Imatralla toteutettavien koulutusohjelmien vuoden 2006 vetovoimaluvut on esitetty seuraavassa kuviossa. Vetovoima: ensisijaiset hakijat / alpat, Imatralla vuonna 2006 alkava koulutus *) Degree Prgramme in Tourism 7,2 Kuvataiteen ko 3,5 Matkailun ko 2,5 Hotelli- ja ravintola-alan ko 2,4 Tietotekniikan ko, tammik. 1,3 Sähkötekniikan ko 1,3 Paperitekniikan ko 0,7 Tuotantotalouden ko 0,6 Tietotekniikan ko 0,5 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Kuvio 12. Imatralla vuonna 2006 alkavien koulutusten vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti. 11

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 12(21) Englanninkieliset koulutusohjelmat eivät vielä vuonna 2006 kuulu yhteishaun piiriin, joten ensisijaisiksi hakijoiksi lasketaan näissä koulutusohjelmissa kaikki hakijat. Imatran ja Lappeenrannan koulutusyksikköjen välillä on selviä eroja sekä koulutuksen vetovoimassa että eronneiden opiskelijoiden määrässä. Tekniikan Lappeenrannan yksikkö on selvästi Imatran vastaavia vetovoimaisempi. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen sekä kulttuurin Imatran yksiköt taas ovat aikaisempina vuosina menestyneet vetovoimassa Lappeenrannan vastaavia yksikköjä paremmin. Opintojen keskeyttämisten vähentämisessä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia aikaan ja eronneiden opiskelijoiden määrä on kääntynyt selvästi laskuun. Keskeyttämiset ovat aikaisemmin olleet ongelmana samoissa yksiköissä, joissa koulutuksen vetovoimakin on ollut alhainen. Toteutetut koulutuksen keskittämistoimenpiteet ovatkin kohdistuneet juuri näihin yksikköihin, mikä vahvistaa ennestään vetovoimaisia ja alhaisen keskeyttämisasteen omaavia yksikköjä. Yksikkökohtaiset vetovoima- ja keskeyttämisastetiedot vuodelta 2005 on esitetty seuraavissa kuvioissa. Vetovoima vuonna 2005 alkavissa nuorten koulutuksissa ensisij. hakijoita / alpa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,4 2,8 2,4 2,9 4,4 5,0 5,2 1,9 4,2 3,5 2,9 5,4 1,0 0,0 Tekniikka Imatra Tekniikka Lpr Tekniikka valtak.ka. Liiketalous Lpr Liiketalous valtak. Ka. Sosiaali- ja terveys, Lpr Sosiaali- ja terveys, valtak. Ka. Matkailu- ja ravits. Imatra Matkailu- ja ravits. valtak. Ka. Kulttuuri, Imatra Kulttuuri, Lpr Kulttuuri, valtak. ka. Kuvio 13. Yksikkökohtaiset vetovoimatiedot vuonna 2005 12

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 13(21) % Keskeyttämisaste EKAMK:n yksiköissä vuonna 2005, nuorten koulutus Eronneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tekniikka, Lpr Tekniikka, Imatra Liiketalous, Lpr Liiketalous, Imatra Matkailu ja rav. Lpr Matkailu ja rav. Imatra Sosiaali- ja terv.ala, Lpr Kulttuuri Lpr Kulttuuri Imatra Kuvio 14. Yksikkökohtaiset keskeyttämisasteet vuonna 2005, nuorten koulutus 13

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 14(21) 3 OPISKELIJAVIRRAT AMMATTIKORKEAKOULUN IMATRAN YKSIKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ-KARJALAN KUNNISTA Ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli 60 % tulee Etelä-Karjalan alueelta ja myös sijoittuu valmistuttuaan opiskelumaakuntaansa. Imatralla toteutettavan nuorten koulutuksen osalta imatralaisia oli 22 % ja eteläkarjalaisia kaikkiaan 56 % vuonna 2006 opintonsa aloittaneista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet Sijoittuneet 2004/Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 2006 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Muuttovoitto Läpikulkija t Maakuntaan sitoutuneet Muuttotappio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Hakeneet, 2006 alkava koulutus/etelä-karjala % Liiketalouden ko Paperitekniikan ko, Imatra Sähkötekniikan ko, Imatra Tietotekniikan ko, Imatra ja Lpr Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr Rakennustekniikan ko, Lpr Logistiikan ko, Lpr Fysioterapian ko, Lpr Hoitotyön ko, hoitotyön sv., Lpr Hoitotyön ko, terv.hoitotyön sv., Lpr Toimintaterapian ko., Lpr Ensihoidon ko., Lpr Sosiaalialan ko., Lpr Matkailun ko, Imatra Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra Kuvataiteen ko, Imatra Muotoilun ko, Lpr Kuvio 15. Opiskelijavirrat: opiskelijoiden rekrytointi- ja työllistymisalue Ammattikorkeakoulun Imatralla sijaitsevissa koulutusyksiköissä aloitti 182 nuorten koulutuksen opiskelijaa vuonna 2006. Heistä Imatran ilmoitti kotikunnakseen 40 opiskelijaa. Koska osa opiskelijoista muuttaa opiskelupaikkakunnalle heti opiskelupaikan varmistuttua, voi alun perin imatralaisten osuus olla tätä pienempi. Etelä-Karjalan maakunnan ulkopuolelta tuli näin Imatralle opiskelemaan vähintäänkin 80 opiskelijaa. Vuonna 2006 aloittaneiden kotikuntien jakautuma on esitetty seuraavassa kuviossa. 14

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 15(21) Imatralla v. 2006 opintonsa aloittaneiden kotikunnat 19 % 21 % 6 % 6 % 4 % 19 % Imatra Lpr Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta 9 % 13 % 3 % Kuvio 16. Imatran yksiköissä vuonna 2006 opintonsa aloittaneiden kotikunnat, prosentuaalinen jakautuma. Kuvio 17. Imatralla vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain Vuonna 2006 Imatralla opintonsa aloittaneista siis 79 % tuli Imatran ulkopuolelta. Kaikkiaan 44 % Imatralla opintonsa aloittaneista tuli Etelä-Karjalan ulkopuolelta. 15

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 16(21) Vastaavat tiedot Lappeenrannassa opiskelunsa aloittaneiden kotikunnista on esitetty seuraavassa kuviossa. Kuvio 18. Lappeenrannassa vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain. Vuonna 2006 Lappeenrannassa opintonsa aloittaneista tuli siis 47 % Lappeenrannan ulkopuolelta. Kaikista opintonsa Lappeenrannan yksiköissä aloittaneista 29 % tuli Etelä-Karjalan ulkopuolelta. Tarkemmat koulutusohjelmakohtaiset kotikuntatiedot sekä Imatralla että Lappeenrannassa aloittaneiden opiskelijoiden osalta on esitetty liitteessä. Ammattikorkeakoululle Imatralla sekä Etelä-Karjalan ulkopuolelta ja myös Imatran ulkopuolelta Etelä- Karjalasta tulevien opiskelijoiden suuri osuus merkitsee riskitekijää. Aikaisemman kokemuksen perusteella näyttää siltä, että osalla näistä opiskelijoista riski opintojen keskeyttämiseen on suurempi kuin Imatralta ja kärkikunnista tulevien opiskelijoiden keskeyttämisriski. Toisaalta kuvataiteen ja matkailun ohjelmiin hakeudutaan laajalta alueelta maakunnan ulkopuolelta. Näyttäisi lisäksi siltä, että imatralaisia nuoria hakeutuu suhteellisen vähän opiskelemaan oman kaupunkinsa ammattikorkeakoulukoulutukseen. Markkinointiponnisteluista huolimatta tämä kehitys on ollut selkeästi nähtävissä jo useamman vuoden ajan. 16

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 17(21) 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS IMATRALLA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun budjetoidut toimintatuotot ja -kulut ovat noin 16,6 miljoonaa euroa vuonna 2006. Euromääräisestä toiminnan volyymista Imatralla toteutettavaa on noin kolmannes eli runsaat 5 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulua ylläpitävä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä on investoinut Imatralla sijaitsevaan paperilaboratorioon runsaat 3,4 miljoonaa euroa sekä saanut Siitolan kartanon päärakennuksen saneeraukseen EU-rahoitusta 700 000 euroa. Nämä investointihankkeet on toteutettu vuosina 2005-2006. Mansikkalan koulukampuksen peruskorjaushanke käynnistyy keväällä 2007. Ammattikorkeakoulun osalta koulutuskuntayhtymän rahoittamat rakennusinvestointeihin sisältymättömät kone- ja laiteinvestoinnit Imatran yksikköihin ovat viime vuosina olleet noin 250 000 euroa vuosittain. Ammattikorkeakoulun omaan budjettiin sisältyvän toiminnan lisäksi huomattavia välillisiä taloudellisia vaikutuksia tulee henkilöstön palkoista ja niistä perittävistä veroista, sillä palkat muodostavat 70 % ammattikorkeakoulun toimintakuluista. Lisäksi Imatralla opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden saamat opintotuet olivat arvion mukaan yli 2 miljoonaa euroa vuonna 2006. Opintotuki menee pääosin välittömään kulutukseen, josta suuri osa tapahtuu opiskelupaikkakunnalla. Ammattikorkeakoulun Imatralla tapahtuvan toiminnan euromääräistä volyymiä, joka oli yhteensä noin 8,3 miljoonaa euroa, on havainnollistettu seuraavassa kuviossa. Mukana ei ole rakennusinvestointeja. Ammattikorkeakoulun taloudellinen merkitys Imatralla v. 2006, yhteensä 7,8 miljoonaa euroa 2 186 000 352 000 5 300 000 AMK:n toimintakulut Kone- ja laiteinvestoinnit Opintotuet Kuvio 19. Ammattikorkeakoulun toiminnan volyymi Imatralla vuonna 2006 17

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 18(21) 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET IMATRALLA Ammattikorkeakoulun vuonna 2006 käynnissä olevien ESR- tai muulla pääosin ulkoisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden yhteenlasketut budjetit hankkeiden koko toteutusajalta olivat 3,8 miljoonaa euroa. Toteutunut ulkopuolisen rahoituksen osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista tulee olemaan noin 80 %. Pääosa ammattikorkeakoulun hankkeista kohdistuu koko Etelä-Karjalan alueelle. Imatran kannalta merkittävimpiä hankkeita ovat Metsäteollisuusinstituutti FII-hanke, Saimaan Matkailuakatemia hanke ja Saimaan kulttuuriakatemia hanke. Metsäteollisuusinstituutti FII käynnistyi vuonna 2004 Aluekeskus Saimaankaupungin ja opetusministeriön tuella. Paperitekniikan koulutuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten kannalta keskeinen koulutuskuntayhtymän investointi on Imatran tekniikan yksikössä sijaitsevan paperilaboratorion rakennushanke siihen liittyvine kone- ja laitehankintoineen. Tämä investointi ajoittui pääosin vuodelle 2005. Paperilaboratoriohankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 3,4 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun merkittävästi Imatran seudulle painottuvat tai seutua erityisesti hyödyttävät hankkeet ovat seuraavat: 1. Metsäteollisuusinstituutti FII 2. Paperilaboratorion yhteydessä toimiva digipaino 3. Teollisuuden palveluverkoston tiedonsiirtojärjestelmän kehittäminen 4. Laajakaistan käyttöönotto ja koulutus 5. Ohjelmistotuotannon osaaminen ja prosessit (ICT Penetration in SME Studies) 6. Kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden kehittäminen 7. Muotoilun protopaja 8. Yrityshautomotoiminnan käynnistäminen EKAMK:ssa 9. Yrittäjäpolvenvaihdos - Jatkumo 10. Pk-yritysten kehitysprojekti Etelä-Karjalassa 11. Tuotehautomo 12. Hyvä Huominen (päihdetyön kehittäminen) Euromääräisesti edellisissä hankkeissa on panostettu eniten metsäteollisuusosaamiseen, tietotekniikan hyödyntämiseen ja yritystoimintaa ja yrittäjyyttä kehittäviin hankkeisiin. Seuraavissa kuvioissa on hankebudjettien jakaantuminen aihealueittain sekä edellä luetellut hankkeet kokonaisbudjetin mukaisessa suuruusjärjestyksessä. 18

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 19(21) Imatran seutua hyödyttävien hankkeiden jakaantuminen aihepiireittäin vuonna 2006, kokonaisbudjetit 2,4 miljoonaa euroa 13 % 35 % 16 % Metsäteollisuus Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta Tietotekniikka Muut 36 % Kuvio 20. Imatran seutua koskevien hankkeiden jakaantuminen aihealueittain vuonna 2006. Suunnitelma vuonna 2007 ulkoisella rahoituksella toteutettavista hankkeista on tämän muistion liitteenä. Hankkeiden euromääräiset volyymit tulevat laskemaan vuonna 2007, kun nykyisen EUohjelmakauden hankkeet päättyvät ja uuden ohjelmakauden hankkeita voidaan käynnistää vasta vuoden 2008 aikana. Ammattikorkeakoulu on lisännyt myös osallistumistaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja sitä kautta terävöittänyt rooliaan korkeakoulutuksessa ja kehittämistoiminnassa. Tärkeitä maakunnallisia yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoululle ovat alueella toimivat yliopistot. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan yhteistyötä ja työnjakoa on selvitetty vuoden 2006 aikana opetusministeriön rahoituksella toteutettavassa hankkeessa. Tavoitteena on selkiinnyttää korkeakoulujen työnjakoa sekä löytää uusia yhteistyömuotoja ja toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja. Hankkeen loppuraportti esitetään opetusministeriölle vuoden 2007 tammikuun loppuun mennessä. Vuoden 2006 aikana ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat edelleen syventäneet yhteistyötään paperi- ja kartonkiteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen hankkeessa Metsäteollisuusinstituutti-konsortion puitteissa. Ammattikorkeakoulu on toteuttanut yrityshautomotoimintaa yhteistyössä Technopolis Ventures Kareltekin kanssa EU-rahoituksella. 19

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 20(21) 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA Matkailun ja kuvataiteen koulutuksen ja muun toiminnan voimakas kehittäminen Imatralle sijaitsevien koulutusalojen ja koulutusohjelmien seuraavien vuosien kehittämissuunnitelmia ovat erityisesti Saimaan matkailuakatemian toiminnan vakiinnuttaminen Imatralla. Lisäksi kuvataiteen koulutuksen keskittyessä Imatralle syntyy Suomen suurin ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusyksikkö. Kuvataiteen koulutuksen kokoamiseksi ja kehittämiseksi muodostetaan kulttuurin koulutuksesta ja kehittämistoiminnasta Saimaan kulttuuriakatemia niminen yksikkö. Matkailun ja kuvataiteen koulutusta kehitetään seuraavasti o Saimaan matkailuakatemia, matkailun osaamiskeskittymä - Matkailun koulutuksen keskittyessä Imatralle syksystä 2005 alkaen matkailun yksikkö kasvaa sekä opiskelija- että henkilöstömäärältään riittävän suureksi mm. aluetta palvelevan tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamista ajatellen - Matkailun englanninkielinen koulutusohjelma käynnistyi syksyllä 2006, koulutuksen vetovoima osoittautui hyväksi. Englanninkielinen koulutus siihen liittyvine projekti- ja opinnäytetöineen tarjoaa mahdollisuuksia alueen pk-yrityksille - Matkailun osaamiskeskittymän, Saimaan matkailuakatemian, muodostaminen on selkeä tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus o Kulttuurin koulutuksen keskittäminen Imatralle - Kulttuurin koulutuksen keskittäminen kuvataiteen koulutusohjelmaan Imatralle muodostaa jatkossa laajemman opiskelija- ja henkilöstöpohjan, joka edesauttaa laadukkaan opetuksen ja aikaisempaa laajemman kehitystyön sekä näyttelytoiminnan - Jo käynnistynyt yhteistyö matkailun koulutuksen kanssa luo edellytyksiä alueen matkailun, erityisesti kulttuurimatkailun kehittämiselle Metsäteollisuusinstituutin toimintaan panostaminen Tekniikan koulutusalalla Imatralla panostetaan paljon paperi- ja massatekniikan koulutuksen kehittämiseen. Osana toimintaa on Metsäteollisuusinstituutti FII, joka on koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan perustettu konsortio, jonka osapuolina ovat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupungit. Metsäteollisuusinstituutin toimintaa Imatralla kehitetään seuraavasti: o Metsäteollisuusinstituutti FII ja paperitekniikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen - Uusi paperilaboratorio mahdollistaa korkealaatuisen koulutuksen ja tutkimuksen - Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa painopiste ammattikorkeakoulussa lähivuosina Smart Materials- ja kuitututkimushankkeissa. - Syksyllä 2007 käynnistyvä englanninkielinen koulutusohjelma Paper Technology mahdollistaa jatkossa myös kansainvälisen koulutustarjonnan, joka suo mahdollisuuksia koulutuksen vetovoiman kasvattamiselle Imatran tekniikan yksikössä. - Pietarilaisten yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia koulutuksen tarjoamisen myös Venäjällä toimiville yrityksille. Yhteistyöstä on keskusteltu erityisesti Pietarin kasvi- ja polymeeriyliopiston kanssa. - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tiivistyvä yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia paperi- ja kartonkiteollisuutta palvelevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen Imatralla osana korkeakoulujen rakennejärjestelyä Etelä- Karjalan maakunnassa. 20

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 21(21) Ammattikorkeakoulun ympärille muodostuva korkeakoulukeskus Ammattikorkeakoulu ei ole pystynyt profiloitumaan Imatralla riittävästi korkeakouluna. Sijaintipaikkojen hajanaisuus on vaikeuttanut yhtenäisen korkeakoulun toiminnan ja yhtenäisen korkeakoulun hengen luomista Imatralla. Tämä on yksi tekijä, joka on vaikeuttanut opiskelijarekrytointia Imatralla. Korkeakoulujen koulutustarjonta on koko valtakunnassa niin laajaa, että kilpailussa pärjätäkseen korkeakoulujen on pystyttävä tarjoamaan hakeutuville opiskelijoille sellainen korkeakouluyhteisö ja sellaista korkeakoulun toimintaa, että opiskelijat viihtyvät paikkakunnalla ja että korkeakoulun maine on korkealla tasolla. Ammattikorkeakoulun matkailun yksikön siirtyminen Mansikkalan kampukselle parantaa merkittävästi korkeakoulun profiloitumista Imatralla. Tosin edellisessä, vuonna 2005 julkaistussa Imatra-raportissa mainittu positiivinen visio Mansikkalan kampuksen mahdollisuuksista jää pääosin toteutumatta. Edelleen pulmalliseksi ammattikorkeakoulun kannalta jää nimittäin se, että ammattikorkeakoulun yhteisiä toimintoja ei koulutuskuntayhtymän tekemissä rakennusinvestoinneissa saatu koottua samaan yksikköön, joka olisi muodostanut ammattikorkeakoulun yhteisistä toiminnoista muodostuvan, korkeakouluyhteisöä lujittavan keskuksen Imatralle. Ammattikorkeakoulun yhteisiä toimintoja Imatralla ovat kirjastopalveluja tarjoava tietokeskus, opiskelija- ja henkilöstövaihtoa sekä Venäjä-toimintojen koordinointia hoitava kansainvälisten asioiden toimisto, ICT Center sekä metsäteollisuusinstituutti FII. Korkeakoulujen koulutusalojen yhteistä toimintaa kokoava täydennyskoulutus kuuluu myös yhteisten toimintojen kokonaisuuteen. Nämä toiminnot jäävät Imatralla edelleen hajanaisiksi, eri paikoissa sijaitseviksi toiminnoiksi. Tämän hajanaisuuden keskittäminen ja korkeakoulukeskuksen luominen olisi Imatralla seuraavien vuosien aikana erityisen tärkeää, koska koko valtakunnan laajan korkeakoulutarjonnan vuoksi kilpailu opiskelijoista kiristyy ikäluokkien pienentyessä entisestään. 21

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu OPISKELUN ALOITTANEIDEN KOTIKUNNAT Vuonna 2006 alkava koulutus (21.9.2005-20.9.2006 aloittaneet) Imatra Lpr Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta Yhteensä KOULUTUSOHJELMA lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Paperitekniikan ko, Imatra 5 16,1 3 9,7 1 3,2 6 19,4 3 9,7 0 0,0 2 6,5 3 9,7 8 25,8 31 100,0 Sähkötekniikan ko, Imatra 6 27,3 4 18,2 0 0,0 4 18,2 3 13,6 0 0,0 0 0,0 2 9,1 3 13,6 22 100 Tietotekniikan ko, Imatra 10 26,3 11 28,9 2 5,3 6 15,8 2 5,3 2 5,3 2 5,3 0 0,0 3 7,9 38 100 Tuotantotalouden ko, Imatra 7 50,0 2 14,3 0 0,0 1 7,1 1 7,1 0 0,0 0 0,0 2 14,3 1 7,1 14 100 *) D.P in Mechanical Engineering and Production Technology 1 5,3 1 5,3 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 15 78,9 19 100 Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr 0 0,0 12 52,2 1 4,3 6 26,1 2 8,7 0 0,0 1 4,3 0 0,0 1 4,3 23 100 Logistiikan ko, Lpr 1 4,3 8 34,8 1 4,3 1 4,3 4 17,4 1 4,3 2 8,7 1 4,3 4 17,4 23 100 Rakennustekniikan ko, Lpr 0 0,0 30 56,6 1 1,9 5 9,4 4 7,5 2 3,8 1 1,9 3 5,7 7 13,2 53 100 Tietotekniikan ko, Lpr 0 0,0 32 76,2 2 4,8 4 9,5 3 7,1 0 0,0 0 0,0 1 2,4 0 0,0 42 100 Tekniikka yhteensä 30 11,3 103 38,9 8 3,0 34 12,8 23 8,7 5 1,9 8 3,0 12 4,5 42 15,8 265 100 Liiketalouden ko, Lpr 5 7,2 48 69,6 1 1,4 7 10,1 3 4,3 0 0,0 3 4,3 1 1,4 1 1,4 69 100,0 Kansainvälisen kaupan ko, Lpr 2 9,5 13 61,9 3 14,3 1 4,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 4,8 1 4,8 21 100,0 Kv-kaupan ko. Venäjän-kaupan sv., Lpr 0 0,0 12 60,0 0 0,0 2 10,0 0 0,0 1 5,0 0 0,0 1 5,0 4 20,0 20 100,0 Liiketalous yhteensä 7 6,4 73 66,4 4 3,6 10 9,1 3 2,7 1 0,9 3 2,7 3 2,7 6 5,5 110 100,0 Ensihoidon ko, Lpr 1 5,0 5 25,0 1 5,0 1 5,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 4 20,0 20 100 Fysioterapian ko, Lpr 1 4,8 9 42,9 0,0 2 9,5 3 14,3 1 4,8 2 9,5 1 4,8 2 9,5 21 100 Hoitotyön ko, hoitotyön sv, Lpr 4 9,8 17 41,5 3 7,3 7 17,1 2 4,9 2 4,9 1 2,4 2 4,9 3 7,3 41 100 Hoitotyön ko, terveydenhoitotyön sv, Lpr 0 0,0 10 55,6 0 0,0 3 16,7 2 11,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 16,7 18 100 Sosiaalialan ko, Lpr 3 13,0 13 56,5 1 4,3 3 13,0 1 4,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 8,7 23 100 Toimintaterapian ko, Lpr 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50,0 2 100 Terveys- ja sosiaaliala yhteensä 9 7,2 54 43,2 5 4,0 17 13,6 10 8,0 5 4,0 5 4,0 5 4,0 15 12,0 125 100 Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra 3 16,7 4 22,2 1 5,6 2 11,1 2 11,1 1 5,6 2 11,1 1 5,6 2 11,1 18 100 Matkailun ko, Imatra 2 10,0 3 15,0 1 5,0 2 10,0 6 30,0 1 5,0 2 10,0 1 5,0 2 10,0 20 100 *) Degree Programme in Tourism 1 5,3 6 31,6 0 0,0 2 10,5 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 8 42,1 19 100 Matkailu- ja ravitsemispalv. yhteensä 6 10,5 13 22,8 2 3,5 6 10,5 8 14,0 3 5,3 5 8,8 2 3,5 12 21,1 57 100 Kuvataiteen ko, Imatra 6 30,0 1 5,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 7 35,0 20 100 Muotoilun ko, Lpr 0 0,0 8 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 18,8 3 18,8 1 6,3 1 6,3 16 100 Kulttuuri yhteensä 6 16,7 9 25,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 5 13,9 5 13,9 3 8,3 8 22,2 36 100 KAIKKI YHTEENSÄ 58 9,8 252 42,5 19 3,2 67 11,3 44 7,4 19 3,2 26 4,4 25 4,2 83 14,0 593 100 *) Ei kuulu yhteishakuun

AMMATTIKORKEAKOULUN PROJEKTIT RAHOITUSPÄÄTÖS TALOUSARVIO, VUOSI 2007 Projektin nimi Projektin kesto Hyväksytty kokonaiskustannusarvio Kuntayhtymän omarahoitusosuus Toteutumassa kirjanpidossa Toteutumassa omarahoitusosuus Projektipäällikkö / Vastuuhenkilö KÄYNNISSÄ OLEVAT PROJEKTIT Face-Art workshop project (tacis) 08/06-04/08 27 000 500 15 500 300 Kaisu Laasonen Handmade project 10/04-07/07 60 000 15 000 20 000 5 000 Tuula Lampinen Hyvä Huominen 10/05-09/07 131 500 35 500 52 500 15 100 Risto Venäläinen Kasvot-Taidetyöpaja (interreg) 08/05-08/07 157 000 45 000 57 350 16 750 Kaisu Laasonen Laajakaistan käyttöönotto ja koulutus 01/04-08/07 350 000 60 500 110 000 16 900 Jari Hirvirinne MAATUTKARATA 05/05-05/07 63 914 19 174 7 000 2 000 Sami Kurkela Muotoilun protopaja *** 08/06-12/07 11 800 3 540 7 200 2 160 Eija Mustonen RIGHT- Ohjelmistotuotannon menetelmät ja prosessit 8/06-12/07 150 000 0 97 600 0 Päivi Ovaska TOTTI - Tietotekniikan opettajien työelämäjakson toteuttaminen 01/06-08/07 220 200 15 500 66 500 5 500 Antti Lehmusvaara Tuotehautomo 01/05-06/07 374 544 39 967 80 000 12 000 Yrjö Ylä-Jussila Tuotemallipohjainen suunnittelu 06/06-10/07 105 400 10 000 64 000 9 500 Timo Lehtoviita Ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen - URAKANAVA 06/05-12/07 256 500 29 500 124 000 13 200 Antti Hieta UUTEK - Uuden teknologian kehittämishanke 01/04-06/07 879 400 172 300 49 700 9 700 Jari Karhu Yrityshautomotoiminnan käynnistäminen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa 09/04-11/07 412 988 50 506 158 200 29 200 Olavi Scherman YHTEENSÄ 3 200 246 496 987 909 550 137 310 HAETUT PROJEKTIT Pk-yritysten kasvuhankkeet 08/06-12/07 55 700 16 300 33 100 10 500 Merja Heino Tighvin-yhteistyöprojekti (kumppanuus) 09/06-08/07 56 935 1 000 56 935 1 000 Paula Köylijärvi YHTEENSÄ 112 635 17 300 90 035 11 500 VARAUS HAETTAVIIN PROJEKTEIHIN

Tietokoneavusteisen mittaustekniikan opetusohjelman siirtäminen uudelle alustalle ja kääntäminen englanniksi *** 09/07-12/09 349 000 < 174 500 50 000 < 25 000 Jari Karhu GPS-projekti - GPS:n hyödyntämisen kehittäminen Etelä-Karjalassa *** 09/07-08/09 277 000 < 138 500 46 000 < 23 000 Jari Karhu Työ- ja toimintakyvyn arviointikeskus *** 09/07-08/09 250 000 ~ 75 000 40 000 ~ 12 000 Päivi Vehmasvaara YHTEENSÄ 876 000 388 000 136 000 60 000 AMK YHTEENSÄ 4 188 881 902 287 1 135 585 208 810 Vuoden 2006 talousarvioluvut 5 009 731 702 158 1 723 556 344 656 *** = Investoinnit lisäksi edellä oleviin talousarviolukuihin (EKKY:n investointibudjetissa): Kokonaisinvestointi EKKY, rahoitusosuus Investoinnit 2007 EKKY, rahoitusosuus 2007 Muotoilun protopaja 60 000 10 000 60 000 10 000 Tietokoneavusteisen mittaustekniikan opetusohjelman siirtäminen uudelle alustalle ja kääntäminen englanniksi 15 000 7 500 0 0 GPS-projekti - GPS:n hyödyntämisen kehittäminen Etelä-Karjalassa 80 000 40 000 40 000 20 000 Työ- ja toimintakyvyn arviointikeskus 50 000 20 000 INV. YHTEENSÄ 205 000 77 500 100 000 30 000 HYLÄTYT PROJEKTIT, AMK (1.6.06 jälkeen) PREDIS OPTIMI TYTKE - Työ- ja toimintakyvyn tutkimuskeskus Ohjelmapalvelutuotteen monikanavaisen jakelun kehittäminen Terijoen kulttuuri- ja matkailuhanke 5 kpl