Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens



Samankaltaiset tiedostot
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Mielenterveystyön kehittäminen

Jorma Posio

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Päihdeavainindikaattorit

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Suomalaisten mielenterveys

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Pohjanmaa-hanke

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Väestömuutos hankekunnissa

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma E4: Pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Lapin suunnitelmat Terve Lappi-hankkeen jatkolle. Ylilääkäri Markku Oinaala Helsinki

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

TERVEYTTÄ LAPISTA 2015

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Transkriptio:

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000 asukasta Pitkään alueellista kehittämistyötä, PERES, Sotepi, Sateenkaari, Perheterapiakoulutus alk.1989, Harava-hanke, Lapsilähtöinen Länsi- Pohja, Sairastavuus (kuolleiden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus 16 64-vuotiaista ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä) maan neljänneksi suurinta (Kela terveyspuntari 2008). Alkoholin myynti ja kulutus suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Länsi-Pohjan shp:n alueella 10,8 l /asukas maan keskiarvon ollessa 8,5 l/ asukas(sotkanet 2008) kuntakohtaisten erojen ollessa suuria. Suomessa alkoholisairaudet työikäisten suurin kuolinsyy (Tilastokeskus 2007). Nuorten työttömyys nousussa Päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämistapa vaihtelee kunnittain Tiivis yhteistyö erikoissairaanhoidon ja kuntien mielenterveysyksiköiden välillä Verkostokeskeinen työote myös sosiaali- ja päihdetyön alueella Toimijat tuntevat toisensa

Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut Pohjolan Sanomat 10/2009 Mielen sairauksien hoito on tehottominta Suomessa Helsingin Sanomat 12/2009 Kunnat karsivat päihdehoitoja Helsingin Sanomat 10/2009 Terveys edistyy vain paperilla Mediuutiset 10/2009 Mielenterveyspalveluissa räikeitä puutteita STT 10.1.2010 Alkoholiongelmat lisääntyneet suhteellisesti eniten 60-69- vuotialla naisilla THL 2009 Masennus vie nuoria sairauslomalle Kela 12/2009 Suomessa psykiatrisen diagnoosin saaneiden elinajan odote 15 20 v. vähemmän kuin ei-diagnoosin saaneiden Suomessa pakkohoitotoimenpiteitä enemmän Lasten- ja nuorten laitoshoidon kasvu saatava hallintaan painopiste peruspalveluihin Valtio ohjaa jatkossa kuntia tarkemmin ja voimallisemmin Mieli ohjelmaa toteutetaan Kaste-ohjelmien kautta K. Walhbeck 16.12.2009 videoluento Mieli 2009

Mielenterveys ja työkyky Salminen J. SLL 2004

Sairastavuus sairaanhoitopiireittäin, vakioitu (Kela terveyspuntari 2008)

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191 info )

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista (id: 289 info ) Lähde:Sotkanet

Huostassa olleet 0-17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 1244 info )

Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (id: 284 info ) Lähde: Sotkanet

Työikäisten miesten yleisimpien kuolemansyiden kehitys 1987-2007 Tilastokeskus 3.12.2008 Lääninlääkäri Kihniän esitys 14.10.2009

Työikäisten naisten yleisimpien kuolemasyiden kehitys 1987-2007 Tilastokeskus 3.12.2008 Lääninlääkäri Kihiniä esitys 14.10.2009

Mielialahäiriöt ja päihdeongelma Kujalan esitys 15.10.2008 Lapin mielenterveys- ja päihdepäivillä 30 40 %:lla (väh. 10 30 %:lla) masennuspotilaista on päihdeongelma liitännäisongelmana (itselääkitys) 40 64 %:lla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista on vakava-asteinen päihdeongelma (erit. alkoholiriippuvuus) Alkoholisteista 30 60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio

Psykoosit, vakioitu sairaanhoitopiireittäin (Kela, terveyspuntari 2008)

Kehittämisen painopistealueet 1. Strategiatyö 2. Promootio ja preventio 3. Hoitoketjut 4. Kuntoutus 5. Työelämä

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä sopimuksia yhteistyökäytännöistä ja hoitolinjauksista asiakkaiden pallottelun lopettamiseksi työmenetelmien kehittämistä päihde(laitos)hoitoon pääsyn helpottamista yhteistyötä erityisesti perheiden ja nuorten hoidossa yhteistyötä päihdehuollon lääkäripalvelujen järjestämisessä yhteistyötä erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden hoidossa (Sateenkaari-hanke 2008)

Tavoitteet Helposti tavoitettavat ja joustavat palvelut Yhden oven periaatteella Yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan (Pohjanmaa-hanke, THL 2009)

Mitä mielessä Kuulemistilaisuudet Kokemusasiantuntijat Lapset ja nuoret promootio ja preventio korissa Elämänkaari strategiassa? Pois lokeroista! Yhdistynyt näkemys ja päämäärä Strategiat käytäntöön

Mitä mielessä Alueellinen/kuntakohtainen/sairaanhoitopiirin yhteinen sävel? Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen, millä tasolla ja ollaanko valmiita? Mielenterveyden edistämisen sisältö, toteutus ja arviointi Mitä on Länsi-Pohjan shp:n päihdetyö tulevaisuudessa? Mihin se kytkeytyy ja ketkä ovat kumppanit? Rakenteet muuttumassa, mikä vaikutus? Resurssien uudelleenjako?

Tähän mennessä Organisoitumista, verkostoitumista ja tutustumista Nykytilan kartoitusta (tilastot, indikaattorit, aiemmat hankkeet) Keskustelua ja pohdintaa Hankesuunnitelman työstämistä

Mitä seuraavaksi Ohjausryhmän näkemykset Kuulemistilaisuuksien järjestäminen ammattilaisille ja kuntalaisille Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Hankesuunnitelman työstäminen Mielenterveyden edistämisen kohteet ja käytännöt Psykiatrian päihdetyön profiloituminen Näyttöön perustuva hoitosuositus: Psykoosiin sairastuneen potilaan tunnistaminen ja tarpeenmukainen hoito Menetelmien valinta Yhteistyö muiden osahankkeiden ja järjestöjen kanssa

Valoa näkyvissä!