JäteVaakku Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2012 Harjavalta Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila
JäteVaakku Jätehuollon tiedotuslehti Harjavalta Huittinen Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Mikä se Vaakku onkaan? Vaakku-hahmo synnytettiin koteihin jaettua jäteopasta varten vuonna 2000. Silloin Porin ympäristökuntien kaatopaikat lopetettiin ja kaikki jäteautot suuntasivat reittinsä kohti yhteistä Hangassuon kaatopaikkaa. Vaakku lenteli pari-kolme vuotta vain jäteoppaan kuvituksena, kunnes 2003 se ilmestyi ensimmäisen JäteVaakku-tiedotuslehden kanteen. Ei ole vaikea arvata, mistä lehti sai nimensä! Siitä saakka Vaakku on seikkaillut jäteneuvonnan julkaisuissa, lähinnä kansissa. Vaakun esikuva on mustavaris, koska se on Porin seudulla yleinen lintulaji. Vaakku-hahmoa piirtää Seppo Leinonen, joka keksii kannen idean kansien sisäpuolelle aiottujen aiheiden pohjalta. Piirtäjän nettisivuilla www.seppo.net näkyy Vaakku-piirroksista tuttu huumori ja ympäristötietoiset kannanotot ajankohtaisiin ilmiöihin. Vaakun nimikkolehti ilmestyy nyt kymmenennen kerran, synttärionnittelut! JäteVaakku 2004 TÄSSÄ JULKAISUSSA mm.: mökkiläisten jätehuolto, jäteneuvojat lasin, paperin ja metallin kierrätys. JäteVaakku Jätehuollon tiedotuslehti 2005 JäteVaakku Jätehuollon tiedotuslehti 2006 Harjavalta. Huittinen. Kokemäki. Kullaa. Luvia Nakkila. Noormarkku. Pomarkku Pori. Siikainen. Ulvila Harjavalta Huittinen Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Siikainen Ulvila JäteVaakku Jätehuollon tiedotuslehti kotitalouksille 2007 Jäte Vaakku Porin Jätehuollon tiedotuslehti kotitalouksille 2008 JäteVaakku 2009 Jäteneuvonnan tiedotuslehti JäteVaakku 2011 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Merikarvia Noormarkku Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin Jätehuolto 10 vuotta, s. 4-5 Kotitalouksien lajitteluohjeita, s. 16-17 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Merikarvia Noormarkku Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Harjavalta Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila JäteVaakku 2012 - Jäteneuvonnan tiedotuslehti Julkaisija Porin kaupungin ympäristövirasto Päätoimittaja Merika Lanne Vaakku-piirrokset Seppo Leinonen Painopaikka Forssa Print Toimitus ja valokuvat Porin kaupungin ympäristövirasto Taitto HYVÄTIDEAT Painosmäärä 74000 kpl ISSN: 1459-3084 441 428 PAINOTUOTE 2
Tapio jätehuollon ihmemaailmassa Ympäristöalan seuraajana ja harrastajana ei voi vapaa-ajallakaan välttyä tutkailemasta eri kansallisuuksien ympäristötapoja ja -käytäntöjä. Ihmisten erilaisuudesta ja erilaisista kulttuureista riittäisi tekstiä, mutta puran tässä vain muutamia kuluttamiseen, tavaran kiertoon ja jätehuoltoon liittyviä muistojani. Viime vuosisadan lopulla erään hollantilaisen pikkukaupungin ruokakaupassa oltiin hyvin hämmästyneitä, kun pyysin ostosten poisviemiseen muovikassia tai edes jotain kassia. Kassaneiti katsoi kauniilla silmillään minua ja sanoi: täällä on kyllä tapana tulla kauppaan oman kassin kanssa, ei meillä ole muovikasseja mutta ehkä takahuoneesta löytyisi joku laatikko, jolla saisin ostokset vietyä. Ja löytyihän se. Tällä kauppareissulla opin jotain, joka jäi hyväksi pysyväksi tavaksi: oma kassi mukaan kauppaan. Vuosisadan alussa vein matkailuautomme roskispussia pohjoissaksalaisen leirintäalueen jätepisteeseen. Siisti jätekatos oli lukittu ja lapussa ohjattiin käymään vastaanotossa. Siellä kysyttiin ensimmäiseksi jätteen laatua, hämmästeltiin, etten ollut lajitellut jätteitä tarkemmin (matkailuautossa?), pussi punnittiin ja se maksoi 55 penniä. Lajitellun jätteen kilohinta olisi ollut vähemmän, minua valistettiin. Jätemaksu perustui siis painoon, ei tilavuuteen kuten meillä. Punnitustekniikka on meilläkin olemassa, käytännön harjoituksia on tehty, enää ei puutu kuin päätös siirtyä painoon perustuvaan jäteastian tyhjennysmaksuun. Jätteenpolttoon tutustuin Puolan maaseudulla. Siellä jätekatos ei ollut lukittu, eikä astiaa tyhjennetty pakkaavaan jäteautoon vaan täyttynyt astia kiikutettiin pihavaraston taakse ja siellä sisältö poltettiin tynnyrissä, onneksi tuuli poispäin, polton ajoitus oli ilmiselvästi harkittu. Meillä on huolimatta Helsingin Kyläsaaren polttolaitoksen pitkästä varjosta jo useita polttolaitoksia, joissa jätteet poltetaan hallitusti ja turvallisesti. Kuluttajan vastuulla on huolehtia, että polttolaitokseen menee oikealla tavalla lajiteltua jätettä. Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksesta vielä sen verran, että olin siellä minäkin, piippua kaatamassa, tosin 400 metrin päässä kuvaamassa. Espanjan kasvihuonealueella vuonna 2003 osuin pienen kylän ja kasvihuoneviljelysten avokaatopaikalle. Jääköön kertomatta miten viljelmillä työskennelleet afrikkalaiset asuivat ja elivät, riittäköön kun kerron jätehuollon alkeellisuudesta. Kaikki ylimääräinen heitettiin ja oli heitetty jo pitkään läheiseen rotkoon, sekajätteet, muovit, pahvit, paprikat, kurkut ja tomaatit samaan kasaan. Suurin osa jätteistä olisi ollut helposti kierrätettäviä. Mehän osaamme lajitella paperit, kartongin, biojätteet, lasin ja metallin sekajätteestä. Ettei tulisi moitittua ja kerrottua vain ulkomaisista kokemuksista, kerron erään kokemukseni kotimaasta. 3 Vielä reilut kymmenen vuotta sitten maassamme oli perinteisiä kaatopaikkoja, sellaisia jonne pitäjän roskat vietiin ja traktori kävi jyräämässä kasoja säännöllisesti tai tarpeen mukaan. Poikkesin eräällä sellaisella kaatopaikalla Keski-Suomessa kuulaana syksyisenä pakkasaamuna. Otin muutamia opettavaisia väärin hoidetusta kaatopaikasta kertovia kuvia ja kuuntelin rapinaa. Ajattelin, että rapina tulee yöllä jäätyneistä jätekasoista, joita aamuaurinko lämmitti. Katselin hieman tarkemmin ympärilleni ja huomasin useiden silmäparien tuijottavan minua: rottia. Peräännyin ja jatkoin matkaa. Soittelin kunnanvirastoon myöhemmin. Vastaus: jaahas, se p..n Koikkalainen ei taaskaan ole hoitanut töitänsä. Vastasin, ettei rottia saa hävitettyä pelkästään jyräämällä vaan tarvitaan muitakin toimenpiteitä. Onneksi pienet vanhat kaatopaikat ovat historiaa ja uudet kaatopaikat ovat muuttuneet materiaalinkäsittelyalueiksi, joiden takanurkassa on jyrällä tiivistetty pieni sekajätteen kasa. Tapio Välikylä Päätoimittaja Ympäristö ja Terveys -lehti
Puhuvia roskiksia, mitä vielä? Teatteriryhmä Ulpun katsomossa Ulvilan kirjastossa on tiivis tunnelma. Eskarilapset Harjunpäästä, Kaasmarkusta, Koskista ja keskustan päiväkodeista tarkkailevat näyttämölle suuren jätesäkin kanssa astelevaa Kengurua. Yleisö on valmis, kierrätysnäytelmä voi alkaa. Metsän valtias kohtaa Kengurun Kengurulle suomalainen jätteiden lajittelu tuottaa pulmia. Kun edessä on kuusi jäteastiaa, mistä australialainen maahanmuuttaja tunnistaisi oikein pöntön, johon jätesäkin saa pudottaa? Kenguru valitsee Seppo Sekajätteen, jonka täyttyminen kukkuroilleen saa paikalle osuvan Karhun kurtistelemaan kulmiaan. Karhu valitsee sopuisan lähestymistavan asiaan, hän päättää ryhtyä Kengurun kaveriksi. Saa Kenguru muitakin uusia kavereita, koko yleisön, joka huutaa innoissaan nimensä yhteen ääneen. 4 Karhu päättää opettaa Kengurun lajittelemaan. Kenguru kaivaa jätesäkkinsä pois Seppo Sekajätteen syvyyksistä ja levittää sisällön näyttämölle. Kenguru tarttuu kuivahtaneisiin kekseihin, niitä kun on syönyt eväikseen koko matkan kotikonnuilta. Kenguru näyttää keksejä Karhulle, mutta metsän valtias onkin kaikonnut. Harmistuneena kaverin katoamisesta Kenguru pyytää eskarilaisilta apua. Onneksi katsomosta löytyy päteviä lajittelijoita, jotka opastavat Kengurun syöttämään keksit Bertta Biojätteelle. Bertta on vähän ärtyisä biojäteastia. Hän ilahtuu maukkaista kekseistä, muttei sen kummemmin ryhdy juttusille. Naapuriastia Paula Paperi
tykästyy juttelemaan Kengurun kanssa. Eskarilaisten ja Paulan ehdotusten avulla Kenguru lajittelee syötävää Meeri Metallille, Late Lasille ja Erkki Energiajätteelle. Seppo Sekajätteelle Kenguru tarjoaa lankapuhelinta, mutta Seppo sylkäisee sen tympääntyneenä pois. Eihän Seponkaan vatsaan kaikki maailman jätteet sovi! Pulmapullosta pantti Kenguru on ihmeissään ja opettajat hyssyttelevät pulmaa pohtivia eskarilaisia. Onneksi Seppo Sekajäte kertoo, että kaikille laitteille ja vekottimille, joista roikkuu sähköjohto tai joihin piilotetaan paristot, löytyy koti Serja Sähköromun hoivista. Nyt Kengurun pitäisi vain löytää Serja Karhu palaa sopivasti katoamisretkeltään. Se löytää lankapuhelinta kaulassaan roikottavan Kengurun, pinon vaatteita, sekalaisia muovipulloja, tyhjän jätesäkin ja odottavaisen tunnelman. Mitä lopuille jätteille tehdään? Eipä hätää, Karhu tietää. Karhu ja Kenguru kokoavat jätteet säkkiin ja matkaavat ruokakauppaan. Kenguru saa teho-oppia pullonpalautusautomaatin käytöstä. Pullojen panteista saataville kolikoille Kenguru löytää käyttöä kierrätyskeskuksesta: se ostaa uuden komean hatun. Kenguru lahjoittaa vanhat vaatteensa kierrätyskeskukseen. Pääsee Kenguru eroon kaulakorun virkaa toimittaneesta lankapuhelimestaankin: Serja Sähköromu ottaa luurin mielellään vastaan. Tuhannet muurahaiset vaeltavat katsomossa. On päästy 25 minuuttiin, hetkeen, johon eskarilaisten keskittymiskyky lopahtaa. Onneksi Karhu ja Kenguru ovat päässeet ulos kierrätyskeskuksesta raikkaaseen ulkoilmaan ja he alkavat puuhastella lomareissua Kengurun kotikonnuille Australiaan. Matkustaminen vaatii huolellista suunnittelua, joten kaverukset jättävät hyvästit eskarilaisille ja poistuvat matkaoppaita tutkimaan Ulvilan kirjaston puolelle. Kihinää, supinaa, kuiskauksia ja huutoja Ulpun kierrätysnäytelmä sai alkunsa keväällä 2011, kun Porin, Ulvilan ja Nakkilan ympäristötoimet tilasivat päiväkoteihinsa kierrätysnäytelmän. Näytelmää on esitetty keväällä ja loppuvuodesta 2011, ja 2012 sen näkevät taas uudet lapsiryhmät. 5 Jenna Ruohola on esittänyt Karhua kaikissa näytöksissä ja saanut vastaansa kaikki yllätykset, joita innokkaat eskarilaiset vain voivat aiheuttaa. Eskariryhmissä on isoja eroja. Jotkut osallistuvat näytelmään enemmän, toiset seuraavat hievahtamatta paikaltaan. Välillä Karhulle ei jää mitään tehtävää, kun ryhmä perehdyttää Kengurun jätteiden lajitteluun ihan omatoimisesti. Kengurun puvun ylleen vetäneellä Ilona Hiltusella on lajittelu vielä vähän hakusessa. Hän on saanut kertausopintoja eskarilaisilta vasta talven ajan, edellisen Kengurun pakattua muuttokuormansa kohti Australiaa
Vieraileeko jääkaapillasi hukka? Vastaus on kyllä, ainakin tilastoissa suomalaiset tunnustavat ruokkivansa hukkaa säännöllisesti. Syitäkin ruuan tuhlaamiseen löytyy, ja monet niistä johtavat jälkensä suoraan jääkaapin täyttäjään. Maa- ja kotitalousnaisten vuosille 2011 12 ajoittama hanke Älä ruoki hukkaa tarttuu jokaiseen jääkaapilla vierailijaan: mitä ruokaa kotiin kaupasta kannetaan, miten se säilytetään, mitä ruuasta valmistetaan ja miten ruoka ei ehdi pilaantua ennen käyttöä. Satakunnassa hankkeen vetäjänä toimii Anna Kari: - Älä ruoki hukkaa -tietoiskut jalkautuvat kouluille ja tapahtumiin. Kutsumme lapset vanhempineen tutustumaan arjessa toimiviin tapoihin, joilla roskiin päätyvän ruuan määrää voi vähentää. Pienillä muutoksilla pääsee jo alkuun. Jos vaikka ruokaa tulee tehtyä kerralla paljon, voi osan heti pakastaa. Pakastimeen säilötty kotiruoka auttaa kiireisenä päivänä. Tapahtumat on suunnattu pienille koululaisille. Kokemäellä Tulkkilan koulun oppilaat eskarista kakkosiin miettivät ruokapakkausten erilaisia päiväysmerkintöjä ja Ulvilan Friitalassa ykkösluokkalaiset haastetaan liikuttelemaan lämpömittaria jääkaapin hyllyillä. Hukan ruokkimi- http://www.arkiruokaa.fi/ nen lopetetaan myös Merikarvian http://alaruokihukkaa.blogspot.com/ Ahlströmin alakoululla. Tietoa ei vain valuteta valkokankaalta, vaan lapset pääsevät itse toimimaan tapahtumissa. Jäteneuvojan opastuksella lapset pääsevät lajittelemaan jätteitä. Saavat vanhemmatkin jäädä kokeilemaan taitojaan, mutta kiireisimmät päästetään työpaikkojen kahvipöytiin purkamaan ruokahävikin vastustamiskeinoja. - Ruuan tuhlaaminen on huono tapa, josta voi opetella eroon. Usein kyse on vain huonosta suunnittelusta, ruokaa ostetaan kiireessä saman päivän tarpeeseen, tai varmuuden vuoksi kärryyn nostetaan jauhelihapaketti, joka unohtuu jääkaapin hyllyn takalaitaan. Viikottaisia ruokalistoja tekemällä ostostenkin tekeminen helpottuu, toteaa Anna Kari. Voisiko aterian tähteitä hyödyntää seuraavana päivänä? Anna Kari kannustaa tuunaamaan ruokaa: - Netissä on paljon ideoita ruuantähteiden hyödyntämiseen. Hankkeellakin on oma blogi, josta löytää arkisia totuuksia bloggaajien jääkaappien sisällöstä ja tähdereseptejä. Joka 20. kaupasta kotiin kannettu ruokakassi hävitetään syömättä 6
Kasvissalaatti 5-6 annosta 500 g keitettyjä kasviksia (esim. porkkana, kukkakaali) 1 pieni sipuli 2-3 maustekurkkua 2-3 rkl kapriksia n. 1 dl persiljaa Kastike 1 prk (200 g) kermaviiliä 2 tl viinietikkaa 2 tl sokeria mustapippuria Leikkaa keitetyt, jäähtyneet kasvikset, sipuli ja maustekurkku hyvin pieniksi kuutioiksi. Sekoita. Lisää kaprikset (halutessasi myös niitä voi hieman hienontaa). Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää salaattiin. Anna maustua ennen tarjoilua. Vinkki! Voit hyödyntää edelliseltä aterialta jääneet keitetyt kasvikset salaattiin. Ruokaisamman salaatin saat lisäämällä esim. lihaleikkelettä pienen pieninä kuutioina tai savukalaa. Perunasalaatti n. 7 keskikokoista perunaa (uusia perunoita enemmän) 2 kesäsipulin varret 2 herkkukurkkua tai suolakurkkua Kastike ½ dl öljyä ½ dl valkoviinietikkaa 1-2 rkl sinappia suolaa, mustapippuria, koristeeksi persiljaa ja kapriksia Kuutioi kypsät aterialta jääneet jäähtyneet perunat. Hienonna sipulit ja pilko kurkut. Laita ainekset kulhoon. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada salaatin päälle. Koristele maun mukaan persiljalla ja kapriksilla. Vinkki! Salaattiin sopii myös omenat ja oliivit sekä salaatin voi tehdä jääkaappiin valmiiksi. Salaatti sopii hyvin makkaran kaveriksi ja kesäinen ateria onkin valmis. 7
Harjavalta Vaarallisen jätteen ja metallin keräystempaus teknisten palvelujen varikolla Opintiellä (Torttilan vanha koulu) lauantaina 28. huhtikuuta 9-13 lauantaina 29. syyskuuta 9-13 Vaaralliset jätteet ja sähkö- ja elektroniikkaromu paloasemalle tiistaisin ja torstaisin 12-18 Risut, oksat ja haravointijäte lopetetulle kaatopaikalle kasvukauden aikana ympäri vuorokauden Isot sekajätteet ja energiajäte maksua vastaan, hyötyjätteet maksutta Lännen Jätepalvelu Oy Sairaalantie 7 ma-pe 8-16 p. 02 674 2540 Kierrätyskeskus Torttilan vanha koulu, Opintie 3 ma-pe 12-17 p. 02 674 6339 Jätteenkuljetus Jätehuolto Kantomäki 02 537 3310 Lassila & Tikanoja Oyj 010 636 6080 Lännen Jätepalvelu Oy 02 674 2540 Kokemäki Suomi Puhtaaksi Jäteneuvojat haastavat JäteVaakku-lehden lukijat, kylä- ja asukasyhdistykset, koulut, urheiluseurat sekä kaikki asukkaat siivoamaan lähiluonto kesäkuntoon. Talkoopäivänä siivotaan talven aikana kertyneet roskat jätesäkkeihin lähimetsistä, rannoilta, puistoista, pururadoilta ja teiden varsilta. Valtakunnallinen Suomi Puhtaaksi -päivä 10.5. kokoaa kaikki suomalaiset ahertamaan yhdessä siistimmän Suomen puolesta. Ilmoita talkooporukka mukaan 30.4. mennessä kuntasi yhteyshenkilölle, jolta saat myös lisätietoa käytännön järjestelyistä. Luvia johanna.koivukoski@luvia.fi tai 044 701 1214 Nakkila janne.paino@nakkila.fi tai 044 747 5874 Pomarkku heli.valimaa@pori.fi tai 044 701 8502 Pori jateneuvonta@pori.fi tai 02 621 2521 Siikainen anne.jarvenranta@siikainen.fi tai 044 720 1028 Ulvila jani.lahtinen@ulvila.fi tai 0400 134 708 Vaarallisen jätteen keräystempaus lauantaina 13. lokakuuta 10-13 Tulkkilan uimahallin kentällä Vaaralliset jätteet paloasemalle tiistaisin 14-18 Sähkö- ja elektroniikkaromu Peipohjan Autovaruste, Köyliöntie 358 ma-pe 8-17 p. 02 546 7260 Haravointijäte kaupungin varaston viereen Puhdistamontielle Risut, oksat ja puhdas puutavara Kokemäen Lämpö Oy:lle, Kartanonvoima 6 ma-pe 8-16 Isot sekajätteet, energiajäte ja hyötyjätteet Kokemäen Ympäristöhuolto Oy, Kartanonvoima 7 kuukauden ensimmäisenä lauantaina 9-13 10.6.-15.8. jokaisena lauantaina 9-13 (ei 23.6.) Energiajätteen maksuton keräyspiste Korkeaojan koululla Kierrätyskeskus / Nuorten työpaja Kilkunkatu 10 ma-to 8-16, pe 8-14 p. 040 488 6222 Jätteenkuljetus Kokemäen Ympäristöhuolto Oy 02 631 6100 Lamminen Kari 0400 592 849 Lassila & Tikanoja Oyj 010 636 6080 Lännen Jätepalvelu Oy 02 674 2540 Osallistu sinäkin! Kaikille avoimet siivoustalkoot pidetään 10.5. Porin Isomäen urheilukeskuksessa ympäristöviraston kovimpien roskanjahtaajien johdolla. Siellä siistitään talven aikana roskaantuneita polkujen varsia ja parkkipaikkoja. Isomäen siivoustalkoot alkavat klo 14 alkuverryttelyllä maauimalan edessä ja roskia kerätään klo 18 saakka. Tervetuloa vaihtamaan päivän kuntolenkki hyötyliikuntaan, jonka tuloksista silmä iloitsee pitkään! 8
-päivä 10.5.2012 Pomarkku Pomarkun päivä -messuilla lauantaina 9. kesäkuuta 10-15 jäteneuvonta järjestää lapsille jätteiden lajitteluleikin. Vaarallisen jätteen kiertävä keräys lauantaina 5. toukokuuta Valtatie / Uudenkyläntien risteys 8.00 Uudenkyläntien / Isojärventien risteys 8.30 Kiilholmantien / Rämäkäntien risteys 9.00 Kivijärventien / Kerimannintien risteys 9.45 Honkakosken koulu 10.30 Laitila & Tuunajärven monitoimitila 11.30 Harjantien / Kynäslahdentien risteys 12.30 Harjantien / Karikorventien risteys 13.15 Ruokejärventie 757 (Veikasjärven ent. koulu) 14.15 Paloasema 15.00 Ajat ovat ohjeellisia ja niihin saattaa tulla pieniä myöhästymisiä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa jäteryhmittäin lajiteltuina keräysautolle. Ilmoita yli 50 litran öljymäärät etukäteen tekniseen toimistoon p. 02 550 5642. Jätteiden tuonti keräyspaikoille etukäteen on kielletty. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräystempaus pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Tempauksesta kerrotaan lisää paikallislehdessä ja kuntatiedotteessa. Vaaralliset jätteet kunnan varastolle (Riuttantie 8) joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina 10-12 (3.11. siirtyy pidettäväksi 10.11.) Risuja ja oksia voi viedä maksutta Sataenergia Oy:n terminaalialueelle (Riuttantie 300: entisen kaatopaikan viereinen alue) huhti-lokakuussa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina 10-15, p. 0400 919 041 (7.4. siirtyy pidettäväksi 14.4.) ei haravointijätettä Jätteenkuljetus Satakunnan Jätehuolto 02 631 6160 Kankaanpään Jätehuolto Jussila Oy 02 572 1791 Siikainen Vaarallisen jätteen kiertävä keräys lauantaina 9. kesäkuuta Leväsjoki, Leväsjoen koulu, Saarikoskentie 13 9.00-10.00 Kirkonkylä, Yhtenäiskoulu, Lauttijärventie 8 10.45-12.00 Sammi, ent. Sammin koulu, Marjamäentie 35 13.30-14.30 Vaaralliset jätteet jätevedenpuhdistamolle (Puhdistamontie 4) tiistaisin ja torstaisin 9-11 myös energiansäästölamput ja loisteputket Risut ja oksat jätevedenpuhdistamolle (Puhdistamontie 4) ma-pe 9-11 ei haravointijätettä eikä trukkilavoja Metalliromu jätevedenpuhdistamon keräyslavalle (Puhdistamontie 4) Kierrätyskeskus Kankaanpääntie 1 B ma-pe 9-17 p. 02 572 1844 vastaanottaa myös sähkö- ja elektroniikkaromua 5.5.2011 1400 porilaista siivosi talkoilla lähiympäristöään. Isomäen kulmia siivosivat ympäristövirastolaiset, puhdasta luontoa sieltäkin paljastui. Jätteenkuljetus Lassila&Tikanoja Oyj 010 636 6080 Satakunnan Jätehuolto 02 631 6160 9
Nakkila Vaarallisen jätteen kiertävä keräys lauantaina 14. huhtikuuta Arontien keskuskeräyspiste 9.00-9.45 Anolan keräyspiste, Kaasmarkuntie 160 10.00-10.30 Viikkalan vanha koulu 10.45-11.15 Lammaisten keräyspiste, Huopilantie 12.00-12.30 Pyssykankaan talouskauppa 12.45-13.50 Järventaustan vanha koulu 14.15-14.55 Ruskilan keräyspiste, Ruskilantie 15.15-15.45 Ajat ovat ohjeellisia ja niihin saattaa tulla pieniä myöhästymisiä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa lajiteltuina keräysautolle. Vaaralliset jätteet jätevedenpuhdistamolle joka kuukauden toinen lauantai 9-15 ja neljäs perjantai 8-13 (22.6. siirtyy pidettäväksi 19.6.) Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat kaikki laitteet, jotka ovat toimineet sähköllä, pienakuilla tai paristoilla tai jotka ovat olleet liitettyinä puhelinverkkoon sekä loisteputket ja energiasäästölamput. Romua voi maksutta palauttaa joko oman kunnan keräykseen tai mihin tahansa Porin vastaanottopaikkaan. Risut, oksat ja puhdas puutavara Reikko Oy:lle Suutarinmäentie 115 p. 0500 530 508 tai 02 531 0880 tai Lassila&Tikanoja Oyj:n siirtokuormausasemalle Ruskilaan p. 050 385 7486 ma-pe 9-15 Isot sekajätteet, remontointijäte, energiajäte ja hyötyjätteet Lassila&Tikanoja Oyj:n siirtokuormausasemalle Ruskilaan p. 050 385 7486 ma-pe 9-15 Isokokoinen metalliromu jätevedenpuhdistamon metallilavalle joka kuukauden toinen lauantai 9-15 ja neljäs perjantai 8-16 (22.6. siirtyy pidettäväksi 19.6.) Kierrätyskeskus Villentie 5 ma-pe 12-17 p. 045 639 3701 Jätteenkuljetus Jätehuolto Kantomäki 02 537 3310 Lassila&Tikanoja Oyj 010 636 6080 Lännen Jätepalvelu Oy 02 674 2540 Ulvilan Jätehuolto Ky 02 538 8163 Merikarvia Siivoustempaus jätevedenpuhdistamolla lauantaina 19. toukokuuta 9-15: puhdistamolla on avoimet ovet ja kotien kevätsiivouksessa löytyneitä vaarallisia jätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua, energiajätettä ja metalliromua voi tuoda maksutta vastaanottoon. Jäteneuvoja opastaa jätteiden lajittelussa ja kierrättämisessä. Kunta tarjoaa kahvit kävijöille. Vaaralliset jätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, energiajäte ja isokokoinen metalliromu maksutta jätevedenpuhdistamolle (Satamatie 27) keskiviikkoisin klo 8-11 sekä kuukauden ensimmäisenä lauantaina 10-12 (3.11. siirtyy pidettäväksi 10.11.) Risut, oksat ja haravointijäte Tuulikinmäelle, käynti Kauppatie 5 / Satamatie 2 Jätteenkuljetus Lassila&Tikanoja Oyj 010 636 6080 Merikarvian Jätehuolto Oy 040 537 7146 Pentti Malmi Oy 0400 673 846 10 Energiajätteen ja lumpun keräysviikot 7.-12. toukokuuta (vko 19) 10.-15. syyskuuta (vko 37) Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, Pori (Tiiliruukki) ma, ti, to 9-16, ke 9-18, pe, la 9-14 Keräysviikolla yhteistyöalueen kotitalouksilta otetaan maksutta vastaan: kierrätykseen kelpaamattomia vaatteita, peittoja, lakanoita, pyyhkeitä, räsymattoja ja muita kodin tekstiileitä. päivittäistavarakaupasta hankittujen tavaroiden muovipakkauksia kuten muovipulloja, -purkkeja, -kanistereita, muovisia pakkausalustoja ja -koteloita, viili- ja jogurttipurkkeja, rasva- ja juustorasioita, makkaroiden, juustojen pakkauksia, muovipusseja, -kasseja ja -kelmuja, styroksia sekä sixpackien ja mäyräkoirien pahvikuoria EI kenkiä, nahkaa, keinonahkaa, sadevaatteita, kumipohjaisia käytävämattoja eikä muovimattoja
Ulvila Kompostointi ja jätteiden lajittelu -tietoisku keskiviikkona 9. toukokuuta klo 18-20 Nuorisotalo Kallessa Leineperintie 2, Kaasmarkku. Marttojen järjestämä tilaisuus on avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Jäteneuvonta arpoo osallistujien kesken Biolan 220 -pikakompostorin. Vaarallisen jätteen kiertävä keräys lauantaina 19. toukokuuta Harjunpään koulun piha 9.00-10.00 Kaasmarkun koulun piha 10.30-11.30 Ulvilan paloaseman piha 9.00-14.00 Vaarallisen jätteen ja sähkö- ja elektroniikkaromun kiertävä keräys lauantaina 19. toukokuuta Leineperin vanha meijeri 9.00-10.00 Kaupungin varasto, Varikkotie 10.30-11.30 Paluksen koulun piha 12.00-13.00 Vaaralliset jätteet ja sähkö- ja elektroniikkaromu Kaasmarkuntie 195 huhti-lokakuussa torstaisin 14-18 marras-maaliskuussa parillisten viikkojen torstaisin 14-18 Tampereentie 1650, Kullaa (myös iso metalliromu) parittomien viikkojen tiistaisin 14-18 ei vastaanottoa arkipyhinä, aattopäivinä ja 21.6. Risut, oksat, haravointijäte ja kotitalouksien puhtaat kannot kaupungin varastoalueelle Tutintie 105 huhti-toukokuussa maanantaisin ja torstaisin 14-19 kesäkuussa maanantaisin 14-19 syys-lokakuussa maanantaisin ja torstaisin 14-18 ei vastaanottoa heinä-elokuussa, arkipyhinä, aattopäivinä ja 21.6. Korona-kierrätyskauppa Friitala-talo, Tehtaantie (käynti VT2 puolelta) ma 15-18, ti 12-18, su 12-15 p. 02 538 3624 Jätteenkuljetus Astalan Kiinteistöpalvelu Oy 02 633 6478 Lassila & Tikanoja Oyj 010 636 6080 Lännen Jätepalvelu Oy 02 674 2540 Ulvilan Jätehuolto Ky 02 538 8163 Veikko Lehti Oy 02 631 6100 11 Luvia Metallin ja sähkö- ja elektroniikkaromun keräystempaus tiistaina 12. kesäkuuta 13-19 Luvian torilla Vaaralliset jätteet kunnan varastolle Kehätielle torstaisin 12-14.30 Jätteenkuljetus Lassila&Tikanoja Oyj 010 636 6080 Satakunnan Jätehuolto 02 631 6160
Pori Vaarallisen jätteen kiertävä keräys lauantaina 21. huhtikuuta Kyläsaaren koulu, Mörtintie 6 9.00-9.20 Pihlavan koulu, Vanhamaantie 2 9.35-10.00 Mäntyluoto, Uniluodon venesatama 10.20-10.45 Reposaari, Santunpuisto / venesatama 11.05-11.40 Ahlainen, Paloasema, Ahlaistentie 703 13.00-13.40 Lampin ent. koulu, Isoahteentie 29 14.00-14.30 Vaarallisen jätteen kiertävä keräys lauantaina 8. syyskuuta Kairilan paloaseman vieressä, Harjantie 1672 9.00-9.30 Lassila, Maamiesseurantalo, Heiängintie 1 9.50-10.30 Harjakangas, Laviantien ja Paluksentien risteys 10.45-11.05 Finpyy, S-marketin vieressä, Museotie 7 11.20-11.50 Toejoen seurojentalo, Hyveläntie 12 12.50-13.15 Pormestarinluodon liikekeskus, Alahangantie 13.30-13.50 Vaaralliset jätteet Porin kierrätyskeskus, Savipajakatu 8 (Tiiliruukki) ma, ti, to 9-16, ke 9-18, pe, la 9-14 Hangassuon jäteasema, Raumantie 980 ma 7-21, ti-pe 7-18 Rauhalammintie 1, Siwan piha joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina 10-14 (3.11. siirtyy pidettäväksi 10.11.) Metallin ja sähkö- ja elektroniikkaromun keräystempaus la 19. toukokuuta 10-14 Lampin vanha koulu la 26. toukokuuta 9-16 Pihlavantiellä Meri-Porin markkinoilla (otetaan vastaan myös moottoriajoneuvojen akkuja) Sähkö- ja elektroniikkaromun keräystempaukset ke 22. elokuuta 16-18 Reposaaren kylätalolla, Kirkkokatu 20 to 30. elokuuta 15-18 Koivula K-supermarket Ruoka-Porin piha ke 5. syyskuuta 16-18 Toejoki Pick n Pay:n piha la 22. syyskuuta 9-12 Finpyy S-marketin piha Vaaralliset jätteet = ongelmajätteet Vaaralliset jätteet sisältävät kemikaaleja, jotka ovat vaarallisia tai haitallisia luonnolle ja ihmiselle jo hyvin pieninä määrinä. Vaaralliset jätteet tunnistaa pakkausten varoitusmerkeistä. Kodeissa vaaralliset jätteet säilytetään lasten ja kotieläinten ulottumattomissa, alkuperäisissä pakkauksissaan. Kotien tavallisia vaarallisia jätteitä ovat maalit, liuottimet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, voimakkaat pesuaineet ja lääkkeet. Kotitalouksien vaaralliset jätteet saa maksutta luovuttaa - oman kunnan vastaanottoon - vaarallisten jätteiden kiertävään keräykseen - Porin kierrätyskeskukseen - Hangassuon jäteasemalle - lääkkeet apteekkeihin 12 Sähkö- ja elektroniikkaromu Gigantti Oy, Paanakedonkatu 18 ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16 Gigantti Oy, Eteläväylä 4 ma-pe 10-19, la 10-16 Kuusakoski Oy, Mäntyluoto (opasteet Kirrinsannantieltä) ma-pe 8-16 Porin kierrätyskeskus, Savipajakatu 8 (Tiiliruukki) ma, ti, to 9-16, ke 9-18, pe, la 9-14 Stena Metalli Oy, Mäkipuistontie 23 (Kartano) ma-pe 8-20 Stena Technoworld, Kirstintie 12 (Uusiniitty) ma-pe 8-15.30 Veikko Lehti Oy, Kartanontie 42 ke 12-18 Yksittäisiä loisteputkia ja energiasäästölamppuja voivat keskustan asukkaat viedä myös Palvelupiste Porinaan, Yrjönkatu 6 ma 9-16.30, ti-pe 8-16.30 tai Ympäristövirastoon, Valtakatu 11 ma-pe 8-16.15. Isot sekajätteet, energiajäte ja hyötyjätteet Hangassuon jäteasema, Raumantie 980 Luvia ma 7-21, ti-pe 7-18, p. 02 558 1011 Porin kierrätyskeskus, Savipajakatu 8 Pori ma, ti, to 9-16, ke 9-18, pe, la 9-14, p. 044 701 2516 Veikko Lehti Oy, Aittaluodon lajitteluasema Pori (ei sekajätettä) ma 12-18, ti-pe 9-11, p. 02 631 6100
Risut, oksat ja haravointijäte maksutta Hangassuon jäteasemalle aukioloaikoina ympäri vuoden ja entiselle Keskisjoen kaatopaikalle huhti lokakuussa maanantaisin 16-18. Haravointijäte Porin kierrätyskeskukseen aukioloaikoina hintaan 4 peräkärryllinen. Maksutta risuja ja oksia (ei haravointijätettä) voi viedä Veikko Lehti Oy:n Aittaluodon lajitteluasemalle maanantaisin 12-18, tiistaista perjantaihin 9-11 tai Mäntyluotoon Kuusakoski Oy:lle ympäri vuorokauden (opasteet Kirrinsannantieltä). Jätteenkuljetus Astalan Kiinteistöpalvelu Oy 02 633 6478 Lassila&Tikanoja Oyj 010 636 6080 Veikko Lehti Oy 02 631 6100 Ulvilan Jätehuolto Ky 02 538 8163 Lajittele myös hautausmaalla Hautausmailla on yleisesti käytössä kahden jäteastian lajittelu, ei sen vaikeampi. Toiseen astiaan laitetaan maatuvia jätteitä, eli kukkia, kanervia, havuja ja multaa. Seurakunnat kompostoivat maatuvat jätteet yhdessä hautausmaiden ja kirkkopuistojen hoidossa syntyvän puutarhajätteen kanssa. Toinen astia on tarkoitettu sekajätteelle. Sinne lajitellaan kaikki mitä ei voi kompostoida: kukkien muovipurkit, käärepaperit, kynttilät, nauhat ja rikkoutuneet hautakoristeet. Metallin ja lasin lajitteluastioita löytyy myös monilta hautausmailta, talvisin kynttilän kuorista syntyy kumpaakin jätettä paljon. Porin Käppärän hautausmaan jäteastioihin on kiinnitetty uudet lajitteluohjetarrat. Entinen sekajäteastia on saanut nimekseen Muovit ja paperit, mikä kuvaakin hyvin kukkien mukana tulevaa pakkausjätettä. Painekyllästetty puu Painekyllästetty puu on vaarallista jätettä, koska puun suojaamiseen käytetyt kemikaalit vapautuvat sitä sahatessa tai poltettaessa. Painekyllästettyä puuta käytetään säälle alttiina oleviin piharakenteisiin, esimerkiksi terasseihin, aitoihin, katoksiin, köynnöstukiin ja laitureihin. Alle kuution eriä vastaanotetaan maksutta seuraavissa paikoissa: Kompostointi ja jätteiden lajittelu -tietoisku tiistaina 8. toukokuuta 18-20 Marttakahvilassa Valtakatu 7, Pori: Marttojen järjestämä tilaisuus on avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Jäteneuvonta arpoo osallistujien kesken Biolan 220 -pikakompostorin. Pintopuu, Pysäkintie 124 Eura Sata-Puu, Pyykkialhonkatu 2 Harjavalta Tyke Oy, Koskenojankatu 11 Kankaanpää Hangassuon jäteasema, Raumantie 980 Luvia K-rauta, Satakunnankatu 39 Pori Starkki, Murskatie 4 Pori Lännen Painepuu Oy, Tikkulantie 3 Pori 13
Pollen potkua lantalasta Kaupunkien liepeillä ei näy lehmiä, sikoja, lampaita eikä kanoja. Vain hevoset elävöittävät maisemaa laiduntaessaan pikkuteiden varsilla. Hevosharrastuksen kaupunkilaistuminen tuottaa uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on lanta, tai pikemminkin sen säilyttäminen tallilla ja käsittely. Elämäntapana hevonen Porin Pinomäessä Eeva Arvela emännöi talliaan jo 24. vuotta. Parhaimmillaan yksitoista hevosennaamaa on toivottanut talliin tulijan tervetulleeksi. Nykyään tallissa asustaa viisi hevosta: emännän oma Elmeri, isäntä Kai Peussan 27-vuotias 13 varsan teräsmamma Laki, sekä hoitohevoset Risto, Anna ja Aku. Pihan vartioinnista vastaa saksanpaimenkoira Janna, joka haastatteluhetkellä on päättänyt tehdä emännästään ikuisen pallonheittäjän. Hevostallin arki alkaa heti aamuseitsemältä hevosten ruokinnalla ja ulos viemisellä. Puolilta päivin hevo- 14 set saavat lisää ruokaa, viiden aikoihin ne otetaan sisälle. Kahdeksalta on hevosten iltapalan aika. Päivän mittaan omistajat käyvät tallilla ratsastamassa tai muuten hoivaamassa hevosiaan. - Hevosten pitäminen on elämäntapa. Päivätöissä kävijälle tämä olisi hankalaa. Yrittäjänä pystyn järjestämään työntekoani hevosten ehdoilla, ja mieheni on onneksi vuorotöissä, toteaa Eeva Arvela, joka itse ratsastaa kuntoilumielessä. Tavoitteellisempi kouluratsastus ja suomenhevosten kasvattaminen on jäänyt pikkuhiljaa sivuun. Ylpeys omasta kasvatustyöstä on tosin ansaittu: - Kasvattini Tosi-Romeo sijoittui suomenhevosten SM-estekisoissa hopealle ja voitti suomenhevosten GPsarjan vuonna 2011. Myös mieheni on kasvattanut 23 ravuria, häneltäkin kasvatustoiminta on jäänyt kuten myös ravihevosten treenaaminen. Kuntoiluväline nimeltä kottikärryt Karsinat siivotaan joka aamu: Eeva Arvela kerää kolme kottikärryllistä lantaa karsinoista ja työntää lastit savivellin läpi lantapatteriin. Sadan metrin matka käy päivän kuntoilusta. - Meillä lanta viedään pellolle perustettuun lantapatteriin, koska lantalaa ei ole. Lantapatterissa lanta kompostoituu vuoden verran ennen kuin
levitämme sen omalle pellolle. Lantaa tulee vähän liikaakin, pellot ovat laitumina, eikä nurmia tarvitsisi uudistaa niin usein kuin lannan hävittäminen edellyttää. Arvelan tallilla lantapatteria on käytetty kolmisen vuotta. Patteroinnista tehdään vuosittain ilmoitus ympäristövirastoon, jolloin tarkistetaan, ettei patterin sijainti aiheuta vesistöille pilaantumisriskiä. Aiemmin tallin lannat kerättiin vaihtolavalle ja lanta kuljetettiin Hangassuon jäteasemalle kompostoitavaksi, mikä oli Eeva Arvelan mielestä toimiva ratkaisu: - Edelleen käyttäisin mieluummin vaihtolavaa kuin lantapatteria. Vaihtolava täyttyi, se haettiin pois ja uusi lava tuli tilalle. Lannan säilyttäminen ja hävittäminen oli helppoa, joskin se maksoi suhteettoman paljon, kun vertaa vaikka hevosen ruokintakuluihin. Tallilla on valmistumassa omalla suunnittelupöydällä piirretty peruskorjaus. Entisten yhdentoista karsinan sijaan tilaa on jatkossa seitsemälle hevoselle sekä varusteiden säilytykselle ja kuivaukselle. Remontin syynä ovat kiristyneet eläinsuojelumääräykset: hevosille määrätty minimitila on vuodesta 2014 alkaen suurempi kuin nykyään. Eeva Arvelan tallissa selvittiin väliseinien ja karsinoiden uudelleenrakentamisella, kun taas monella tallilla ongelmaksi muodostunee myös sisäkaton mataluus. Talleiksi muutetuissa vanhoissa navetoissa joudutaan usein korottamaan myös sisäkattoja, jotta hevosten päiden päälle jää riittävästi vapaata tilaa. - Harkitsemme myös lantalan rakentamista. Jotta lantalaan mahtuisi koko vuoden lantamäärä, se olisi pohjaalaltaan lähes puolet tallista. Vanhaa ongelmaa lantala ei poistaisi. Lannalle pitäisi edelleen löytää käyttäjä tai vastaanottaja. Kuka tahtoo lantaa? Yhden hevosen vuosittaiselle lantamäärälle on varattava säilytystilaa ison pakettiauton verran, noin 12m 3. Jos pakettiautollinen lantaa valuisi vesistöön tai pääsisi pilaamaan kaivoveden laadun, ongelma olisi pysyvä. Siksi lannan säilytykseen tarvitaan asiallinen, tallin hevosmäärälle mitoitettu lantala. Lannasta eroon pääseminen tuottaa pulmia tallinpitäjille. Karsinoissa käytetään kuivikkeena purua, turvetta ja olkea. Hevosten aterioimaa heinää sotkeentuu myös kuivikkeiden joukkoon. Lannan hyötykäyttäjälle puru, olki ja heinä aiheuttavat haastetta: lantaa on kompostoitava, jotta siitä saadaan tasalaatuista lannoitetta peltoon tai säkkiin ostajaa odottamaan. Tallinpitäjät saavat turvekuivatettua lantaa omaan tai lähiviljelijän peltoon lannoitteeksi, tai joutuvat etsimään vastaanottopaikkoja muualta, suuremmilla kuluilla. Kysyntää lannalle kuitenkin on, isot kuormat voi kuljettaa esimerkiksi Euraan Biolanin tehtaille. Siellä niistä valmistetaan maanparannusaineita. Lantaa luovutetaan myös yksityisille hakijoille kotipuutarhoihin. Pollen potkaisu edistää puutarhan heräämistä kasvukauteen. Hevosenlantaa ei kuitenkaan voi käyttää sellaisenaan, suoraan tallilta tuotuna lanta on kasveille tuhoisa ravinnepamaus. Lantaa kompostoidaan vuoden verran ennen levitystä kotipihan puille ja pensaille. Kierros porilaisilla talleilla jatkuu Keväällä 2011 ympäristövirasto lähetti 137 porilaiselle ja 25 luvialaiselle tallille kirjeen käynnistetystä hevostallikierroksesta ja sen tavoitteista. Mitä tallinpitäjät lannalle tekevät, oli ympäristöviraston kuuma kysymys. Yhteensä 47 tallille sovittiin vierailu, jonka aikana tutkittiin tallin hevosluku, lannankäsittelyn lainmukaisuus ja tallinpitäjää neuvottiin asioiden kuntoon saamiseksi. Vierailluilla talleilla havaittiin monia pulmia, joita yritetään jatkossa ratkoa neuvonnan, yhteistyön ja valvonnan keinoin. Voisiko talleilla olla yhteisiä lantaloita, yhteiset lantakuljetukset Biolanille tai löytyisikö lähialueilta uusia lannan hyötykäyttäjiä? Keväällä 2012 jatkettavalla tallikierroksella etsitään yhdessä uusia ratkaisuja. 15
Jäteastiat jonoon ja järjestykseen Jäteastiat eivät kauneudellaan pihamaata korista. Silti ne löytyvät monen pihasta paraatipaikalta pihan portilta. Paikassa ei ole mitään vikaa: roskapussi kulkeutuu jäteastiaan matkalla postilaatikolle, pihatieltä kolataan lumet joka tapauksessa, ja jäteautokin pääsee lähelle. Jäteastiaa voi säilyttää myös pihan takaosassa, jos tuo sen kadun laitaan jäteauton kiertopäivinä. Pihanäkymää on helppo parantaa, kun rakentaa jäteastian ympärille aitauksen tai katoksen. Suojasta on hyötyä myös kovalla tuulella, jäteastia pysyy pystyssä ja roskapussit sen sisäpuolella. Ota kuitenkin yhteyttä oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen ennen kuin tartut vasaraan. Muista turvallisuus! Jäteastioille on turvattava esteetön kulku. Jäteastioiden edessä ei saa olla rappusia tai kynnyksiä ja jäteastioiden on mahduttava rullaamaan oviaukoista sujuvasti. Talvisin ongelmia aiheuttaa puutteellinen valaistus ja liukkaus. Lumet on poistettava aitausten oviaukoista ja porttien aukeamista haittaamasta. Paloturvallisuuden takia yksittäisen jäteastian saa sijoittaa neljän metrin päähän rakennuksen räystäästä. Jos jäteastioita on useampi, ne sijoitetaan jätekatokseen tai -aitaukseen kahdeksan metrin suojaetäisyydelle muista rakennuksista. Turvaetäisyydet rakennusten ja jäteastioiden välillä 8 m 8 m 4 m Pienen taloyhtiön jäteastioille on rakennettu aitaus. Jäteastiat seisovat betonilaattojen päällä, mikä helpottaa aitauksen puhtaanapitoa. Jäteastioihin tulee kiinnittää ohjetarrat, joissa kerrotaan jäteastiaan kuuluva jätelaji ja sen tyhjentävän yrityksen yhteystiedot. Aitaukseen tai katokseen voi kiinnittää jätteiden lajitteluohjeen avuksi asukkaille. Kun jäteastiat sijoitetaan kiinni rakennuksen seinään tai autokatoksen yhteyteen, on huolehdittava palosuojauksesta. Tässä ikkunaton tiiliseinä toimii palosuojana, mutta jätekatoksen kattorakenteesta puuttuu palosuojattu rakennuslevy, joka estäisi palon leviämisen ylöspäin ja asuinrakennuksen räystään kautta katolle ja sisälle koteihin. 16 Toimiva jätekatos on tilava, hyvin valaistu ja sinne sijoitetut jäteastiat ovat helposti liikuteltavissa. Tähän katokseen jäteastiat eivät mahdu, koska lajittelua on lisätty katoksen rakentamisajan jälkeen. Yli yhdeksän asunnon taloyhtiöissä tilaa tarvitaan vähintään viidelle eri jätelajille. Energia- ja sekajäteastioita on yleensä useampi, koska ne täyttyvät nopeiten.
Kierrätä kimpassa! Luvialla Kettulantien asukkaat ovat ottaneet jätteiden kierrätyksen omiin käsiinsä. Kotien pihamailla ei nökötä yksinäisiä sekajäteastioita, vaan pihaporteilla on keräysastia joko biojätteelle, lasille, metallille, paperille ja pahville, energiajätteelle tai sekajätteelle. Kettulantien kierrätys on seitsemän kodin yhteinen toukokuussa 2008 perustettu jätekimppa. Kun tavallisessa perheessä keskustellaan, kuka vie roskat ylipäätään, Kettulantiellä lajittelu pakottaa tarkempaan käskynjakoon: - Meillä on jaettu eri jätelajit lasten kesken. Tyttö vie sekajätteen, poika lasit ja metallit, minä kaiken muun, kertoo Satu Willgren Kettulantieltä. Keräysastioiden levittäminen kotien pihaporteille johtuu käytännön pakosta. Alun perin kimppalaiset ehdottivat, että jäteastiat olisi sijoitettu Kettulantien varteen tyhjälle tontille tai puiston puolelle, mutta Luvian kunta ei ollut myötämielinen. Keräysastioiden sijoittelu on toiminut hyvin sekä jätekuskien että kimppalaisten mielestä. Jätepussien pudotukset saattavat kestää, kun naapurit jäävät juttelemaan keskenään. Muutaman vuoden aikana on opittu, miten jätekimppa toimii. - Aluksi opeteltiin jäteastioiden sopivaa tyhjennysväliä. Astioihin laitetaan 28 asukkaan jätteet, joten oli vaikea arvioida kuinka usein jäteautoa tarvitaan. Nykyään astiat täyttyvät ennakoitua nopeammin vain, jos jollakulla on syntymäpäivät, joku remontoi tai tapahtuu jotain muuta arjesta poikkeavaa, toteaa Satu Willgren. Risna Aholle on kertynyt mapillinen jätekimpan laskuja: - Kimpan rahaliikenteen hoitaminen ei vaadi ihmeitä, maalaisjärki riittää. Kimpalla on oma pankkitili Kettulantien kierrätyksen nimellä. Jätteenkuljetusyritys lähettää laskun neljästi vuodessa, jolloin lasken kimppalaisten osuudet ja ilmoitan summat. Kimppalaiset maksavat osuutensa tilille ja saan laskun hoidettua. Jätekimppalaiset maksavat jätekulut ja pankin palvelumaksut tasan, todelliseen laskutukseen perustuen. Aiemmin kokeiltiin myös asukaskohtaista kulujen jakoa ja kuukausittain tilille kerättävää tasasummaa, mutta Risna Aho on todennut nykyisen mallin olevan rahaliikenteen hoitajalle helpoin ja yksinkertaisin. 17 - Sitoutumista kimpassa toimiminen vaatii. Jätteet on lajiteltava ja maksut hoidettava yhdessä sovitusti, muuten kimppa ei toimi, painottaa Risna Aho. Kimppalaiset maksavat neljästi vuodessa noin 40 euroa jätteistään. Vuodessa kuluja kertyy suunnilleen 160 euroa, mikä sisältää jo pankin perimät kulut tilistä. Seitsemän kodin jätekimpassa vuotuiset jätekulut jäävät pienemmiksi kuin jos kukin maksaisi vain omasta sekajäteastiastaan. Kimppalaiset säästyvät myös melkoiselta vaivalta, kun hyötyjätteet voi tipauttaa naapurien porteille, eikä niitä tarvitse koota autonperään ja kuljettaa kunnan hyötyjätepisteille. Satu Willgrenille ja Risna Aholle jätekimppa on osa arkea Kettulantiellä: - Kettulantiellä yhteishenki pelaa. Meillä on samanikäisiä lapsia, joiden kautta naapurit ovat tulleet tutuksi. Harrastetaan samoja asioita ja kuskataan lapsia vuorotellen.
Mitä Vaakku tykkää kompostoinnista? Jäteneuvojat perustivat tilapäisen toimipisteen Vihertietokeskuksen puutarhapäiville viime vuoden toukokuussa. Jäteneuvonnan oma Vaakku-varis pistäytyi myös kompostoreita ihmettelemään. Jäteneuvoja tarttui tilaisuuteen ja jututti Vaakkua: - Tuleeko Vaakulta paljon ruokajätettä? - Eihän pieni lintu nyt niin mahdottomasti siemeniä ja matoja ehdi kerätä. Kaiken syön minkä nokkaani sieppaan, vastaa Vaakku masuaan taputellen. - Miten syötävää löytyy kesäisin? - Ihan kivasti porilaiset jättävät ruokaa saataville. Joskus joutuu kyllä näkemään aika lailla vaivaa, kun parhaista silakoista pitää riidellä siilien kanssa ja grillaajat puolustavat kiivaasti makkaroitaan. - Mitenkäs sitten talvet sujuvat? - Talvisin ihmiset ripustavat kummallisia kapistuksia pihamailleen. Niihin on piilotettu ruokaa pienten aukkojen taakse. On pakko odottaa pikkulintujen avustuspartioita, että pääsee osille edes maahan tippuneista ruuanmuruista. Eikö ruokaa voisi annostella suoraan maahan? Jäteneuvojaa Vaakun toive epäilyttää, eikä puhelimitse tavoitettu terveystarkastajakaan ehdotuksesta innostu: - Pikkulintuja saa ruokkia omalla pihallaan, kunhan naapurit eivät saa riesakseen lintulaudan kuokkavieraita. Ruuan jättäminen maahan on avoin kutsu kaikille kaupungin variksille ja rotille. - Viranomaisten hömpötyksiä toteaa Vaakku ja nokkaisee kompostorin kylkeen nojaavaa muovisäkkiä. Muovisäkkiin aukeavasta reiästä valuu ulos oksasilppua. Vaakku katsoo jäteneuvojaa kysyvästi. - Ruokajätteen ohella kompostoriin laitetaan puutarhajätteitä ja kuivikkeeksi oksasilppua, jotta kompostoituminen toimii. Kuiviketta voi tehdä itse esimerkiksi pensasaitaa leikatessa tai ostaa säkeittäin rautakaupasta. Vaakku tyrmistyy täysin: - Eihän hyviä pesäntekoaineita sovi tuhlata! Tuo näyttämäsi silppu olisi juuri sopivaa pesänpehmikettä. Saisinko koko säkin, mielellään pesäpuulleni toimitettuna? Jäteneuvoja katsoo säkkiä, korkeaa pesäpuuta, kokeilee hauistaan ja pudistaa päätään kieltävästi. Vaakkua kielto harmittaa, ja hän laukoo jäteneuvojalle mielipiteensä lintujen jätehuollon huonosta palvelutasosta: - Ihmiset suhtautuvat myötämielisemmin koirankakkojen kantajiin kuin lintuhuussien puutteeseen. Olisipa meillekin merkityt paikat, että kakkaa tänne, niin ei tarvitsisi aina satunnaisesti tähdätä tuolille tai aurinkovarjolle. On vaikea valita hyvä paikka! Jäteneuvojat lupaavat välittää Vaakun ehdotuksen tiedoksi seuraaviin jätehuollon kehittämiskokouksiin. Tyytyväisenä Vaakku nousee siivilleen ja lähtee etsimään huolettoman makkaranpaistajan tarjoamaa ilmaista lounasta. Vastaa ja voita kompostori Vuoden 2011 JäteVaakun lukijakilpailun voitti Jouni Tynkky. Janne Norén Lassila&Tikanoja Oyj:stä toimitti Lahtilämpökompostorin uuteen kotiin. Vastaa viereisellä sivulla oleviin kysymyksiin (vastaukset löytyvät tästä lehdestä) ruksaamalla mielestäsi oikea vaihtoehto. Palauta vastauksesi 30.4.2012 mennessä: - liimaa 1. luokan postimerkki vastauskuponkiin ja pudota postilaatikkoon - tuo Höövelin tai Porinan vastauslaatikoihin - lähetä sähköpostilla osoitteeseen jateneuvonta@pori.fi Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan Porin kaupungin ympäristöviraston lahjoittama Biolan 220 -pikakompostori. 18
Bongaa Koirankakkaroskis! Koirankakkaroskis-tarralla merkityn pientalon jäteastiaan saa laittaa koiran jätökset suljetussa pussissa. Jäteastian omistaja voi noutaa tarran Porin kaupungin ympäristövirastosta tai tilata osoitteesta www.koirankakkaroskis.fi. Sivuston Kakkakartalta löytyy oman asuinalueen ilmoitettuja Koirankakkaroskiksia, vaikka kaikki aatteen kannattajat eivät olekaan jäteastiaansa karttaan merkinneet. www.koirankakkaroskis.fi Palstaviljelypäivä perjantaina 11. toukokuuta 14-18 Satakunnan Vihertietokeskuksessa Kirjurinluodontie 6 Pori: puistotoimi järjestää tietoiskun 10 X 10 metrin kokoisen palstan mahdollisuuksista hyötyviljelyssä. Vinkit sopivat oman viljelypalstan vuokraamista harkitsevalle, pienen pihan hyödyntämistä suunnittelevalle tai tyhjälle nurmikolle lisää tekemistä kaipaavalle. Jäteneuvonta on paikalla kompostoreiden ja hyvien kompostointivinkkien kanssa. Arvonnassa yksi puutarhajätekompostori löytää uuden kodin. Vastauskuponki 1. Vaakku-hahmolla on ikää 8 vuotta 10 vuotta 12 vuotta 2. Hukkaa ruokitaan kun ostetaan isoja pakkauskokoja syödään vain nuotiolla unohdetaan ruoka jääkaappiin pilaantumaan 3. Roskia siivoavat kunnan työntekijät Ässä-fanit me kaikki 4. Hevosen vuosittain tuottama lantamäärä mahtuisi henkilöautoon pakettiautoon kuorma-autoon 5. Mikä oli lehdessä parasta? 19
Porin kaupunki Ympäristövirasto Valtakatu 11 28100 Pori JÄTENEUVONTA 02 621 2526 tai 02 621 2521 jateneuvonta@pori.fi www.pori.fi/jateneuvonta Harjavalta - Kokemäki - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Siikainen - Ulvila Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Palaute: Porin kaupunki Ympäristövirasto Valtakatu 11 28100 Pori Liimaa tähän postimerkki