VUOSIKERTOMUS 2010 2011 KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa UUDENMAAN ASUNTOKIINTEISTÖYHDISTYS RY
Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry toimii Kiinteistöliitto Uusimaa nimellä alueellisena palvelukeskuksena vastaten myös Porvoon Kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen ja Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenpalveluista. Vuosi 2011 on ollut yhdistyksen toiminnan kannalta kohtuullisen onnistunut. Jäsenmäärän kehitys on ollut hyvällä tasolla, vaikka muutamiin aikaisempiin huippuvuosiin ei yllettykään. Positiivista jälleen on se, että eronneiden jäsenten määrä oli hyvin alhainen. Yhdistykseen liittyi toimintavuoden aikana yhteensä 287 kappaletta ja eronneita oli 61 kappaletta. Tämän lisäksi yhteistoimintayhdistyksiin liittyi yhteensä 46 jäsentä. Erityisesti ruotsinkielisten jäsenten määrä kasvoi merkittävästi. Jäsenmäärän kasvun myötä yhdistys päätti lisätä henkilökuntaa osa-aikaisella lakimiehellä, jonka pääasiallinen tehtävänkuva on puhelinneuvonta. Yhdistyksen viides neuvontatehtäviä hoitava lakimies palkattiin marraskuussa ja hän aloitti työnsä 1.1.2012. Yhdistyksen sääntöuudistushanke käynnistettiin uudelleen. Sääntötyöryhmän esitys hyväksyttiin syksyllä hallituksessa ja jäsenistölle annettiin mahdollisuus kommentoida uudistusta. Sääntömuutos käsitellään yhdistyksen vuosikokouksessa maaliskuussa 2012. Samoin yhteistoimintayhdistysten kanssa laadittiin uudet yhteistoimintasopimukset, joissa entistä tarkemmin ja selkeämmin kuvataan yhteistoiminnan periaatteet, palveluiden tuottamisesta maksettavat korvaukset ja yhteistoimintayhdistysten edustusoikeus Uusimaan hallinnossa sekä Suomen Kiinteistöliitossa. Palvelutoiminnan ohella yhdistyksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu jäsenistön kouluttaminen. Toimintavuonna keskeisenä teemana oli ostoosaaminen, jonka tarkoituksena on helpottaa erilaisten kiinteistöpalveluiden hankintaa. Asiaa käsittelevät koulutustilaisuudet olivat kohtuullisen suosittuja vaikkakaan aivan laki- tai remonttiaiheisten tilaisuuksien osallistujamääriin ei ylletty. Edunvalvonnassa yhdistys otti kirjallisesti kantaa mm. yksityiseen pysäköinninvalvontaan, jätteen erilliskeräyksen laajentamiseen sekä Helsingin maankäytön ja asumisen tavoiteohjelmaan. Taloyhtiöiden kannalta vuosi on ollut taloudellisesti raskas, sillä kiinteistön ylläpidon kulut ovat olleet kovassa nousussa. Yhdistys pitää tärkeänä, että asumisen kustannuksia ei kuntien tai valtion toimesta tarpeettomasti ja kohtuuttomasti lisätä kustannustason muutenkin jatkuvasti noustessa selvästi yli yleisen inflaatiotason. Kai Haarma, toiminnanjohtaja 2
Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintaympäristö 4 Kiinteistöliittoyhteisö 6 Näkyvyys ja vaikuttaminen 6 Jäsenpalvelut 7 Lakineuvonta 8 Rakennustekninen ja lvi-neuvonta 9 Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta 9 Talous- ja veroneuvonta 9 Viestintä 10 Yhteistoiminta 10 Tilaisuudet 11 Jäsenistö 12 Talous 13 Hallinto 16 Hallitus 16 Tilintarkastajat 16 Henkilökunta 16 Edustukset 16 3
TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomessa kevään eduskuntavaalit aiheuttivat niin suuria muutoksia eduskunnan paikkajakoon, että hallituskoalition muodostamiseen ja ohjelmasta neuvottelemiseen meni tavanomaista enemmän aikaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma valmistui lopulta juhannukseen mennessä. Ohjelman nimi on Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Hallitusohjelmaa ohjaa kolme kokonaisuutta: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kiinteistöalaa koskevia päätöksiä oli mm. vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi toteutettavat asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden rajaaminen asteittain vaalikauden aikana. Kotitalousvähennyksen enimmäisrajan laskeminen 2000 euroon ja korvattavan osuuden rajaaminen 45 prosenttiin oli toinen merkittävä asumispoliittinen päätös. Pääomatulojen verokantaa päätettiin nostaa ohjelman mukaan kaksi prosenttiyksikköä 30:een prosenttiin. Tämän lisäksi verotus muutetaan progressiiviseen suuntaan, sillä veroprosentti on 32 50 000 euron ylittävältä osuudelta. Pääomatulojen verotuksen kiristämisen vastapainona yhteisöverokantaa päätettiin laskea prosenttiyksikön verran ja työmarkkinoiden marraskuisen raamisopimuksen hyväksymisen jälkeen vielä puoli prosenttiyksikkö lisää, jolloin yhteisöveroprosentti laskettiin 24,5 prosenttiin vuodesta 2012 alkaen. Kiinteistöalaa sivuavia veropäätöksiä olivat lisäksi windfall-vero, turpeen verotuksen kiristäminen ja perintö- ja lahjaverotuksen lievä kiristäminen. Myös jäteveroa tullaan kiristämään seuraavan kerran vuodesta 2013 alkaen. Kiinteistöverotusta muutetaan siten, että kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloissa kasvatetaan. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Lopputuloksena on pidemmässä juoksussa se, että kiinteistöverotus kiristyy. Vielä vuonna 2012 toteutuneet kiristykset eivät olleet kovin suuria, mutta kymmenissä kunnissa kiinteistöverojen prosentit nousivat. Hallitusohjelma tarttuu voimallisesti myös harmaan talouden torjuntaan. Kiinteistö- ja rakennusalaa koskettaa tässä yhteydessä erityisesti veronumerorekisterijärjestelmän perustaminen. Järjestelmän avulla pyritään harmaan talouden vähentämisen ohella levittämään läpinäkyvää ja tasapuolista kilpailua Suomen rakentamismarkkinoilla. Hallitusohjelman mukaisesti on turvattava sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset asuntomarkkinat, kiinnitettävä huomiota asumisen laatuun sekä turvattava erityisryhmien asumistarpeita. Ohjelman mukaan asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa Vuoden 2012 valtion talousarvioesityksissä kiinteistöalaa koskevista päätöksistä tärkeimpiä olivat julkisen talouden tasapainotuksen toteuttaminen etupainotteisesti. Verotusta kiristetään ja menoleikkauksia toteutetaan valtiontalouden 4
alijäämäisyyden kutistamiseksi. Sekä valtion tuloja lisättiin että menoja vähennettiin 1,1 mrd. euroa. Ansiotuloveroperusteita kuitenkin tarkistetaan 2,5 prosentin verran ja pienten työtulojen verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Myös kunnallisverotuksen perusvähennystä korotettiin. Rakentamisessa kasvu vielä jatkui. Myönnettyjen asuinrakennuslupien määrä kasvoi parilla tuhannella asunnolla, noin 34 000 asuntoon. Asuntojen rakentamisen aloitukset sen sijaan vähenivät jopa 10 prosenttia edellisvuodesta. Vapaarahoitteisen asuntokannan aloitukset jopa vielä lisääntyivät, mutta ARA-tuetun kannan rakentaminen väheni kolmanneksen verran edellisvuoteen verrattuna. Finanssikriisin jälkeinen raju kasvupyrähdys näin tasoittui. Korjausrakentamisen puolella kasvu kuitenkin jatkui edelleen vähintään kokonaistuotannon kasvun mukaisesti. Kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kanta kasvoi edelleen. Vuoden lopulla asuntoluottoja oli runsaat 5 prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä noin 81 mrd. euroa. Asuntoluottojen keskikoron odotettu nousu pysähtyi vuoden puolivälissä Euroopan keskuspankin lopetettua ohjauskorkonsa noston ja lopulta jopa leikkasivat ohjauskorkoa. Vuoden lopulla asuntoluottojen keskikorko oli 2,5 prosentin tuntumassa. Reaalisesti (kuluttajahintainflaatiolla korjattuna) asuntoluottojen korot olivat siten negatiiviset. Erityisesti uusissa asuntoluotoissa luotonantajien marginaalit olivat jonkinasteisessa nousussa vuonna 2011. Euroalueen velkakriisin seurauksena pankkien varainhankinnan kustannukset olivat nousussa, mikä aiheutti näin painetta myös asuntosektorille. Keskuspankkikoron laskemisen ansiosta, vaikutus ei näkynyt kokonaisuudessaan niin voimakkaana loppuasiakkailla. Uusien asuntoluottojen nostettu määrä oli vielä kasvussa vuonna 2011. Rakennuskustannukset nousivat vuonna 2011 keskimäärin 3,3 prosenttia. Eniten kallistuivat tarvikkeet (keskimäärin 3,7 %) ja ns. muut panokset (5,4 %). Työ kallistui 1,7 prosenttia. Kiinteistöverotusta muutetaan siten, että kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloissa kasvatetaan. Vanhojen asuntojen hintojen nousu pysähtyi vuoden 2011 puolivälissä. Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat vielä jonkin verran (tammisyyskuussa 3,3 %), mutta kuluttajahintaindeksillä korjaten reaalihinnat kääntyivät laskuun. Hintojen nousu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata voimakkaampaa. Uusien, vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien nousuvauhti pysyi vuonna 2011 ennallaan tai lievästi kiihtyi. Keskimäärin vuokrataso nousi 3,3 prosenttia, mutta pääkaupunkiseudulla hieman runsaat 4 prosenttia. Muualla Suomessa nousuvauhti jäi lievästi alle 3 prosentin. Kiinteistön ylläpidon indeksi nousi kiihtyvää vauhtia vuonna 2011. Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 9,2 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalossa nousu oli 8,2 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräinen vauhti tulee olemaan miltei 8 prosenttia. Energian hintojen nousuvauhti sen kuin kiihtyi vuonna 2011. Osatekijänä tässä oli energiaverouudistus, joka nosti tuntuvasti sähkön ja lämmityksen hintaa vuoden mittaan. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on pysytellyt sitkeästi yli 100 dollarissa barrelilta. Myös maakaasun ja kevyen polttoöljyn markkinahinnat ovat lukkiutuneet korkeuksiin. Kaukolämmön hinta heijastelee mm. näiden peruspolttoaineiden hintojen kehitystä. Sähkön markkinahintaan on odotettavissa lievää laskua mm. sen takia, että pohjoismaisten markkinoiden hinta on laskenut Norjan ja Ruotsin suurten vesivarantojen ansiosta. Rajallinen siirtokapasiteetti Suomen suuntaan esti markkinahinnan kanavoitumisen Suomeen saakka vielä vuoden 2011 puolella. 5
KIINTEISTÖLIITTOYHTEISÖ Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan yli 22 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan siis alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta. Kiinteistöliittoyhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy, Kiinteistö Oy AnnaKaleva ja KTI Kiinteistötieto Oy. Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys on myös suoraan Koulutuskeskuksen, Talokeskuksen ja AnnaKalevan osakkaana. NÄKYVYYS JA VAIKUTTAMINEN Yhdistyksen lakimiehet ja toiminnanjohtaja ovat toimineet asiantuntijoina Helsingin Sanomien asumiseen liittyvien sivujen kysymyspalstalla, mikä on tuonut yhdistykselle hyvää julkisuutta. Tämän lisäksi yhdistyksen asiantuntijoita on haastateltu televisio-ohjelmiin sekä lukuisiin julkaisuihin. Yhdistys on antanut kirjallisia lausuntoja ja kannanottoja yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, jätteen erilliskeräyksen laajentamisesta sekä Helsingin maankäytön ja asumisen tavoiteohjelmasta. Yhdistys kyseenalaisti jätteiden erilliskeräämisen lisäämisen kiinteistöiltä. Ensin tulisi tehdä perusteellinen selvitys erilliskeräämisen kaikista vaikutuksista: miten paljon lisää erillisjätettä on arvioitu saatavan verrattuna nykytilanteeseen, mitkä ovat tämän lisämäärän keräämisen aiheuttamat ympäristöhaitat lisääntyvän keräilyliikenteen (melu, saasteet, lisääntyvän raskaan ajoneuvoliikenteen riskit asuinkaduilla ja -pihoilla) kautta jne. Asuinkiinteistöille aiheutuvista lisäkustannuksista tulisi myös tehdä luotettavat selvitykset. Asumiseen liittyen yhdistyksen näkemyksen mukaan myös omistusasujat ja asunto-yhtiöt tarvitsevat apua asumiskustannusten, korjausvelan, kiinteistöverojen ja tontinvuokrien jatkuvasti noustessa, etteivät nyt vielä kohtuullisessa kunnossa olevat alueet ala rapistua hoitovastikkeiden jatkuvasti kasvaessa. Alueiden kehittämisen ja paikallisesti parhaiden ratkaisujen etsimisen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä kunkin alueen asukkaiden, taloyhtiöiden ja järjestöjen kanssa. 6
ASIANTUNTIJAT APUNASI JÄSENPALVELUT Neuvontatehtävissä oli vuonna 2011 seitsemän omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän ja Porvoon yhdistysten vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet. Talous- ja veroneuvontaa annettiin ostopalveluna yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton kanssa kahtena iltapäivänä viikossa. Puhelinneuvonta-aika oli kello 9-15. Neuvontaan tuli arviolta 11 500 yhteydenottoa. Neuvontaa annettiin vain puhelimitse ja jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Ei-jäsenet ja osakkaat ohjattiin Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan. Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntija- ja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Toimitusaika kirjallisissa töissä oli noin 4 viikkoa. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne oli suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien ratkaisemisessa. MIA PUJALS Johtava lakimies ANNIKA KEMPPINEN Lakimies SIMO VIHEMÄKI Lakimies Yhdistyksen asiantuntijat toimivat myös kouluttajina erityisesti Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa. Tämä toiminta on tärkeää sekä yhdistyksen tunnettavuuden että jäsenhankinnan kannalta. MARIA LAUTALA Neuvontalakimies Neuvontaan tuli arviolta 11 500 yhteydenottoa. JAAKKO LAKSOLA LVI-insinööri 7 JARI HÄNNIKÄINEN Rakennusinsinööri
LAKINEUVONTA Yhdistyksessä on vuonna 2011 toiminut neljä kokopäiväistä lakimiestä. Lakimiesten keskeisin työtehtävä ja myös kysytyin juridinen palvelu on puhelinneuvonta. Jäsenmäärän kasvun myötä myös puhelinneuvonnan määrä on kasvanut ja yhdistyksen puhelinneuvonnassa onkin pääsääntöisesti ollut kaksi lakimiestä yhtä aikaa klo 9-15 välisen ajan. Tämän ohella puhelinneuvontaa ovat antaneet Kiinteistöliiton toimiston lakimiehet. Maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi lakimiehet ovat hoitaneet lukuisia maksullisia jäsenpalveluja. Lakimiehet ovat laatineet jäsenille kirjallisia lausuntoja ja yhtiöjärjestysmuutoksia sekä hoitaneet pienimuotoisia oikeudellisia toimeksiantoja. Lisäksi lakimiehet ovat tarvittaessa osallistuneet jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheenjohtajina sekä hallituksen kokouksiin asiantuntijoina sekä osallistuneet neuvotteluun jäsenyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa joko yhdistyksen toimistolla tai sen ulkopuolella. Sekä suullisessa puhelinneuvonnassa että kirjallisina lausuntoina annetussa neuvonnassa runsaasti kysymyksiä on herättänyt 1.7.2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki ja sen tulkinnat. Määrällisesti eniten kysymykset ovat koskeneet hallituksen velvollisuutta kunnossapitotarveselvityksen laatimiseen, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valintaa, yhtiökokousmenettelyjä, korjaus- ja kunnossapitovastuuasioita ja yhtiön päätöksentekomenettelyjä yleisesti. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi on ollut kunnossapidon näkökulmasta haasteellinen ja aiheuttanut puhelinneuvontaan lukuisia kysymyksiä liittyen kattolumien ja jäiden pudotukseen, liukkaudentorjuntaan ja näihin liittyviin vastuisiin. Kirjallisista toimeksiannoista erikseen voidaan mainita yhtiöjärjestysmuutokset, joita lakimiehet ovat kuluneena vuonna laatineet määrällisesti poikkeuksellisen paljon. Tämä on seurausta asunto-osakeyhtiölain muutoksesta, josta johtuen yhtiöjärjestysten päivitystarve on tullut useassa yhtiössä ajankohtaiseksi. Lakimiehet ja toiminnanjohtaja ovat luennoineet asunto-osakeyhtiölaista ja ajankohtaisista teemoista yhdistyksen jäsentilaisuuksissa. Yhdistyksen lakimiehet ovat myös osallistuneet Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisujen kirjoittamiseen sekä toimineet Suomen Kiinteistölehden lakipalstan kirjoittajina. Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia kysymyksiä ja ratkottu yhteisiä tulkintalinjoja. 8
RAKENNUSTEKNINEN JA LVI-NEUVONTA Yhdistyksen tekninen neuvonta on pyörinyt pitkälti putkiremonttiaiheessa ja energiatehokkuuskysymyksissä sekä uuden asunto-osakeyhtiölain teknisten toimenpiteiden lanseeraamisessa jäsenistölle. Myös Etelä-Suomessa poikkeuksellinen pitkä, kylmä ja erittäin runsaslukuinen talvi työllisti neuvontainsinöörejä. Erilaiset asukas- ja tiedotustilaisuudet taloyhtiöissä ovat lisääntyneet ja niissä ovat insinöörimme myös olleet tärkeässä roolissa, kun asuntoyhtiöt ovat halunneet puolueettoman teknisen näkökulman. Myös yhtiökokouksissa alustaminen on ollut iso osa maksullista palvelutoimintaa. Taloyhtiötä on pyrittävä ohjaamaan oikeaan alkuun suunnittelemissaan korjaustoimessa ja työn edetessä on tarvittaessa annettava oikea-aikaista neuvoa. Yhteistyötä on tehty rakennus- ja LVI-alan järjestöjen ja alalla toimivien kumppaneiden kanssa, erityisesti Suomen Talokeskuksen, Rakennustiedon, RT -rakennusteollisuuden, Suomen LVI-liiton, LVI-talotekniikkateollisuuden, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n ja muutamien merkittävien isännöitsijätoimistojen kanssa. Yhdistyksellä on ollut merkittävä panos, kun ympäristöministeriössä on työstetty Vesijohtopinnoitteiden turvallisuus -projektia. Sen lisäksi yhdistys on ollut mukana kehittämässä putkistojen kuntotutkijoiden koulutuksen tehostamista Suomen LVI-liitossa osana valtakunnallisia Kosteusja hometalkoita. Projektin osana laaditaan myös Kuntotutkijoiden opaskirja. TALOUS- JA VERONEUVONTA TYÖMARKKINAT JA TYÖSUHDENEUVONTA Kiinteistöpalvelut ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry hyväksyivät loppuvuodesta valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaksi uudeksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimus on voimassa 1.11.2011 30.11.2013. Palkkoja korotetaan 1.1.2012 alkaen raamiratkaisun mukaisella 2,4 %:n yleiskorotuksella. Samana ajankohtana toteutetaan myös noin 3 %:n suuruinen vähimmäispalkkojen korotus. Lisäksi kiinteistöpalvelualan työnantajille tulee 1.5.2012 raamisopimuksen mukaisesti maksettavaksi 150 euron kertakorvaus. Sen kustannusvaikutus on työvoimavaltaisella kiinteistöpalvelualalla keskimäärin tuplasti muita aloja suurempi. Työvoimakustannusten osuus toimialalla on noin 80 %. Kiinteistöpalvelut ry ja Ammattiliitto Pro ry hyväksyivät marraskuun lopussa neuvottelutuloksen kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta. Sopimus on voimassa 1.4.2012 alkaen 30.4.2014 saakka. Palkkoja korotetaan 1.4.2012 alkaen 1,6 %:n yleiskorotuksella. Lisäksi yrityksillä on käytössään 1.4.2012 alkaen 0,8 %:n suuruinen yrityskohtainen järjestelyerä. Lisäksi toimihenkilöille maksetaan 1.9.2012 alkaen 150 euron kertakorvaus. Työsuhdeneuvontaan tulevat yleisemmät kysymykset koskivat työsopimuksen laatimista, palkkahinnoitteluperusteiden mittaamista tai tarkistusta, palkkasaatavia ja lomarahoja sekä työsuhteen irtisanomista. Talous- ja veroneuvonnasta tiedusteltiin suurten korjaushankkeiden, esimerkiksi putkiremonttien kirjanpito- ja verokysymyksiä, perinteisiä tilinpäätöksen laadintaan liittyviä asioita sekä uutena asiana toiminnantarkastajan roolia ja vastuita asunto-osakeyhtiössä. Neuvontaa jäsenille antoi ostopalveluna Suomen Kirjurituote Oy. Yhdistyksen työsuhdeneuvonnasta pitkään vastannut työsuhdeasiamies Irmeli Sinisalo jäi eläkkeelle syksyllä 2011. Jatkossa työsuhteisiin liittyvästä neuvonnasta vastaa Kiinteistöpalvelut ry, jonka jäsen yhdistys on. IRMELI SINISALO 9
VIESTINTÄ Yhdistys on tiedotuksessaan käyttänyt jäsentiedotetta, Suomen Kiinteistölehteä sekä omia kotisivujaan. Erittäin tärkeä merkitys on myös Suomen Kiinteistöliiton taloyhtiö.net -palvelulla. Sen kautta on voitu tehokkaasti tiedottaa erityisesti koulutustilaisuuksista. Sähköisiä tiedotteita on lähetetty myös yhdistyksen jäsenrekisterin kautta. Vuoden aikana julkaistiin kaksi kappaletta Helsingin Sanomien välissä jaettua Taloyhtiö.nyt liitettä. Keskeinen ongelma tehokkaassa jäsenviestinnässä on ajan tasalla olevien sähköpostiosoitteiden puutteet jäsenrekisterissä. Alun perin oli tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan sähköiseen jäsentiedotteeseen, mikä olisi tuonut olennaisia kustannussäästöjä. Hallituksen päätöksen mukaisesti jäsentiedote on kuitenkin lähetetty postitse niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite ei ole tiedossa. Asiaa pyritään korjaamaan aktiivisella viestinnällä siten, että mahdollisimman monessa yhdistyksen lähettämässä viestissä ja tiedotteessa on maininta ajantasaisten yhteystietojen tärkeydestä. Kaikkiaan koulutustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana vajaat 3 000 ihmistä ja Taloyhtiötapahtumaan noin 1 000. YHTEISTOIMINTA Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut hyvin. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt: Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistölehti ja Suomen Talokeskus Oy. Yhteistyön kautta Talokeskus myönsi jäsenyhtiöille 10 % jatkuvan alennuksen yhtiön Kulunet -palvelusta sekä Koulutuskeskus 10 % alennuksen hallituskursseista. Asiakkuuspäällikkö vastasi Porvoon sekä Hyvinkään Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen päivittäisestä toiminnasta että ruotsinkielisen yhdistyksen toiminnanjohtajuudesta. Porvoon Kiinteistöyhdistyksen jo perinteeksi muodostunut korjausrakentamiskilpailu järjestettiin kahdennentoista kerran ja palkintojenjakotilaisuus sai paikallisissa joukkotiedotusvälineissä hyvin näkyvyyttä. Isännöinnin puolella on jonkin verran pidetty yhteyttä Suomen Isännöintiliittoon ja säännöllisesti Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:hyn, joka on aktiivisesti kehittänyt ja uudistanut auktorisointijärjestelmää. Isännöintiliiton Uudellamaalla sijaitsevista paikallisosastoista erityisesti Helsingin Ammatti-isännöitsijöiden kanssa on tehty yhteistyötä lähinnä luentolounaiden ja jokavuotisen HAI -koulutusristeilyn osalta. 10
TILAISUUDET Perinteinen talous- ja tilinpäätöstilaisuus pidettiin 18.1. Helsingissä. Koulutustilaisuuden aiheina olivat tilin- ja toiminnantarkastus taloyhtiössä ja tilinpäätöksen laatiminen. Vuonna 2010 aloitetun koulutussarjan Taloyhtiön hallituksen koulutusilta viimeinen osio nro III pidettiin 16.2. Helsingissä. Tämän osion aiheena oli yhtiökokous. Yhdistys järjesti yhdessä Suomen Vuokranantajien kanssa Tilinpäätöksen ABC koulutusillan 8.3. Helsingissä. Tilaisuuden keskeisenä aiheena oli taloyhtiön tilinpäätös. Yhdistys järjesti yhdessä Suomen Kiinteistölehden, Suomen Talokeskuksen ja Soneran kanssa hallituksen jäsenille suunnattuja tiedonhankintailtoja 15.3. Vantaalla ja 27.10. Helsingissä. Kevätkauden Taloyhtiön remontti-ilta järjestettiin 5.4. Järvenpää-talossa Järvenpäässä. Tilaisuuden aiheena oli korjaushankkeeseen valmistautuminen ja korjaushankkeen läpivienti. Luento-osuuden rinnalle oli järjestetty myös alan näyttely. Näytteilleasettajia oli tilaisuudessa mukana yhteensä 14 kpl. Tapahtuman tarkoitus oli muun ohella tukea jäsenhankintaa ja tämän vuoksi se oli kaikille avoin ja maksuton. Paikallislehtiä käytettiin tilaisuuden ennakkomarkkinointiin. Jokavuotinen Taloyhtiötapahtuma, seminaari- ja näyttelytilaisuus, järjestettiin 3.5. ja uutena tapahtumapaikkana oli Finlandia-talolla. Tapahtuman teema oli Hallinto haltuun. Tilaisuuden yhteistyökumppanit olivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus Oy ja Suomen Kiinteistölehti. Kävijöitä tapahtumassa oli noin 1 000. Tapahtumassa palkittiin jälleen Vuoden Taloyhtiöteot. Yhdistys järjesti Consti Yhtiöiden kanssa Korjausrakentamisen tupaillan Lohjalla 31.8. Joka toinen vuosi järjestettävät kiinteistömessut pidettiin messukeskuksessa 12.-14. lokakuuta. Kävijöitä messuilla oli vajaa 23 000. Yhdistys esiintyi Kiinteistöliiton kanssa yhteisellä osastolla Plaza- luentoaukion laidalla ja vastasi yhdessä liiton ja isännöintiliiton kanssa Plazan ohjelmasta. Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa järjestettiin kaksi yhteistä tilaisuutta Helsingissä,18.10. ja 25.10. Iltojen aiheina olivat märkätilamuutokset ja ikkunakorjaushankkeiden lupakäytännöt. Vuoden toinen Taloyhtiön remontti-ilta järjestettiin 22.11. Tiedekeskus Heurekan tiloissa Vantaalla. Tilaisuuden aiheina olivat osakkaiden remontit, taloyhtiön valvontavastuu, korjaushankkeeseen valmistautuminen sekä putkiremontti. Remontti-illan luento-osuuden lisäksi tilaisuuteen oli järjestetty alan näyttely. Näytteil- 11
leasettajia oli kaikkiaan 17 kpl. Tilaisuuden tarkoitus oli muun ohella tukea jäsenhankintaa ja tämän vuoksi tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton. Paikallislehtiä käytettiin tilaisuuden ennakkomarkkinointiin. Vuoden 2011 aikana päätettiin järjestää koulutuskiertue osto-osaamisesta. Koulutuksen tavoitteena oli opastaa taloyhtiöitä sopimusten kilpailuttamiseen ja laadintaan. Ensimmäinen ilta järjestettiin 30.5. Helsingissä, toinen 12.9. Vantaalla ja kolmas 8.11. Espoossa. Yhteistyössä Helsingin Ammatti-isännöitsijät ry:n kanssa järjestettiin kolme luentolounastilaisuutta. Yhdistyksen ajankohtaiskatsauksen jälkeen kaupallinen toimija kertoi tuotteistaan/palveluistaan ja tarjosi lopuksi läsnäolijoille lounaan. Tilaisuuksien aiheina olivat hissin peruskorjaus sekä hissin jälkiasennushankkeet, ympäristöystävällinen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, energiatehokas taloyhtiö, kiinteistöpesulat ja porrasinfo. Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen bussimatkan taloyhtiötapahtumaan 3.5. ja koulutusillan taloyhtiöiden sopimuksista 1.11. Lisäksi yhdistys järjesti yhdessä Suomen Kiinteistölehden, Suomen Talokeskuksen ja Soneran kanssa tiedonhankintaillan 22.2. Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen bussimatkan taloyhtiötapahtumaan 3.5. ja koulutusillan taloyhtiöiden sopimuksista 21.11. Lisäksi yhdistys järjesti yhdessä Suomen Kiinteistölehden, Suomen Talokeskuksen ja Soneran kanssa tiedonhankintaillan 8.11. Finlands Svenska Fastighetsförening järjesti 17.8. golftapahtuman Tammisaaressa, 6.10. koulutusja jäsenhankintaillan asunto-osakeyhtiölaista Maarianhaminassa ja 12.12. kiinteistöillan Helsingissä. Kaikkiaan koulutustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana vajaat 3 000 ihmistä ja Taloyhtiötapahtumaan noin 1 000. Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia. JÄSENISTÖ Vuoden aikana jäsenhankintaan panostettiin tarjoamalla loppuvuonna liittyneille vapautus jäsenmaksusta. Kiinteistöliitto Uusimaan kokonaisjäsenmäärä (mukaan lukien Porvoon, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset ja Finlands Svenska Fastighetsförening) vuoden lopussa oli 9 309 kappaletta. Tästä Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen osuus on 8 258 jäsentä. Jäsenistä 97 % oli asunto-osakeyhtiöitä ja 2 % muita kiinteistöyhtiötä. 12
Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksessa 2,5 %. TALOUS Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla ja kehittyi myönteisesti. Jäsenmaksutuottojen osuus toiminnasta oli aivan keskeinen. Jäsenmaksutuotot olivat 1 711 884 euroa, kasvu edellisvuodesta 5,2 %. Jäsenmaksu- ja toimeksiantotuotot kattoivat peräti 95 % kuluista. Kulut lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna yhteensä 4,3 % ollen 2 027 748 euroa. Tästä henkilöstökulut olivat 828 950 euroa ja Kiinteistöliiton jäsenmaksu 699 183 euroa. Jäsenmäärän kehitys 2007 7 891 2008 8 228 2009 8 693 2010 9 045 2011 9 309 Yhdistyksen tilinpäätös näyttää voittoa ennen veroja 147 635 euroa, mikä on selvästi talousarviota enemmän. Keskeisenä syynä tähän oli ennakoitua suuremmat erillislaskutustuotot. Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu pitkäjänteisyyteen ja matalaan riskitasoon. Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksessa 2,5 %. Jäsenmaksujen suhteellisen pienuuden vuoksi euromääräiset korotukset jäivät jäsenten kannalta kuitenkin hyvin kohtuullisiksi ja yhdistyksen jäsenmaksut ovat kilpailukykyisiä muihin kiinteistöyhdistyksiin verrattuna. Yhdistyksen sijoitukset käsittävät pörssiosakkeiden lisäksi osakkeita Kiinteistöliittoyhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy AnnaKaleva, Suomen Talokeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy. Toimintavuoden aikana yhdistys osti Rakli ry:ltä 1/3 osuuden Kiinteistö Oy AnnaKalevan 89 m2:n liiketilan osakkeista, joista yhdistys jo entuudestaan omisti kolmanneksen. Yhdistyksen henkilöstö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmassa. 13
TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2011-31.12.2011 1.1.2010-31.12.2010 TUOTOT 217 219,35 164 407,87 KULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -687 768,09-660 493,14 Henkilösivukulut Eläkekulut -117 448,00-110 213,07 Muut henkilösivukulut -23 733,70-24 867,52 Henkilöstökulut yhteensä -828 949,79-795 573,73 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -23 606,31-24 849,02 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -23 606,31-24 849,02 Muut kulut -1 175 192,14-1 124 029,62 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT YHT. -2 027 748,24-1 944 452,37 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -1 810 528,89-1 780 044,50 VARAINHANKINTA TUOTOT 1 728 024,74 1 647 397,91 KULUT -319,90-5 303,69 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ 1 727 704,84 1 642 094,22 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -82 824,05-137 950,28 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT 237 206,47 206 064,96 KULUT -6 747,38-1 199,07 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHT. 230 459,09 204 865,89 TILIKAUDEN TULOS 147 635,04 66 915,61 TULOVEROT -16 414,56-6 628,80 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 131 220,48 60 286,81 14
TASE VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 1 647,76 Muut pitkävaikutteiset menot 105 349,00 122 385,46 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 105 349,00 124 033,22 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 14 766,25 18 494,34 Muut aineelliset hyödykkeet 1 685,57 1 685,57 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 16 451,82 20 179,91 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1 716 183,63 1 620 618,11 Sijoitukset yhteensä 1 716 183,63 1 620 618,11 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 837 984,45 1 764 831,24 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 87 321,30 98 349,13 Muut lyhytaikaiset saamiset 50 145,53 37 772,62 Siirtosaamiset 9 725,66 16 588,77 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 147 192,49 152 710,52 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 481 880,01 461 604,50 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 629 072,50 614 315,02 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 467 056,95 2 379 146,26 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA Tukirahaston oma pääoma 204 348,33 204 348,33 Muut rahastot Käyttörahasto 1 732 066,58 132 066,58 Muut rahastot yhteensä 1 732 066,58 132 066,58 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 196 152,01 1 735 865,20 Tilikauden voitto (tappio) 131 220,48 60 286,81 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 263 787,40 2 132 566,92 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 40 585,82 78 643,02 Muut velat 52 480,19 47 168,69 Siirtovelat 110 203,54 120 767,63 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 203 269,55 246 579,34 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 203 269,55 246 579,34 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 467 056,95 2 379 146,26 15
HALLINTO Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 6.4.2011. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat ja yhdistyksen nimen muuttamista koskeva esitys. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 9 kertaa. Hallituksen jäsenistä Jarmo Rantamäki ja Mikko Virkamäki erosivat hallituksesta vuosikokouksen jälkeen. Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään hyvästä yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työskentelystä. HALLITUS 1.1. - 6.4.2011 Hallituksen puheenjohtaja Asianajaja Timo A. Järvinen Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Johan Holmström Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Mikko Elosuo Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Toimitusjohtaja Jouko Lahti Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja Toimitusjohtaja Jarmo Rantamäki Hallituksen puheenjohtaja Raimo Vaherno Hallintojohtaja Pekka Viranko Yrittäjä Mikko Virkamäki HALLITUS 6.4. - 31.12.2011 Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Mikko Elosuo Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Paula Koski Toimitusjohtaja Jouko Lahti Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallintojohtaja Pekka Viranko HENKILÖKUNTA (suluissa jäsenyydet Kiinteistöliiton toimikunnissa) Toiminnanjohtaja Kai Haarma (järjestötoimikunta) Asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä (järjestötoimikunta) Johdon assistentti Marja Tirronen Jäsensihteeri Ritva Erbismann Johtava lakimies Mia Pujals Lakimies Simo Vihemäki Lakimies Annika Kemppinen Neuvontalakimies Maria Lautala Neuvontainsinööri Jaakko Laksola (korjausrakentamistoimikunta) Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen (korjausrakentamistoimikunta) Työsuhdeasiamies Irmeli Sinisalo (eläkkeelle 1.10.2011) EDUSTUKSET 31.12.2011 Suomen Kiinteistöliiton liittohallituksen jäsen Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri, liiton vpj. Toimitusjohtaja Jouko Lahti Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallituksen puheenjohtaja Raimo Vaherno Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Suomen Kiinteistöliiton Asunto-osakeyhtiötoimikunta Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Riina Turunen Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunta Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Kiinteistö Oy AnnaKalevan hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Isännöinnin Auktorisointi ISA ry hallitus Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Isännöinnin Auktorisointi ISA ry auktorisointitoimikunta Toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöalan Koulutuskeskus/säätiö hallitus Asianajaja Timo A. Järvinen (pj) Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Helsingissä 8.2.2012 TILINTARKASTAJAT Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Varsinaiset: KHT Tilintarkastusyhteisö BDO ja KHT André Kumlander Hallitus Varalla: BDO Oy:n nimeämä tilintarkastaja ja KHT Hannele Korhonen UUDENMAAN ASUNTOKIINTEISTÖYHDISTYS RY Annankatu 24, 00100 Helsinki p. 09 1667 6761 www.kiinteistöliitto.fi/uusimaa