TILINPÄÄTÖS 2012
Sisältö Konsernin tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernituloslaskelma 4 Konsernitase 5 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 6 Konsernin rahavirtalaskelma 7 Laatimisperiaatteet 8 Konsernin liitetiedot 16 Emoyhtiön tilinpäätös Tuloslaskelma 32 Tase 33 Rahoituslaskelma 35 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 36 Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 36 Tilintarkastuskertomus 38
Konsernin tilinpäätös hallituksen toimintakertomus 2012 Konsernin synty, rakenne ja omistajat Vuonna 1995 voimaan tullut sähkömarkkinalaki avasi Suomen sähkömarkkinat kilpailulle. Ruotsalainen energiayhtiö Vattenfall AB ( Vattenfall ) hankki lain voimaantulon jälkeen omistukseensa Lapuan Sähkön, Hämeen Sähkön, Revon Sähkön, Heinolan Energian, Keski-Suomen Valon ja Hämeenlinnan Energian. Näistä yhtiö muodosti Vattenfall Sähkönmyynnin, Vattenfall Verkon, Vattenfall Lämmön ja Vattenfall Sähköntuotannon. Vattenfall myi Suomen sähkönjakelu- ja lämpöliiketoiminnot 10.1.2012 toteutetulla osakekaupalla LNI Acquisition Oy:lle. Sen omisti kaupantekohetkellä konsortio, johon kuuluivat GS Global Infrastructure Partners II L.P., GS International Infrastructure Partners II L.P. (yhteensä 45 %), 3i Networks Finland LP (45 %) ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (10 %). Ostetuista liiketoiminnoista syntyi nykyinen Elenia-konserni ( Elenia-konserni ), jonka muodostivat alkuun emoyhtiö Elenia Oy ( Elenia ), sähkönjakelupalveluita tarjoava Elenia Verkko Oy, lämmitysratkaisuja tarjoava Elenia Lämpö Oy ( Elenia Lämpö ) ja asiakaspalvelutoiminnoista vastaava Elenia Asiakaspalvelu Oy. Elenia hankki 28.8.2012 kokonaan omistukseensa aiemmin Lahti Energia Oy:n kanssa puoliksi omistamansa Asikkalan Voima Oy:n. Yhtiön uusi Elenia-nimi ja brändi julkaistiin 11.5.2012. LNI Lämpö Holding Oy sulautui Elenia Lämpö Oy:hyn 31.8.2012, Elenia Asiakaspalvelu Oy sulautui Elenia Oy:hyn 31.12.2012 ja Elenia Verkko Oy ja Asikkalan Voima Oy sulautuivat Elenia Oy:hyn 1.1.2013. Elenia-konserniin ovat kuuluneet 1.1.2013 alkaen emoyhtiö Elenia Oy sekä sen sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Elenia Lämpö Oy. Yrityskauppa ja Elenian synty avasivat uudet näköalat sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöiden liiketoiminnalle. Samalla tämä on edellyttänyt itsenäisten konsernitoimintojen rakentamista. Elenian liiketoiminta Elenia-konserni koostuu sähköverkko- ja lämpöliiketoiminnasta. Sähköverkkoliiketoiminta Elenia on Fortumin jälkeen Suomen toiseksi suurin sähkönjakelupalveluiden tuottaja. Yhtiöllä oli vuoden 2012 lopussa noin 410 000 kotitalous-, yritys- ja yhteiskunta-asiakasta sadan kunnan alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sähköverkkoa Elenialla on reilut 64 000 kilometriä, josta maakaapeloituna kaikkiaan neljännes. Vaikka Elenian toiminta-alueella on useita kaupunkeja, sen toimintaympäristö on pääosin haja-asutusalueella ja siksi erilainen kuin suurten kaupunkien alueella toimivien energiayhtiöiden. Elenialla on jokaista toimintaalueensa asukasta kohti noin 160 metriä sähköjohtoa, kun kaupunkiyhtiöillä sitä voi olla alle 20 metriä. Toiminnan perustana on Energiamarkkinaviraston antama sähköverkkolupa, jonka mukaisesti Elenia hallitsee ja ylläpitää sähköverkkoa. Yhtiö vastaa sähköverkon toimivuudesta ja uudistamisesta, rakentaa sähköverkkoa ja -liittymiä kumppaniyhtiöidensä kanssa sekä mittaa asiakkaidensa sähkönkulutuksen ja toimittaa energiatiedot sähkönmyyjille. Elenian keskeisenä tavoitteena on tarjota asiakkaille jatkuvasti kehittyviä ja yhteiskunnan toiminnalle tärkeitä sähköverkkopalveluita. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat entistä parempi sähkönjakelun varmuus maakaapeloimalla sähköverkkoa sekä parempi asiakaspalvelu automatisoituja älypalveluita hyödyntäen. Yhtiö on säänkestävän sähköverkon ratkaisuissa alan edelläkävijä. Se on jo vuodesta 2009 lähtien rakentanut ainoastaan sääoloja kestävää maakaapeloitua sähköverkkoa. Vuonna 2012 Elenia investoi sähköverkkojen kehittämiseen noin 60 miljoonaa euroa. Elenia edustaa älykkään sähköverkon kehittäjänä alansa huippua sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yhtiön asiakkailla on käytössään älykkäät sähkömittarit, joista ensimmäiset asennettiin vuosikymmen sitten. Palveluratkaisuillaan Elenia edistää energiatehokkuutta. Asiakkaat voivat seurata sähkönkulutusta internet- ja mobiilipalvelussa, josta he saavat tietoa omasta sähkönkulutuksestaan tunti-, päivä- ja kuukausitasolla. Asiakkaiden laskutus perustuu kulutukseen, ei arvioon. Elenia keskittyy kehittämään seuraavan sukupolven Smart Grid 2.0 -ekosysteemiä, jossa sähköverkko taipuu tuleviin energiatehokkuuden, uusiutuvan hajautetun tuotannon ja sähköliikenteen vaatimuksiin. Sähkökatkoissa älykäs sähköverkko rajaa vikapaikkoja automaattisesti ja sähkönjakelu ohjautuu sähköverkon kunnossa oleviin osiin. Asiakkaita palvellaan sähkökatkoissa reaaliaikaisella tilannetiedolla tekstiviesteillä, sähköpostitse, webin karttapalveluna sekä puhelinpalveluna. Elenian strategiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Luoda asiakkaille ylivertaisia palvelukokemuksia 2. Saavuttaa taloudelliset tulokset 3. Kasvattaa liiketoimintaa Lämpöliiketoiminta Elenia Lämpö tuottaa kaukolämpöä sekä myy ja jakelee kaukolämpöä ja maakaasua. Vanajan voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämmön lisäksi myös sähköä. Elenia Lämmöllä on 4 800 asiakasta toiminta-alueellaan Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Heinolassa. Kaukolämmöllä on vahva asema Suomen lämmitysmarkkinoilla, sillä markkinaosuus on lämmityksestä lähes 50 %. Kaukolämpöä on saatavilla pääasiassa taajamissa, ja kaukolämpöverkko voidaan ulottaa myös taajamien lähellä oleviin omakotialueisiin. Elenia Lämmössä on käytössä mittareiden automaattinen luenta, minkä ansiosta asiakkaille voidaan toimittaa tarkkoja lämpölaskuja ja kulutusraportteja kuukausittain. Elenia Lämpö on keskittynyt uusiutuviin polttoaineisiin, joiden osuus on yli 50 %. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmityksessä Suomessa on noin 20 %. Elenia Lämmön strategian ydinkohdat ovat seuraavat: Vakaa liiketoiminnan tuloksen kehitys Liiketoiminnan kasvattaminen aktiivisella myyntityöllä, uusilla palveluilla ja viestinnällä Tilinpäätös 2012 1
Operatiivisen toiminnan tehokkuuden kehittäminen ja ylläpito Onnistunut polttoainehankinta Alhaiset toiminnan ympäristövaikutukset biopolttoaineen käytöllä ei ollut poikkeuksellisia tapahtumia. Lämpöliiketoiminnassa lämpötilakorjatun kaukolämmön määrä oli normaali, mutta varsinainen toimitusmäärä oli suurempi kuin vuonna 2011. Liiketoimintakatsaus Vuosi 2012 oli Elenian ensimmäinen toimintavuosi itsenäisenä sähkönjakeluja lämpöyhtiönä. Vuosi alkoi haasteellisesti, kun vuodenvaihteessa Suomea koettelivat vuosikymmenen pahimmat myrskyt laajoine sähkökatkoineen. Elenia hoiti vakavassa häiriötilanteessa asiakkaiden palvelun ja viankorjauksen varautumissuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen toimintavuoden aikana rakennettiin itsenäisen konsernin hallintoa ja toimintoja. Konserni saavutti uutta organisaatiota, asiakaspalvelua ja investointeja koskevat tavoitteet. Asiakaspalvelun kehittäminen oli keskeinen prioriteetti. Kehittämällä johtamismalleja ja toimintaprosesseja sekä luomalla uusia palvelumuotoja asiakaspalvelu parani merkittävästi, minkä myös asiakastyytyväisyysmittaukset vahvistivat. Sähköverkkoliiketoiminnassa merkittävä kehitysaskel oli sähköverkossa kulkevan sähköenergian tuntitehotasoisen hallinnan käyttöönotto. Tämän ansiosta Elenia pystyy ensimmäisenä verkkoyhtiönä Euroopassa erottamaan myytävän sähkön verkon tarvitsemasta häviösähköstä. Tämän ansioista yhtiö pystyy nyt hankkimaan sähköverkkoliiketoiminnassaan tarvitsemansa häviösähkön kilpailutettuna. Elenialla on jo pitkään ollut käytössä älykkäät sähkömittarit, jotka ilmoittavat mittarilukemat automaattisesti. Älykkään sähkönmittauksen ansiosta asiakkaat saavat tarkkaa tuntitasoista tietoa sähkönkulutuksestaan. Loppuvuonna 2012 Elenia tarjosi edelläkävijänä asiakkaiden käyttöön maksuttomana palveluna mobiilisovelluksen sähkönkulutuksen tuntitasoiseen seurantaan, sähkön saannin tarkistamiseen ja sähköverkkoa uhkaavien vikojen ilmoittamiseen. Tulevaisuudessa sovellus voi mahdollistaa myös kulutuksen ohjaamisen. Vuonna 2012 Elenia Lämpö hankki uusia asiakkaita, vaikka taloudellinen epävarmuus hillitsi rakentamista. Kokonaisuutena vuonna 2012 toimitettu lämpötilakorjattu kaukolämpömäärä oli normaali. Elenia Lämpö nosti kaukolämmön hintaa 5 8 % loppuvuodesta. Elenia Lämmön toiminta-alueella on meneillään suuria hankkeita, jotka tullaan liittämään kaukolämpöön. Henkilöstö Konsernin palveluksessa työskenteli noin 350 henkilöä vuonna 2012. Olennainen osa konsernin toimintaa oli tiivis yhteistyö paikallisten kumppaniyhtiöiden kanssa. Kumpanuudet mukaan lukien Elenian liiketoiminnassa on mukana noin 1 000 henkilöä. Taloudellinen tulos Elenia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 299,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 53,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio -44,2 miljoonaa euroa. Tappio johtui nettorahoituskuluista, joita oli yhteensä 104,4 miljoonaa euroa. Investoinnit ja yrityskaupat Elokuussa Elenia Verkko Oy osti 50 % Asikkalan Voima Oy:stä. Elenia Lämpö Oy myi joulukuussa 44,68 % Saarijärven Kaukolämpö Oy:stä Saarijärven kaupungille. Liiketoimintayksiköt: keskeiset tunnusluvut ja lyhyt kuvaus toiminnan taloudellisesta kehittymisestä Sähköverkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 221,7 miljoonaa euroa ja käyttökate 133,6 miljoonaa euroa. Lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 78,8 miljoonaa euroa ja käyttökate 20,9 miljoonaa euroa. Sähköverkkoliiketoimintaan vaikutti alkuvuoden vakava myrsky, mutta muuten toimintavuoden 2012 aikana Hallinnointi Elenia Oy:n hallitus kokoontui kymmenen kertaa vuoden 2012 aikana. Tilikauden lopussa hallituksen jäseniä olivat Anna Dellis (puheenjohtaja), Antoine Clauzel, Dominique Le Gal, Katja Salovaara ja Anirudha Satchcroft. Tapani Liuhala valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Hallituksen jäseniä ovat 2.1.2013 alkaen Timo Rajala (puheenjohtaja), Heidi Koskinen, Tapani Liuhala, Peter Lyneham, Scott Moseley, Aapo Nikunen, Anirudha Satchcroft ja Philip White. Osakkeet Yhtiöllä on 100 merkittäväksi laskettua osaketta, joista jokainen oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja antaa yhtäläiset oikeudet osinkoon. Negatiivinen oma pääoma ja rekisteri-ilmoituksen poistaminen Elenia Oy:n hallitus teki rekisteri-ilmoituksen osakepääoman menettämisestä 12.6.2012. Elenia Oy aikoo tehdä rekisteri-ilmoituksen rekisterimerkinnän poistamisesta niin pian kuin mahdollista tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. Rekisterimerkinnän poistaminen perustuu poistoeroon, joka käy ilmi Elenia Oy:n tileistä tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. Suomen osakeyhtiölain nojalla Elenia Oy:n omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) otetaan huomioon oman pääoman lisäyksenä, kun lasketaan oman pääoman määrää osakepääoman menetyksen vuoksi. Negatiivinen oma pääoma johtuu pääomarakenteesta, sillä yhtiöllä on korollisia osakaslainoja 590,8 miljoonaa euroa. Osakaslainojen korot ja lyhennykset ovat suomalaisilta ja kansainvälisiltä pankeilta saadun 959,7 miljoonan euron lainan korkoja ja lyhennyksiä huonommalla etuoikeudella. Lisäksi osakaslainojen korkojen ja lyhennysten maksaminen edellyttää, että lainasopimuksessa määritellyt Elenia-konsernin rahoituksen tunnusluvut toteutuvat. Lisäksi vuonna 2012 liiketoiminnan kulut sisälsivät kertaluonteisia eriä 29,7 miljoonaa euroa, mikä ei vaikuta kannattavuuteen tulevina vuosina. Kaiken kaikkiaan negatiivinen oma pääoma ei vaikuta Elenia-konsernin kykyyn hoitaa liiketoimintaansa. Yritysvastuu Elenia panostaa työturvallisuuden kehittämiseen kaikissa toiminnoissaan. Tavoite on, että työntekijät hallitsevat turvallisuus- ja terveysriskien aktiivisen ennaltaehkäisyn työympäristössään. Ehdoton tavoite on nollatoleranssi tapaturmille. Yhtiössä toteutettiin kattava työturvallisuus- ja ympäristökatsaus vuonna 2012. Elenia Lämpö on kyennyt lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta polttoaineen käytössä, mikä on alentanut keskimääräistä hiilidioksidipäästöä tuotettua energiaa kohti. Vuonna 2012 ei tapahtunut ympäristövahinkoja ja Elenia Lämpö noudatti tuotannolle asetettuja ympäristölupavaatimuksia. HSE-järjestelmälle on tehty sekä ulkoisia että sisäisiä auditointeja ja tarkastuskäyntejä. Ympäristöasiat Kummallakin Elenia-konsernin yhtiöllä, Elenia Verkko Oy:llä ja Elenia Lämpö Oy:llä, on käytössä energiatehokkuusjärjestelmä, jota edellytetään toimialakohtaisen energiatehokkuussopimuksen allekirjoittaneilta yrityksiltä. Sähkönjakelutoiminnalla on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Normaalissa sähkönjakelussa ympäristölupaa ei tarvita, mutta uusien siirtoja jakelulinjojen rakentaminen saattaa edellyttää ympäristölupaa ja ympäristövaikutuksen arviointia. 2 Elenia
Elenia Lämmön Suomen toiminnoilla on myös sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä lukuun ottamatta sen osakkuusyhtiötä Oriveden Aluelämpö Oy:tä. Energiantuotantolaitoksilta, joiden polttoaineteho ylittää 5 megawattia, on vaadittu kunnan tai ELY-keskuksen myöntämä ympäristölupa. Ympäristönsuojelulakiin tehtiin kuitenkin vuonna 2010 muutoksia, jotka muuttivat myös ympäristölupamenettelyä. Sittemmin ympäristölupia ovat myöntäneet kunnat (5 50 megawattia) ja aluehallintovirastot (yli 50 megawattia). Useimmissa tapauksissa ympäristölupa tarvitaan vain sähköä tai lämpöä tuottaville laitoksille, joissa käytetään kiinteitä polttoaineita ja joiden polttoaineteho on yli 20 megawattia, sekä kaasu- tai öljykäyttöisille tuotantolaitoksille, joiden polttoaineteho on vähintään 50 megawattia. Pienempien laitosten tulee ainoastaan rekisteröityä ympäristönsuojeluviranomaisen tietojärjestelmään. Kaikilla Elenia Lämmön toiminnassa olevilla tuotantolaitoksilla on vaadittavat ympäristöluvat. Tällä hetkellä 23 laitoksella on ympäristölupa ja kahdella ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinti. Useimmat ympäristöluvat korvataan vähitellen rekisteröinnillä. Kukin ympäristölupa korvataan rekisteröinnillä luvan vanhentuessa 1.1.2018 mennessä. Riskit ja riskienhallinta Sähköverkkoliiketoimintaan tarvitaan Suomessa Energiamarkkinaviraston lupa, joten Elenialla on yksinoikeus hallita sähköverkkoa omalla maantieteellisellä alueellaan. Suurimmat operatiiviset riskit liittyvät sääoloihin, jotka vaikuttavat sähköverkkoon ja aiheuttavat katkoksia. Sähkökatkosten hallintaan kuuluvat varautumissuunnitelma suurhäiriöiden varalta, vikapalveluprosessin jatkuva kehitys, sähköverkko-automaatioon ja älykkääseen teknologiaan panostaminen sekä pitkän aikavälin investointisuunnitelma, jolla kehitetään säänkestävää maakaapeloitua sähköverkkoa. Lämpöliiketoiminnan operatiiviset riskit liittyvät polttoaineiden hintavaihteluihin, polttoaineiden hankintaan, sähkön hintaan ja päästöoikeuksiin. Polttoaineriskejä torjutaan pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla ja omilla varastoilla. Päästöoikeusriskejä taas hallitaan lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä omassa tuotannossa. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Elenia Verkko Oy ja Asikkalan Voima Oy ovat 1.1.2013 fuusioituneet Elenia Oy:hyn. Tulevaisuuden näkymät Yhteiskunta on entistä riippuvaisempi sähkön toimitusvarmuudesta ja laadusta. Asiakkaiden vaatimukset häiriöttömästä sähkönsaannista kiristyvät edelleen. Pääomavaltaisella toimialalla uudistukset vievät aikaa. Elenia ennakoi asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeiden kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen ja tekee niiden mukaisia ratkaisuja. Vuoteen 2027 ulottuva investointisuunnitelma vie eteenpäin sähkönjakelun varmuuden turvaamista yhtiön maakaapeloidessa sähköverkkoaan. Säänkestävän sähköverkon rakentamisen lisäksi investoinnit kohdistuvat strategisten tavoitteiden mukaisesti kasvuun. Ensimmäinen laajentumisinvestointi oli yhtiön aiemmin 50-prosenttisesti omistaman Asikkalan Voiman toisen puolikkaan osto Lahti Energialta. Huolimatta taloudellisen epävarmuuden vaikutuksesta rakentamiseen uusia kaukolämpöverkkoon liittyviä asiakkaita on tulossa meneillään olevien rakennushankkeiden myötä. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttäjille on tulossa kasvavia kustannuksia, koska hiilidioksidin päästökaupassa toimijoiden saamien päästöoikeuksien määrää vähennetään. Kaukolämpö tulee olemaan kilpailukykyinen lämmitysmuoto sekä hinnaltaan että ympäristövaikutuksiltaan myös tulevaisuudessa. Hallituksen voitonjakoehdotus Yhtiön hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Tilinpäätös 2012 3
Konsernin tuloslaskelma 1 000 euroa Liitetieto 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 Liikevaihto 299 559 0 Muut liiketoiminnan tuotot 5 7 912 0 Materiaalit ja palvelut -106 598 0 Työsuhteista johtuvat kulut 6-19 554 0 Poistot 7-74 250 0 Muut liiketoiminnan kulut 5-53 805-1 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 8 266 0 Liikevoitto 53 530-1 Rahoitustuotot 832 Rahoituskulut -105 256-2 296 Rahoitustuotot ja -kulut 9-104 424-2 296 Tappio ennen veroja -50 894-2 297 Tuloverot 10 6 697 0 Tilikauden tappio -44 196-2 297 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1 000 euroa 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 Tilikauden tappio -44 196-2 297 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset -34 949 0 verovaikutus 8 562 0 Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 175 0 verovaikutus -288 0 Eläkevastuiden vakuutusmatemaattiset muutokset -534 0 verovaikutus 131 0 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -25 902 0 Tilikauden laaja tulos yhteensä -70 099-2 297 4 Elenia
Konsernitase 1 000 euroa Liitetieto 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 1 147 754 0 Aineettomat hyödykkeet 12 95 208 0 Liikearvo 12 515 606 0 Sijoitukset osakkuusyrityksiin 8 407 0 Muut rahoitusvarat 246 0 Muut korolliset saamiset 22 16 298 Laskennalliset verosaamiset 10 5 792 0 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 781 311 0 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 13 14 954 0 Myyntisaamiset 14 23 962 0 Muut saamiset 14 56 902 2 010 Rahavarat 26 564 297 Lyhytaikaiset varat yhteensä 122 381 2 306 Varat yhteensä 1 903 692 2 306 Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma 3 3 Sijoitettu vapaa pääoma 2 000 37 Suojausrahasto -26 386 0 Käyvän arvon rahasto 887 0 Kertyneet voittovarat -46 896-2 297 Oma pääoma yhteensä -70 393-2 258 Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 15 947 701 0 Muut pitkäaikaiset velat 15 590 775 3 614 Rahoitusleasingvelat 15 30 888 0 Eläkevelvoitteet 20 734 0 Johdannaiset 15 34 949 0 Varaukset 16 11 681 0 Laskennalliset verovelat 10 210 277 0 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 827 006 3 614 Lyhytaikaiset velat Rahoitusleasingvelat 17 4 150 0 Ostovelat 17 16 223 951 Muut lyhytaikaiset velat 17 126 707 0 Lyhytaikaiset velat yhteensä 147 079 951 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 903 692 2 306 Tilinpäätös 2012 5
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 euroa Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon rahasto Suojausrahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2011 0 0 0 0 0 0 Laaja tulos Tilikauden tulos -2 297-2 297 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 0-2 297-2 297 Liiketoimet omistajien kanssa Osakeanti 3 37 39 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 3 37 0 0 0 39 Oma pääoma 31.12.2011 3 37 0 0-2 297-2 258 Oma pääoma 1.1.2012 3 37 0 0-2 297-2 258 Laaja tulos Tilikauden tulos -44 196-44 196 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Rahavirran suojaukset -26 386-26 386 Myytävissä olevat rahoitusvarat 887 887 Eläkevastuiden muutos -403-403 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 887-26 386-44 599-70 099 Liiketoimet omistajien kanssa Lisäys 1 964 1 964 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 1 964 0 0 0 1 964 Oma pääoma 31.12.2012 3 2 000 887-26 386-46 896-70 393 6 Elenia
Rahavirtalaskelma 1 000 euroa 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tappio -44 196-2 297 Oikaisut Poistot 74 250 0 Muut oikaisut 105 013 0 Käyttöpääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -1 395 0 Korottoman vieraan pääoman muutos -277 593 951 Myynti- ja muiden saamisten muutos 113 621-2 010 Saadut korot 872 0 Maksetut korot -33 657 0 Maksetut verot -19 211 0 Liiketoiminnan nettorahavirta -82 295-3 356 Investointien rahavirrat Tytäryritysten hankinta -1 335 008 0 Investoinnit käyttöomaisuuteen -64 421 0 Sijoitusten myyntituotot 3 829 0 Investointien nettorahavirta -1 395 599 0 Rahoituksen rahavirta Osakeannista saadut maksut 1 963 39 Lainojen nostot 1 561 692 3 614 Lainojen nostokustannukset -24 261 0 Lainojen takaisinmaksu -15 253 0 Rahoitusleasingvelkojen maksut -3 682 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos -16 298 0 Rahoituksen nettorahavirta 1 504 162 3 653 Rahavirtojen muutos 26 267 297 Rahavarat tilikauden alussa 297 0 Rahavarat tilkauden lopussa 31.12.2012 26 564 297 Rahavirtojen muutos 26 267 297 Rahavaroihin luetaan likvidit varat konserniyhtiöiden pankkitileillä. Tilinpäätös 2012 7
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 2. Liiketoiminnan kuvaus Elenia Oy on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka 31.12.2012 on Helsinki (os. Televisiokatu 4). Elenia Oy:n emoyhtiö on Lakeside Network Investments Holding B.V, jonka kotipaikka on Hollanti (os. Telestone 8, Teleport, Naritaweg 165, 1043 BW Amsterdam). Lakeside Network Investments Holding B.V:n emoyhtiö on Lakeside Network Investments S.à.r.l, jonka kotipaikka on Luxemburg. Konsernitilinpäätös yhdistellään Lakeside Network Investments S.à.r.l:n konsernitilinpäätökseen ja se on saatavilla osoitteesta 2, rue du Fossé L - 1536 Luxemburg. Elenia tuottaa sähkönjakelu- ja lämmitysratkaisuja sekä asiakaspalvelutoimintoja. Elenia konserni on muodostunut 10.1.2012 tehdyllä osakekaupalla, jossa Vattenfall myi Suomen sähkönjakelu- ja lämpöliiketoiminnat. Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen 17.04.2013. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätöstä voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa. 2.1 Laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaan. Tilinpäätös täyttää Suomen kirjanpitolain säännökset ja muut Suomessa voimassa olevat tilinpäätöksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä kassavirran suojaukseen käytettäviä johdannaisia. Konsernin kaikkien yhtiöiden toiminta- ja raportointivaluutta on euro ja konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina. Esitystavasta johtuen taulukoiden yhteissummissa saattaa olla pyöristyksistä johtuvia eroja. 2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat asiat Koska konserni on muodostunut ja liiketoiminta on tullut konserniin 10.1.2012 tapahtuneella yrityskaupalla, ovat vertailuluvut vuodelta 2011 käytettävissä vain osassa liitetietoja. Vertailulukuina esitetään ainoastaan emoyhtiön luvut, jotka sisältävät pääosin rahoitustransaktioita. Emoyhtiö perustettiin 2.12.2011, ja sen edellinen tilikausi oli 2.12.2011 31.12.2011. 2.3 Uudet standardit sekä muutokset ja tulkinnat käytössä oleviin standardeihin Uudet standardit otetaan käyttöön konsernissa silloin, kun ne tulevat pakollisiksi lukuun ottamatta uudistettua IAS 19 työsuhde-etuudet standardia, jota on sovellettu jo tilikaudella 2012. Konsernin IFRS-tilinpäätös laaditaan ensimmäisen kerran 31.12.2012 päättyneeltä kaudelta, joten uusia standardeja on sovellettu siirtymähetkestä lähtien eikä uusilla standardeilla ja muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. 2.4 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Elenia Oy:n ja tytäryrityksinä kaikki ne yritykset, joissa Elenia Oy:llä on välittömästi tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksinä ne yritykset, joissa konsernin osuus äänimääristä on 20 50 % tai joissa konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan kuluihin. Liikearvoksi kirjataan se hankintamenon osuus, joka ylittää konsernin osuuden hankittujen nettovarojen käyvästä arvosta. Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Tytäryrityksissä ei ole määräysvallattomia omistajia. Osakkuusyritykseen tehty sijoitus arvostetaan hankintahetken hankintamenoon. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuusyrityksen hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvosta ei tehdä poistoja eikä sitä testata erikseen arvonalentumisen varalta. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Yhdistelyn jälkeen konserni arvioi sisältyykö osakkuusyhtiöön arvonalentumistarvetta. Mikäli on viitettä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut, konserni laskee arvonalentumistappion ja kirjaa käyttöarvon ja kirjanpitoarvon välisen eron tappioksi tuloslaskelmaan. Konsernin ja osakkuusyritysten väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa konsernin omistusosuutta vastaavalla osuudella. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. 2.5 Laskentaperiaatteet 2.5.1 Kurssierot Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Mahdolliset kurssierot sisältyvät rahoituksen tuottoihin ja kuluihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin erän luonteen mukaisesti. 8 Elenia
2.5.2 Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi sinä vuonna, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tutkimus- ja kehittämismenoja sisältyy konsernituloslaskelmassa henkilöstö- ja liiketoiminnan muihin kuluihin. Menot ovat luonteeltaan tutkimusta, joten ne eivät täytä aktivointikriteerejä. 2.5.3 Julkiset avustukset Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun avustuspäätös on saatu. Avustukset tuloutuvat tällöin pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena pitoaikana. Muut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelman muihin tuottoihin niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut ovat syntyneet ja avustuspäätös on saatu. 2.5.4 Myyntituottojen määrittäminen Sähkön ja lämmön myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan toimituksen perusteella. Asiakaspalvelutoiminnan myyntituotot kirjataan sille kaudelle jona palvelut on tuotettu. Maksut, jotka asiakas maksaa liittyessään sähkö- tai lämpöverkkoon kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka asiakas on suorittanut ennen vuotta 2008, on maksettava takaisin asiakkaille purkukuluilla vähennettynä, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua sähköliittymästä kokonaan. Myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin sisältyy palautusvelvollisuus, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua lämpöliittymästä kokonaan. Tulevaisuuden palautuksia varten on tehty pakollinen varaus. 2.5.5 Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja, kuten vakuutuskorvauksia ja vuokratuottoja. Vuokratuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin vuokra-ajan kuluessa. 2.5.6 Päästöoikeudet Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin hankintahintaansa lisättynä kaupankäyntikuluilla. Vastikkeetta saatuja päästöoikeuksia, joita ei ole käytetty, ei kirjata taseeseen. Mikäli palautettavien päästöoikeuksien määrä ylittää vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän, kirjataan varaus päästöoikeuksien markkina-arvolla tilinpäätöshetkellä. Varauksesta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntituotot sisältyvät muihin tuottoihin. 2.5.7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmönjakeluverkoista sekä koneista, laitteista ja rakennuksista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kun käyttöomaisuushyödykkeestä ei ole enää odotettavissa tuottovirtoja, hyödyke romutetaan ja jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin sinä tilikautena, jonka aikana ne ovat syntyneet. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määrittää. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti: Rakennukset ja rakennelmat 15 50 vuotta Sähkön siirtoverkko 25 40 vuotta Sähkön jakeluverkko 10 30 vuotta Kaukolämpö- ja maakaasuverkko 30 vuotta Koneet ja kalustot 3 30 vuotta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. 2.5.7.1 Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat suoraan sellaisen omaisuuserän hankinnasta tai rakentamisesta, jonka käyttötarkoitukseen valmistumiseen tai myyntiin kuluu välttämättä huomattavan pitkä aika, aktivoidaan osana omaisuuserän kustannuksia. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menot koostuvat koroista ja muista yhtiölle pääoman lainaamisen yhteydessä koituvista kuluista. Nykyisellään Elenia ei ole aktivoinut vieraan pääoman menoja, sillä ehdot täyttäviä omaisuuseriä ei ole ollut. 2.5.8 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo ja maksetut liittymismaksut, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 2.5.8.1 IT-ohjelmat Hankittujen ohjelmien lisenssit aktivoidaan hankinnasta ja käyttöönotosta johtuvien menojen määräisinä. Näistä menoista tehdään poistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (3 5 vuotta). IT-ohjelmien kehittämiseen tai ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. 2.5.8.2 Johtoaluekorvaukset Maanomistajille maksettavat kertakorvaukset haitasta ja vahingosta, jotka verkkoyhtiön johdot ja laitteet aiheuttavat, aktivoidaan. Ne korvaukset, jotka maksetaan vuotuisina korvauksina, kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. 2.5.8.3 Sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen Tilinpäätös 2012 9
vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteista kirjataan tasapoistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana. 2.5.8.4 Liikearvo Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Erikseen taseeseen merkityt liikearvot testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. dykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin erääntymisensä mukaan. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin kuluihin. 2.5.8.5 Aineettomien hyödykkeiden poistoajat IT-ohjelmat ja lisenssit 3 vuotta Asiakassuhteet 20 vuotta Johtoaluekorvaukset 10 30 vuotta 2.5.8.6 Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentuminen Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisien arvonalentumisien havaitsemiseksi. Arvioitaessa tarvetta arvonalentumiselle tarkastellaan viittaavatko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset siihen, että kirjanpitoa vastaava rahamäärä ei ehkä ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden, paitsi liikearvojen, arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain 31.12. vallinneen tilanteen mukaisesti sekä silloin, kun tilanteesta voidaan päätellä, että kirjanpitoarvo on saattanut alentua. Arvo määritetään diskonttaamalla rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut nettorahavirrat nykyarvoon. Laskelmien taloudelliset ennusteet perustuvat konsernin johdon hyväksymiin suunnitelmiin. 2.5.9 Myyntisaamiset Myyntisaamiset on kirjattu taseeseen niiden käypään arvoon. Myyntisaamisista kirjataan arvonalentuminen, kun on näyttöä siitä, että konserni ei pysty saamaan myyntisaamisiaan alkuperäisten sopimusten mukaisesti. Tällaisiksi arvonalentumisiin johtaviksi näytöiksi voidaan lukea velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti. Arvonalentumisen määrä on taseeseen alun perin kirjatun myyntisaamisen ja arvioitujen kassavirtojen erotus. Myyntisaamisiin sisältyy myös arvioon perustuvia laskutettuja myyntituottoja. 2.5.10 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset pitävät sisällään nostettavissa olevia pankkitalletuksia. 2.5.11 Vuokrasopimukset 2.5.11.1 Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle olennaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing- sopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyö- 2.5.11.2 Konserni vuokralle antajana Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle antajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia ja hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuottoerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin tuottoihin. 2.5.12 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus koostuu pääosin tuotantoprosessissa käytettävistä polttoaineista ja varaosista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään käyttämällä FIFO (first in, first out) -menetelmää. Nettorealisointiarvoksi on arvioitu normaalin toiminnan mukainen myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myynti kuluilla ja muilla tuotantokuluilla. 2.5.13 Varaukset Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite tai maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. 2.5.13.1 Liittymismaksujen palautukset Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka asiakas on suorittanut ennen vuotta 2008, on maksettava takaisin asiakkaille purkukuluilla vähennettynä, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua sähköliittymästä kokonaan. Myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin sisältyy palautusvelvollisuus, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua lämpöliittymästä kokonaan. Varaus sähkö- ja lämpöliittymismaksujen palautuksille on laskettu diskonttaamalla arvioidut tulevaisuuden vuotuiset liittymismaksujen palautukset nykyarvoon. 2.5.14 Tuloverot Tilikaudella maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan perusteella. Vero oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kysei- 10 Elenia
nen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista, tilikauden tappioista sekä verotuksen ja kirjanpidon poistojen ja rahoituserien eriaikaisuudesta johtuen. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja, joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen ja velka netotetaan, jos yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata saamiset ja velat toisiaan vastaan ja se aikoo realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti. 2.5.15 Eläkevelvoitteet Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Tähän ryhmään kuuluu TyEL-vakuutus. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon. Etuuspohjaiset eläkkeet hoidetaan vakuutusyhtiöissä Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskelmiin on sovellettu uutta IAS 19 standardia, jolloin kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin ja taseeseen merkitään työsuhdeetuuksista syntynyt täysimääräinen nettovelka tai -saaminen. Varojen odotettu tuotto lasketaan käyttämällä samaa diskonttauskorkoa kuin velvoitteen nykyarvoa laskettaessa. Tulosvaikutteisesti kirjataan kauden työsuoritukseen perustuva meno, mahdollinen aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kirjataan laajan tuloksen eriin. 2.5.16 Rahoitusinstrumentit alkuperäinen kirjaaminen ja myöhempi arvostus Lyhyt- ja pitkäaikaisten varojen ja velkojen luokittelu Omaisuuserä tai velka luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi silloin, kun sen odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai silloin, kun se on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi varaksi tai velaksi. Likvidit varat luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi. 2.5.16.1 Rahoitusvarat Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostus IAS 39 standardin mukaiset rahoitusvarat luokitellaan tilanteen mukaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi rahoitusvaroiksi, lainoiksi ja saataviksi, myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi tai tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumentteina toimiviksi johdannaissopimuksiksi. Konserni päättää rahoitusvarojensa luokittelusta alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Kaikki rahoitusvarat kirjataan alun perin käyvän arvon ja transaktiokulujen yhteenlaskettuun arvoon, paitsi silloin kun rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekohetken mukaisina. Myöhempi arvostaminen Rahoitusvarojen myöhempi arvostaminen määräytyy niiden luokittelun mukaisesti seuraavalla tavalla: 2.5.16.1.1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen ajan kuluessa. Johdannaissopimukset on ryhmitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon, ja käyvän arvon nettomuutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluina (negatiiviset käyvän arvon nettomuutokset) tai rahoitustuottoina (positiiviset käyvän arvon nettomuutokset). 2.5.16.1.2 Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Lainoihin ja saamisiin sisältyvät myös myyntisaamiset ja muut saamiset. Lainat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumisesta aiheutuneet tappiot kirjataan tuloslaskelmaan lainojen rahoituskuluihin ja myyntikustannuksiin tai muihin saamisten liikekustannuksiin. 2.5.16.1.3 Myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä olevat sijoitukset ovat oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Myytävissä oleviin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin luokitellaan ne, joita ei luokitella kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi. Alkuperäisen arvostuksen jälkeen myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin myytävissä olevien varojen rahastoon, kunnes sijoitus kirjataan pois taseesta, jolloin kumulatiivinen tulos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin, tai kunnes sijoitus katsotaan arvoltaan alentuneeksi, jolloin kumulatiivinen tappio luokitellaan uudelleen myytävissä olevien varojen rahastosta tuloslaskelman rahoituskuluihin. Myytävissä olevien sijoitusten omistuksen aikana ansaittu korko ilmoitetaan korkotuloina efektiivisen koron menetelmällä. 2.5.16.1.4 Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai ne on siirretty ja konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut. Tilinpäätös 2012 11
2.5.16.2 Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai niiden ryhmän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai niiden ryhmän arvon katsotaan alentuneen, jos on objektiivista näyttöä siitä, että arvo on alentunut omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen yhden tai useamman tapahtuman seurauksena ( tappiota aiheuttava tapahtuma ) ja että tappiota aiheuttavalla tapahtumalla on ollut vaikutusta arvioituun kyseisistä rahoitusvaroista tulevaan rahavirtaan, joka voidaan arvioida luotettavasti. Näyttöä arvonalentumisesta on, että velallisilla tai velallisryhmällä on merkittäviä taloudellisia vaikeuksia tai laiminlyöntejä koron tai pääoman maksuissa tai että velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely tulee todennäköiseksi tai että havaittavissa olevat tosiseikat, kuten erääntyneet saamiset tai laiminlyönteihin johtavissa taloudellisissa suhdanteissa tapahtuneet muutokset, osoittavat arvioitujen tulevien rahavirtojen määrän mitattavasti vähentyneen. 2.5.16.2.1 Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvarat Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut, tappion suuruus määritetään omaisuus erän kirjanpitoarvon ja nykyisen rahavirtaennusteen erotuksena (ottamatta huomioon tulevaisuudessa odotettavia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Rahavirtaennusteen nykyinen arvo diskontataan kyseisten rahoitusvarojen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, arvonalentumistappioiden määrittämisessä diskonttauskorkona käytetään nykyistä efektiivistä korkokantaa. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappio kirjataan liiketulokseen. Alentuneesta kirjanpitoarvosta kertyy edelleen korkotuloja, jotka kertyvät arvonalentumistappion määrittämisessä käytetyn tulevien rahavirtojen diskonttauskoron mukaisesti. Korkotuotot kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Lainat kirjataan tappioiksi, kun ei ole realistisia näkymiä tilanteen korjautumisesta ja vakuus on realisoitu tai siirretty konsernille. Jos arvonalentumistappion arvioitu määrä kasvaa tai vähenee jollakin myöhemmällä kaudella sellaisen tapahtuman seurauksena, joka on tapahtunut arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen, aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota lisätään tai vähennetään. Jos tappioksi kirjattu määrä myöhemmin palautuu, se hyvitetään tuloslaskelman rahoituskuluihin. 2.5.16.2.2 Myytävissä olevat rahoitusvarat Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, onko objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen tai sijoitusryhmän arvo on alentunut. Myytävissä oleviksi luokiteltujen oman pääoman -ehtoisten sijoitusten osalta objektiivinen näyttö edellyttää, että sijoituksen käypä arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintakustannusten. Merkittävyyttä arvioidaan suhteessa sijoituksen alkuperäisiin hankintakustannuksiin ja pitkäaikaisuutta suhteessa ajanjaksoon, jonka käypä arvo on ollut alle alkuperäisten hankintakustannusten. Kun arvonalentumisesta on näyttöä, kumulatiivinen tappio joka määritetään hankintakustannuksen ja nykyisen käyvän arvon erotuksena, josta on vähennetty aiemmissa tuloslaskelmissa kyseiseen sijoitukseen kirjatut arvonalentumistappiot poistetaan muista laajan tuloksen eristä ja kirjataan tuloslaskelmaan. Oman pääoman -ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti, vaan niiden arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen tapahtunut käyvän arvon nousu kirjataan suoraan muihin laajan tuloksen eriin. veloiksi tai tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumentteina toimiviksi johdannaissopimuksiksi. Konserni päättää rahoitusvelkojensa luokittelusta alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja, jos kyseessä on laina tai velka, suoraan niihin liittyvillä transaktiokustannuksilla oikaistuna. Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyy osto- ja muita velkoja ja lainoja sekä johdannaissopimuksia. Myöhempi arvostaminen Rahoitusvelkojen arvostaminen määräytyy niiden luokittelun mukaisesti seuraavalla tavalla: 2.5.16.3.1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettyjä rahoitusvelkoja. Rahoitusvelat luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidetyiksi, jos ne on hankittu tarkoituksena myydä ne lyhyellä aikavälillä. Tähän luokkaan sisältyvät sellaiset konsernin tekemät johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi IAS 39 standardin mukaisissa suojaussuhteissa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidetyistä veloista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. 2.5.16.3.2 Lainat ja velat Alkuperäisen kirjauksen jälkeen korolliset lainat ja velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Kun velvoitteet kirjataan pois taseesta, tuotot ja tappiot kirjataan liiketulokseen efektiivisen koron menetelmällä. Jaksotettu meno lasketaan ottaen huomioon kaikki hankintaan liittyvät alennukset tai lisähinnat ja palkkiot tai kulut, jotka ovat olennainen osa efektiivistä korkoa. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu jaksotus sisällytetään tuloslaskelman rahoituskuluihin. 2.5.16.3.3 Taseesta pois kirjaaminen Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velvoite on hoidettu tai peruutettu tai kun se vanhenee. Kun olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella saman lainanantajan rahoitusvelalla, jonka ehdot ovat olennaisesti erilaiset, tai kun olemassa olevan velvoitteen ehtoja olennaisesti muutetaan, tällaista vaihtoa tai muutosta käsitellään alkuperäisen velvoitteen taseesta poiskirjaamisena ja uuden velvoitteen kirjaamisena. Näiden kirjanpitoarvojen välinen ero kirjataan tuloslaskelmaan. 2.5.16.4 Rahoitusvälineiden käypä arvo Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden käypä arvo tilinpäätöshetkellä määräytyy noteerattujen markkinahintojen tai välittäjältä saatavien hintanoteerausten perusteella, eikä niistä vähennetä transaktiokuluja. Jos rahoitusvälineillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritetään asianmukaisella arvostusmenetelmällä, joka voi olla viimeaikaisiin toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin liiketoimiin perustuva vertailu olennaisilta osiltaan samanlaisen välineen nykyiseen käypään arvoon perustuva viitearvo diskontattujen rahavirtojen analysointi tai muu arvostusmenetelmä. 2.5.16.3 Rahoitusvelat IAS 39 standardin mukaiset rahoitusvelat luokitellaan tilanteen mukaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi rahoitusveloiksi, lainoiksi ja 12 Elenia
2.5.16.5 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Alkuperäinen kirjaaminen ja myöhempi arvostus Konserni käyttää riskeiltä suojautumiseen johdannaissopimuksia, kuten valuuttatermiinisopimuksia (valuuttariski), koronvaihtosopimuksia (korkoriski) sekä termiinisopimuksia, joiden kohde-etuutena on hyödyke (raakaainehankintoihin liittyvät riskit). Tällaiset johdannaissopimukset on alun perin kirjattu sopimuksentekohetken käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Johdannaiset kirjataan rahoitusvaroina, kun käypä arvo on positiivinen, ja rahoitusvelkoina, kun käypä arvo on negatiivinen. Suojauslaskennassa suojaukset luokitellaan rahavirran suojaukseksi, kun suojaudutaan rahavirran vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen liittyvästä tietystä riskistä tai kirjaamattomaan kiinteäehtoiseen sitoumukseen liittyvästä valuuttariskistä. Tällä hetkellä Elenia käyttää ainoastaan rahavirran suojausta korkoriskiltä suojautumiseen. Konsernilla on suojausta aloitettaessa asianmukaisesti laaditut määritykset ja kuvaukset suojaussuhteista sekä riskienhallinnan tavoitteista ja suojaukseen ryhtymisen strategiasta. Kyseisessä dokumentaatiossa on yksilöity suojausinstrumentti, suojauskohde tai suojattava liiketoimi, suojattavan riskin luonne ja miten yhtiö arvioi, kuinka tehokkaasti suojausinstrumentti kumoaa suojattavasta riskistä johtuvia muutoksia suojauskohteen käyvässä arvossa tai rahavirroissa. Suojauksen odotetaan kumoavan suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset erittäin tehokkaasti, ja suojausta arvioidaan jatkuvasti, jotta voidaan todeta, että se on erittäin tehokas kaikkien niiden tilikausien ajan, joille suojaus on ollut määritettynä. 2.5.16.5.1 Rahavirran suojaus Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, jonka todetaan olevan tehokas suojaus, on kirjattava suoraan rahavirran suojauksen rahastoon muihin laajan tuloksen eriin, ja tehoton osuus on kirjattava välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut summat siirretään liiketulokseen, silloin kun suojattu liiketoimi vaikuttaa tulokseen. Näin käy esimerkiksi kun suojattu rahoitustuotto tai -kulu kirjataan. Jos ennakoitu liiketoimi tai kiinteäehtoinen sitoumus ei ole enää odotettavissa, aiemmin omaan pääomaan kirjattu kumulatiivinen tuotto tai tappio siirretään tuloslaskelmaan. Jos suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan korvaamatta tai jatkamatta sitä tai jos suojauksen määritys peruutetaan, aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kumulatiiviset tuotot tai tappiot jäävät muihin laajan tuloksen eriin siihen saakka, kunnes ennakoitu liiketoimi tai kiinteäehtoinen sitoumus vaikuttaa tulokseen. 2.5.17 Uudet standardit sekä muutokset ja tulkinnat käytössä oleviin standardeihin Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Netotetut rahoitusvarat ja -velat (Offsetting Financial Assets and Financial Liabilities) IFRS 7 muutokset tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. IAS 32 muutokset tulevat voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. IAS 32 -standardin muutos selkeyttää sitä, milloin yhteisöllä on tarkasteluhetkellä laillisesti toimenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja milloin kuittaaminen tapahtuu riittävän samanaikaisesti, jotta saaminen ja velka voidaan netottaa. EU ei ole vielä hyväksynyt muutoksia sovellettaviksi. Johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit luokittelu ja arvostaminen IFRS 9 tulee soveltaa 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Rahoitusvarojen osalta alkuperäinen arvostus tehdään kaikkien rahoitusvarojen osalta käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka ovat velkainstrumentteja ja joihin ei sovelleta käyvän arvon optiota, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon riippuen yrityksen rahoitusvarojen hallinnan liiketoimintamallista ja rahoitusvarojen sopimusperusteisista kassavirroista. Lähtökohtaisesti kaikki oman pääoman -ehtoiset rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai kirjaamalla muutokset muihin laajan tuloksen eriin. Kaikki kaupankäyntitarkoituksessa olevat oman pääomanehtoiset instrumentit tulee arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja eriä ei enää kierrätetä tuloslaskelmaan, mikäli yritys on valinnut erälle käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin -kirjaustavan. Rahoitusvelkojen osalta keskeisin muutos on se, että sovellettaessa käyvän arvon optiota yhteisön oman luottoriskin muutoksen vaikutus rahoitusvelan käypään arvoon kirjataan jatkossa muihin laajan tuloksen eriin. Näitä laajaan tulokseen kirjattuja arvonmuutoksia ei kierrätetä missään vaiheessa tuloslaskelmaan. Muutoin nykyiset IAS 39 -standardin rahoitusvelkoja koskevat säännökset säilyvät pääosin ennallaan. EU ei ole vielä hyväksynyt standardia sovellettavaksi. IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu) Uusi standardi ja muutokset IAS 27 -standardiin tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU on hyväksynyt standardin sovellettavaksi, mutta sitä tulee soveltaa pakollisena vasta 1.1.2014. Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi IFRS 10 -standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista. IFRS 10 -standardi ei vaikuta siihen, miten yhtiö yhdistellään konserniin vaan siihen, yhdistelläänkö yhtiö konserniin uuden määräysvallan määritelmän mukaan. Johto arvio, että uudella standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu) Uusi standardi ja muutokset IAS 28 -standardiin tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU on hyväksynyt standardin sovellettavaksi, mutta sitä tulee soveltaa pakollisena vasta 1.1.2014. Uusi standardi korvaa IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt osapuolten ei-monetaariset panokset -tulkinnan. Uuden standardin mukaisesti yhteisjärjestelyjen tunnistamisessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota järjestelyn todelliseen luonteeseen juridisen muodon sijasta. Merkittävä muutos aikaisempaan yhteisjärjestelyjen käsittelyyn on se, että jatkossa yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin (yhteisjärjestely), ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Johto arvio, että uudella standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Tilinpäätös 2012 13
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä Uusi standardi tulee voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU on hyväksynyt standardin sovellettavaksi, mutta sitä tulee soveltaa pakollisena vasta 1.1.2014. Uusi standardi kokoaa kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin ja se sisältää liitetietovaatimukset tytäryhtiöistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyhtiöistä ja strukturoiduista yhteisöistä. Standardia tulee soveltaa takautuvasti IAS 8 -standardin Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet mukaisesti. Johto arvioi, että uusi standardi lisää konserniyrityksistä liitetiedoissa annettavia tietoja. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen Uusi standardi tulee voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Se ei muuta sääntelyä sen suhteen, milloin raportoivan yhteisön tulee arvostaa omaisuuserä tai velka käypään arvoon. Standardi laajentaa lisäksi merkittävästi käypien arvojen käyttämisestä annettavia liitetietoja. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Johto arvioi, että uudella standardilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa: Muutos poistaa IAS 32 standardin osinkojen tuloveroihin liittyvät määräykset ja edellyttää yhteisöjä soveltamaan IAS 12 Tuloverot -standardin säännöksiä. IAS 34 Osavuosikatsaukset: Muutos selventää vaatimuksia osavuosikatsauksen yhteydessä toimintasegmenteistä annettavista tiedoista segmenttien varojen ja velkojen osalta niin, että vaatimukset ovat yhdenmukaiset IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin kanssa. Seuraavilla muutoksilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen: Muutos: IFRS 1 Julkisen vallan myöntämä laina (Government Loan) Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen Muutokset: IFRS 10, IFRS 12, IAS 27 ja IAS 28 koskien Investment entities -yhteisöjen yhdistelyä konsernitilinpäätökseen Muutos: IAS 12 Tuloverot Laskennalliset verot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets) Uusi tulkinta: IFRIC 20 koskien pintamaan poistoa avolouhoksessa tuotannon alkamisen jälkeen (Stripping Costs in the Production Phase of a Surface mine) Muutos: IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen Muutos tulee voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Muutos ei vaikuta siihen, mitkä erät kirjataan laajan tuloslaskelman eriin eikä siihen, milloin erät siirretään tulosvaikutteisiksi ja milloin ei. EU on hyväksynyt muutoksen sovellettavaksi. Johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Vuosittaiset standardien parannusehdotukset (2009 2011 Cycle) Seuraavat vuosittaiset standardien parannusehdotukset tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU ei ole hyväksynyt muutoksia sovellettavaksi. IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto: Muutos täsmentää kuinka IFRS 1 -standardia sovelletaan tilanteessa, joissa yhteisö on aiemmin soveltanut IFRS-standardeja, lopettanut tämän jälkeen IFRS-standardien soveltamisen ja aloittaa uudestaan IFRS-standardien soveltamisen. Lisäksi muutos täsmentää aiemman tilinpäätösnormiston perusteella aktivoitujen vieraan pääoman menojen käsittelyä siirryttäessä IFRS-standardien käyttämiseen. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: Muutos selventää tiettyjä vertailutietojen esittämisen vaatimuksia. IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Muutos selventää, että merkittävät varaosat sekä huollon työkalut, jotka täyttävät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän eli yhteisö odottaa käyttävänsä niitä useammalla kuin yhdellä tilikaudella, eivät ole vaihto-omaisuutta 14 Elenia
3 kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnanvaraiset erät Konsernitilipäätöstä laadittaessa yhtiön johto joutuu käyttämään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt tulevaisuutta koskevat odotukset. Toteutuneet tulokset ja ajoitus voivat kuitenkin olla erilaisia verrattuna näihin ennusteisiin. Konsernin kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnanvaraiset erät on kuvattu alla. 3.1 Liikearvon testaus Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko sekä ne olettamukset ja arviot, joita rahavirtoja määritettäessä käytetään. Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestauksen pohjalla olevien keskeisten muutosten vaikutuksista testauksen tuloksiin. (Liitetieto 12) 3.3 Pakolliset varaukset Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka asiakas on suorittanut ennen vuotta 2008, on maksettava takaisin asiakkaille purkukuluilla vähennettynä, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua sähköliittymästä kokonaan. Myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin sisältyy palautusvelvollisuus, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua lämpöliittymästä kokonaan. Varaus sähkö- ja lämpöliittymismaksujen palautuksille on laskettu diskonttaamalla arvioidut tulevaisuuden vuotuiset liittymismaksujen palautukset nykyarvoon. Laskenta perustuu johdon arvioon palautuvien liittymismaksujen määristä ja ajoittumisesta. (Liitetieto 16) 3.4 Yritysjärjestelyissä hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvät arvot Yrityshankinnassa kirjattu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Käypien arvojen määrittämisessä on käytetty laskentamalleja, jotka johdon näkemyksen mukaan vastaavat parhaiten omaisuuden arvoa. Jos toteuma poikkeaa näistä käytetyistä arvioista, se voi vaikuttaa raportoituihin lukuihin. (Liitteet 2 ja 3) 3.2 Laskennalliset verot Konsernilla on laskennallisia verosaamisia ja velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja velkojen laskennassa tehdään tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista. (Liitetieto 10) Tilinpäätös 2012 15
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN Liitetiedot Liitetieto 1 1 000 euroa 2012 IFRS standardien käyttöönotto Konsernitilinpäätös 31.12.2012 on laadittu IFRS-laadintaperiaatteiden mukaan. Edellinen tilinpäätös, joka päättyi 31.12.2011, oli laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan. IFRS-tilinpäätös 31.12.2012 sisältää vertailutietona 31.12.2011 päättyvät tiedot, jotka on muutettu vastaamaan IFRS-laskentaperiaatteita. IFRS avaava tase on laadittu yhtiön perustamishetkelle, joka oli 2.12.2011 ja tämä oli myös konsernin IFRS-siirtymäpäivä. Mitään IFRS 1- ensimmäinen standardien käyttöönotto-standardin helpotuksia ei ole käytetty siirtymässä. Tämä Liitetieto kuvaa, mitä muutoksia IFRS siirtymä aiheutti Konserni on muodostunut ja liiketoiminta on tullut konserniin 10.1.2012 tapahtuneella yrityskaupalla. Vertailulukuna on esitetty ainoastaan emoyhtiön luvut, jotka sisältävät pääosin rahoitustransaktioita. Siirtyminen IFRS-standardien käyttöön ei aiheuttanut muutoksia laskentaperiaatteisiin ja tilikauden 2011 lukuihin. Aineettomat hyödykkeet 14 498 Asiakkuudet 88 200 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 102 698 Rakennukset, maa- ja vesialueet 12 181 Sähköverkko 1 000 628 Koneet ja kalusto 95 995 Muut aineelliset hyödykkeet 21 302 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 1 130 106 Vaihto-omaisuus 13 559 Myyntisaamiset 18 813 Muut saamiset 116 412 Osakkeet ja osuudet 8 381 Lyhytaikaiset varat 157 165 Rahavarat 59 776 Liitetieto 2 Yrityshankinnat Elenia Oy (ent. LNI Acquisition Oy) on ostanut 10.1.2012 tehdyllä osakekaupalla ruotsalaiselta Vattenfall AB:ltä Suomen sähköverkko- ja kaukolämpöliiketoiminnat. Kaupassa siirtyivät palveluliiketoimintaa harjoittava Vattenfall Oy:n (nykyinen Elenia Asiakaspalvelu Oy) ja kaukolämpöliiketoiminnan holding-yhtiö Vattenfall Lämpö Holding Oy:n kaikki osakkeet. Hankintaan sisältyivät kaukolämpöliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Vattenfall Lämpö Oy (nykyinen Elenia Lämpö Oy) sähköverkkoliiketoimintaan harjoittava Vattenfall Verkko Oy (nykyinen Elenia Verkko Oy) sekä osakkuusyhtiöt Asikkalan Voima Oy, Oriveden Aluelämpö Oy ja Saarijärven Kaukolämpö Oy. Elenia Oy hankki yhtiöt aloittaakseen liiketoiminnan Suomessa, joten Elenia-konsernin koko liiketoiminta, liikevaihto ja liiketoiminnan tulos muodostuivat tämän kaupan seurauksena. Goodwill 514 157 Varat yhteensä (ilman Goodwillia) 1 449 746 Varat yhteensä (mukaan lukien Goodwill) 1 963 902 Ostovelat 17 148 Varaukset 11 954 Laskennalliset verovelat 236 226 Muut korottomat velat 86 685 Korottomat velat yhteensä 352 013 Lyhytaikaiset korolliset velat 112 359 Korolliset velat yhteensä 112 359 Velat yhteensä 464 372 Nettovarat 985 374 Goodwill 514 157 Hankintameno 1 499 530 16 Elenia
Kauppahinta jakautui 1 159 M :n käteissuoritukseen sekä 340 M :n velan maksuun. Laskennallinen verovelka kohdistuu asiakkuuksiin, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin oikeuksiin sekä poistoeroon. Goodwill syntyy kauppahinnan ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan erotuksena. Goodwil on kohdistettu verkko- ja lämpösegmenteille. Goodwill on verotuksessa vähennyskelvoton. Lyhytaikaisten saamisten käypä arvo taseessa on 135,2 M. Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy 18,8 M myyntisaamisia. Muiden lyhytaikaisten saamisten käypä arvo vastaa bruttoarvoa. Koko konsernin liikevaihto ja tulos ennen veroja ovat muodostuneet yrityshankinnoista. Yrityshankinnan tapahduttua 10.1.2012 konsernin liikevaihto ja tulos ennen veroja eivät olennaisesti poikkea tilinpäätöksessä esitetystä liikevaihdosta ja tuloksesta ennen veroja. Analyysi hankinnan kassavirroista MEUR 2012 - hankinnan transaktiokulut -22 - rahat ja pankkisaamiset yhtiöissä 60 - maksettu kokonaisvastike -1 500 Yrityshankinnan rahavirta -1 462 Transaktiokulut on sisällytetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Liitetieto 3 Yrityshankinnat Elenia Verkko Oy hankki omistukseensa 50 % osuuden Asikkalan Voima Oy:stä Lahti Energialta. Asikkalan Voima oli Elenia Verkon ja Lahti Energian puoliksi omistama sähköverkkoyhtiö. Hankinnan jälkeen Asikkalan Voima Oy:stä tuli Elenia Verkko Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Vastuu Asikkalan Voiman sähköverkon hallinnasta oli jo aikaisemmin Elenialla, joten yrityskaupan myötä Asikkalan Voiman verkkoliiketoiminta integroitiin kokonaan osaksi Elenian sähköverkkoliiketoimintaa. Konserni on aikaisemmin omistanut yhtiöstä 50 % ja kyseessä on siten vaiheittainen liiketoimintojen yhdistäminen. Liiketoimintojen yhdistämisessä aiemmin omistettu oman pääoman osuus hankinnan kohteesta on arvostettu käypään arvoon 7 792 k. Tämä on huomioitu osana hankintamenoa laskelmalla. Alla on esitetty yhtiön koko tase (100 %) hankintahetkellä 28.8.2012, josta Elenia Verkko Oy hankkinut 50 %. Maksettu kauppahinta oli 7 600 k, lisäksi alla olevassa laskelmassa on huomioitu aikaisemman omistuksen käypä arvo 7 792 k. 1 000 euroa 2012 Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 1 555 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 555 Rakennukset, maa- ja vesialueet 8 Sähköverkko 16 559 Koneet ja kalustot 1 Muut aineelliset hyödykkeet 536 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 17 103 Vaihto-omaisuus 9 Myyntisaamiset 312 Muut saamiset 391 Lyhytaikaiset varat 712 Rahavarat 306 Goodwill 1 449 Varat yhteensä (ilman Goodwillia) 19 676 Varat yhteensä (mukaan lukien Goodwill) 21 125 Ostovelat 317 Laskennalliset verovelat 2 909 Muut korottomat velat 187 Korottomat velat yhteensä 3 413 Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat 2 320 Korolliset velat yhteensä 2 320 Velat yhteensä 5 733 Nettovarat 13 943 Goodwill 1 449 Hankintameno 15 392 Laskennallinen verovelka kohdistuu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin oikeuksiin sekä poistoeroon. Goodwill syntyy kauppahinnan ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan erotuksena. Lyhytaikaisten saamisten käypä arvo taseessa on 704 k. Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy myyntisaamisia, joiden bruttoarvo on 312 k. Myös muiden lyhytaikaisten saamisten käypä arvo vastaa bruttoarvoa. Yhtiön koko tilikauden liikevaihto oli 3 948 k ja tilikauden tulos 786 k. Tästä on yhdistetty hankinnan jälkeen konsernitilinpäätökseen liikevaihtoon 1 452 k ja tilikauden tulokseen 439 k. Asikkalan Voima MEUR 2012 Analyysi hankinnan kassavirroista - hankinnan transaktiokulut -122 - rahat ja pankkisaamiset yhtiöissä 306 - maksettu kokonaisvastike -7 600 Yrityshankinnan rahavirta -7 416 Transaktiokulut on sisällytetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Tilinpäätös 2012 17
Liitetieto 4 Segmenttiraportointi 1 000 Verkko Lämpö Palvelut Segmentit yhteensä Yhteiset toiminnot Eliminoinnit ja IFRS muunnot Konsolidoitu tulos Tuotot - konsernin ulkopuoliset tuotot 221 666 78 824 6 788 307 277 460-266 307 471 - sisäiset tuotot 387 459 11 201 12 047-12 047 0 Operatiiviset kustannukset -88 447-58 336-23 082-169 865-22 138 12 047-179 956 Käyttökate (EBITDA) 133 606 20 946-5 094 149 459-21 678-266 127 515 Poistot -35 602-7 350-677 -43 629-30 621-74 250 Osuus osakkkuusyhtiöiden tuloksesta 266 266 Liikevoitto (EBIT) 98 004 13 597-5 771 105 830-21 678-30 621 53 531 Rahoitustuotot ja -kulut netto -104 424-104 424 Tuloverot 6 697 6 697 Tilikauden tappio -44 196 NWC *) 11 546 16 408 0 27 954-82 426-54 472 Investoinnit 67 808 3 331-291 70 848 0 70 848 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 162 91 90 343 6 349 NWC *) Sisältää myyntisaamiset, muut saamiset, ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat poislukien lyhytaikaiset korolliset velat. Konserni esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenäinen johdon sisäisen IFRS:n mukaan laaditun raportoinnin kanssa.segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueista määritellyistä Verkko- ja Lämpö segmenteistä sekä asiakaspalvelutoiminnot käsittävästä Palvelut-segmentistä. Muut toiminnot on esitetty yhteisissä toiminnoissa. Konserniyhtiöiden väliset transaktiot tapahtuvat pääasiassa omakustannushinnoin. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on Elenia Oy:n hallitus. Verkko-segmentti Verkko-segmentti hallitsee, ylläpitää ja käyttää sähkön jakeluverkkoja ja toimittaa sähkön siirtopalveluita n.410.000 kotitalous-, yritys- ja yhteiskunta asiakkaalle noin sadan kunnan alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski- Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Verkko-segmentti vastaa sähköverkon toimivuudesta ja uudistamisesta, sähköverkon ja sähköliittymien rakentamisesta sekä asikkaidensa sähkökulutuksen mittaamisesta. Palvelut-segmentti Palvelut-segmentti huolehtii Elenia-konsernin yhteisistä asiakaspalvelutoiminnoista, joihin kuuluu asiakkaiden inbound- ja outbound-palvelu puhelimessa ja sähköisissä kanavissa. Palvelusegmentti hoitaa myös asiakkaiden laskutusta ja perintää sekä tuottaa asiakastietojen käsittelyyn ja hallintaan kuuluvia palveluita. Konsernin sisäiset transaktiot eliminoidaan konsolidoinnissa ja ne sisältyvät sarakkeeseen eliminoinnit ja IFRS oikaisut. Konsernin koko liiketoiminta on Suomessa, eikä konsernilla ole yhtään asiakasta, jolla olisi yli 10 %:n osuus tuotoista. Lämpö-segmentti Lämpö-segmentti sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämpötoiminnan usealla paikkakunnalla Suomessa. Lämpö harjoittaa lisäksi maakaasun myynti- ja jakeluliiketoimintaa. 18 Elenia