Titaani
Titaani Sulamispiste 1680 C Tiheys 4,5 g/cm³ (57 % teräs) Pieni lämpölaajeneminen (noin puolet austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä) Alhainen lämmönjohtavuus (noin 1/10 alumiini tai kupari) lämmönvaihdinputket, mittaus- ja säätötekniikka Alhainen kimmomoduuli (noin puolet teräksestä) Hyvä korroosionkestävyys (oksidikalvo) hapoissa ja klooripitoisissa nesteissä ja kaasuissa Keveys, suuri lujuus Ongelmana suuri affiniteetti 0 2, N 2 ja H 2 T > 300 C, kova ja hauras hitsi
Titaanilaadut Kaupalliset titaanilaadut jaetaan kiderakenteen mukaan -, - ja seoksiin. Niukasti seostetuista -seoksista käytetään nimitystä lähes -seos. -seokset ovat pääsääntöisesti hyvin hitsattavia, sen sijaan lujemmilla ja sitkeämmillä -seoksilla on hitsattavuus rajoitetumpaa. Kaupalliseen puhtailla titaaneilla happi-, typpi- ja hiilipitoisuudella säädellään lujuutta. Pd-seostus parantaa korroosionkestävyyttä pelkistävissä olosuhteissa. Al-V ja Mo-Ni seostuksilla parannetaan lujuus- ja virumisominaisuuksia. ELI-laadut (Extra Low Interstitial) ovat paremmin hitsattavia kuin vastaavat peruslaadut. Titaaniseoksen -suhde vaikuttaa useisiin seoksen ominaisuuksiin. -faasilla on seuraavia vaikutuksia: Raekoko pienenee ja lujuus paranee Kuumamuokattavuus paranee Lämpökäsiteltävyys paranee Sitkeys paranee lukuun ottamatta matalia lämpötiloja Hitsattavuus ja eräiden seosten virumiskestävyys heikkenee
Titaanin ominaisuuksia ja käyttökohteita Hyvä lujuus/paino-suhde Erinomainen korroosionkestävyys Hyvät kuumalujuusominaisuudet Korkea kilohinta Avaruus- ja ilmailuteknologia Kemian- ja puunjalostusteollisuus Prosessilaitteet ja -putkistot Merivesilämmönvaihtimet
Suomessa käytetään kaupallisen puhtaita titaaneja prosessiteollisuuden säiliöissä, putkistoissa ja lämmönvaihtimissa, kun ruostumattomien terästen korroosionkestokyky on riittämätön. Ti-6Al-4V-seosta käytetään korkean lujuuden ansiosta ja Ti-Mo-Ni-seoksella on korkea korroosionkestokyky. Suurimpia titaanirakenteita ovat puunjalostusteollisuuden valkaisulaitokset, joissa yhteen valkaisulaitokseen kuluu titaania kymmeniä tonneja.
Titaanin erityisominaisuudet Titaanin korroosionkestokyky kloridiympäristöissä perustuu sen pintaan jo lievästi hapettavissa olosuhteissa syntyvään passivaatiokalvoon. Pelkistävissä olosuhteissa suojaava kalvo liukenee, mikä johtaa titaanin syöpymiseen. Titaani ei siis kestä pelkistävissä hapoissa kuten suola-, fluorivety- ja rikkihapoissa. Titaanin voimakas taipumus liuottaa itseensä ilman kaasuja hitsauslämpötiloissa tekee hitsauksesta yhden vaativimmista käsittelyistä. Kaasusuojaus Materiaalien ja lisäaineen puhtaus Ympäristön puhtaus Muutoin titaanin hitsaus muistuttaa ruostumattoman teräksen hitsausta.
Titaanin hitsaus
T sul = 1668 C, -faasi tph-rakenne ja -faasi tkk-rakenne ASTM Grade 1 (Ti 1), 99,5% Ti, ASTM Grade 2 (Ti 2), 99,2% Ti,, yleislaatu ASTM Grade 3 (Ti 3), 99,1% Ti, ASTM Grade 4 (Ti 4), 99,0 Ti, ASTM Grade 5 (Ti 5), Ti-6Al-4V tai Ti-6Al-4V ELI, ASTM Grade 5+ ( Ti 5+ ), suuri lujuus korotetuissa lämpötiloissa Ti-5Al-2Sn-2Zr-4Mo-4Cr tai Ti-6Al-2Sn-4Zr-6Mo jännityskorroosionkesto ja murtositkeys Ti-6Al-2Nb-1Ta-1Mo hitsattavuus ELI-laadut ja Ti-5Al-2,5Sn matalat lämpötilat Ti-5Al-2,5Sn-ELI virumisenkesto Ti-6242S, IMI 829 ja Ti-6442 ASTM Grade 7 (Ti 7), ASTM Grade 11 (Ti 11),, esim. Ti-0,2Pd ASTM Grade 12 (Ti 12),, esim. Ti-0,8Ni-0,3Mo -rakenteet, esim. Ti-13V-11Cr-3Al ja Ti-11,5Mo-6Zr-4,6Sn ELI = Extra Low Interstitial, erityisesti rauta ja happi
Titaanille soveltuvat hitsausmenetelmät Titaanin hitsaukseen soveltuvat hitsausmenetelmät: TIG-hitsaus MIG-hitsaus Plasmahitsaus Elektronisuihkuhitsaus Laserhitsaus Diffuusioliittäminen (hitsaus ja vakuumijuotto)
Hitsauksen esikäsittelyt Titaanin hitsauksessa hyvälaatuinen hitsi edellyttää materiaaleilta ja ympäristöltä erityistä puhtautta. Hitsauksen aikana kuumenevien pintojen on oltava puhtaat liasta ja rasvasta sekä hapettumista, eikä niitä saa puhdistuksen jälkeen kosketella paljain käsin. Rasvat, öljyt ja leikkuunesteet sekä muut epäpuhtaudet pestään pois esim. joko höyrypesussa, emäksisillä pesunesteillä tai liuotinpesussa (alkoholi tai asetoni).
Konepajakäytäntö Konepajoissa noudatetaan yleisesti seuraavaa railon esikäsittelyjärjestystä: railon koneistus ja pesu kovametalliviilaus, myös lämpövyöhyke vaativissa kohteissa harjaus ruostumattomalla teräsharjalla railon ja lisäainelangan asetonipesu
Pinnan oksidikerros voidaan poistaa myös seuraavilla menetelmillä: happokäsittely (30 40 % typpihappoa + 2 4 % fluorivetyhappoa + vettä) raepuhallus Titaanille käytettävien työkalujen on oltava ruostumatonta terästä, ja niitä tulee käyttää vain titaaneille, sillä jos rauta joutuu kosketukseen titaanin kanssa, voi pinta altistua korroosiolle. Lisäainelangat on pestävä sopivalla menetelmällä (esim. happo- tai asetonipesu).
Kaasusuojaus Kaasusuojauksen tehtävänä on estää ilman pääsy kuumille titaanipinnoille ja siten estää titaanin kaasusaastuminen sekä haurastuminen. Suojan on oltava kaikkialla, missä pinnan lämpötila ylittää 300 C. Monipalkohitsauksessa suositellaan palkojen väliseksi työlämpötilaksi korkeintaan 120 C työkappaleen liiallisen kuumenemisen välttämiseksi (huono titaanin lämmönjohtavuus).
Kaasusuojauksen järjestäminen Titaania hitsataan joko vapaasti ilmassa tai kammiossa, jonne suojakaasu johdetaan. Hitsattaessa vapaasti ilmassa toteutetaan suojaus tavallisesti kolmen kaasuvirtauksen avulla. Ensimmäinen virtaus tuodaan normaaliin tapaan hitsauspolttimesta. Toinen kaasuvirtaus suojaa jäähtyvää hitsipalkoa ja hitsin ympäristöä. Tämä järjestetään hitsauspolttimeen kiinnitetyllä jälkisuojaimella (kaasukenkä). Hitsattavien levyjen juuren puoli suojataan juurikaasulla, joka johdetaan kohteeseen tavallisesti juurisuojaimella. Kohteissa, joissa juuren puolen pääsy on hankalaa, käytetään rakenteen sisäpuolista kaasutäyttöä. Kaasusuojauksen järjestäminen tulee ottaa huomioon jo hitsattavien titaanirakenteiden suunnittelussa.
Pieniä titaanikappaleita hitsataan usein kammiossa tai kaasuteltassa, jonne suojakaasu johdetaan. Tällöin ei tarvita erillisiä kaasusuojaimia. Kammiossa olevia kappaleita ja hitsauspoltinta käsitellään kammion sisällä säilytettävien hansikkaiden avulla.
Suojakaasut Suojakaasut ovat inerttejä kaasuja: argonia tai heliumia, joista argon on yleisempi. Sen puhtauden on oltava vähintään 99,95 %. Argonin kastepisteen noustessa yli -40 C hitsin kovuus alkaa kasvaa. Sitkeys alkaa heiketä yli -20 C kastepisteen arvoilla. Hyvän tuloksen aikaan saamiseksi argonin kastepisteen tulisi olla alle -50 C.
Lisäainevalinta Kaupallisen puhtaiden titaaniseosten lisäaineeksi valitaan yhtä astetta perusainetta puhtaampaa laatua oleva titaani. Titaaniseoksia hitsattaessa lisäaineen koostumus on valittava siten, että -faasia stabiloivien seosaineiden kokonaismäärä hitsiaineessa tulee olemaan pienempi kuin perusaineessa. Tämä on otettava huomioon erityisesti monipalkohitsauksessa. Seuraavaksi olevassa taulukossa on esitetty AWSstandardin mukainen lisäaineluokittelu ja lisäaineiden nimelliskoostumukset sekä vastaavat perusaineet.
Kaasusaastumisen arviointi Visuaalinen tarkastus on titaanimateriaaleilla hyvin tärkeää, ei vain hitsin muodon arvioinnissa, vaan ensiarvoisena menetelmänä värihavaintojen tekemiseksi. Värihavainnot ovat yksinkertainen ja samalla lähes ainoa tapa arvioida kaasusaastumista, vaikkakin se on osin epätäydellinen ja harhaanjohtava tapa.
Värihavainnot Alla olevassa kuvassa on esitetty lämpötilan ja suojakaasun koostumuksen vaikutus titaanin pinnan värjäytymiseen. Tutkimuksen mukaan ilmassa lämpökäsiteltäessä värimuutokset tapahtuvat puhtaalla titaanipinnalla 400 C:ssa ja lievästi epäpuhtaissa suojakaasuissa värjäytyminen tapahtuu vasta n. 800 C:ssa.
Titaanin hitsauksen yhteydessä muodostuva pintakerros saa siis eri värisävyjä kerroksen paksuuden ja koostumuksen mukaan. Suojakaasuun lisätty happi saa aikaan siniset, harmaat ja valkoiset sävyt, kun taas typen lisääminen muuttaa titaanipinnan tummankeltaiseksi. Vety jättää pinnan värittömäksi korkeissa lämpötiloissa.
Hitsin laadun tarkkailu Värit Hopea hyvä suojaus kelpaava hitsi Oljenkeltainen tyydyttävä suojaus kelpaa tietyin edellytyksin, rst-teräsharjaus Vaaleankeltainen Tummankeltainen Vaaleansininen Tummansininen huono suojaus hiottava pois, korjattava Harmaa Valkoinen Kovuus Yli 30 HV:n kovuuden lisäys hitsissä vs. perusaine haurastunut hitsi Taivutuskoe Usein on-off -tilanne
Muiden ei-rautametallien (sinkki ja nikkeli) hitsaus
Sinkki Hilarakenne tph Sulamislämpötila 419 C Höyrystymislämpötila 907 C Tiheys 7.14 g/cm3 Kimmokerroin 90-100 GPa Vetomurtolujuus 90-200 MPa Sähkönjohtavuus noin 30 % IACS Ominaisvastus 5.75 x 10-8 m
Yleistä Sinkkiä löytyy kaikkialta: kivistä, maaperästä, luonnonvesistä, Kierrätettävää, noin 80 % päätyy kierrätykseen Fysikaalisia ominaisuuksia tiheys lähes teräksen luokkaa matala sulamispiste Sinertävän vaalea metalli, matta pinta Puhtaana sinkki on pehmeää
Käyttökohteet Pinnoitteena raudan ja teräksen sinkitys Seosaineena: kuparivaltaiset kupari-sinkki-seokset (messingit) ja alumiinit (7000) Painevaluissa, Zn-valut Käytetään myös konstruktiomateriaalina sellaisenaan lääkkeissä, kosmetiikassa ravinteina, lannoitteina paristoissa katodinen suojaus (laivan rungot, öljynporauslautat)
Valuseokset Alieutektiset ZAMAK 2 Zn-4 Al-2.5Cu-0.04 Mg Al 3.5-4.3 % ja Cu 2.5-3.0 % Suuri murtolujuus Virumisen kesto sekä kovuus kuparipitoisuudesta Huonompi iskusitkeys ja murtovenymä ZAMAK 3 Zn-4Al-0.04Mg Al 3.5-4.3 % ja Cu 0.25 % max ZAMAK 5 Zn-4Al-1Cu-0.05Mg Al 3.5-4.3 % ja Cu 0.75-1.25 % Kovempi ja lujempi kuin ZAMAK 3 Heikompi murtovenymä Ylieutektiset ZA-8 Zn-8Al-1Cu-0.02Mg Hyvä työstettävyys Kipinöimätön Viimeistelyyn sopiva pinta ZA-12 Zn-11Al-1Cu-0.025Mg Jokapaikan seos ZA-27 Zn-27Al-2Cu-0.015mg Korkea lujuus ZAMAK 7 Zn-4 Al-0.015 Mg Al 3.5-4.3 % ja Cu 0.25 % max Sitkeä Puhtaampi versio ZAMAK 3:sta
Nikkeli Hilarakenne pkk Sulamispiste 1455 C Murtolujuus n. 400 N/mm 2 Kimmomoduli 203 kn/mm 2 Tiheys 8,9 g/cm 3
Mekaanisia ominaisuuksia Helposti muovattavissa niin kylmänä kuin kuumana Ei alttiutta lohkomurtumalle matalissa lämpötiloissa Muokkauslujittuminen voimakasta ja korkeaa sulamislämpötilaa vastaa korkea rekristallisaatiolämpötila (650-760 C)
Nikkeli teräksessä Seostuksella pyritään lisäämään joko lujuutta ja sitkeyttä tai parantamaan korroosionkestävyyttä rakenneteräkset erikoislujat teräkset kylmänsitkeät teräkset (LPG- ja LNG teräkset) valuraudat valuteräkset ruostumattomat austeniittiset teräkset kuumalujat teräkset
Invar ja Elinvar Tietyllä rauta-nikkeliseossuhteella päästään siihen, että pituus tai kimmomoduuli eivät muutu lämpötilan muuttuessa Seostuksella 36 % nikkeliä pituuden arvo ei ole riippuvainen lämpötilasta Tällaisia seoksia kutsutaan Invar-metalleiksi Nikkelillä Curie-piste on lämpötilassa 260 C Nikkelipitoisuutta säätämällä pystytään vaikuttamaan lämpölaajenemiseen Elinvar-metallissa on 34-37 % Ni, 15 % Cr ja loppuosa rautaa Kimmomoduuli lämpötilasta riippumaton Sopii erinomaisesti esimerkiksi jousiin, joissa jäykkyysominaisuudet eivät saa muuttua lämpötilan mukana
Nikkelin hitsaus Kaikkien nikkeliseosten hitsaus tavallisin hitsausmenetelmin on aivan mahdollista. Erilaisia nikkeliseoksia voidaan hitsata toisiinsa ja ruostumattomiin teräksiin
Superseosten hitsaus
Superseokset Lähtökohtana yleisesti hyvät lujuusominaisuudet Erinomaiset hapettumis- ja (kuuma)korroosionkestävyydet korkeissakin lämpötiloissa Korkean lämpötilan olosuhteet, virumiskestävyys, hapettumiskestävyys, lämpöiskunkestävyys, iskusitkeys ja kulumiskestävyys Seosaineina korkeissa lämpötiloissa sulavia alkuaineita Muistuttavat hitsattavuudeltaan austeniittisia ruostumattomia/haponkestäviä teräksiä: rajoitettu lämmöntuonti, lievästi yliseostetut lisäaineet ja korkealle tasolle viety puhtaus kaikessa tekemisessä takaavat korkealaatuisen lopputuloksen
Rautavaltaiset Muunnelmia austeniittisista ruostumattomista teräksistä Lisätty erkautuslujittavia seosaineita: Mo, W, Ti, Nb Lujuuden nostaminen erkaumien avulla Käyttökohteita esim. kaasuturbiinit, turboahtimien roottorit, suihkumoottorit, terät, lämmönvaihtimet ja uunit Esim. Timken-seos Rautaa 16 % Cr 25 % Ni 6 % Mo 0.1 % C 0.1 0.15 % N Muita seoksia, esim. 19-9DL ja 19-9W-Mo
Nikkelivaltaiset Hyvät lujuusominaisuudet Erinomainen virumis- ja korroosionkestävyys korkeissakin lämpötiloissa, 750-950 C (jopa 1100-1200 C) saakka Pääasialliset seosaineet Mo (Hastelloy) -> erinomainen korroosionkestävyys Cr (Inconel, Incoloy, Nimonic) -> erinomainen tulenkestävyys Esimerkiksi Hastelloy B (65 % Ni, 30 % Mo, 5 % Fe) kestää suolahappoa ja rikkihappoa Erkautuskarkaisu liuotushehkutus 1165 C stabilointihehkutus 950 C 72 h ja 1070 C 24 h vanhennus 650 1090 C Stabilointihehkutuksen tarkoitus osittainen erkautuminen muutoin rakenteesta tulee hauras Turbiininsiivet, suihkumoottorien osat, tuhkan käsittelylaitteet, höyrykattiloiden vaippojen pultit, uunien osat, kuumatakotyökalut, pakoventtiilit, yms.
Kobolttivaltaiset Erinomainen kuumakorroosionkestävyys rikkiä sisältävässä, hapettavassa ympäristössä, hyvä hiontakulumiskestävyys korkeissa lämpötiloissa ja lämpöiskujen kestävyys. Pääsääntöisesti matalammat käyttölämpötilat kuin nikkelivaltaisilla superseoksilla. Esim. S816: 42 % Co, 20 % Cr, 20 % Ni, 4 % Fe, 4 % Mo, 4 % W, 4 % Nb ja 0.4 % C Kuumennusputket, höyrykattilan kannattimet, turbiininsiivet ja lämmönvaihtimet ovat tyypillisiä sovelluskohteita
Muita superseoksia Paljon erilaisia koostumusvaihtoehtoja eri ominaisuuksille, mm. Refractalloy (Ni, Co, Cr, Fe) Udimet (Co) Waspalloy (Ni) Tantaaliseokset (kemianteollisuus) Zirkoniumseokset (ydinvoimalaitokset)
Kertauskysymyksiä Mikä on hiiliekvivalentti ja Schaefflerin diagrammi? Mitä tarkoittavat hitsausenergia ja lämmöntuonti? kj/mm? Mihin ja miten liian pieni tai suuri lämmöntuonti vaikuttavat mustilla ja kirkkailla teräksillä? Entä alumiineilla? Mikä on hitsausohje WPS? Mikä se on ja miksi sitä on noudatettava? Miksi ainestodistukset ovat tärkeitä? Mitkä ovat yleisimmät hitsausvirheet? Mitä halkeamatyyppejä esiintyy hitsausliitoksissa? Miksi ja milloin niitä esiintyy? Miksi hitsattavien perusaineiden ja lisäaineiden on oltava kuivia? Millainen on S235- ja S355-terästen hitsattavuus? Milloin ja miksi tarvitaan esikuumennusta? Miten se määräytyy? Miksi kirkkaita teräksiä pitää peitata? Miksi kulutuslevyyn tulee nopeasti kuluva pehmeä vyöhyke?
Miksi lopetuskohtaan tulee helposti halkeama? Miksi luja teräs halkeaa helpommin kuin perinteinen kolmeseiska? Ovatko halkeamat ennakoitavissa? Miksi jauhekaarihitsin iskusitkeys on varmistettava? Miksi laser- tai plasmahitsin keskelle tulee juova? Miten pulssitus vaikuttaa hitsin jähmettymiseen? Mihin viimeinen palko on hitsattava monipalkohitsauksessa? Milloin alilujan lisäaineen käytölle on perusteita? Miksi tarvitaan yliseostettuja lisäaineita? Miksi perusaineen tilan tunteminen on tärkeää? Miksi hitsaus lisää korroosiovaaraa? Metallurginen laatu? Mitä se tarkoittaa? Puskurointihitsaus? Miksi oksidikalvosta on haittaa alumiinin hitsauksessa? Miksi kuumilla oikaisun ehdoton yläraja on 700 C?
Miksi nikkelivaltainen lisäaine soveltuu kaikkien valurautojen hitsaukseen? Mitä tarkoittaa, jos titaanin pinta hitsauksen jälkeen on harmaa? Miksi austeniittisen teräksen hitsiaineeseen pyritään saamaan 4-8% ferriittiä? Mitä tarkoittaa sekoittumisaste? Milloin lamellirepeilyvaara on olemassa? Mikä on HAZ? Merialumiini? Mikä/mitä se on? Mitkä ovat hitsausmetallurgiset perusperiaatteet ja erot samaan lujuuteen valmistetun ferriittis-perliittisen kuumavalssatun rakenneteräksen ja ferriittis-perliittisen termomekaanisesti valssatun rakenneteräksen hitsauksessa? jne jne
3.1 -todistus ilmoittaa teräksen koostumukseksi 0.16% C, 0.44% Si, 1.20% Mn, 0.28% Cr, 0,08% Mo, 0.1% V, 0.25% Ni ja 0.05% Cu. Toimitustilavaihtoehtoja ovat ferriittisperliittiset kuumavalssattu tai termomekaanisesti valssattu tila. Jälkimmäinen on noin 20 % lujempaa ja kovempaa. Millainen ko. teräs on hitsattavuudeltaan ja mikä on toimitustilan vaikutus metallurgiselta kannalta hitsaukseen tässä tapauksessa? Avuksi: Cekv = C + Mn/6 + (Cr + Mo + V)/5 + (Ni + Cu)/15 Pcm = C + Si/30 + Mn/20 + Cu/20 + Ni/60 + Cr/20 + Mo/15 + V/10 + 5B Crekv = Cr + Mo + 1.5 x Si + 0.5 x Nb Niekv = Ni + 30 x C + 0.5 x Mn
Kolme eri tyyppistä lujaa rakenneterästä on kukin valmistettu omalla tavallaan myötölujuusluokkaan noin 500 N/mm². Selvitä näiden terästen, normalisoidun teräksen nuorrutetun teräksen termomekaanisesti valssatun teräksen, erot hitsattavuusominaisuuksissa. Aloita tarkastelu miettimällä, miten mainitut teräkset on valmistettu ja millainen kemiallinen koostumus ja mikrorakenne niissä on. Sen jälkeen pohdit, mitä kullekin teräkselle tapahtuu hitsauksessa. Mikä näistä teräksistä on hitsattavuudeltaan paras yleisesti ottaen?
Nuorrutusterästyyppistä valuterästä GS-20MnCrMo5 käytetään vaativissa koneenosissa. Esimerkkinä on mm. metsätyökoneen nosturin kääntöpylväs. Sen murtolujuus on 700 MPa, 0.2-raja 450 MPa ja kovuus noin 280 HB. Kääntöpylväitä vaurioituu (katkeaa, säröilee, väsyy jne.) aika-ajoin käytön aikana kriittisestä kohdasta, pylvään juuresta. Korjaushitsaukseen pylvään kriittisellä kohdalla on kaiken kaikkiaan syytä suhtautua varauksellisesti, mutta joissakin tapauksissa se on pakko tehdä tai ainakin se on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Millaiset ohjeet annat korjaushitsaukselle?
Paineastian päätyaihiot on hitsattu jauhekaarella (BW, bs, PA). Perusaineena on 4.5 % Mo sisältävä austeniittinen erikoishaponkestävä teräs (AISI 904) ja lisäaineena on käytetty lankaa, jonka koostumus on 0.03 %C, 22 %Cr, 9 %Mo, 3.5 %Nb ja min 60 %Ni. Levynpaksuus on 16 mm ja hitsaus suoritettiin X-railoon symmetrisesti kahdelta puolelta, yhteensä 4 palkoa. Hitsauksen jälkeen hitseissä ei ollut havaittavia virheitä, mutta päätyjä muovattaessa lähes kaikki hitsit halkesivat keskeltä hitsin pituussuuntaisesti. Miten lähdet selvittämään halkeilun syitä ja mihin lopputulokseen päädyt olemassa olevan tiedon perusteella?
Muokattavat alumiinit ryhmitellään kahteen pääryhmään: karkenevat eli lämpökäsiteltävät ja karkenemattomat eli eilämpökäsiteltävät alumiiniseokset. Alumiinien 7000-sarja kuuluu ensimmäiseen ja 5000-sarja jälkimmäiseen ryhmään. Yritykselle on tarjottu hitsattavaksi mainittujen alumiiniseosten sekaliitoksia. Tarkastele hitsausta metallurgiselta kannalta. Mitä liitoksessa tapahtuu ja miten hitsaus on suoritettava, jotta liitoksesta saadaan mahdollisimman hyvä? Lisäainevalinta?