yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta tuntomatoin Juakko Rugojev 4 Elyä, eikä tottuo 4 Kohtalon iskut vain teräššettih luonnehta 5 Vuuvven kaunehin juhla on kynnykšellä 7 Kiärmis tuou viisahutta Hyvät lukijat! Vuuvven lopušša on tapana kaččuo ta arvioija šuoritettuo työtä, luatie yhtehvetoja. Vuosi 2012 oli pohatta tapahtumista. Lehen toimittajat äijän ajeltih, ošallissuttih eri pitoloih ta projektiloih kuin Karjalašša, šamoin ni šen ulkopuolella. Heinäkuušta alkuan meijän lehti rupesi ilmeštymäh uušimuotosena, kakši kertua kuukauvešša kahekšalla šivulla. Piiterissä oli luajittu uuši taitto-pohja ta lehti kokonah muuttu ulkonävöltäh. Tietokonehta käyttäjät ihmiset on šuatu mahollisuuvven tilata lehen šähkösen versijon. Enši vuuvven alušta otamma käyttöh uuvvet internet-kotišivut. Paraštaikua toimittajat valmissetah ta kiännetäh ainehistuo kotišivujen täyttämistä varoin. Tämän vuuvven aikana on ollun äijän tapuamisie ta keškušteluja tašavallan valtijon tašolla, missä käsiteltih Periodika-kuštantamon tulevaisuutta. Tilanneh on toistasekši epäšelvä ta asien käsittely vielä jatkuu. Myö kuitenki toivomma, jotta kanšalliskielisie lehtie yhistäjä kuštantamo šäilyttäy iččenäisyyteh ta omaperäisyyteh. Toimituškunta kiittäy kaikkie lehen lukijie, tiluajie šekä avuštajie. Aina on mukava mieleštä, konša lukijat käyväh meijän toimitukšešša tahi kirjutetah meilä kirjasie, tiijuššetah, kyšelläh, kiitetäh tahi huomautetah, još on šattun virheitä. Tämä kaikki ošoittauki, jotta emmä tyhjäh työtä rua, jotta rahvaš tarvitah lehtie. Himottais šanuo šuuret passipot kaikilla, ken meilä kirjuttau. Teijän anšijošta lehti tulou mukavammakši ta monipuolisemmakši. Toivoisin, jotta tulevaisuuvvešša lehen kirjuttajakunta yhä kašvais. Erikoiset kiitokšet lehen rajantakasilla yštävillä ta partn oriloilla hyväštä yhteistyöštä ta kannatukšešta. Tulova vuosi on ilmotettu Karjalan kielen ta kulttuurin vuuvvekši. Toivomma, jotta še antau meilä ušiempie mahollisuukšie kielen šäilyttämiseh ta kehittämiseh. Himottais, jotta karjalan kieltä käytettäis ei yksistäh juhlapakinoissa pruasniekkojen ta virallisien pitojen aikana, ka jotta še enemmän kuuluis arkielämäššä. Vet kieli tovemmaštah šäilyy ta kehittyy šini, kuni šillä paissah. Toivotamma uutena vuotena kaikilla hyvyä ošua, lujua tervehyttä, šopuo ta elämäniluo! Olga Melentjeva»»Huomijo! Hyvät Vienan Karjala -lehen tiluajat! Uuvvenvuuvven pruasniekkojen yhteyveššä lehen painamispäivät pakkaiskuušša on šiirretty. Vienan Karjalan vuuvven 2013 enšimmäini numero ilmeštyy 16. pakkaiskuuta ta šitä šeuruava 30. pakkaiskuuta. Tuiskukuušta ielläh päin lehti rupieu ilmeštymäh entiselläh joka toini ta nelläš serota. Iivanan päivä Jyškyjärveššä. Kuvašša karjalan kielen opaštaja Raisa Ribakova (vaš.) ta Lidija Ametova Lidija-punukkah kera. Kuva: Lidija Tarasova. Kieli etulinjalla Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši Marija Kirillova Kanšalaisjärještöjen aloteh oli kuultu Karjalan korkiella tašolla, tulija vuosi on ilmotettu Karjalan kielen ta kulttuurin vuuvvekši. Piätökšeštä ilmotti KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvoštošša 21. talvikuuta. Karjalan kantakanšojen aktivistien kehotukšešta on allakirjutettu miäräyš Karjalan kielen vuuvven ilmottamisešta. Šamoin on vielä kehotukšie Karjalan šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurien ta kielien šäilyttämiseštä ta kehittämiseštä, kumpasie voipi toteuttua tašavallašša, šano KT:n piämieš. Yksi neuvošton issunnon piäkyšymykšistä koški valmistumista VII karjalaisien kerähmöh, kumpani on šuunniteltu pityä 7. kešäkuuta 2013 Priäšäššä. Tulevan kerähmön statussi on korkiempi aikasempah piettyjä: še tulou Yleiskarjalaisekši. Kokoukšen delegaattien joukkoh kučutah ei yksistäh Karjalan tašavallan etuštajie, ka šamoin Venäjän muissa regioniloissa šekä ulkomailla eläjie karjalaisie. Kokoukšen delegaatit käsitelläh yhteistyön perspektiivijä, šekä pienilukusien kantakanšojen šäilyttämista kehittämiskyšymykšie.
2 vienan karjala Palkinto velvottau ruatamah hyvin Tunnuššuš. Vuuvven 2012 palkinnonšuajien juhlintatilaisuuš piettih Karjalan taitehmusejošša 24. talvikuuta. Tämä perinneh, joka vuuvven lopušša merkitä ihmisie erikoisešta panokšešta tašavallan kehittämiseh, ottau alun vuuvvešta 1998. Palkinnonšuajien luvettelošša on tašavallan laitokšien tavallisie ruatajie ta johtajie opaštajie, liäkärijä, šohverija, urheilijie, tutkijie, muatalouven ta meččäalan ruatajie. Yhteheš 38 henkie. Palkinnonšuajien joukošša on šemmosie, kumpaset hyvällä tunnollisella työllä on anšaitu tunnuššukšen kotišeuvuillah ta šamoin šemmosie, kumpasie tunnetah ei yksistäh Karjalašša ka koko muajilmaššaki. Vuuvven 2012 ihmisekši oli valittu tunnettu karjalaini voimistelija, Venäjän anšijoitunut urheilumeštari Aleksandr Balandin. Vuuvven 2012 palkinnonšuajien joukošša on hyvin tunnettuja ihmisie, kuin Vepšäläisen kuoron ohjuaja L udmila Melentjeva, karjalan kielen opaštaja Olga Stanislavova Vieljärveštä, Haikol an elävyttäjät Mihail ta Olga Stepanovit, musiikintutkija Irina Semakova. Kielikurššit SegeŽašša Opaššuš. 12. talvikuuta Segežašša keräyvyttih kurššilaiset, kumpaset tahotah opaštuo karjalan kieltä. Heitä on läheš 20 ta šuuremmalla ošalla heistä on šuvušša karjalaisie. Monet heistä on kuultu karjalaista pakinua eri murtehilla koissah, on ni šemmosie, ken on iče pienenä šuattan paissa, vain jo pahoin muissetah kieltä nyt. Kaikilla heilä himottais opaštuo pakajamah ta ymmärtämäh ta monilla on meininki šiitä opaštua omie lapšiehki. On ryhmäššä šemmosie opaštujie, kellä ei ole karjalaisie juurie, eikä hyö ole šynnytty Karjalašša, vain hyöki tahottais tuttavuštuo tämän uuvven elinpaikan kieleh ta kulttuurih. Opaštamah vienan karjalan murrehta heilä rupieu Petroskoin yliopiston Šuomen kielen ta kirjallisuuvven laitokšen piäštökäš Inna Nippolainen. Enšimmäistä luventuo pitämäh ta avuamah tätä kurššie kävi Petroskoin yliopiston Karjalan ta vepšän kielen laitokšen karjalan kielen opaštaja Jevgeni Karakin. Uhtua.info nyt vienakši Šuomen enšimmäini vienankielini internet-šivušto avautuu ošoittehešša www.uhtua.info Šivušto jo on nyt koekäytöššä. Nettišivušton men upainikerivin oikielta puolelta löytyy >vienaksi-kohta. Šiih painamalla tullah näkyvih šeuran vienankieliset šivut. Šivujen kiännöštyö jatkuu ta niitä päivitetäh jatkuvašti, erityisešti >Ajankohtaista-ošua kannattau šeurata šiännöllisešti. Vienankieliset šivut on tarkotettu kaikilla vienua ošuajilla, opaštujilla šekä Vienan Karjalan aseista kiinnoštunehilla, niin Karjalašša kuin Šuomeššaki eläjillä. Karjalankieliset Šuomešša: Vienalaini Kaj Paajaste (vašemmalta lukien), radio- ta tv-toimittaja Anneli Lujanen, šuvikarjalaini Juha Kuikka, Karjalan Heimo -lehen piätoimittaja Aila-Liisa Laurila ta Karjalan Kielen Seuran hallitukšen piämieš Arkkipiispa Leo. Kuvat: Kristiina Praakli Kielen kehityššuuntua ennuštaen Seminaari: ELDIA-projektin ( Eurooppalaista kielidiversiteettie kaikilla ) loppuseminaari piettih 30. pimiekuuta Helsinkissä. Seminaarih kučuttih projektin ošallistujie ta kaikkie, ket on kiinnoššuttu karjalan ta viron kielistä.yhteheš yli 70 henkie tuli paikalla, enimmät niistä oltih karjalaiset. Alušta tutkijat esitettih kyšelyjen tulokšie. Hyö työnnettih tuhat kyšelylistua šuomen kielellä ta karjalan kolmella murtehella: livviksi, šuvi-karjalakši ta vienakši. Kirjutan niin, šentäh kun Šuomeššahan varšinaiskarjalaini tarkottau šuvivaršinkarjalaista, pohjois-varšinkarjalaisie šanotah vienalaisiksi. Enimmät vaššattih kyšymykših šuomekši, viijenneš oša karjalakši, näistä enimmät šuvikarjalakši tai livviksi, harvemmat vienakši. Vaštuajien joukošša šuurin oša oli vanhemman polven etuštajie ta keški-ikäsie, ka oli eryähie nuorissaki ikäluokissa. Tutkimuštulokšie šuau myöhemmällä vaihiella lukie enklanninkieliseššä esitelmäššä, šen lisäkši on meininki julkaissa lyhyt karjalankieliniki esitelmä. Šuurta sensatijota tulokšista en löyvä. Iänettäolomisen vuosikymmenien jälkeh karjalan kielen šäilyttämisalalla on optimismišyitä, ka še tietyšti riippuu šiitä, kuin rahvaš ryhytäh elävytyštyöh. Tutkijien tutkimuštulokšet näytetäh, jotta karjala on Šuomešša kotiperäni kieli, vaikka jälkivuosina valtijo ei tunnuštan karjalan kielen olomaššaoluo. Šamoin oli koroššettu Euroopan Neuvošton vähemmistö- ta alovehellisien kielien peruškirjan merkityš šehän käšköy Šuomen valtijuo ilmottamah, mitä on ruattu vähemmistökielien, ta nimenomah karjalanki, šäilyttämisen hyväkši. Tutkijien esitykšien jälkeh oli keškuštelu, kumpasešša kučutut karjalaiset kerrottih omie kokemukšie ta näkömykšie tulevašta ajašta. Heijänki mieleštä nyt on tullun hyvä aika tehä työtä ennein kaikkie kašvatušalalla, šekä medijašša ta muuvvalla. Šamašša seminaarissa kačottih virolaisien vähemmistön tilua Šuomešša. Šuomešša eläy yli kolmekymmentä tuhatta vironkielista. Seminaarin ošallistujat ihmeteltih kuin näkömättömät ta kuulumattomat ne ollah, ne vain ruatah. Helsinkin yliopiston tutkija Reetta Toivanen. Ero on šuuri verraten venäjänkielisih, kumpasien oikeukšista on ollun äijä hälyö. Venäjänkielisie on enemmän, noin viisikymmentä tuhatta, a heijän oikeukšista äijyä enemmän kirjutellah ta kyšelläh valtijon tašollaki. Tutkijilla on vielä äijän työtä ELDIA-projektissa. Pitäy tulkita kyšelyn tulokšie. Šen lisäkši hyö meinatah luatie barometri, kumpasella šais ennuštua vähemmistökielen kehitykšen šuuntua, ka še ei ole helppo asie. Martti Penttonen
vienan karjala 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä Tutkimuškanta: Karjalaini naini šuatto puolistua oikeukšieh hätätilantehissa. Kielen, istorijan ta kirjallisuuven instituutin tutkijat šuatih rahotušta Venäjän gumanitariselta tietofondilta uuteh kolmevuotiseh projektih, šen nimi on Istorijallis-etnografisien tietojen potentiali tutkimukšissa karjalaisen perehen arkielämäštä XIX vuosišuan lopušta 1930- vuosih šuaten (grantti 12-31-01028). Projektin idejana on löytyä, luokitella, arvoštua ta esittyä tietomuajilmalla vähäntunnettuja ta vähänkäytettyjä istorijallis-etnografisie lähteitä karjalaisešta pereheštä, šen arkielämän muuttumisešta XX alkupuolella. Nykyjäh on vaikie tietollisešti šuorittua kyšymykšen käsittämistä, šentäh kuin karjalaisen perehen sisäistä elämyä esittäjie lähteitä on tovella vähän. Muanviljelijät iänettömänä enimmistönä ei dokumentoitu omua elämyä eikä jätetty niin huomattavua jälkie istorijašša, kuin šivistynehet ihmiset. Kielen, istorijan ta kirjallisuuven instituutin fonogramma- ta tietoarhiivoissa on šäilöššä mielenkiintosie ainehistoja: karjalaisien muanviljelijen elämäkertoja ta karjalan kielen näytteitä. Ne ollah memuarintapaset tekstit, kumpasie kerättih Venäjän ta Šuomen tutkijat, jotta šäilyttyä informanttien luonnollista pakinua. Informanttiloina ollah piäasiešša vuosina 1870-1900 šyntynehet ihmiset. Karjalaisen perehen sisäelämä (šen konfliktini puoli enši vuorošša) on heijaštun virallisissa paperiloissaki, esim. istorikot harvoin otetah huomijoh volostisuutuja ta armeijašša palvelomista koškovua ainehistuo. Projektin ošallistujina ollah etnologijan sektorin nuoret Julija Litvin ta Marija Kryšen, lingvisti Natalie Pellinen šekä tutkimukšen johtaja istorikko, tietojen tohtori Ol ga Pavlovna Iljuha. Toivottavašti projektin tulokšet tullah hyövykši spesialistoilla, kumpaset tutkitah perehen arkielämän kyšymykšie šekä Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen istorijua ta itämerenšuomelaisien rahvahien kulttuurie. Pitäy šanuo, jotta uušien tietošuuntien kehittämini Käsiaštiella. Viena (mah. Vuokkiniemi, Venehjärvi). Kuva: I.K. Inha, 1894 vuosi. on instituutin nuorilla mieltä myöten. Niin Julija Litvin väitöškirjaššah kaččelou karjalaisen naisen jokapäiväistä elämyä XIX vuosišuan loppupuolelta XX vuosišuan alkuh. Tutkimukšen piätarkotukšena on šelvittyä karjalaisen naisen tila pereheššäh ta šen ulkopuolellaki. Julijan rua von piätökšet pohjauvutah kuin Venäjän Imperijan lakiaktiloih, arhiivatietoloih (piäasiešša virallisih dokumenttiloih), šamoin ni matkuštajien ta tutkijien etnografiseh ainehistoh šekä vanha-aikasien julkaisujen kirjutukših. Nuori tutkija kertou, jotta karjalaisen naisen ašema oli iččenäisempi, kuin venäläisen. Karjalaisen perehen vanhin otti huomijoh naisen šanan, kaikista hommista piätettih yheššä. Še tapa johtu karjalaisien elinkeinoloista ta šiitä, jotta miehet ušeičči oltih poissa esim. laukunkannon yhteyveššä. XIX lopušša monet naisetki käytih anšijotöissä Petroskoissa, Piiterissä šekä Šuomen linnoissa. Kašvaja naisien iččenäisyyš mainittuna aikana näkyy paššinšuantie hoitajien miäräštä. Venäjän Imperijan lakien mukah naini šai poistuo volostin ulkopuolella vain miehen tahi perehen vanhimman luvašta (mieš voi olla lupua antamattakana ilmain mitänä šelitykšie). Karjalaisnaiset tahottih šuaha paššin tavallisešti miehen ainehellisen kelvottomuuvven, juopottelun tahi väkivallan vuokši. Niin Pyhäjärven Jekaterina Košina kiänty semstvon piällikön puoleh oleškelukirjua kyšymäššä. Naini šelitti, jotta hänen mieš Nikolai Košin aina rumašti käyttäytyy naiseh ta lapšieh kera. Mieš kieltäyty muatalouvešta ta anto viinaveloista heposen, lehmän šekä kaiken, mitä tarvitah kotihommissa. Talouven tuhon jälkeh Nikolai Košin rupesi vuatimah akaltah rahua, još naini ei antan, mieš löi häntä. Šuoštuon miehen velvollisuukšien hoitamiseh Jekaterina ano paššie lapšien elättämisekši. Semstvon piällikön käškyštä Jekaterina šai vuotisen paššin. Šemmosien dokumenttien käsittely juohattau, jotta karjalaini naini šuatto puolistua omie ta lapšieh oikeukšie hätätilantehissa työntäen valituškirjasieh virkamiehillä, äšen čuarillaki. Natalie Pellinen Hallitušstipenti nerokkahilla nuorilla Palkinto. Nerokkahie nuorie palkittih 13. talvikuuta Karjalan Kanšallisešša musejošša. Tänä vuotena hallitušstipentin šuatih 14 nuorta luovua ihmistä. Niijen joukošša on kirjailijie, lehtimiehie, taiteilijie, disainerija, muusikoita ta Karjalan kulttuurialan ruatajie. Muijen stipentien rinnalla hallituš myöntäy kakši kirjallisuušpalkuntuo: Juakko Rugojevin ta Robert Roždestvenskin palkinnot. Nämä palkinnot oli hyväkšytty vuotena 1996. Roždestvenskin palkinto myönnetäh opaštujilla, kumpaset kirjutetah venäjän kielellä. Juakko Rugojevin stipentin tarkotuš on kannuštua niitä, ket kirjutetah karjalan, šuomen tahi vepšän kielellä. Tänä vuotena Juakko Rugojevin palkinnon šai Kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutin jatko-opaštuja Marija Kundoz orova. Roždestvenskin palkinto myönnettih Petroskoin valtijon yliopiston Liäketietehellisen tietokunnan opaštujalla Jegor Sergejevilla. Tuttu ta tuntomatoin Juakko Rugojev Olga Melentjeva Kirjauutukšie. Uuši kirja avuau vähätuttuja šivuja karjalaisen kirjailijan elämäštä. Karjalan kanšan kirjailija Juakko Rugojev -kirjan on kirjuttan Kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutin asientuntija, filologisien tietojen tohtori Juri D užev. Vaštapainettu kirja on toini D uževin kirjuttama tietehellini tutkimuš Karjalan kirjailijilla omissetušša šarjašša. Enšimmäini, Ort t o Stepanovilla omissettu kirja oli julkaistu vuotena 2010. Juri D užev tutuštu Juakko Rugojevin kera Karjalan kirjailijaliitošša vuotena 1955, konša Rugojevin nimi oli jo hyvin tuttu Karjalašša: Mie šilloin en voinun kuvitellakana, jotta monien vuosikymmenien piäštä kirjutan kirjan täštä kirjailijašta. Tämän ihmisen erikoisominaisuutena oli šuuri kiinnoššuš kaikista elämän puolista. Juakko Rugojevista on kirjutettu äijän. Uuši kirja šuurešti eruou aikasempah painetušta ainehistošta. Še avuau lukijilla tuntomattomie šivuja karjalaisen kirjailijan elämäštä, lapšuuvvešta alkuan viimesih päivih šuate. Kirjailija Rugojev esittäytyy lukijalla lujaluontosena ihmisenä, kumpasella on omie heikkoja puolija. Kirjašša on tuotu esih kappalehie Rugojevin päiväkirjoista šekä henkilökohtasista kirjasista. D uževin mieleštä juuri tämmöni kirjallisuuš, kumpani antau täyvellisen kuvan ihmisen elämäštä, kiinnoštau nykyajan lukijua. Kirjan valmistamistyöt alettih vuotena 2008. Juri D užev tutki valtavan miärän Kanšallisešša arhiivašša šäilöššä olijua ainehistuo. Juakko Rugojevin poika Reino šuurešti autto kirjan valmistamistyöššä, hiän anto ainutluatusie ainehistoja kirjailijan henkilökohtasista arhiivoista. Mitä enemmän tutkin ainehistuo, šitä enemmän tunšin, jotta olen Rugojevin ajatukšien ta tuntehien täyttämä. Toičči tuntu, jotta Juakko ihan läheltä šeuruau miun työtä ta myö yheššä hänen kera luvemma šiitä, mitä mie olen kirjuttan, kerto Juri D užev. Kirja on julkaistu Karjalan kulttuuriministerijön tuvella Severnoje sijanije -kuštantamošša. Juri D užev jatkau Karjalan kirjailijat -šarjua. Šeuruavakši hiän meinuau kirjuttua kirjan Antti Timosešta. Karjalan kanšan kirjailija Juakko Rugojev -kirjan presentatijo piettih talvikuun alušša Kanšallisešša kirjaštošša. Šamašša tilaisuuvvešša oli esitetty Juakko Rugojevilla omissetun tulovan filmin kappaleh. Filmi on valmisteluvaihiešša, šitä luatiu Nikolai Heikkinen. Filmi on šuunniteltu šuaha valmehekši kirjailijan 95-vuotispäiväkši, mi pietäh enši vuuvven 15. šulakuuta.
4 vienan karjala Elyä, eikä tottuo Vuosi 2000 jako L ubov Roličin elämän kahtie: EN NEIN ta JÄLEŠTI. Kaikki elämän ilot šiirryttih takatauštalla. Loittoset automatat, kävelyt mečäššä ta kalaštamini, romanttiset yöt ropivon luona kaikki jäi männeheh. Näin äkkie ta jyrkkäh muuttu 42- vuotisen naisen elämä, konša hänellä šattu ankara insultti. Pol ničašta myöštyön L ubov ei vuottan elämäštäh mitänä hyvyä. Katkonaini pakina, horjuva käyntitapa ta ruoškana rippuja käsi ei annettu mitänä optimismišyytä. Mie šilloin äijälti itin, muistelou nyt L ubov Rolič. Pihalla on oraškuu, paraš aika käyvä kalalla miehen kera, a mie issun nellän šeinän šiämeššä enkä voi mitänä luatie. Mieheni ihan enšimmäiseštä päiväštä otti kaikki kotihommat harteillah: hiän keitti, pesi vuatteita, šiivosi pirttie, pesi L ubov Rolič liikuntavaivasena ollešša ei ole mukautun elämän rajotukših. Kuva: Galina Luzganova ašteita L uba näki, jotta Viktorin šilmissä peittäyty tuška, vet mieš oikein tykkäsi kalaštua. Eikä naini iče ole tottun istuo kiät rississä. Eryähänä päivänä L ubov ajatteli: Kuin pitkäh miun mieš rupieu ašteita ta vuatteita pešömäh? Onko še hänen homma? Naini alko kuotella luatie kotihommie yhellä vašemmalla kiällä. Ajan mittah pakina pareni, käynti varmistu, ka käteh liikkumiskyky ei myöštyn. Niin 40-vuotisena L ubašta tuli invaliidi. Ka elyä oikein himotti Himotti tuaš piäššä meččäh, nähä pohjoisjärvien rajattomat vesipinnat, kerätä šientä ta marjua. Enšin Lubov yritti luatie mitänih, konša mieštä ei ollun koissa, jotta še ei näkis naisen kömpelöjä liikkehie. L ubov uuvveštah opaštu luatimah kaikkie töitä yhellä kiällä. Naisen käršivällisyyš, halu olla hyövyllisenä ta loppumatoin elämän rakkahuš autettih häntä. L ubov myöšty tavalliseh, još voipi niin šanuo, elämäh. Viktor jo aikoja on vapautettu naishommista. L uba iče pešöy ašteita ta vuatteita, šiivuou pirttie, toičči keittäyki. Šitä varoin kaašuhellan ieštä oli ašetettu šähköhella, jotta keittäjä pärjäis yhellä kiällä. L ubov äšen opaštu paikkuamah vuatteita ta šukkie. A kešällä ta šykyšyllä hiän käypi mieheh kera meččäh ta järvellä, niin kuin enneinki. Još tykkyät perehtä ta elämyä, niin kaikki onnistuu, kertou L ubov Rolič. Invaliiditovissuš kormanošša niise voipi aktiivisešti elyä ta ihailla elämän parahie hetkijä. Nämä šanat ei olla tyhjäh šanottu. Mie tiijän Roličin perehtä jo yli kymmenen vuotta ta aina ihmettelen tätä 55-vuotista naista, kumpani liikuntavaivasena ollešša ei ole mukautun elämän rajotukših, ka eläy täyttä elämyä. Galina Luzganova Kohtalon iskut vahvissettih luonnehta Elämäntiet: Jyškyjärveläisen Marija Sem onovan juuret ollah Kontokin kyläštä Marija Gavrilovna Sem onova on šyntyn vuotena 1926 Koštamukšen piirin Kontokki-kyläššä. Nykyjäh šen kylän paikalla šeisou kaunis Koštamuškaupunki. Hänen muamo oli Sergejevien šukuo Luvajärveštä, a tuatto on Kontokista šyntysin. Tuatto oli Petrovien šukuo. Marija šynty ta kašvo šuurešša karjalaisešša talošša. Hiän hyvin muistau, jotta šiinä oli aina ylen äijän rahvašta. Kontokin arkija ta pyhie Kylä šijoutu oikein kau nehešša paikašša järven rannalla. Marija muistelou, jotta kyläššä oli alkeiskoulu, kirikkö ta melliččä. Ukko rikeneh otti Marijan matkah kalalla ta melličällä. Perehellä oli oma muatila, kašvatettih šiivattua. Koissa paistih karjalan kielellä. Kontokin kyläpruasniekkana oli Il l anpäivä, 2. elokuuta. Ukon tuatto kävi laukunkantajana Šuomeh tavarua hakemah. Ennein vallankumoušta kakši Marijan tiätyä palveltih čuarin armeijašša, a Iivana-tiätä kävi tienestillä Muurmannin rautatiellä. Konša ruvettih peruštamah kolhoosija, kylän rahvaš mäntih šinne ruatamah. Muamo ruato lypšäjänä. Kyläneuvošton johtajana oli German L uutinen. Maša läksi kouluh, koulušša opaššettih šuomen kielellä. Marija Gavrilovna muistau, jotta koulušša oli opaštaja Konstantin Uljanov Jyškyjärveltä. Tyttö lopetti opaššukšen Vuokkiniemeššä. Oli kyläššä venäläisieki. Kontokki šijoutu rajan lähellä ta kyläššä oli rajavartijolaisien komendanttivirašto. Marija muistau, jotta heijän talošša majotettih upšeerija. Vuotena 1939 Kontokin eläjät šiirrettih Uhtuoh. Šotamatat Toisen kerran kontokkilaisien piti lähtie kotipaikoiltah Isänmuallisen šovan aikana. Rahvaš ylitettih pitän ta vaikien matan, ruavahat ta lapšet kulettih aštumalla enšin Koštamukšeh šuate, šiitä Jyškyjärven Lukkiniemeh. Mie kannoin čikkuo šylissä, šelän takuana oli kapšakki, veikko kuletti kiäštä ukkuo, kumpani oli puolišokie. Niin myö piäsimä Sosnovtsah, šieltä jo matkuštima vaunuissa Arhankelin alovehella, muistelou Marija. Šielä heijät miärättih elämäh Ustjanskin piirin Gladanovo-kyläh. Vuotena 1942 Marija jo oli uit Hyvyyš ta rakkahuš ihmisih ta lapših autto Marija Sem onovua keštyä kaikki vaikeuvet. totöissä, a vuotena 1943 hänet šiirrettih Arhankelih, missä hiän ruato Turgenevin šuarella kivihiiltä polttamašša. Työtä nuorešta šuahen Karjalan vapauttamisen jälkeh hyö heti lähettih kotih, onnakko piäštih vain Kemih šuate. Kemissä heijät miärättih töih. Hyö kuormitettih meččyä vaunuloih ta šiitä työnnettih niitä kiskoja myöte. Tämä jykie työ on jättän merkkih koko ijäkši, tytön yksi olkapiä laškeutu. Šovan jälkeh heijät työnnettih Kostroman alovehella käymäh karjua kolhoosie varoin. Marija muistau, kun hyö ajettih lehmie kotih päin. Matalla yksi lehmä kipeyty eikä jakšan kulkie. Karja jatko matkuah, ka Marija joutu jiämäh kipien lehmän kera kešellä šuurta peltuo, tyttö ei voinun jättyä šitä, kun ympäri kierti äijän hukkie. Šovan alušša tuatto otettih armeijah, hiän joutu vankiksi Šuomeh. Konša oli allakirjutettu šopimuš vankien vapauttamisešta, tuatto työnnettih enšin Gruusijah, a jälešti Karjalah. Marija tapasi tuaton ihan šattumalta. Muamo toimitti tytön Kemin pasarilla. Šielä hänen luokše tuli mieš ta rupesi kyšelömäh hänen pereheštä. Tyttö kerto kaiken. Puitto šie et tunne milma? kyšy mieš. Marija tarkkah kaččo miehen šilmih «Marija tarkkah kaččo miehen šilmih ta vašta šilloin tunši šiinä oman tuaton. Šota- ta vankivuuvvet oli jätetty miehen näköh oman šyvän jälen. ta vašta šilloin tunši šiinä oman tuaton. Šota- ta vankivuuvvet oli jätetty miehen näköh oman šyvän jälen. Tuatto šai luvan ta pereh muutti Kemistä Uhtuoh. Elämän viimesih päivih tuatto ruato kombinatilla. Šattu niin, jotta heijän pereh, niin kuin ni monet muutki šen ajan perehet, joutu moničči šiirtymäh paikalta toisella. Uhtuošta ajan piäštä hyö muutettih Vittovuaralla. Tiälä Marija tapasi tulijan miehen, Vasili Sem onovin, kumpani oli uittomiehenä. Šiitä nuoret ruattih Vuopalla, Jyrähmissä. Myöhemmin koko pos olkka šiirrettih Jyškyjärveh. Marijan Nadežda-tytär muistelou lapšuušaikoja. Šilloin hyö elettih vielä Jyrähmissä. Pieni Nad a-tyttö kipeyty ta hänet työnnettih Jyškyjärven bolniččah. Jyrähmistä Jyškyjärveh oli 18 kilometrie ta Marija joka pyhäpäivä kävi aštumalla tyttyöh kaččomah. Nyt Nadežda Vasiljevna ruatau kylän felššerina ta aina päivällä tai yöllä kiirehtäy läsijillä apuh. Pereh šuojana ta apuna Marija Gavrilovna on monen lapšen muamo. Hänellä on yhekšän lašta, kakšitoista punukkua ta nellä pravopunukkua. Kaikki lapšet šuatih koulutukšen, hyö, niin kuin muamoki, ollah oikein ahkerat ta hyväntahtoset. Kuuntelima Marija Gavrilovnan kertomukšie omašta elämäštäh ta ajattelima kuin äijän vaikeukšie šai kokie tämä pieni hoikkani naini. Kuitenki hyvyyš ta rakkahuš ihmisih ta lapših autto keštyä kaikki vaikeuvet. Viime vuotena Marija Sem onova juhli 85-vuotispäivyäh. Nykyjäh hiän eläy kylän šuarella Tat t anatyttäreh ta punukkojeh kera. Lujua tervehyttä šiula, Marija Gavrilovna! Varjelkah šilma Jumala kaikešta pahašta! Nina Nel ubova Helmi Koršunova
vienan karjala 5 Lapšet vuotetah Pakkaisukkuo, vuosi 1982. Kuva: Raisa Remšujeva. Vuuvven kaunehin pruasniekka Meilä Venyähellä on tapana järještyä pruasniekkaohjelmie koululoissa, päiväkotiloissa ta erilaisissa järještölöissä. Monet kučutah Pakkaisukkuo kotihih. Lapšet vuotetah tätä pruasniekkua ta Pakkaisukkuo. Miula tuli mukava, ainako Pakkaisukon roolissa on mieš, vain naini niise voit šuoriutuo partaukon pukuh? Kyšyin šiitä karjalaisilta naisilta. Jelena Migunova: Hoti olen naini, no oli šemmoni tapahtuma, jotta piti olla Pakkaisukkona. Kun miun lapši kävi kielipešäh, šielä juhlittih Uutta vuotta, no ei ollun niketä mužikkua Pakkaisukokši. Kašvattaja Mirja Hotejeva kyšy miulta, voinko mie olla Pakkaisukkona, kun mie maltan karjalan kieltä. Tietyšti mie hämmäššyin, kun konšana en ollun, enkä tietän, mitä Pakkaisukon pitäy ruatua. Mirja šano: Elä varaja, meijän metodistit annetah šiula kaikki šanat ta kerrotah, mitä pitäy ruatua. Miula annettin šanat ta puku: takki ta houšut. Pantih miun piällä parta, viikšet, kuatančat, kintahat. Annettih lahjašäkki. Konša pantih kaikki vuattiet, niin heti tuli kuuma. Juhlahan piettih pirtissä eikä pihalla. Šielä oli 20 aštetta lämmintä. Mie šiitä vielä vuotin oven takana, kuni lapšet kučutah Pakkaisukkuo. Hyö šielä telmittih, kisattih, laulettih. Utrenikan lopušša mie jo olin ihan markä. Hiki očašša, en nähnyn nimitä, kun vielä piti šilmälasit ottua pois. Jo lapšet kučutah: Pakkaisukko! Pakkaisukko! Tule! Šiitä mie tulin: rahvašta täyši šali, miun lapši niise šielä. Hiän milma ei tunten, kun mie olin toisissa vuatteissa ta vieläi kovalla iänellä pakasin, puitto mužikka olen. Mie kisain lapšien kera, juokšentelin kuušen ympäri. Šiitä miula annettin stuula, pikkaraini šemmoni, kun tavallisešti päiväkotiloissa ollah. Mie šillä stuulalla istuuvvuin, tuumaičin, jotta nyt onnakko en voi nouššaki. Lapšet vielä kerrottih miula runoja. A miun piti kuunnella heitä ta šanuo heilä lämpimie šanoja, ka mie ajattelin vain: konšapa loppuu še pruasniekka. Olin jo vaipun, olin hieštyn, a vielä šen jälkeh piti töih männä. Šiitä kaikki lapšet kerrottih runoja, annoin heilä lahjat. A miun poika šeisou ta miuh tarkkah kaččou. Višših tunti miut, ka ei ruohtin kyšyö: ken täššä on? Puitto kun muamon iäni on, ka ei ole muamoh näköni. A miun vielä piti hänen kera rinnakkah šeisuo ta vetyä piirileikkie kuušen ympäri. Hiän vetäy ta iče miuh kaččou: ken še on? A mie staraičin olla kaččomatta häneh, jotta hiän ei milma tunsis. Pruasniekka mäni Jumalan kera. Mie šanoin kaikilla: Hyväšti, lapšet! Hyö tietyšti kaikki oltih hyvällä mielellä, kun šuatih lahjoja. A šiitä jo myöhempi poika šano miula: Šiekö šielä olit? En. Še oli Pakkaisukko teilä. Ka puitto kun iäni šiun oli. Moušet šie olit? En, en! Nyt, konša kačomma valokuvie ta videofilmie, mit oli luajittu juhlašša, kuiteski poika epäilöy: mie šielä olin, vain ei. Mie tietyšti en šanon, anna tulou lapšella čuutuo ta kummua, jotta Pakkaisukko tulou joka Uuši vuosi lahjottamah lahjoja. Toivotan kaikilla lykkyö, perehonnie, tervehyttä. Paiska myö omalla kielellä, kun kaikki olemma karjalaiset, elämmä Karjalašša. Anna meijän kieli šäilyy ta kehittyy ielläh, ei ainuoštah kylissä, ka kaupunkiloissa niise ta koko muajilmašša, missä eläy karjalaisie! Olga Karlova: Heti muistih tullah nämä hulluvuuvvet ta kaikki elämäni parahat vuuvvet yliopistovuuvvet. Meijän karjalan kielen ryhmä oli kovuan iloni ta vesselä, myö aina mitänih uutta spektaklie kekšimä. Joka pruasniekkah myö yrittimä kekšie mitänih ohjelmua. Eryähänä vuotena, še kait oli kolmannella vuosikurššilla, tuli mieleh luatie Uuvven vuuvven juhla meijän tietokunnalla. Meitä keräyty kait viisi kuuši henkie ta myö piättimä lua tie vesselän spektaklin, missä piärooliloissa oli Vanha vuosi, kumpani ei mitenkänä tahton lähtie täštä muajilmašta pois, ei tahton Uuvvella vuuvvella antua šijua. Šiitä tietyšti kun on ukko, niin pitäy olla akkaki. Spektaklissa oli niise Vanhan vuuvven akka. Ukolla ta akalla oli punukkalapši, Sneguročka. Ta šiitä oli Uuši vuosi, kumpani kuiteski koputti oveh ta tuli tähä muajilmah. Mie olin šilloin Vanhan vuuvven roolissa, olin šemmosena pahanruatajana. Oman akan kera kekšimä kaikenmoista pahua, jotta vain Uuši vuosi ei tulis. Koko spektakli meilä mäni livvin kielellä, ei ollun miun kotimurtehella, vienan kielellä. Še oli kait enšimmäini kokemuš paissa livviksi ta paissa ihan elävyä, puhašta kieltä teatterin oloissa. Nytki vielä muistelen niitä šanoja ta aina niitä olen käyttän ta Vuokkiniemehki vienyn, esimerkiksi: Dielozeni, dielozeni kai käzi kubettau, oliz midä tahto pahua ruadua. Aina, konša miula juolahtau mieleh, jotta pitäiskö täššä mitänih kuutessintua ruatuo kekšie, niin aina hieron käsie ta šanon: Dielozeni, dielozeni. Ta šiitä, konša minnih asieh, hommah ei oikein šuju, niin šilloin aina mieleh tulou täštä spektaklista šemmoset šanat: Ni mittumua Uuttu vuottu teile! še oli Vanhan vuuvven šanat, nyt kačo, uuši vuosi on vallaššah, ei piäššä ketänä uutta tähä. Šemmoista kuutessintuo oli meijän aikanah. Toivotan perehenšopuo kaikilla, pisykkyä kaikin tervehenä ta muistakkua jälkenä. Mie nyt olen šemmoni jankuttaja, jotta joka toivomukšešša nämä šanat tuon esillä. Hyvät karjalaiset, muistakkua, mistä rannašta työ oletta, ketä työ oletta, mitä kieltä pakajatta, elikkä muistakkua jälkenä! ÆÆJatkuu Natto Varpuni»»Kirjasie toimitukšeh Rastavua vuotammo kaikin Aleksis Kiven Seittšemes vel l ekses Impivaaran pert in lat e peitettih olgiloil. Net muissutettih Jiesus-lapsen roinnas soimes olgiloin piäl. Rastavakuuzahaista ei silloin rahvahan keskuuves tundiettu. Vasta 1800-luvun lopus kuusta allettih tuuva pert t ilöih. Taba levii Saksaspäi. Rastavan symboliksi ongi nygöi tulluh rastavakuuzi. Helsingis Suurtoril pyssytettih enzimän i rastavakuuzi 1930. Voinan jälgeh algoi valot ložnie Aleksinkavul da Sokoksen da Stockmannin ikkunoih ilmessyttih rastav ukot da rastav tonttuzet. Vai siid oli rišt ikanzoil kattšomista. Helsingih käyves pidi n eprimennä käyvä Aleksin rastavakavul. Sai toizilgi sidä löyhkiä. Allus kuuzet korissettih piparkakkuloil da lippunauhoil. Meijän perehes ol i n ellä sisarusta voinan jälgeh Ruotšinmual. Izändäperehet työnnettih paket t iloi. N iijen sydämes löydyi rastavan al kouffin da n amuloin lišäksi dai lippunauhat. Siit miegi brihattšuzena näin enzimäzen kerran, miittumie oldih eri mualoin liput. Rastavakuusez ol i ennen oigiet kynttilät. N iidä pidi vardoija. Muiten oiz voinuh kuuzi syttyö palamah. Nygöi negi ollah sähköl toimivie. Voi jättiä hoz yöksi piäl. Lapset vuotetah rastav ukkuo. Podarkkatoiviet kirjutetah jo aiganah. Tontut käyväh kattšelemas ikkunois, ollahgo lapset kunnolleh. Enne vanhas tontut käydihgi jagamas podarkat. Muissan lapsuuves, kui rastav ukol ol i piäl lambahan nanas luajittu turkki muurn inpäi. Nygöi Rastav ukko lekkuu ruskies hal l akas da eländäkohtana on vuuves 1927 saite olluh Korvatunduri. Sieldä rastav ukko lähtöö poroloinker jagamah podarkat rastavan al. Nenga myö kaikin vuotammo rastavua. Lapsien kesses podarkat ollah vuotannas ensimäzel sijal. Myö aiguzet t iijämmö, kaikiz suurimman podarkan andoi meil itše Taivahallin i Izändä, kui työndi Jiesuzan muailmah rastavana sovittamah meijän riähkät. Toivotan kaikil Vienan Karjala -aviezan lugijoil hyviä Rastavan Pruazn ikkua da Lykkyö Nouzeval vuuvel 2013! Paavo Harakka (Fed an Paušu) Suomespäi Karjalaiset poštikortit Hyvät rahvaš! Nykyjäh teilä on hyvä mahollisuuš onnitella karjalan kielellä omie ta tuttavie Uuvven Vuuvven ta Roštuon pruasniekalla. Šitä varoin on luajittu kakši poštikorttilajie: yksi Uuvvekši Vuuvvekši, toini Roštuokši. Molompien korttien tekstit on kirjutettu liivvinkarjalakši. Joka poštikorttie on painettu tuhat kappalehta. Niitä voipi oštua Oma Mua -lehen ta Kipinäkuukaušilehen toimitukšista. ÆÆAdressi: Oma Mua, Titovinkatu, 3, huonehet 102 ta 109 ÆÆLisyä tietuo telefonissa: 78 05 10, 8921 226 86 96
6 vienan karjala Vapua-aika «Tulkah kaikilla mieleh vain kirkkahat ta kaunehet ajatukšet, mänkäh kaikki pahat vanhan vuuvven kera unohukših!»»anonssi Karjalan taitehmusejo. Orenburgin villapaikka. 28.12. šuaten Näyttelyššä Orenburgin parahien muasterien kaunehet ta ainutluatuset vil- toiniarki pyhäpäivä 10.00 18.00 lapaikat. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Kaupunkin näyttelyšali. Šinisen taivahan alla 06.01. šuaten Kuklataiteilija L ubov Malinovskajan (Petroskoi) kuklašuunnittelun kou- toiniarki pyhäpäivä 12.00 19.00 lun 10-vuotispäivällä omissetušša näyttelyššä koulun opaštujien luatimie kukloja, kuklakoteja, linnoja, nuamijoja, piirrokšija ta korište-esinehie. ÆÆAdressi: Lenininkatu, 26 ÆÆTelefoni: 78-16-50 Karjalan taitehmusejo. Yötöin yö. 06.01. šuaten Boris Kukšijevin (Petroskoi) eriaiheisien toiniarki pyhäpäivä mualaukšien ta piirrokšien näyttely. 10.00 18.00 ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Käsityöammattien keškuš. Trollit-anhelit ta muut. 12.01. šuaten Janne Elisabeth Brandåstrøn (Norja) toiniarki šuovatta huopanukkien näyttely. 10.00 19.00 ÆÆAdressi: Kirovinkatu, 13 ÆÆTelefoni: 78-30-62 Kallehet Vienan Karjala -lehen toimittajat, šen lukijat ta kirjuttajat! Onnittelen kaikkie Uuvvella vuuvvella! Haluosin, jotta lehen tiluajaluku kašvais, ilmeštyis enemmän viisahie ta nerokkahie kirjuttajie. Toivon kaikilla hyvyä mäneššyštä valtijontöissä, opaššukšešša, kotielämäššä ta lapšien kašvatukšešša. Haluosin, jotta kaikki ihmiset oltais onnellisie, hyväntahtosie, käršivällisie, jotta kaikin elettäis hyväššä šovušša! Tyyne Rugojeva Oma Mua -lehten puoles hyvittelen kaikkii Vienan Karjalan lugijoi da kirjuttajii Uvven 2013 Vuvven kel! Toivotan kaikile teile da teijän omahizile lujua tervehytty, perehsobuu, lykkyy da hyviä mieldy! Lugiekkua da paiskua karjalakse! Natalja Sinitskaja, Oma Mua -lehten päštoimittai Toivotammo Vienan Karjalan lugijoil da kogo armahal heimokunnal ozua, tervehyttä, Hyviä Rastavua da Lykkyö Nouzeval Vuuvel 2013! Suojärven Pitäjäseura Hyvyä ta onnellista Uutta vuotta, tervehyttä, uškuo parempah ta elämän jatkuo toivottau Vieno Kettunen UHTUA-SEURA kiittää kaikkia Vienan Karjala -lehden lukijoita ja lehden toimittajia miellyttävästä yhteistyöstä vuonna 2012 ja toivoo yhteistyön edelleen jatkuvan ja monipuolistuvan karjalan kielen, kulttuurin ja tulevaisuuden hyväksi. UH TUA-SEURA toivottaa kaikille teille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! UHTUA-SEURA Kari Kemppinen, puheenjohtaja Olkah rauha Karjalašša! Olkah šopu pereheššä! Olkua, rahvaš, tervehenä, Oman onnen kantajina! Galina Lettijeva Karjalan taitehmusejo. Miun Karjala. 20.01. šuaten VIII Karjalan lapšien taitehnäyttelyššä toiniarki pyhäpäivä nuorien taiteilijien piiruššukšie 10.00 18.00 (akvarelli, guašši, koštiekynät tni), šekä käsitöitä. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Kuklatalo-näyttelyšali. Tekstiilifantasijat. 26.01. šuaten Anna Selifanovan kuklojen ta Natalja enšiarki šuovatta Frolovan kirjonta- ta huopatöijen 12.00 17.00 näyttely. ÆÆAdressi: La Rochellen katu, 13 ÆÆTelefoni: 77-34-56»»Onnittelemma! Oma Mua- ta Vienan Karjala -lehtien toimituškunnat onnitellah šyntymäpäivällä lehtien entistä ruatajua, monivuotista yštävyä ta avuštajua Vladimir Kettuista. Toivotamma hänellä hyvyä vointie, voimie ta elämäniluo! Lämpimäšti onnittelemma Huoti F odorovie Kalevalašta, kumpani talvikuušša täytti 80 vuotta. Antakkah Jumala šiula lujua tervehyttä ta pitkyä ikyä ta varjelkah kaikešta pahašta! Heimokunta Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä se 26 /12-9 -13-22 -22-31 -35-32 -34-32 -30-27 -15 ne 27 /12-17 -6-25 -19-34 -29-33 -26-20 -28-13 -17 pi 28 /12 +2 +2-11 -6-19 -10-16 -10-7 -8-6 -1 su 29 /12-1 -2-6 -6-12 -15-13 -17-13 -5-18 -8 py 30 /12-9 -6-8 -10-19 -12-20 -11-9 -9-4 -4 en 31 /12-3 -1-7 -5-10 -6-9 -4-9 -6-6 -5 to 01 /12 0 0-2 -1-4 -2-3 -2-10 -7-7 -5»»Anekdotti Šoittau mieš tuttavalla Uuvven vuuvven uattona ta šanou: Mitein työ šielä elättä šemmosešša pakkasešša? Ka hyvin elämmä, vain 20 aštetta on. Telkkarissa nyt vašta šanottih, jotta teilä on -50!!! Aaaa, ka še on pihalla yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta 1999. Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero «3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) 78 29 32; faksi: (8 142) 78 36 29 e-mail: vienankarjala@mail.ru; vienan@sampo.ru http://vienan.rkperiodika.ru Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš «Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: 185031, Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo 15.00 * * * ÆÆIndeksi 84593 ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 1228 ÆÆHinta 10.00 rpl
vienan karjala 7 Kiärmis tuou viisahutta Mušta Kiärmis aštuu Muššan Drakonin tilalla 10. tuiskukuuta 2013. Legendan mukah Kiärmis kuuvventena tuli Buddan luokše, konša hiän lahjotti elukoilla hallitušvuosija. Kiärmis on kuuvveš vuosi Itähoroskopin 12- vuotisešša šarjašša. Europpalaisen perintehen mukah kiärmistä pietäh kaiken pahan ta monien onnettomuukšien simvolina, ka Itäššä Kiärmis on šiunattu eläin. Še merkiččöy hyvyä ta tuou ihmisellä viisahutta. Kiärmehen luonto Ne, ket on šynnytty Kiärmehen vuotena ollah luonneltah intellektuaaliset filosofit. Ratkaisujen luatimisešša Kiärmehet mieluummin luotetah omah intuitijoh, enšimmäiseh vaikutelmah tahi mieltymykšeh, ei kä omah ta muijen kokemukšeh. Nämä tuntehet oikein harvoin heitä petetäh. Miehet-kiärmehet ollah sentimentaliset, miellyttävät ta huumorintajuset. Naisilla-kiärmehillä on ominaista erikoini kaunehuš. Japanissa, konša tahotah luatie naisella komplimentti, šanotah: Työ oletta tosi kiärmis! Kiärmehet ollah vähäsen skuupat, hyö ei tykätä antua rahua velkah. Hyö ollah piättäväiset ta miärätietoset, oikein vaikiešti keššetäh onnettomuukšie. Ulkonävöltäh rauhallisien Kiärmehien šiämeššä peitteliytyy kiihkie luonto. Pruasniekkapuku Tulovan vuuvven väri on mušta. Šentäh hyvä, kun pruasniekkapuvušša ollou hoti yksi mušta rihma ta vähäsen kultavärie. Niin Kiärmehen voima aktivisoituu ta šen vuosi tulou voimakkahakši, tarmokkahakši ta onnellisekši. Vielä täkši pruasniekakši šopiu vihrie, tummanšinini ta hopieni väri. Piirušti: Ilona Veikkolainen. Korissukšet Kiärmis tykkyäy korissukšista. Niin jotta rohkiešti pane piällä kirkkahie, kiiltäjie helmijä, rannerenkahie, broššija. Tahi, još korissukšie on liijan äijän, niin voit koristua niillä uuvvenvuuvven kuušen. Kullan ta kallehien kivien kiilleh lumotah Kiärmistä ta koko vuuvven še antau šiula voimuah ta viisahuttah. Kojin koristamini Talon koristamisešša käytä kynttilöjä, šimpu kankuorija, meritähtijä. Muissa oštua kiärmis-kuvijoita ta lahjottua yštävillä. Kuvijo voit olla keramiikašta, kristallista tahi puušta, ei pie oštua metallisie kiärmehie. Kiärmis kiinittäy huomijuo kaikkih pienih aseih. Ei pitäis unohtua stolua. Enšimen, stolan pitäy kattua valkiella skuatterilla ta panna muutoma hopieraha, jotta tulovana vuotena rahoista ei olis puutehta. Hopieset- ta kristalliaštiet ollah Kiärmehellä mieleh. On tärkietä, jotta pruasniekkastolalla olis kuuši tuohušta (še on vuuvven luku itäkalenterissa). Juhlastola Tänä vuotena pitäy valmistua kana- ta kaniruokie. Tulovan vuuvven luonnonvoimana on vesi, šentäh stolašša pitäy olla ni kalaruokua. Kiärmis on herkuttelija, šentäh juhlastolah hyvin šovittais, esimerkiksi, skokunan käpälät. Kiärmis on tuhlavaisuuvven vaššuštaja, šentäh juhlaruokijen pitäis olla halpoja ta monenlaisie, šentäh laita pruasniekakši vähintäh 12 ruokalajie. Vaštahottamini Kiärmis ei tykkyä äkkijyrkkie muutokšie ta aukeita paikkoja. Šentäh Kiärmehen vuotta pitäy ottua vaštah koissa pereheh ta yštävieh kera. Elä unoha luatie lahjoja yštävilläš. Lahjojen lisäkši pane kuušen alla kakši jiäliččyä ta muutoma hopienvärini raha, kumpaset kiäri ruškieh kiiltäjäh paperih. Še tuou onnie Kiärmehen vuotena. Muissa, jotta uuvvenvuuvven yönä on tärkeintä pruasniekkamieli ta lähiset ihmiset vierellä. Vet Uuši vuosi on perehjuhla. Jultomten. Père Noël. Weihnachtsmann. Svatý Mikuláš. Lakšmi. Father Christmas. Uuši vuosi on lempipruasniekka Kun šanotah Uuši vuosi, mieleh juohtuu Pakkaisukko, lumi, vihrie kuuši, pakkani, šamppanja ta riemu kellon viimesen lyönnin jälkeh. A miteinpä lämpimäššä Afrikašša, eksottisissa Itämaissa, tahi nykyseššä Europašša vaššatah Uutta vuotta ta ken tuou lapšilla lahjoja? Intija. Ropivon luona. Intijan perinnehtapojen mukah Uutena vuotena pitäy olla hyvä mieli. Intijalaiset ušotah, jotta mitein vuosi alko, šemmoni še i tulou. Illalla ihmiset šytytetäh šuurie ropivoja, kumpasien ympäri tanššitah ta lauletah. Intijašša Pakkaisukon ieštä lahjoja tuou Lakšmijumalatar. Italija. Kluamut pois. Italijalaini Pakkaisukko on Babbo Natale, ka lapšet kuiteski vuotetah Befanahaltijua. Hiän tulou yöllä truvašta ta panou hyvien lapšien jalaččiloih lahjoja. Aikuhisilla on primietta, jotta Uutta vuotta pitäy ottua vaštah ilmain vanhoja veššoja. Šentäh uuvvenvuuvven yönä italijalaiset vinnatah pois ikkunoista vanhat šilityšrauvat, stuulat ta muut kluamut. Primietan mukah, vanhojen esinehien ieštä tullah uuvvet. Ruočči. Valon pruasniekka. Uuvven vuuvven uattona lapšet valitah valon kuninkattaren L učijan. Hiän lahjottau lapšilla potarkkoja, kiššalla antau kermua, koiralla luun, aasilla porkkanan. Uuvvenvuuvven yönä taloissa ei šammu valo ta pihoissa palau monta lyhtyö. Pakkaisukkona on Jultomten (Roštuon tonttu). Afrikka. Juokšu jiäliččä šuušša. Afrikašša Uuvven vuuvven juhlua ohjatah tulen, vejen ta mečän haltijat. Kyläläiset keräyvytäh rituaalitanššiloih, meditatijoh, tavan mukah pruasniekkah kuuluu konttuamalla juokšu jiäliččä šuušša. Jiäliččä on elämän simvoli. Paissah, jotta meditatijon jälkeh tapahtuu kummua: kipietki voijah pareta. Pakkaisukkuo kučutah Papa Noël. Ranška. Piirua lahjakši. Ranškašša emäntä, kumpani Uutena vuotena enšimmäisenä tulou vejellä, jättäy šinne pruasniekkapiiruan. Ken tulou toisekši, še ottau piiruan ta jättäy oman. Niin iltah šuaten emännät kostitetah toini toistah. Père Noël jättäy lahjoja lapšien jalaččiloih. Šakša. Pakkaisukko aasilla. Šakšašša, konša kello lyöy 12 kertua, ihmiset nouššah stolalla tahi stuulalla ta viimesen lyönnin kera hypätäh Uuteh vuoteh. Uuvvenvuuvven yönä lapšet varuššetah stolalla luuvvan, kunne Weihnachtsmann (Roštuon mieš) panou lahjoja, a jalaččiloih tunketah heinyä, jotta šen aasi šais šyyvvä. Čekki. Šuuri jarmanka. Pruasniekka alkau jo 5. talvikuuta, konša Svatý Mikuláš tuou lapšilla, kumpaset hyvin opaššutah koulušša, lahjoja. Hänen apulaisina ollah anheli ta piessa. Šiitä päiväštä alkuan Čekki muuttuu šuurekši jarmankakši: pihoilla kävelläh huuhel niekat, kaupoissa ollah alennukšet, glögi valuu jokena. Skotlanti. Paluaja tervapočka. Skotlantilaiset perehittäin issutah iänettä kotikiukuan luona, kačotah tuleh ta ajatellah ičekšeh toivomukšie tulijakši vuuvvekši. Uuvvenvuuvven yönä skotlantilaisilla on tapana šytyttyä tervapočka ta vierittyä še katuja myöten. Niin hyö poltetah Vanhua vuotta ta kučutah Uutta. Pakkaisukon nimi on Daidaín na Nollaig. Šuuri-Britannija. Avua ovi! Uuvven vuuvven tulošta ilmottau tornin kello ta enklantilaiset avatah talon ovet. Ovešta mänöy vanha vuosi ta tulou uuši. Pakkaisukko on Father Christmas (Tuatto Roštuo). Irlanti. Arvokaš pudingi. Irlannissa uuvvenvuuvven iltana ovet ollah auki ta jokahini voipi tulla taloh. Vierahalla annetah hyvyä viinua ta hiän toivottau: Olkah šopu täššä talošša ta koko muajilmašša. Naiset luajitah kolme pudingie: yksi Roštuokši, toini Uuvvekši vuuvvekši ta kolmaš Vierissäkši. Pakkaisukko on Daidí na Nollaig. Kuuba. 12 viinimarjua. Kuuban eläjät ennein Uutta vuotta kuatah stokanah vettä. Puoliyön aikana hyö luuvvah vesi ikkunašta pihalla. Še on merkki, jotta Vanha vuosi onnellisešti loppu. A konša kello lyöy 12 kertua, kuubalaiset šyyvväh 12 viinimarjua, jotta onnie ta rauhua riittäis koko vuuvvekši. Pakkaisukon nimi on Bal tasar. Šivun ainehiston valmisti: Maikki Spitsina
8 vienan karjala Kuva: Kirill Ognev Hyvyä ošua ta lykkyö vuotena 2013! Pakkaiskuu Tuiskukuu Kevätkuu Šulakuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Oraškuu kešäkuu heinäkuu elokuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Šyyškuu Šajekuu Pimiekuu Talvikuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31