Lieksan metsä- ja puuklusteri -selvitys Tiivistelmä Lieksan Teollisuuskylä Oy proj.nr. A31942
Aaro Hiltunen, Ossi Klemetti TIIVISTELMÄ 16.6.2014 LIEKSAN METSÄ- JA PUUKLUSTERISELVITYS Tausta Lieksassa on meneillään Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoima PUUN KÄYTÖN LAAJA- ALAISTAMINEN -hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on kartoittaa uusia puun modifiointiin perustuvia puutuoteratkaisuja ja hakea mahdollisesti jo kaupallistamisvaiheessa olevista puutuoteratkaisuista sellaisia, jotka luovat yrityksille mahdollisuuksia kehittää uutta, kannattavaa liiketoimintaa. RAAKA-AINEET Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa jo olemassa olevan puuteollisuuden ja myös suunnitteilla olevan puuhun perustuvan teollisuuden toimintamahdollisuudet raaka-aineen saatavuuden kannalta katsottuna ja voitaisiinko jo olemassa olevan puuteollisuuden yhteistyötä lisäämällä parantaa yritysten kilpailukykyä, ja kuinka jo olemassa oleva puuteollisuus tukisi uuden puuhun perustuvan liiketoiminnan synnyttämistä. Saatavuus Pohjois-Karjalan/Pohjois-Savon/ Etelä-Kainuun ja Venäjän lähialueen hakkuupotentiaalit: Hakkuupotentiaalit(AMO 2012): Pohjois-Karjala 6,5 milj.m3/a Kainuu 4,3 Pohjois-Savo 7,0 Venäjä (lähialue, Inari) 0,3 Nykyiset käytöt Lieksassa ja lähialueella (Nurmes, Uimaharju, Kitee, Kuhmo) toimivan puuteollisuuden raakaaineen (pyöreä puu) käytöt: Sahapuut: StoraEnso Oyj, Uimaharju ja Kitee, Vapo Timber Oy, Kevätniemi ja Nurmes, Kaivospuu Oy, Lieksa Timber Oy, Kuhmo Oy. Kuitupuut: Enocell Oy:n sellutehdas ja Pankaboard Oy:n kartonkitehdas. Puun käyttö Lieksa (0,7 milj.m3) ja lähialue yhteensä lähes 6 milj.m3/a. Lähteet; sahojen nettisivut, kyselyt/haastattelut. Metsäkeskusten alueelliset metsäohjelmat (AMO 2012) Suunnitteilla olevien laitosten raaka-ainekäytöt Biojalostamo, Lieksa 350 000 m3/a tai 700 000 m3/a. Biohiiltämö, Nurmes 200 000 m3/a tai 500 000 m3/a. Lähteet:
Kevätniemen biojalostamon ja bioterminaalihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. (Lieksan Teollisuuskylä/Green Fuel Nordic). Lähteet: Nurmeksen bioteollisuushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma.(green Grow, Nurmes) Pohjois-Karjalasta ja lähialueelta vuosittain metsästä markkinoille tullut puumäärä. Toteutuneet hakkuut vuosilta 2006-2010. Verrattu toteutunut hakkuumäärä/hakkuupotentiaali. Alueelliset metsäohjelmat, (AMO 2012), Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, laatija Metsäkeskus. Toteutuneet hakkuut vuosina 2006-2010: Pohjois-Karjala noin 5,2 milj.m3/a. (noin 80 % potentiaalista.) Kainuu noin 3,4 milj.m3/a. (noin 80 % potentiaalista) Pohjois-Savo 5,0 milj.m3/a. (noin 70 % potentiaalista) Tuontipuumäärät pudonneet radikaalisti vuoden 2008 jälkeen. Esim. Lieksan Inarin kautta tulleet 250 000 m3 > 50 000 m3/a. (v. 2005> 2012). Yhteenveto: - tukkia riittää sahojen tarpeisiin, edellyttää kuitenkin tasaista puun saatavuutta. Tuontipuuta tarvitaan huippujen tasaamiseen. - kuitupuun ja energiapuun riittävyyteen vaikuttaa Enocellin käyttämän havukuitupuun määrä ja rakennettavien biojalostamoiden tarvitsemat pyöreän puun (kuitu-/energiapuu) määrät. Nurmeksen biohiiltämön on hankittava osa raaka-aineesta Etelä-Kainuusta, Savosta ja Venäjän lähialueelta. (Kostamus) Lieksassa toimivan ensiasteen jalostuksen raaka-ainetarve (sahatavara) ja raaka-ainelähteet. Anaika Wood Ltd Oy, Höyläämö Suomipuu Oy, Lieksan Saha Oy, Earthpac Oy, Höyläämö Pöppönen * Raaka-ainetarve sahatavaraa yhteensä noin 200 000 m3/a. * Sahaus- ja kuivauskapasiteettia yhteensä noin 270 000 m3/a. * Sopivaa sahatavararaaka-ainetta (dimensio, laatu, puulaji). Lieksassa olevaan jalostukseen on saatavissa Lieksasta maksimissaan noin 75 000 m3/a. (nykyinen tuotemixi). YRITYKSET - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Lieksan metsä- ja puuklusteri in kuuluvat yritykset työllistävät yhteensä noin 430 henkilöä. Liikevaihto noin 170 milj.eur. (v.2012). Lieksassa toimivien puuteollisuusyritysten olemassa oleva yhteistyö ja potentiaaliset yhteistyömahdollisuudet. Yritykset: Vapo Timber Oy, Kevätniemen saha, Anaika Wood Oy, Höyläämö Suomipuu Oy, Lieksan Saha Oy, Earthpac Oy. Höyläämö Pöppönen.
- raaka-ainetoimitukset - alihankinta - kunnossapito - kuljetukset Puun jatkojalostusmahdollisuuksia hyödyntäen jo olemassa olevaa ensiasteen jalostusta. * höyläys- ja liimapalkkikapasiteettien täysimääräinen hyödyntäminen * pelletöinti kuivasta kutterilastusta. (tehty erillinen selvitys) * pre-cut katkontalinja. CNC-ohjaus. * CLT-levyn valmistus. * liimapalkkien käyttö pilari-palkki rakentamisessa. Uusia kaupallisia puutuoteratkaisuja puun modifiointiteknologiaa hyödyntäen. * Q-treat tuotteet ja niiden jalostus. (terassi- ja piharakenteet, parvekkeet, alumiinin korvaaminen ikkunan ulkopuitteissa jne.) * palosuojatut puutuotteet. * mäntyöljykyllästykseen perustuvat uudet ratkaisut * komposiitit jalosteiden jätteistä. (mm. Q-treat kyllästetyn lämpöpuun kutterilastu). * puristettu/puristekuivattu puu esim. terassilaudat Biojalostamo. (Green Fuel Nordic). Kapasiteetti 90 000 tonnia bioöljyä. Raaka-ainekäyttö 350 000 m3. (energia-ja kuitupuu, sahojen ja höyläämöjen sivutuotteet). Tarvittavan ammattihenkilöstön määrä, koulutustarve ja kouluttautumismahdollisuudet. * ammattihenkilöstön koulutus; Lieksan Ammattiopisto; prosessinhoitajakoulutus, mahdollista suuntautua paperi-, kemia- saha- ja levyteollisuuteen. *saha ja levyteollisuuden oppisopimuskoulutus ja näyttötutkinnot yhteistyössä yritysten kanssa alkavat syksyllä 2014. * puutekniikan insinöörikoulutus (AMK), LAMK ja Centria AMK suuntautumisvaihtoehtona. Tehty esitys puutekniikan insinöörikoulutuksesta Karelia AMK:lle. LOPPUYHTEENVETO Raaka-aine: AMO 2012 metsien kasvun mukaan asetettujen hakkuutavoitteiden perusteella tukkiraaka-ainetta riittää sahojen ilmoittamille kapasiteeteille. Toteutuneiden lukujen mukaan kuusitukista on niukkuutta kun taas männyn osuutta voitaisiin lisätä. Raaka-aineen tasainen saatavuus on ongelma. Raaka-ainetta tulee markkinoille silloin, kun hinta tyydyttää puun myyjää, koska harvan nykyajan metsänomistajan on pakko myydä puuta päivittäiseen elämiseen tarvittavaan rahantarpeeseen. Suhdannevaihtelut maailman markkinoilla vaikuttavat puutuotteiden hintoihin ja tätä kautta puuta ostavien yritysten puusta maksukykyyn. Metsänomistajien tietoisuutta metsien hoidon vaikutuksesta metsien tuottoon tulisi lisätä ja näin myös ymmärrystä tasaiseen puukauppaan. Lieksan kaupunki voisi toimia metsäkeskustelun avaajana perustamalla yhteismetsiä omien metsiensä yhteyteen ja toimia näin metsien säännöllisen hyvän hoidon malliesimerkkinä.
Puuta jalostava teollisuus: Lieksassa on merkittävä puuta jalostava perusteollisuus; sahat (Kevätniemi ja Lieksa Timber) ja ensiasteen jalostus (Anaikan Woodin höyläämö ja liimapalkkitehdas ja Höyläämö Suomipuu Oy: n höyläämö). Lisäksi erikois- ja asiakastuotteita valmistavat Lieksan Saha Oy, Earthpac Oy ja Höyläämö Pöppönen. Suurten jalostajien kapasiteetit ja raaka-ainekäytöt ylittävät selvästi pelkästään Lieksan alueelta saatavat raakaainemäärät. Tuotemarkkinat ovat suurten tuottajien osalta globaalit; viennin osuus sahatavarasta on yli 50 % ja ensiasteen jalosteista yli 90 %. Pankaboard Oy:n on mahdollista saada puuraaka-aineestaan arviolta noin 1/2 Lieksan alueelta, loput Pohjois-Karjalasta alle 100 km:n säteellä. Tuotemarkkinat ovat lähes yksinomaan viennissä. Kilpailukykyinen perusteollisuus on perusta, jolle voi rakentaa pitemmälle jalostettujen tuotteiden valmistusta. Esim. höyläämön yhteyteen on mahdollista sijoittaa taloteollisuutta palveleva optimoiva pre-cut katkaisulinja, CLT-levyn valmistuslinja jne. Höyläystä tarvitaan myös uusien tuotteiden valmistuksessa, kuten Q-treat kyllästettyjen ja lämpökäsiteltyjen ulkoverhous- ja terassilautojen valmistuksessa. Uudet kyllästysmenetelmät (Q-treat, mäntyöljy) ja niihin soveltuvat kyllästämöt, samoin kuin lämpöpuutuotanto soveltuu perusteollisuuden kanssa samalle alueelle lähelle raaka-ainetta. Kevätniemi on oivallinen paikka puutuoteteollisuuden laajentumiselle. Lieksan ja koko maakunnan kannalta olisi tärkeää hyödyntää olemassa oleva hakkuupotentiaali täysimääräisesti ja ja tasaisesti, ja näin varmistaa maakunnassa toimivan puuteollisuuden raaka-aine ja mahdollisimman korkeat käyntiasteet. Korkeat käyntiasteet parantavat teollisuuden kilpailukykyä ja tätä kautta myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna parantavat puusta maksukykyä, joka taas lisää yksityisen metsätalouden kannattavuutta.