sivu 6 10 Sofi Oksanen Stoassa 2012 Vartiokylän yläasteen remontti valmistui sivu 8 50 vuotta punaisella Puotilanmäellä sivu 5 Korkealla mäellä olevat ja koko puotilalaista maisemaa näin hallitsevat kaupungin punaiset vuokratalot täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Tasavuosia juhlittiin Rusthollarintie 10:n kerhohuoneella. Maamerkin hammaslääkärit k it h p e t it e Asiantuntevaa ja ajanmukaista hammashoitoa jo yli 20v Itäkeskuksessa yleis-ja erikoishammaslääkärit protetiikka suuhygienistipalvelut laser kirurgia nukutus juurihoito tehovalkaisut implantit pelkopotilaat esteettinen hammashoito Cerec jne. Ajanvaraus (09) 341 7710 mmhammas.fi T e lo! Itäkeskus, Kauppakartanonkatu 7A /2krs.
2 Heikki Honkala hyvällä asialla Heikki Honkala ei ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, päivystäessään SPR:n keräyslippaan kanssa K-Supermarketin kassojen luona. Olen tällainen vapaaehtoinen, joka kutsutaan lipasmieheksi eripaikkoihin. Tärkeintä on tietysti asia, jonka hyväksi vapaaehtoistyötä tehdään. SPR:n nälkäpäiväkeräys sai taas kerran lauantaiostoksiaan tehneet ihmiset höllentämään kukkaronyöriään hyvän asian puolesta. Ja hyvä niin. Myrsky Ylppö opastaa kartanossa Letterbox Mediat Puh. 09-260 0107, info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Toimitus Puh. 045 865 3130 Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Opiskelija Myrsky Ylpön lumoavan kaunis kartanonrouvan asu on varmasti yksi halutuimpia työpukuja. Myrsky on jo kolmen vuoden ajan kierrättänyt Herttoniemen kartanossa sen värikkäästä historiasta kiinnostuneita koti- ja ulkomaisia vieraita. - Ensi vuonna vietämme kartanon 200-vuotisjuhlia, kertoo Myrsky, jonka työnantajana toimii Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Yhdistys on on omistanut lahjoituksena saadun kartanon päärakennuksen puistoineen vuodesta 1917 lähtien. Helsingin Laajasalossa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja uudessa kohteessa Svanströminkuja 9, 1h + kk 4h + k + s varallisuusrajaisia vuokra-asuntoja perusparannetussa kerrostalossa Svanströminkuja 7, 1 h+ kk- 5 h + k Kohteisiin on jatkuva haku. Jätä hakemus.www.kruunuasunnot.fi. Gymi - PARAS PAIKKA LAPSELLE LIIKKUA. TESTAA ITSE! Kokeilutunnit alkaen 12 Gymillä on tunteja, leirejä, kerhoja ja juhlia kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Hauskoja tunteja myös aikuisille! Löydä oma tuntisi monipuolisesta valikoimasta. Lisätietoja: Pia Uusikartano-Alatalo, p. 0207 431 619, pia.uusikartano@kruunuasunnot.fi GymiKamppi Kampinkuja 2 puh. 045 1333 885 GymiHerttoniemi Insinöörinkatu 2 puh. 044 0818 810 GymiNiittykumpu Riihitontuntie 14 puh. 045 203 1385 GymiVantaanportti Elannontie 5 puh. 040 752 0303 Kysy myös muita kohteitamme!
3 Silo 468 on ainutlaatuinen valoteos, josta tulee koko Laajasalon maamerkki Silo 468 Kruunuvuorenrannan maamerkiksi nousevat halkaisijaltaan 32 metrinen ja 16 metriä korkea Silo 468 on Helsingin uusin loisto. Sen 2012 reikää heijastavat päivisin valkoista ja öisin punaista valoa kanta-helsingin suuntaan. Yllättävintä huolella kunnostetussa öljysäiliössä on kuitenkin sen toimiminen valoteoksena myös sisältä päin. Halkaisijaltaan 15 senttisiin reikiin asennetut led-valaisimet ovat niin pieniä, etteivät ne estä valon pääsemistä sisälle rakennukseen, vaan tilaan heijastuu satojen pyöreiden valopisteiden kokonaisuus, joka liikkuu hitaasti auringon mukana. Tapio Roseniuksen suunnittelema valoteos ei jätä ketään kylmäksi. Valtavan kokoinen valkoinen säiliö on sisältä ruosteenpunainen, varsin vaikuttava avoin 900m2 kokoinen tila. Keväällä 2013 avattava "loisto" tulee palvelemaan tapahtumien ja näyttelyiden pitopaikkana. Sisälle mahtuu kerrallaan jopa 500 ihmistä. Kruunuvuorenrantaan jätetään useampia vanhan öljysataman säiliöitä. Ruosteenpunainen Silo on voimakas kokemus myös sisältäpäin Säiliöitä esittelemässä ollut kaupunginsuunnitteluviraston projektipäällikkö Riitta Jalkanen kertoo toisen alueelle jäävän öljysäiliön olevan sen hieman muista erillään, kalliokielekkeellä sijaitsevan säiliön, josta kaavaillaan näköalatornia. Auki yleisölle jo lokakuussa Silo 468:n valot sytytetään 10. päivä lokakuuta, jonka jälkeen säiliössä voi vierailla lokakuun ajan lauantaisin ja sunnuntaisin. Talveksi ovet laitetaan kiinni. Projektipäällikkö Riitta Jalkanen Silon valot syttyvät Helsinginniemen suuntaan 10.10. TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN keittiö- NäyTTELyyMME! PUUSTELLI HOITAA koko keittiöremonttisi LATTIASTA kattoon. TerveTuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa oman keittiösi remontointiin liittyvistä asioista. MakSuTOn SuunniTTelu MakSuTOn kotimittaus Teemme suunnitelman ja kustannusarvion koko remontistasi. Monet pelkäävät ryhtyä keittiöremontin tekoon ollessaan epävarmoja monesta asiasta: miten pitkään remontti kestää ja kuinka kaikki käytännön asiat saadaan sujumaan. tarvitaanko putki- ja sähkömiestä mistä kalusteet ja tarvikkeet hankitaan kuka hoitaa asennuksen kuka hoitaa uusien kalusteiden sisäänkannon ja mihin vanhat kalusteet viedään ja ennenkaikkea mitä remontti tulee kokonaisuudessaan maksamaan Puustellin ainutlaatuinen kokonaispalvelu hoitaa kaiken tämän puolestasi ja takaa sinulle onnistuneen ja hallitun keittiöremontin. Valtuutettu asennuspalvelumme hoitaa asennustyöt sakä vanhan keittiön purkutyön, poiskuljetukset ja kierrätykset. PS. Tiesitkö, että Puustelli Group Oy antaa asennuksilleen kahden vuoden asennustakuun. TERVETULOA HERTTONIEMEN PUUSTELLIIN LAIVALAHdENPORTTI 2 P. 010 277 7303 Puh: 8,21 snt/p+5,9 snt/min, gsm 8,21 snt/p+16,9 snt/min vielä ehdit hyödyntää myös tämän vuoden kotitalousvähennysedun!
4 Vartiokylän yläasteen remontti valmistui Vartiokylän yläaste on nyt peruskorjattu. Remontti valmistui kesän aikana siten, että syyslukukauden alkaessa koulutyö saattoi alkaa normaalisti. Hankkeeseen ryhdyttiin, koska koulurakennus ja piha-alueet olivat elinkaarensa puolesta perusparannuksen tarpeessa. Lisäksi koulussa kärsittiin kosteusvauriosta ja heikosta sisäilmasta. Perusparannuksessa uusittiin rakennuksen ilmanvaihto-, vesija viemäri- sekä sähköjärjestelmät. Myös rakennuksen vesikatto uusittiin. Koulun tilajärjestelyt pysyivät pääosin ennallaan, mutta esimerkiksi uusi hissi rakennettiin parantamaan esteettömyyttä, kertoo rakennusviraston arkkitehti Jussi Hyvärilä. Koulurakennuksen arkkitehtoniset arvot otettiin huomioon suunnittelussa. Piha-alueet valmistuvat lokakuussa Piha-alueiden ja liikuntasalin kunnostusta jatketaan syksyn aikana. Pysäköinti keskitetään koulun alapihalle, ja yläpiha tulee kokonaan oppilaiden käyttöön. Pihavälineet uusitaan ja valaistusta parannetaan. Piha-alueiden ja liikuntasalin on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä. Kustannukset 7,3 miljoonaa euroa Kesäkuussa 2011 aloitetun perusparannuksen kustannukset olivat noin 7,3 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus. Rakennussuunnittelusta vastasi rakennusviraston arkkitehtuuriosasto. Hankkeen rakennuttajana toimi HKR-Rakennuttaja ja pääurakoitsijana Skanska Talonrakennus Oy. Vuonna 1963 Rusthollarintie 6:een valmistunut rakennus on alun perin koulukäyttöön suunniteltu. Sen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari. Malmin lentoasema ja kuntavaalit Reilun kuukauden päästä olevat kuntavaalit nostavat yleiseen keskusteluun kotikaupunkiamme koskevia kysymyksiä. Helsingin kaupunki on käynnistämässä jälleen uuden yleiskaavan valmistelun. Siinä vaiheessa varmasti myös kysymys Malmin lentoaseman tulevaisuudesta nousee esille. Tällä hetkellä vallassa olevat päättäjät olisivat valmiita kaavoittamaan alueen asuntokäyttöön. Mutta onko näin tulevaisuudessa? Malmin kenttäalueelle on aiemmin kaavailtu noin 10.000 hengen asuinaluetta. Kyseessä olisi erittäin mittava hanke, joka luonnollisesti kiinnostaa monia rakennuttajia. Rakentaminen olisi tosin varsin kallista, koska pohjavesirikas savimaa vaatisi mittavaa paaluttamista ja vedenpoistoa. Kun alue olisi valmis, helsinkiläisillä olisi uusia asuntoja noin parin vuoden kasvutarpeisiin. Samalla olisi kuitenkin peruttamattomasti menetetty suomalaisen yleis- ja ammatti-ilmailun tärkein koulutuskeskus, ainutlaatuinen historiallinen miljöö sekä arvokas luonto- ja harrastekohde. Myös koko Pohjois-Helsinki olisi luopunut osasta paikallisesta identiteettiään. Tunne- taanhan Malmi maailmalla juuri lentokentästään. Olisiko uhraus sen arvoinen? Tätä kysyvät varsinkin ilmailua harrastavat, jotka lentomatkoillaan hämmästelevät Helsingin ympärillä aukeavaa autiutta. Ilmasta huomaa parhaiten, miten väljää Helsingin ahtaiden rajojen ulkopuolella on. Ei tarvitse mennä kuin pari kilometriä Vantaan ja Sipoon puolelle, niin maisema on pelkkää metsää. Uudet luottamushenkilöt tulevat tärkeällä tavalla vaikuttamaan Helsingin kaavoituspolitiikkaan. Malmin kentän kohtalo on yksi asia, johon heidän tulee ottaa valtuustokauden aikana kantaa. Äänestäjien onkin hyvä tietää, millaisia näkemyksiä ehdokkaat edustavat. Malmin lentoaseman ystävät ry. tulee jälleen lähestymään kaikkia helsinkiläisiä kuntavaaliehdokkaita ja kysymään heiltä yksinkertaisen kysymyksen. Tiedustelemme kuinka moni ehdokas haluaa, että Malmin lentoaseman alue voisi jatkossakin toimia ilmailukäytössä. Saadut vastaukset tullaan kokoamaan ennen vaaleja ja julkaisemaan Malmi-lehdessä, sekä yhdistyksen kotisivulla www.pelastamalmi.org. Raine Haikarainen, puheenjohtaja Malmin lentoaseman ystävät ry. Ollakseen ostovoimaisen asuinalueen oma lehti, on itis-lehti yllättävän edullinen ilmoitusmedia. Lue itis-lehti diginä: www.itis-lehti.net
5 Puotila forever lives in my mind 50 vuotta punaisella Puotilanmäellä Naisen sydämellä kaavoittaja Airi Maria Frödman ja arkkitehti Aili Pulkka jyräsivät aikanaan läpi monipolviset suuret pihat siten, että talojen sisäpihasta muotoutui autoton ja virikkeellinen lasten leikkiä: keloja jätettiin kiipeilypuiksi, korkeaa kallionrinnettä samoin. Pulkka ehti ennen oman arkkitehtitoimistonsa perustamista hakea oppia mm. Viljo Rewllin ja Alvar Aallon toimistoista. Alueen vanhat asukkaat ovat arvelleet kuitenkin vanhan Puotilan kartanon toimineen yhtenä inspiraation lähteenä punaa hehkuvien talokaunokaisten suunnittelussa tai ainakin värimaailmassa. Museovirasto on suojellut Puotilanmäen alueen taloineen. Onnellista lapsuutta Puotilanmäellä 1960- ja 1970-luvuilla vietettiin onnellista lapsuusaikaa puntatiilikerrostalomiljöössä Puotilanmäellä. Kerhohuoneiston täytti asukasyhdistystoiminta, oli bingoa, kerhoa ja jopa asukasyhdistyksen keräämillään varoilla vuokraama mökki Hartolassa, jossa talojen asukkaat saivat viettää ilmaiseksi kesälomansa. Hakaniemessä sijaitseva Saalem-seurakunta piti tuolloin noina menneinä vuosikymmeninä sunnuntaisin kerhohuoneistossa useita pyhäkoululuokkia oppilaitten iän mukaan. Oli pianot ja kaikki. Samainen Saalem-seurakunta piti samassa kerhohuoneistossa ennenvanhaan tiistai-iltaisin tyttöja poikakerhoja, joissa oli vaikka mitä. 1960- ja 1970-luvuilla kerhohuoneistoon oli palkattu vahtimestariksi rouva Elli Käki, joka piti jöötä koko alueen kersoille. Vuokrataloissa oli lapsista pitävä kunnon vanhan ajan talonmies Kekki, joka ajoi tyttöjä traktorinsa kauhassa. Poikia hän piti orjatyövoimanaan: markalla piti raataa hänen töitään vaikka kuinka paljon. Puotilan Pamaus ja tunnettuja puotilalaisia Kirjailija Ismo Loivamaa on Puotilanmäen kasvatti; hän kir- joitti itse nuoruudessaan Puotilan Pamaus -lehteä, jonka hän juosten itse jakoi jokaisesta postiluukusta koko mäen alueella. Näin Ismo sai toimittajakokemusta tulevaa lasten- ja nuortenkirjatoimittajan uraansa varten. Luultavasti Ismo Loivamaa on kuuluisin Puotilanmäen kasvatti. Toisaalta Suomen ensimmäinen naiskomisari, Anneli Mattssonkin, kasvoi ja varttui Puotilanmäellä. Lapsuudessa aurinko paistoi pilven takaakin. Asuin 1960- ja 1970-luvuilla 53 neliön kaksiossa äitini, isäni ja pikkusiskoni kanssa. Keittiössä kylmä kaappi, kellarissa kylmä varasto. Lauantai-iltaisin saunassa oli puoli tuntia löylyhuonetta ja puoli tuntia pesuhuonetta. Olohuoneen ikkunamme sijaitsi pyörien yläpuolella 2. kerroksessa. Ihailin koteja, joissa oli parveke. EHDOKKAANA VAALEISSA? 1. Kustannustehokasta näkyvyyttä omassa paikallislehdessäsi 2. Ehdokasesitteesi jakelut kotitalouksiin 3. Kampanjasuunnittelu Ohjeet tuloksekkaaseen kampanjointiin: www.letterbox.fi myynti@letterbox.fi P. 09-2600107
6 Kuukauden kirjavieras -sarja Stoassa - Syksy 2012 ma 8.10. klo 18 ma 10.12. klo 18 Kuukauden kirjavieras: Matti Klinge Kuukauden kirjavieras: Sofi Oksanen Professori Matti Klinge on yksi Suomen tuotteliaimpia ja tunnetuimpia historiantutkijoita ja kulttuurikeskustelijoita. Klingen kirjallinen tuotanto on hyvin laaja. Hän on julkaissut useita tietoteoksia ja esseekokoelmia. Matti Klinge tunnetaan myös sanomalehtikolumneistaan ja hän on toiminut avustajana useissa tietosanakirjoissa. Klinge on saanut useita palkintoja ja häntä on kunnioitettu lukuisilla juhlakirjoilla. Haastattelijana kaupunkisosiologi ja valtiotieteiden tohtori Pasi Mäenpää. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden ohjelmistoa. Vapaa pääsy. ma 12.11. klo 18 Kuukauden kirjavieras: Rosa Liksom Viime vuonna Finlandia-palkinnon teoksellaan Hytti nro 6. voittanut Rosa Liksom on kirjailija ja kuvataiteilija. Liksomin teoksia on käännetty kymmenille kielille. Novellikokoelmien ja romaanien lisäksi Liksom on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja. Haastattelijana FILIN (Finnish Literature Exchange) Frankfurt 2014 -teemamaahankkeen projektipäällikkö Nina Paavolainen. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden ohjelmistoa. Vapaa pääsy. Sofi Oksanen on yksi Suomen tämän hetken suosituimmista kirjailijoista. Moninkertaisesti palkitun ja kansainvälisesti tunnetun kirjailijan uusin teos Kun kyyhkyset katosivat ilmestyy elokuun lopussa. Kirja kertoo ihmisten valinnoista, uskollisuudesta ja uskottomuudesta, sopeutumisesta tai sopeutumattomuudesta maassa, jonka kohtalona on joutua miehittäjien armoille. Kun kyyhkyset katosivat kuuluu Viron lähihistoriaa ja Euroopan kahtiajakoa käsittelevään Kvartetti-sarjaan, jonka edelliset osat olivat Stalinin lehmät ja Puhdistus. Haastattelijana FILIN (Finnish Literature Exchange) Frankfurt 2014 -teemamaahankkeen projektipäällikkö Nina Paavolainen. Vapaa pääsy. Stoa Turunlinnantie 1, Itäkeskus Ehdolla kunnallisvaaleissa? Varaa ilmoitustila lokakuussa ilmestyvästä vaalien teemalehdestämme KULTATUKKU.FI myynti@letterbox.fi OTA ILmOITUS mukaan! Saat kultaesineistäsi 10 euron lisäbonuksen jokaista 10:ntä grammaa kohti!! Etu voimassa kaikissa pisteissä. Tule ja myy jalometallisi meille ilman välikäsiä. Suoritamme ilmaisen arvioinnin paikan päällä ja maksamme huippuhinnan heti tilillesi (pienet summat käteisellä). ITÄKESKUS Ostopiste/shop Kauppakartanonkatu 3 (Citymarket, 2.krs) Avoinna ma-pe klo 10-17 P. 040 5656 141
7 Syysistutukset ja puutarhajätteet ympäristöystävällisesti Puutarhan ja pihan syyskunnostuksessa syntyy paljon kierrätyskelpoista jätemateriaalia. Niin puutarhajätteet kuin tunnelmanluojatkin voi kierrättää. Syksy on kukkasipulien ja -mukuloiden sekä astiataimien istutusaikaa. - Paperiset kukkasipulipussit lajitellaan keräyskartongin joukkoon tai energiajätteeseen. Muoviset kukkasipulipussit ja astiataimien muoviset taimiruukut kuuluvat energiajätteeseen. Sinne kuuluvat myös tyhjät muoviset syyslannoite-, kalkki-, nurmikko-, multa- ja turvesäkit, Edupolin ympäristöosaamispalveluiden päällikkö Johanna Krabbe kertoo. Keraamiset kukkaruukut käytetään uudelleen. Rikkinäiset ruukut voi hajottaa salaojituksen pohjamateriaaliksi. Puiden ja pensaiden syysleikkauksessa syntyvät oksat haketetaan ja käytetään omalla tontilla kateaineena tai kompostorin seosaineena. Puutarhajätteen vieminen yleisille puistoalueille on paitsi kiellettyä, myös rumentaa maisemaa. Lisäksi puutarhajätteen läjittämisestä voi seurata vieraiden kasvilajien leviämistä ympäristöön. Mikäli oksia ja lehtiä on yli oman pihan tarpeen, niille tilataan vaihtolava tai ne kuljetetaan puutarhajätteen vastaanottopisteeseen. Pienasuinkiinteistöissä voi tilata naapureiden kanssa yhteisen vaihtolavan. Samalle talkoolavalle ei kannata laittaa puutarhajätteen lisäksi mitään muuta, koska edullisinta on lajitella keräysvälineeseen yhtä jätelaatua kerrallaan. Liian suuri omenasato? Omenasadon ylijäämäomenat voi jakaa tuttaville tai käydä mehustamassa mehuasemalla. Lähistön hevostalleille saattavat kelvata pienet omenaerät hevosille syötettäviksi. Ylimääräiset omenat kompostoidaan tai viedään puutarhajätteen vastaanottopisteeseen. - Omenoilla ei voi täyttää sekajäte- tai biojäteastiaa, koska astian paino nousee helposti yli sallitun painon. Muovisten, käsin siirrettävien jäteastioiden sisältämän jätteen painoraja on 60 kiloa, Johanna Krabbe muistuttaa. Oma paikkansa myös kynttilöille Petr Kratochvil Syyspimeillä tunnelmaa luovat kynttilät ja ulkotulet. Steariini ja kynttilänpätkät sekä muovikuoriset ulkokynttilät lajitellaan energiajätteeseen. Lasiset kynttilän kuoret kelpaavat keräyslasiin ja ulkotulien foliot pienmetallikeräykseen, kun steariinijäämät on poistettu. Piha- ja porrasvalaistus on suotavaa tarkistaa iltojen pimetessä - Lamppuja vaihdettaessa kannattaa muistaa, että loisteputket ja energiasäästölamput ovat vaarallista jätettä, Johanna Krabbe painottaa. Kaupungeissa ja taajamissa sadevesikaivoihin kertyy lehtiä ja hiekkaa. Toimimaton sadevesikaivo tulvii syksyn rankkasateiden aikaan. - Tulvan piha- tai katualueella voi ehkäistä haravoimalla lehdet ja lakaisemalla hiekan sekä tyhjentämällä sadevesikaivot muutaman kerran vuodessa. Kivinokka on kesäparatiisi Vanhankaupunginlahden rannalla Kivinokassa viihtyy mainiosti myös syksyllä. Kesän ruuhkakauden jälkeen tämä Herttoniemen ja Kulosaaren väliin jäävä mökkialue tuntuu varsin viihtyisältä. Vaikka pieniin tupiin ei tule sähköä, eikä vettä, viettävät alueelta oman paratiisinsa hankkineet kaupunkilaiset lomansa täällä vuodesta toiseen. Herttoniemen Majavatieltä omaa kesäkartanoaan ylläpitää Sari Hartonen, josta tuli kivinokkalainen neljä vuotta sitten. "Kävin Kivinokassa ensikerran jo yksitoistavuotta sitten enoni mukana. Hänellä on edelleen mökki tässä lähellä." Oman mökkinsä Sari osti kuolinpesältä, mikä onkin Helsingistä muuton ohella yleisin malli omistuksen vaihtumiselle. Kivinokassa on 380 rakennusta, joista 198 on JHL:n hallinnoimia, 80 urheiluseura Ponnistuksen ja loput yksityishenkiöiden suoraan omistamia. Kaupunki omistaa alueen maat ja varmasti taas kunnallisvaalien yhteydessä käydään poliittistadebattia alueen tulevaisuudesta. Sari Hartonen kesäkartanonsa edessä Muutaman neliön kokoisissa mökeissä on tilankäyttöä mietitty tarkasti Nykyinen Kivinokan niemi oli aiemmin saari, joka jo vuonna 1543 tunnettiin nimellä Brendöö. Se kuului keskiajalla perustettuun maatilaan, jonka Ruotsin kuningas luovutti vuonna 1540 rälssitilaksi. Myöhemmin tilasta muodostui Brändön eli Kulosaaren kartano, jolla on monivaiheinen historia. lähde: Wikipedia Dallapee orkesterin ensitahdit Kivinokan lavalla 1920-luvun alkuvuosina Kivinokassa oli suosittu tanssilava, jossa sai syntynsä myös kuuluisa haitarijatsiyhtye Dallapé, jossa vaikuttivat muun muassa Georg Malmstén, Kauko Käyhkö ja Vili Vesterinen. Dallapé-orkesterin synnystä kertova muistolaatta on Kivinokan länsiosassa.
8 Pientalotonttien neliöhinnat nousivat kasvukeskuksissa Epävarmuus kiinteistömarkkinoilla jatkuu Maanmittauslaitos julkisti kiinteistöjen kauppahintatilaston alkuvuodelta 2012. Tilastosta ilmenee, että kiinteistökauppojen määrä laski tammi-kesäkuussa 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä oli 3,7 miljardia euroa, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 nousuun lähtenyt kaupanteko näyttää jälleen tasaantuneen, kertoo kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta. Vuoden 2012 alkupuoliskolla tehtiin 30.800 kiinteistökauppaa. Omakotitonttien kauppa hiljeni - talojen hinnat pysyivät korkeina Pientalotontteja myytiin tammikesäkuussa 2012 koko maassa 3300 kappaletta, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavana aikana. Omakotitonttien kaupankäynti on vähentynyt nyt kaksi vuotta peräkkäin, Väänänen sanoo. Yksityishenkilöiden myymien pientalotonttien neliöhinnat nousivat kasvukeskuksissa. Yksityisten myymien kaavatonttien keskimmäinen hinta eli mediaanihinta oli Helsingissä 1018, Espoossa 854 ja Vantaalla 638 euroa kerrosneliömetriltä. Helsingissä hinnannousua oli 0,6 prosenttia, Espoossa ja Vantaalla 7 prosenttia. Pientalokauppoja tehtiin vuoden 2012 alkupuoliskolla yhteensä 7600 kappaletta. Kauppojen määrä laski 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat ovat nousseet tänä vuonna kaava-alueilla keskimäärin 2 prosenttia ja haja-asutusalueilla 6 prosenttia. Omakotitalon mediaanihinta kaava-alueilla oli Espoossa 441.750 euroa, mikä tarkoittaa 5 prosentin nousua viime vuoden alkuun verrattuna. Helsingissä omakotitalon hinta oli 393.500 (-4 %), Vantaalla 320.000 (+2 %), Turussa 220.000 (-1 %) ja Tampereella 255.000 (+2 %). Mökkien hinnat yhä nousussa Loma-asumista palvelevia kiinteistökauppoja tehtiin alkuvuonna yhteensä 5700, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rantaan rajoittuvan lomamökin hinta nousi vuoden aikana kaavaalueella 5 prosenttia mediaanihinnan ollessa 147.000 euroa. Kaavaalueen ulkopuolella hintataso oli 105.000 euroa, joten hinnannousu oli niin ikään 5 prosenttia. Ilman omaa rantaa olevien kuivan maan mökkien keskimääräinen hintataso oli 48.000 euroa, joten nousua viime vuoden tasoon oli 2 prosenttia. Kesämökkien hinnat näyttävät olevan yhä nousussa. Kalleinta oli Varsinais-Suomessa, jossa kaava-alueella sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 194.000 euroa, Väänänen kertoo. Haja-alueen rantamökki maksoi Uudellamaalla 198.000 euroa. Rantatonteista kaava-alueella maksettiin koko maassa keskimäärin 38.000 euroa (nousua 6%). Haja-alueella olevan rantatontin sai 30.000 eurolla (laskua 12%). Pelto- ja metsämaakauppa tasaista Pellon hinta laski koko maassa 4 prosenttia verrattuna viime vuoden alkuun. Koko maan keskihinta alkuvuonna oli 7 300 euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa: 11.600 euroa hehtaarilta. Metsämaan keskihinta alkuvuonna oli koko maassa 2400 euroa hehtaarilta (nousua 2 %). Kalleinta metsämaa oli Uudellamaalla ja halvinta Lapissa, Väänänen toteaa. Uudenmaan maakunnassa hehtaari maksoi 4800 euroa, kun taas Lapissa vain 1000 euroa. Tilasto koottu kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Toimi NYT - itis-lehti maksaa kulut! Valmennatko junioriurheilijoita? Toimitko partiolippukunnan johtajana? Onko koululuokallasi vielä toteuttamaton haave? Mietitkö ruokakerhollenne vierailukohdetta? Itis-lehden kummiprojekti 2012 KUMMI- PROJEKTI 2012 Itis-lehti toteuttaa syksyllä 2012 yhden alueellamme toimivan ryhmän unelman. Järjestämme bussikuljetuksen koululuokkanne ystävyyskouluvierailulle tai hankimme joukkueellesi ne pitkään puuttuneet pelipaidat tai maksamme kerhonne suunnitellun teatteriretken. Toimi syyskuun loppuun mennessä Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus jossa kerrot miksi juuri teidät pitäisi valita itis-lehden kummikohteeksi. Mitä paremmin perustelet, sen varmemmin toimituksemme päätyy valitsemaan juuri teidät! Lähetä vapaamuotoinen hakemus 30.9.2012 mennessä osoitteella toimitus@itis-lehti.net itis-lehti on nykyaikainen ja sitoutumaton kaupunginosalehti. Nettilehtemme päivittyy ajattomasti ja painettuna lehti ilmestyy aina kuukauden kolmantena torstaina Itäkeskuksen lähiympäristön alueilla. Lisätietoja: www.itis-lehti.net