LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Viestintämarkkinaosasto Laura Vilkkonen 3.5.2004 Lausunnot Hallituksen esitys laiksi verkkotunnuslain muuttamisesta 1. Digita...2 2. Elisa Oyj...3 3. FiCom ry...5 4. Forssavisio Oy...6 5. Helsingin hallinto-oikeus...7 6. Helsingin kauppakamari...8 7. Ilmailulaitos...10 8. IPR University Center...11 9. ISOC Finland - Suomen Internet-yhdistys SIY ry...12 10. Kauppa- ja teollisuusministeriö...13 11. Keskuskauppakamari...14 12. Kilpailuvirasto...16 13. Kopiosto...18 14. Kuluttajavirasto...19 15. Mainostajien liitto...21 16. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL...23 17. Nokia Oyj...24 18. Oikeusministeriö...26 19. Opetusministeriö...30 20. Patentti- ja rekisterihallitus...31 21. Sisäasiainministeriö...33 22. Song Networks Oy...34 23. STAKES...35 24. Suomen Asianajajaliitto...36 25. Suomen Kiinteistöliitto...38 26. Suomen Kuntaliitto...39 27. Suomen Pankkiyhdistys...40 28. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry...41 29. Suomen Suoramarkkinointiliitto...45 30. Tampereen teknillinen yliopisto...47 31. TEKES...48 32. TeliaSonera Finland Oyj...49 33. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto...50 34. Uudet Tuulet Oy Information Expert...51 35. Valtiovarainministeriö...52 36. Viestintävirasto...53 37. Yleisradio...61 38. Kansalaispalaute...62
2 1. Digita Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTOPYYNTÖ LVM 053:00/2004 Arvoisa vastaanottaja, Digita Oy:llä ei ole kommentoitavaa verkkotunnuslain muuttamisesta annettua hallituksen esitysluonnosta koskien. Digita Oy Juha Alftan
2. Elisa Oyj 3 Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto Viite: LVM053:00/2004 LAUSUNTOPYYNTÖ KOSKIEN VERKKOTUNNUSLAIN MUUTTAMISESTA ANNETUA HALLITUKSEN ESITYSLUONNOSTA Elisa Oyj (jäljempänä Elisa) lausuu kunnioittaen verkkotunnuslain muuttamisesta annetusta hallituksen esitysluonnoksesta seuraavaa: Elisa kannattaa liikenne- ja viestintäministeriön esitysluonnoksessa esitettyä luonnollisen henkilön mahdollisuutta saada itselleen verkkotunnukseksi eli domain-nimeksi minkä tahansa vapaana olevan yleisnimen, lyhenteen tai kyseisen henkilön nimilain mukaisen nimen. Elisa toivoo ministeriön kuitenkin kiinnittävän verkkotunnuslakiesityksen osalta huomiota seuraaviin seikkoihin: Muun kuin nimilain mukaisen nimen rekisteröiminen Lakiehdotuksen mukaan luonnollinen henkilö voisi saada rekisteröidyksi ainoastaan etunimestä ja sukunimestä muodostuvan verkkotunnuksen, esimerkiksi mattimeikalainen.fi. Elisa esittää, että luonnolliselle henkilölle voitaisiin myöntää myös pelkkään sukunimeen tai etunimeen perustuva verkkotunnus. Verkkotunnuksen perusteella johdettu sähköpostiosoite matti@mattimeikalainen.fi ei ole käytettävissä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi pelkän sukunimen rekisteröiminen verkkotunnukseksi meikalainen.fi muodossa tekisi myös sähköpostiosoitteen matti@meikalainen.fi käyttämisen mahdolliseksi. IDN-rekisteröinnit Monissa Euroopan maissa ja kaikissa muissa Pohjoismaissa on mahdollista tehdä IDNrekisteröintejä eli skandinaavisten aakkosten sisältäviä verkkotunnusrekisteröintejä (esimerkiksi mattimeikäläinen.fi). Elisan mielestä myös Suomessa olisi syytä tehdä mahdolliseksi IDN-rekisteröinnit.fi-juureen. Elisan näkemyksen mukaan skandinaavisten aakkosten merkitys korostuu entisestään silloin, kun luonnolliset henkilöt voivat rekisteröidä nimensä verkkotunnukseksi.
Verkkotunnusten rekisteröiminen ulkomaalaisille 4 Verkkotunnuslain mukaan verkkotunnusten rekisteröiminen on rajattu vain Suomessa rekisteröityihin oikeushenkilöihin ja elinkeinonharjoittajiin sekä suomalaisiin julkioikeudellisiin yhteisöihin (poikkeuksena vieraan valtion edustustot). Esityksen myötä verkkotunnuksia myönnettäisiin yllä mainittujen lisäksi vain Suomen kansalaisille tai Suomessa vakinaisesti asuville, joilla on suomalainen henkilötunnus. Elisa esittää.fi-juuri avattaisiin myös ulkomaisille rekisteröinneille, kuten on tehty esimerkiksi Ruotsissa.se-juuren osalta. Muita uudistuksen yhteydessä huomioitavia asioita Elisa pitää erittäin tärkeänä, että joko verkkotunnuslaissa tai muutoin hyvissä ajoin ennen uudistuksen voimaantuloa määritellään palveluntarjoajille tarjottavat työkalut rekisteröintipyyntöjen välittämiseksi. Palveluntarjoajille tulisi mahdollistaa tiedostomuotoiset siirrot palveluautomaatiojärjestelmään tai vaihtoehtoisesti XML-muotoinen yhteysprotokolla. ELISA OYJ Anne Vainio Johtava lakimies Jyrki Arjanne Johtava lakimies
5 3. FiCom ry Liikenne- ja viestintäministeriö Laura Vilkkonen Lausunto verkkotunnuslain muuttamisesta Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry lausuu pyydettynä lausuntona seuraavaa: Suhtaudumme esitykseen lähtökohtaisesti myönteisesti ja uskomme, että luonnollisilla henkilöillä on laajasti mielenkiintoa nimensä tai yleiskielen sanaan perustuvan verkkotunnuksen rekisteröimiseen. Esitysluonnokseen sisältyvien vaihtoehtojen lisäksi pitäisimme suotavana, että luonnolliset henkilöt voisivat halutessaan rekisteröidä myös verkkotunnuksen, joka muodostuu pelkästä sukunimestä tai etunimestä. Esimerkiksi verkkotunnuksesta johdettu sähköpostiosoite, joka on tyyppiä etunimi@etunimisukunimi.fi, ei sovellu hyvin käytettäväksi. Mikäli verkkotunnus voisi olla myös muotoa sukunimi.fi, olisi sähköpostiosoite vastaavasti muodossa etunimi@sukunimi.fi selvästi käyttökelpoisempi. Tämä on mahdollistettu esimerkiksi.net verkkotunnusten osalta. Kiinnostusta ja käyttökelpoisuutta lisäisi myös se, että verkkotunnukset voitaisiin perustaa lempinimien perustella. Tämä helpottaisi tilannetta erityisesti samannimisten henkilöiden osalta. Kyseisen luonnollisen henkilön virallinen nimihän olisi hakemuksen perusteella aina kuitenkin tiedossa. Esitysluonnoksen mukaan laki ei edelleenkään sallisi ns. IDN-rekisteröintejä eli skandinaavisia aakkosia sisältävien verkkotunnusten rekisteröintiä. Kuitenkin monet muut Euroopan maat ja mm. kaikki muut Pohjoismaat sallivat IDN-rekisteröinnit. Myös Suomessa tulisi sallia IDN-rekisteröinnit fi.-juuressa. Asia korostuu erityisesti silloin, kun verkkotunnus voi perustua henkilön nimeen. Lisäksi olisi suotavaa, että fi.-juuri avattaisiin ulkomaalaisille, kuten on esimerkiksi tehty Ruotsissa.se-juuren osalta. Luonnollisten henkilöiden kyseessä ollessa hakuprosessin ja maksutapojen tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia, joustavia ja nopeita. Uudistuksesta Viestintävirastolle muodostuvat kustannus- ja henkilöstöpaineet tulee kyetä taloudellisesti kattamaan luonnollisille henkilöille myönnetyistä verkkotunnuksista perityillä maksuilla. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Reijo Svento toimitusjohtaja
6 4. Forssavisio Oy LVM053:00/2004 Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa verkkotunnuslain muuttamisesta annetusta hallituksen esitysluonnoksesta. Forssavisio Oy:n puolesta ei huomauttamista verkkotunnuslain muuttamisesta. Ystävällisesti Heidi Cavén toimitusjohtaja FORSSAVISIO OY
7 5. Helsingin hallinto-oikeus HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS LAUSUNTO PL 120, Ratapihantie 9 00521 HELSINKI p. (09) 173 531 f. (09) 1735 3479 s-posti helsinki.hao@om.fi 19.4.2004 00097/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntönne 5.4.2004, LVM053:00/2004 Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa verkkotunnuslain muuttamisesta annetusta hallituksen esitysluonnoksesta. Helsingin hallinto-oikeudella ei ole asiassa huomautettavaa. Hallinto-oikeuden ylituomari Hallintopäällikön sijainen, hallinnollinen sihteeri Liisa Sahi Virve Vilén
8 6. Helsingin kauppakamari LAUSUNTO 23.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00023 Valtioneuvosto VERKKOTUNNUSLAIN MUUTTAMINEN Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Helsingin kauppakamarilta lausuntoa hallituksen esityksestä verkkotunnuslain muuttamisesta. Lausuntonaan kauppakamari esittää seuraavaa: 1. Yleistä Verkkotunnuksen hakeminen on esityksen mukaan tulevaisuudessa mahdollista myös yksityishenkilöille. Kauppakamarin mielestä esityksen tavoite on kannatettava ja esitys kaiken kaikkiaan varsin selkeä ja onnistunut. Kauppakamari haluaa kuitenkin kiinnittää huomioita muutamaan erityiskysymykseen. 2. Nimen rekisteröiminen Esityksen mukaan yksityishenkilö voisi jatkossa hakea etu- ja sukunimeensä perustuvaa verkkotunnusta joko niin, että etunimi on ennen sukunimeä tai niin, että sukunimi on ennen etunimeä. Sen sijaan pelkkään suku- tai etunimeen perustuva rekisteröinti ei olisi mahdollinen. Kauppakamari toteaa, että varsinkin pelkkään sukunimeen perustuvan rekisteröinnin sallimisen seuraamukset selvitettäisiin jatkovalmistelussa. Pelkän sukunimen käyttö olisi kätevä esimerkiksi sähköpostiosoitteeksi johdetussa käytössä. Kuitenkin pelkän sukunimen rekisteröinnin salliminen rajoittaisi saman sukunimen omaavien rekisteröintimahdollisuuksia. Se voisi tuottaa ongelmia myös sellaisille yritysten tavaramerkeille tai toiminimille, jotka ovat yhdenmukaisia yksittäisen sukunimen kanssa. Samalla pitäisi myös miettiä, mitä kaikkia rekisteröintimahdollisuuksia pitäisi sallia, jotta kaikki halukkaat saisivat käyttää omaa sukunimeään rekisteröitynä.fi-domainina. 3. Skandinaavisten kirjaimien käyttö Nykyisin verkkotunnuksissa sallitaan ainoastaan kirjaimien a z käyttö. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa on myös skandinaavisten aakkosten käyttö sallittu.
Kauppakamarin kanta on, että myös Suomessa skandinaavisten aakkosten käyttö tulisi sallia. Skandinaavisten aakkosten käyttö korostuu entisestään silloin, kun kyse on luonnollisten henkilöiden nimen käytöstä. 4. Verkkotunnusten rekisteröiminen ulkomaalaisille Verkkotunnuslain mukaan verkkotunnuksen rekisteröinti on sallittu vain Suomessa rekisteröidylle oikeushenkilölle ja elinkeinonharjoittajalle sekä suomalaiselle julkisoikeudelliselle yhteisölle. Esitys mahdollistaisi verkkotunnuksen myöntämisen Suomen kansalaisille ja Suomessa vakituisesti asuville. Helsingin kauppakamari esittää, että ulkomaalaisen rekisteröinnin salliminen tutkittaisiin jatkovalmistelussa tarkemmin. Mikäli jatkovalmistelussa ei ilmene erityisiä ongelmia, kauppakamari pitää kannatettavana sitä, että laissa avattaisiin mahdollisuus myös ulkomaalaisille rekisteröinneille. HELSINGIN KAUPPAKAMARI 9 Jorma Nyrhilä varatoimitusjohtaja Hanna Skurnik lakimies
10 7. Ilmailulaitos Päivämäärä Dnro 22.4.2004 10/040/2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Laura Vilkkonen laura.vilkkonen@mintc.fi Lausuntopyyntö LVM053:00/2004, 5.4.2004 ILMAILULAITOKSEN LAUSUNTO VERKKOTUNNUSLAIN MUUTTAMISESTA Ilmailulaitoksen kanta verkkotunnuslain muuttamisesta annettuun hallituksen esitysluonnokseen on positiivinen. Esitys on hyvin perusteltu ja ehdotetut muutokset ovat järkeviä. Lisäksi esityksessä ehdotettua tapaa antaa päätös tiedoksi sähköpostilla pidetään hyvänä ja edistyksellisenä. ILMAILULAITOS Tietopalveluyksikkö Mika Leppänen tietopalvelupäällikkö TIEDOKSI liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamo, kirjaamo@mintc.fi
8. IPR University Center 11 Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto Asia lausunto verkkotunnuslain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen luonnoksesta IPR University Center toteaa otsikkoasiassa lausuntonaan seuraavan. Verkkotunnuslain muuttaminen siten, että myös yksityishenkilöille varataan mahdollisuus hakea tunnusta on verkkotunnuksia koskevan lainsäädännön kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Hallituksen esityksen luonnoksessa esitetyt kokemukset 1.9.2003 voimaan tulleen verkkotunnuslain toimivuudesta luovat hyvän pohjan järjestelmän laajentamiselle. Hallituksen esityksen luonnos onkin laadittu noudattaen jo voimassa olevia periaatteita. IPR University Centerillä ei ole huomautettavaa hallituksen esityksen luonnoksen sisältöön. Haluamme kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota verkkotunnusten ja tunnusmerkkien tavaramerkit, toiminimet läheiseen sukulaisuuteen. Vaikka verkkotunnuksia käsitellään Internetin käyttöön välttämättömästi liittyvinä osoitteina, tulisi niiden ja perinteisen tunnusmerkkioikeuden välistä suhdetta selvittää nykyistä perusteellisemmin. Helsinki 30. päivänä huhtikuuta 2004 Niklas Bruun Professori, johtaja IPR University Center
9. ISOC Finland - Suomen Internet-yhdistys SIY ry 12 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 235 00131 HELSINKI Verkkotunnuslain muuttaminen ISOC Finland, Internet Societyn Suomen jaosto (Suomen Internet-yhdistys SIY ry.) kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä saamastaan mahdollisuudesta tulla kuulluksi liittyen hallituksen esitykseen Eduskunnalle laiksi verkkotunnuslain muuttamisesta. Lausuntonaan ISOC Finland esittää seuraavaa. Verkkotunnusten rekisteröintioikeuden laajentaminen luonnollisiin henkilöihin on kannatettava toimenpide. Pidämme myös lakiesityksen linjauksia liittyen mm. etuoikeuksiin rekisteröinnissä, henkilötietojen julkaisuun ja alaikäisten asemaan oikean suuntaisina. Oletamme, että yksityiskohtaisissa perusteluissa olevassa lauseessa: Myös toiseen ja kolmanteen etunimeen perustuvat variaatiot (www.mattimikaelmeikalainen.fi, www.matti.m.meikalainen.fi) olisivat mahdollisia, jos kyseessä vain olisi verkkotunnuksen hakijan virallinen nimi (s. 20 4 toinen kappale) on kirjoitusvirhe: matti.m.meikalainen.fi ei selvästikään ole 3 :n määritelmän mukainen luonnollisen henkilön nimeen perustuva verkkotunnus, vaan tunnuksesta meikalainen.fi alidomaineilla johdettu osoite. Pidämme valitettavana, ettei lakivalmistelussa ole huomioitu Internet Corporation for Assigned Names and Numbersin (ICANN) lähes vuosi sitten julkaisemaa ohjeistusta kansainvälistettyjen verkkotunnusten käyttöönotosta (Guidelines for the Implementation of Internationalized Domain Names, 20.6.2003). Kunnioittavasti, Tommi Karttaavi puheenjohtaja ISOC Finland - Suomen Internet-yhdistys
13 10. Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM:llä ei ole kommentoitavaa verkkotunnuslain muuttamisesta annetusta hallituksen esitysluonnoksesta.
14 11. Keskuskauppakamari Liikenne- ja viestintäministeriö PL 235 00131 Helsinki VERKKOTUNNUSLAIN MUUTTAMINEN Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi verkkotunnuslain muuttamiseksi. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa yksityishenkilöille verkkotunnusten hakeminen. Keskuskauppakamari pitää luonnosta varsin onnistuneena. Aikaprioriteetti Hakemuksiin sovellettaisiin jatkossakin aikaprioriteettia, joten ensimmäinen hakija saa etusijan usean hakiessa samaa tunnusta. Käytännössä aikaprioriteetti on ainoa toimiva ratkaisu, koska muuta yksikertaista ja hyväksyttävää valintakriteeriä ei voitane luoda. Hakijoiden tunnistaminen Keskuskauppakamari pitää perusteltuna ratkaisuna sitä, ettei verkkotunnuksen hakijoilta edellytetä sähköistä henkilökorttia tai muuta vastaavaa varmennetta. Järjestelmän luote t- tavuus on kuitenkin tärkeää, joten jatkovalmistelussa tulisi vielä selvittää mahdollisuuksia varmistaa annetun henkilötunnuksen ja nimitiedon oikeellisuus. Verkkotunnusten sekoitettavuus Joissakin tapauksissa voi syntyä ristiriitoja yritysten ja tavaramerkkien sekä luonnollisten henkilöiden verkkotunnusten sekoitettavuuden suhteen. Kun ehdotetun 4 :n 3 momentin mukaan verkkotunnus ei saa oikeudettomasti perustua toisen suojattuun nimeen tai merkkiin, lienee jokaisella luonnollisella henkilöllä mahdollisuus hakea nimeensä perustuva verkkotunnus siitä huolimatta, että verkkotunnus olisi sekoitettavissa jonkun toiminimeen tai tavaramerkkiin. Tällöinhän verkkotunnus ei perustu oikeudettomasti toisen nimeen, vain kyseisen henkilön omaan nimeen. Tosin verkkotunnuksen kaupalliseen harhaanjohtavaan käyttöön voidaan silloin puuttua sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella. Jatkovalmistelussa on kuitenkin syytä vielä pohtia, miten verkkotunnusten sekoitettavuus toiminimiin ja tavaramerkkeihin voidaan estää. Luonnollisen henkilön verkkotunnuksen muoto Lakiehdotuksen 3 ja 4 :ien perustelujen mukaan luonnollisen henkilön nimeen perustuva verkkotunnus voitaisiin muodostaa vain sekä etu- että sukunimeä käyttäen. Ehdotetusta lakitekstistä tämä vaatimus ei selvästi ilmene, vaikka 3 :ssä ehdotetaankin määritelmä luonnollisen henkilön nimelle. Verkkotunnuksen muotoa ja sisältöä koskeva ehdotettu 4 ei sisällä määräystä siitä, että verkkotunnus on muodostettava luonnollisen henkilön nimestä. Eri asia on, että ehdotuksen mukaan verkkotunnus ei saa oikeudettomasti perustua luonnollisen henkilön nimeen.
15 Perusteena sekä etu- että sukunimen vaatimukselle lienee ollut se, että esimerkiksi pelkkään sukunimeen perustuva verkkotunnus ei voi olla sallittu, koska ensimmäinen kyseisen sukunimen omaava rekisteröijä saisi ainoana siihen sukunimeen perustuvan verkkotunnuksen. Asiaan on voinut vaikuttaa myös se, ettei pelkästä etu- tai sukunimestä ole yleensä pääteltävissä, kenestä samannimisestä henkilöstä on kysymys. Ratkaisua ei ole perusteltu lakiluonnoksessa. Toisaalta sekä etu- että sukunimen vaatiminen johtaa siihen, että verkkotunnuksesta johdettu sähköpostiosoite on esimerkiksi muotoa matti@mattimeikalainen.fi. Jatkovalmistelussa tulee vielä pohtia, onko sekä etu- että sukunimen vaatimiselle riittävät perusteet. Ulkomaiset Suomeen rekisteröityjen tavaramerkkien haltijat Verkkotunnuslaki ei mahdollista sitä, että ulkomainen yritys, joka on rekisteröinyt tavaramerkin Suomeen, voisi hakea tavaramerkkiin perustuvan.fi-juurisen verkkotunnuksen. Lakiehdotus ei muuta tilannetta. Tosin lakimuutoksen myötä tavaramerkin haltija voinee sopia jonkun suomalaisen luonnollisen henkilön kanssa tavaramerkkiin perustuvan verkkotunnuksen hakemisesta. Jatkovalmistelussa tulisi vielä pohtia, olisiko aiheellista sallia verkkotunnuksen hakeminen suoraan sellaisen ulkomaisen yrityksen nimiin, joka on rekisteröinyt tavaramerkkinsä Suomessa. Uudistukseen valmistautuminen Luonnollisten henkilöiden mahdollisuus saada itselleen verkkotunnus herättänee laajaa kiinnostusta, joten on tärkeää, että palveluntarjoajat voivat palvella asiakkaita mahdollisimman tehokkaasti rekisteröintipyyntöjen välittämisessä. Palveluntarjoajat tarvitsevat riittävästi aikaa rekisteröintiympäristön rakentamiseen ja testaamiseen. Sen vuoksi on hyvissä ajoin ennen lakimuutoksen voimaantuloa määriteltävä palveluntarjoajille tarjottavat työkalut rekisteröintipyyntöjen välittämiseksi. Tiedostomuotoiset siirrot palveluautomaatiojä r- jestelmään tai vaihtoehtoisesti XML-muotoinen yhteysprotokolla tulisi mahdollistaa palveluntarjoajille. Verkkotunnusmaksut Keskuskauppakamari pitää tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta tärkeänä, että Viestintäviraston maksut rasittavat yrityksiä mahdollisimman vähän. Sen vuoksi verkkotunnusten hallinnoinnista aiheutuvien kustannusten on oltava kohtuullisia. Verkkotunnusten halli n- nointi on järjestettävä Viestintävirastossa mahdollisimman tehokkaalla tavalla, jotta nykyisiä verkkotunnusmaksuja ei jouduttaisi jatkossa korottamaan. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä myös sitä, että lainmuutoksen voimaan tulon myötä saatava suureen hakemusmäärään perustuva tavanomaista suurempi maksukertymä voidaan tulevina vuosina kohdistaa verkkotunnusten hallinnoinnin kuluihin. Maksukertymää ei tule tulouttaa valtiolle tai siirtää Viestintäviraston muiden kulujen kattamiseen. KESKUSKAUPPAKAMARI Kari Jalas toimitusjohtaja
16 12. Kilpailuvirasto Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO LVM053:00/2004 VERKKOTUNNUSLAIN MUUTTAMINEN Liikenne- ja viestintäministeriö on kirjeellään 5.4.2004 pyytänyt lausuntoa verkkotunnuslain muuttamisesta annetusta hallituksen esitysluonnoksesta. Kilpailuvirasto lausuu asiasta seuraavaa. Kilpailuviraston tietoon on tullut lukuisia tapauksia, joissa elinkeinon- tai ammatinharjoittajan mahdollisuudet mm. palvelujensa tarjoamiseen Internetin välityksellä ovat olleet huonommat kuin yhtiömuodossa vastaavia palveluja tarjoavilla. Ongelmana on ollut voimassaoleva lainsäädäntö, joka on mahdollistanut fi-juuren verkkotunnuksen vain muille kuin yksityishenkilöille. Tällaisia asian ongelmaksi kokeneita ryhmiä ovat olleet mm. apteekit, maatilamatkailuyrittäjät, esiintyvät taiteilijat, yksityispraktiikkaa pitävät lääkärit ja muut palvelujaan tarjoavat yrittäjät. Ongelmaa on jouduttu kiertämään geneeristen tunnusten avulla. Onkin arvioitu, että suomalaisten käytössä olisi 30-40000 lähinnä com- ja net-juuren tunnusta. Näitä tunnuksia hallinnoivat ulkomaiset yhteisöt, jotka veloittavat palveluistaan vuosittain jopa useita kymmeniä euroja tunnukselta. Suomalaisten käytössä on myös runsaasti ulkomaisten maajuurten alla olevia tunnuksia. Tarkoituksenmukaisinta olisi luonnollisesti, että suomalaisen toimijan Internet-osoite olisi fi-loppuinen. Kilpailuvirasto pitää hyvänä, että lakiehdotukseen ei sisälly joissain maissa käytössä olevaa pakollista korkeamman asteen verkkotunnusta, joka riippuu käyttäjän tyypistä (esimm. pp tai co). Menettely olisi hankala esimerkiksi silloin, kun yrittäjänä aloitettu liiketoiminta kehittyisi esimerkiksi kommandiittiyhtiön kautta osakeyhtiöksi. Kilpailuvirasto katsoo, että samannimiseen verkkotunnukseen kohdistuvien hakemusten keskinäinen järjestys ratkeaa aikaprioriteetin perusteella. Nykyisen lain voimassa ollessa lienevät kaikki henkilönimellä toimivat asiasta kiinnostuneet yritykset hakeneet itselleen verkkotunnuksen. Yksityishenkilöiden verkkotunnuksissa voidaan kohtuudella olettaa olevan enemmän luovuutta kuin yritysten. Sekaannusten välttämiseksi lienee syytä välttää rekisteröimästä sellaisia nimiä, jotka poikkeavat toisistaan vain jonkin erikoismerkin osalta (vrt. mattivirtanen.fi ja matti-virtanen.fi). Mikäli verkkotunnuksissa tullaan jatkossa sallimaan myös muita kuin englantilaisen aakkoston kirjaimia, tulisi samaa sääntöä soveltaa myös tässä tapauksessa (vrt. ayrapaa.fi ja äyräpää.fi). Geneeristen verkkotunnusten voimassaoloaikoja on viime vuosina kasvatettu; rekisteröijästä riippuen on mahdollista saada jopa yhdeksän vuoden voimassaoloaikoja ja edullisempaan tukkuhintaan. Käytäntöä voitaisiin harkita myös Suomessa ja toteuttaa lakimuutos tässä yhteydessä.
17 On odotettavissa, että yksityishenkilöillä tulee olemaan kasvava mielenkiinto omaan verkkotunnukseen. Tähän vaikuttaa mm. tekninen kehitys (mm. web-kamerat, kiinteistönvalvontajärjestelmät, halvat serverit ja ISPien muuttuva suhtautuminen palvelinten pitoon ja kiinteisiin IP-osoitteisiin) ja käyttäytymismallien muutokset (mm. blog-ilmiön kasvu) sekä mahdollisuus tuottaa helposti muuta materiaalia kuten valokuvia ja musiikkiesityksiä verkkoon. Samaa kehitystä tukee mm. oppimateriaalin tuottajien, rekisteröimättömien sukuseurojen ja -tutkijoiden ja vastaavien lisääntynyt mielenkiinto verkkojulkaisemiseen. Lakiuudistus ottaa nämä seikat hyvin huomioon, jolloin erilainen tarpeeton kikkailu esimerkiksi työnantajien tunnusten alla vähenee - kuten myös asiaan liittyvät ongelmat hankkeiden puuhamiesten työsuhteiden aikanaan päättyessä. Samalla saadaan erilaisia tietoturvaan liittyviä riskejä paremmin hallintaan. Maajuuren avaamista yksityishenkilöille vaati myös eduskunta nykyistä lakia säädettäessä. Kilpailuvirasto katsoo, että ehdotettu lakiuudistus poistaa valtaosan niistä nykyisin voimassa olevan lain aiheuttamista ongelmista, jotka on lukuisissa yhteydenotoissa saatettu viraston tietoon. Ylijohtajan sijainen, johtaja Juhani Jokinen Erikoistutkija Seppo Uusitupa
18 13. Kopiosto Liikenne- ja viestintäministeriö Neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntönne 5.4.2004 LVM053:00/2004. Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja ilmoitamme kunnioittavasti, että Kopiosto ry pitää suomalaisen verkkotunnuksen avaamista myös yksityishenkilöiden rekisteröinneille ta r- peellisena ja järkevänä ratkaisuna. Kopiosto ry on suomalaisia tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja kustantajia edustava tekijänoikeusjärjestö. Kopioston tarkoituksena on edistää ja valvoa tekijänoikeuslainsäädännön tarkoittamien oikeuksien haltijoiden yhteistä etua oikeuksien käyttöä koskevissa asioissa. Kopioston tehtäviin kuuluu mm. valokopiointilupien sekä ulkomaisten yleisradiolähetysten kaapelijakelulupien myöntäminen Suomessa. Osallistumme mielellämme vuoropuheluun, mitä tulee erityisesti teosten hyödyntämiseen uusien tekniikoiden avulla. Lisätietoja antavat ja yhteyshenkilöinä toimivat toimitusjohtaja Pekka Rislakki ja johtaja Arto Tamminen. Helsingissä, huhtikuun 26 päivänä 2004. KOPIOSTO ry Pekka Rislakki Toimitusjohtaja
19 14. Kuluttajavirasto Liikenne- ja viestintäministeriö PL 235 00131 Helsinki Dnro 2004/70/1735 4.5.2004 Lausuntopyyntönne LVM053:00/2004 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI VERKKOTUNNUS- LAIN MUUTTAMISESTA Ehdotuksen mukaan luonnollisilla henkilöillä olisi jatkossa oikeus hakea suomalaista verkkotunnusta. Verkkotunnuksella tarkoitetaan internet-sivuston numeraalista IP osoitetta vastaavaa kirjaimista muodostettua verkko-osoitetta. Yksittäisen internetsivuston verkkotunnus on yleensä joko toisen asteen tunnus, kuten esimerkiksi www.mintc.fi, tai kolmannen asteen verkkotunnus, kuten esimerkiksi www.helsinginkaupunki.suomi.fi. Tällä hetkellä ainoastaan yrityksen tai muun yhteisön välityksellä toimivat kansalaiset voivat hankkia tunnuksen. Perustuslakivaliokunta on todennut verkkotunnuslaista antamassaan lausunnossa, että luonnollisen henkilön asettaminen tällä tavoin oikeushenkilöitä huonompaan asemaan ei ole sananvapauden käytännön toteutumisen kannalta asianmukaista. Esityksellä pyritään takaamaan kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet suomalaiseen verkkotunnukseen. Esitys on tältä osin kannatettava. Viidentoistavuoden ikärajasta Esityksen mukaan oikeus hakea verkkotunnusta olisi vähintään 15-vuotiaalla Suomen kansalaisella tai vähintään 15-vuotiaalla henkilöllä, jolla on Suomessa vakinainen asuinpaikka ja suomalainen henkilötunnus. Viidentoista vuoden ikärajaa on esityksessä perusteltu sillä, että hakijalla on käytännössä vastuu siitä, että verkkotunnus ei loukkaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä taikka toiminimilaissa ja tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä, toissijaista tunnusta tai tavaramerkkiä. Hakijan on kyettävä itsenäisesti arvioimaan, loukkaako hänen hakemuksensa toisen henkilön oikeutta. Esityksen mukaan 15-vuoden ikäraja vastaa rikosoikeudellista vastuuikärajaa. 15- vuotias voi myös solmia työsuhteen ja päättää itsenäisesti työllään ansaitsemistaan varoista. Holhoustoimesta annetun lain 24 :n mukaan vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Verkkotunnuksen myöntämisestä Viestintävirasto perii maksun, jonka suuruus on tällä hetkellä 55 euroa. Verkkotunnuslain 5 :n 5 momentin mukaan maksun suorittamisesta on annettava selvitys hakemuksessa.
20 Maksun voi nykyisin suorittaa internetin kautta tehtävän hakuprosessin aikana luottokortilla tai pankin verkkotunnuksilla. 15-vuotiaalla ei yleensä ole käytössään luottokorttia eikä pankin verkkotunnuksiakaan. Kuluttajaoikeuden vakiintuneen periaatteen mukaan alaikäinen ei voi ostaa luotolla eikä hänellä näin ollen voi olla ainakaan omissa nimissään luottokorttia. Verkkopankkitunnuksien käyttäminen ja säilyttäminen edellyttää erityistä huolellisuutta tunnuksien väärinkäytön estämiseksi. Näin ollen tarjolla olevat maksutavat eivät välttämättä ole 15-vuotiaan kannalta tavanomaisia. Hakija vastaa siitä, että verkkotunnus ei loukkaa toisen oikeutta tavaramerkkiin tai muihin immateriaalioikeuksiin. Viestintäviraston etukäteinen selvittämisvelvollisuus rajoittuu hakijan nimen vertaamiseen haettuun verkkotunnukseen, jos kysymyksessä on luonnollisen henkilön nimeen perustuva tunnus. Hakijalle asetettava selvitysvelvollisuus asettaa kyseenalaiseksi oikeustoimen tavanomaisuuden. Vaikka 15-vuotias on rikosoikeudellisesti vastuunalainen, alaikäisen voi olla vaikeaa ymmärtää abstraktien immateriaalioikeuksien loukkaamisen käsitettä ja loukkauksen mahdollisia seuraamuksia. Myös täysi-ikäiselle luonnolliselle henkilölle edellä mainitut seikat voivat olla vaikeita ymmärtää. Tästä syystä Viestintävirastolle tulisi asettaa lakisääteinen tiedotusvelvollisuus hakijan selvittämisvelvollisuuden laajuudesta ja oikeuksien loukkaamisen mahdollisista seuraamuksista hakijan ollessa luonnollinen henkilö. Viestintävirasto voi esimerkiksi rakentaa verkkotunnusten hakemiseen käytettävät sivustonsa siten, ettei edellä mainittuja tietoja ole mahdollista ohittaa. Johtajan sijaisena Apulaisjohtaja Päivi Seppälä Lakimies Riitta Kokko - Herrala
21 15. Mainostajien liitto 19.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO LVM053:00/2004 HALLITUKSEN ESITYSLUONNOS VERKKOTUNNUSLAIN MUUTTAMISESTA Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (noin 400) edustavat kauppaa, teollisuutta, palvelualoja ja julkisyhteisöjä. Näiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaiseuromäärästä Suomessa. Mainostajien Liitto kiittää liikenne- ja viestintäministeriön 5.4.2004 päivätystä lausuntopyynnöstä ja esittää kunnioittavasti lausuntonaan verkkotunnuslain muuttamisesta annetusta hallituksen esitysluonnoksesta seuraavaa: Esityksessä ehdotetaan, että vähintään 15-vuotiaat luonnolliset henkilöt saisivat oikeuden hakea suomalaista verkkotunnusta fi-juuresta. Verkkotunnus voisi olla mikä tahansa vapaana oleva yleisnimi, lyhenne tai erisnimi. Viestintävirasto arvioi verkkotunnusten määrän kasvavan ensimmäisen vuoden aikana noin 10 000-20 000 uudella rekisteröinnillä. Verkkotunnusten määrä on nyt noin 80 000. Mainostajien Liitto kannattaa ehdotusta ja siitä aiheutuvia verkkotunnuslain muutoksia. Erityisesti liitto kiinnittää huomiota siihen, että myös näillä uusilla hakijoilla on käytännössä vastuu siitä, että haettu verkkotunnus ei loukkaa toiminimilaissa ja tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä, toissijaista tunnusta tai tavaramerkkiä. Mainostajien mielestä on lisäksi kohtuullista, että myös yritysten ja luonnollisten henkilöiden välillä noudatetaan aikaprioriteettia ts. ensin verkkotunnusta hakenut henkilö on etusijalla. Mainostajien Liitto ei usko, että tavaramerkkioikeudelliset tai muut immateriaalioikeudelliset riidat tulevat merkittävässä määrin kasvamaan muutoksesta johtuen. Luonnollista kuitenkin tulee olemaan joissain tilanteissa se, että yrityksillä ja luonnollisilla henkilöillä saattaa olla kiinnostusta samojen yleisnimien käyttöönottoon, mutta varmasti useinkaan useiden yleisnimien käyttö verkkotunnuksena ei ole mainostajien kannalta perusteltua. Tältäkin osin aikaprioriteetin käyttäminen ratkaisuperiaatteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen sekä yritysten että yritysten ja luonnollisten henkilöiden välillä. Luonnollisten henkilöiden osalta ehdotetaan myös, että verkkotunnuksien rekisteröitävyyden arvioinnissa noudatetaan jälkikäteisvalvontaa. Hallituksen esityksessä on erinomaisesti perusteltu, kuinka verkkotunnuslain voimaantulon yhteydessä käyttöön otettu jälkikäteisvalvonta on toiminut hyvin huolimatta lain voimaantulon yhteydessä tulleesta hakemusruuhkasta. Viestintävirasto on arvioinut selvittävänsä ruuhkan vielä vuoden 2004 aikana.