11 M A R R A S K U U 2 011 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Mongoliassa kysyvät kyytiä ihmiset ja tavarat s. 8 SANSA kirkon lähetysjärjestönä s. 7 George Philip rukoilee herätystä Intiaan s. 11
P ä ä k i r j o i t u s Yhteisellä asialla, yhteisin pelisäännöin Eritrean evankelis-luterilainen kirkko esiintymiseen kuuluu rehellisyys, lähimmäisenrakkaus, myötätunto ja nöyryys, ja kaiken ylimielisyyden, alentuvuuden ja väheksymisen voittaminen. Näin sanotaan asiakir- Kristittyjen jassa, joka käsittelee yhteisiä toimintatapoja kristillistä elämää ja todistusta varten eri puolilla maailmaa. Monivuotisen ja laajapohjaisen ekumeenisen työskentelyn tuloksena syntynyt asiakirja kutsuu kristittyjä sitoutumaan ja työskentelemään kaikkien ihmisten kanssa toisiaan kunnioittaen ja edistäen yhdessä oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja yhteistä hyvää. Uskontojenvälinen yhteistyö on sellaisen sitoutumisen olennainen ulottuvuus. Asiakirja on ajankohtaista luettavaa Suomen seurakunnissa, joissa keskustellaan ja päätetään lähetystyöhön annettavista määrärahoista. Dokumentin mukaan kristityt tietävät, että evankeliumi sekä haastaa että rikastuttaa kulttuureja. Silloinkin kun evankeliumi haastaa kulttuurien tiettyjä puolia, kristittyjä kutsutaan kunnioittamaan kaikkia ihmisiä. Kristittyjä myös kutsutaan havaitsemaan omissa kulttuureissaan elementtejä, joita evankeliumi kyseenalaistaa. Suositukset sisältävän Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa -nimisen asiakirjan hyväksyi edustajiensa välityksellä yli 90 prosenttia maailman kristityistä Genevessä kesäkuussa 2011. Tämä kristittyjen yhteinen suositus kehottaa seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä kaikilla elämän alueilla, torjunnasta ja vainoista huolimatta. Yhteisen todistamisen taustalla vaikuttaa Pyhä Henki, joka yksin saa kääntymisen aikaan. Historiallisesti merkittävän asiakirjan tarkoituksena on rohkaista kirkkoja, kirkollisia hallinto- ja luottamuselimiä ja lähetysjärjestöjä pohtimaan ajankohtaisia käytäntöjään ja harkintansa mukaan käyttämään näitä suosituksia valmistellessaan omia suuntaviivojaan todistus- ja lähetystyötään varten eri uskontojen kannattajien ja niiden keskuudessa, jotka eivät tunnusta mitään tiettyä uskontoa. Joissakin ympäristöissä kristittynä eläminen ja evankeliumin julistaminen on vaikeaa, estettyä tai kiellettyä, mutta silloinkin Kristus on valtuuttanut kristityt jatkamaan uskollisesti ja solidaarisuudessa toisiaan kohtaan hänestä todistamista, asiakirja toteaa. Lähetys kuuluu keskeisesti kirkon perusolemukseen. Jokaiselle kristitylle kuuluu Jumalan sanan julistaminen ja maailmalle todistaminen. Tällöin on välttämätöntä toimia evankeliumin periaatteitten mukaan osoittamalla täyttä kunnioitusta ja rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan, sanotaan asiakirjassa. Se sisältää Raamatun pohjalta seitsemänkohtaisen listan kristillisen todistuksen perusteista ja 12 kristillistä todistusta koskevaa toimintaperiaatetta sekä kuusi käytännön suositusta. Tietoisina jännitteistä eri uskonnollisia vakaumuksia kannattavien ihmisten ja yhteisöjen sekä kristillisen todistuksen erilaisten tulkintojen välillä Paavillinen uskontojen välisen dialogin neuvosto, Kirkkojen maailmanneuvosto ja Maailman evankelinen allianssi valmistelivat asiakirjaa viisi vuotta. Suositusten takana ovat katolilaiset, ortodoksit, protestantit, evankeliset, helluntailaiset ja niin sanotut riippumattomat kristilliset kirkot. Kristittyjen eri puolilla maailmaa toivotaan ottavan omassa toiminnassaan huomioon suositukset, jotka koskevat yhteisiä toimintatapoja ja todistusta uskosta Kristukseen sanoin ja teoin. Juha Auvinen lähetysjohtaja juha.auvinen@sansa.fi R e p l i i k k i I k k u n a Kotia kohti maantieteellisesti tai hengellisesti. Vai maantieteellisesti ja hengellisesti!? Leena Punkari Jukka Norvanto Piirros Aura Karjalainen 2 2 on on radiolähetystyön aika aika
Lähde 11/2011 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 Kuuntelijat kirjoittavat maailmalta 5 Kolumni Viestinnästä yöllisellä pysäkillä Suomessa. Viestinnästä ylellisellä safarilla Keniassa ja sittemmin Ruotsissa. 6 Lähteellä Adventti on odotuksen aikaa Rukous 7 SANSA kirkon lähetysjärjestönä Vastaus Helsingin seurakuntayhtymän syyskuussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisille lähetysjärjestöille tekemään kyselyyn. 8 9 Mongolia murroksessa Radiopastori Jukka Norvanto kävi opettamassa Raamattua ja tutustumassa perheradio Wind-FM:n toimintaan ja laajaan Mongoliaan. 10 Teologia Ekumenia on joukkuepeliä Kuukauden lähetysteksti Kuninkaasi tulee kunniassa 11 Haastattelu TWR-Intian johtajan George Philipin hengelliset sukujuuret ovat syvällä kristinuskon historiassa. 12 Media nyt Steve Jobs ja lähetyskäsky Laajakaista Kuinka maailmaa muutetaan. Eli tiedosta tekoihin meillä ja muualla. 13 Putiikki 14 SANSAn omat radio-ohjelmat: Raamattu kannesta kanteen Lähetysaika Lähetysjohtaja Juha Auvinen harmittelee lähetystuen lakkautusta Sekä Helsingin että Vantaan seurakuntayhtymät leikkaavat talousarviotukeaan osalta kirkon virallisia lähetysjärjestöjä perustellen sitä järjestöjen suhtautumisella joko naispappeuteen tai seksuaalisiin vähemmistöihin tai molempiin. Päätökset koskevat muun muassa SANSAa. - Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston päätös on vastoin yhteisen kirkkoneuvoston esitystä ja siksi yllättävä. SANSA toimii kirkon voimassa olevien päätösten mukaan sekä kotimaassa että ulkomailla, lähetysjohtaja Juha Auvinen kommentoi. - Sitoudumme kirkon toistaiseksi muuttumattomaan käsitykseen siitä, että avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Järjestön lähetteinä on ollut naispappeja vuodesta 1997, ja noudatamme kirkon lähetysstrategian pappisvirkaa koskevia periaatteita. Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti 10. marraskuuta lakkauttaa asteittain tukensa kolmelle lähetysjärjestölle. Nämä ovat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä. - Tilanne on valitettava ja ongelmallinen kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen osalta. Lähetystyötä arvioidaan nyt muiden kuin itse lähetystyöstä nousevien kriteerien perusteella, Juha Auvinen toteaa. - Eniten minua huolettaa se, että kun tosiasiat ja kyselyihin antamamme vastaukset eivät päättäjiä vakuuta, onko päätösten taustalla jokin muu agenda. Vahinkoa eniten vähäosaisille Helsingin seurakuntayhtymä antaa vuosittain kolme prosenttia verotuloistaan eli noin kolme miljoonaa euroa ulkomaiseen apuun. Jatkossa määrärahat Matti Korpiaho Strategiansa 2010 2015 mukaan SANSA ohjaa ulkomaisesta työstään kolme neljäsosaa niin sanotun 10/40-ikkunan alueelle Atlantilta Kaukoitään. Siellä asuu enemmistö maailman ihmisistä, joista vain pieni osa on kristittyjä. Alueella sijaitsee muun muassa pääosa muslimimaista, Intia, Indonesia, Kambodža ja Kiina. kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kautta. Päätös koskee vuosien 2012 2014 lähetysmäärärahoja. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti 9. marraskuuta luopua portaittain avustamasta viittä kirkon lähetysjärjestöä, joiden joukossa on myös SANSA. Päätös koskee vuosia 2011 2013. - Niin Helsingin kuin Vantaan seurakuntien päätökset merkitsevät sitä, että työtä joudutaan suunnittelemaan uudella tavalla. Määrärahojen leikkaaminen vahingoittaa eniten niitä ihmisiä, joita SANSA haluaa evankeliumilla palvella ja joiden ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa haluamme puolustaa, Juha Auvinen sanoo. - Käytännössä leikkaukset merkitsevät 51 000 euron menetystä vuonna 2012. Tuolla summalla voisimme kustantaa esimerkiksi 390 kristillistä radioohjelmaa Aasiassa tai Afrikassa. Vuonna 2014 leikkaamisten aiheuttama menetys Eila Murphy SANSA on tänä vuonna aloittanut radio-ohjelmien tukemisen kahdella uudella kielellä: indonesialla ja tamililla. Indonesian virallista kieltä puhuu äidinkielenään 20 30 miljoonaa ja vieraana kielenä yli 140 miljoonaa ihmistä. Tamilia puhuu yli 60 miljoonaa ihmistä, ja se on yksi virallisista kielistä Intiassa, Sri Lankassa ja Singaporessa. on jo 127 000 euroa. Tietenkin pyrimme siihen, etteivät leikkaamiset kohdistu työhön ulkomailla, missä avun tarve on suuri. (SANSA/Lähde) Lehdessämme 30 v. sitten 15 Lähde mukaan Tapahtumakalenterissa mukana SANSAn joulujuhlat Uutisia 16 Takasivun juttu Sairaanhoitaja Terttu Ala- Heikkilä innostui radiolähetystyöstä jo SANSAn perustamisen aikoihin. Kevättalvella hän sai sydämelleen Hanna-työn. SANSA saa uuden nimen: Medialähetys Sanansaattajat n Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien eli SANSAn nimi muuttuu vuodenvaihteessa. Yhdistyksen syyskokous päätti äskettäin, että järjestön uudeksi nimeksi tulee Medialähetys Sanansaattajat ry. Ennen kuin nimi voidaan ottaa virallisesti käyttöön, sille pitää saada yhdistysrekisterin hyväksyntä. - Medialähetys Sanansaattajat kuvaa paremmin työmme laaja-alaisuutta. Radion rinnalla keskeisiä välineitämme ovat satelliittitelevisio, internet ja sosiaaliset mediat, kertoo lähetysjohtaja Juha Auvinen uuden nimen taustoista. - Haluamme, että nimessä edelleen säilyvät ydintehtäväämme kuvaava sana lähetys ja järjestömme pian 40-vuotisen olemassaolon ajan käytössä ollut nimi Sanansaattajat ja sen tutuksi tullut lyhenne Sansa. Uusi nimi on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuun aikana. Nimenmuutoksen ohella myös yhdistyksen sääntöihin ja jäsenyyteen on luvassa muutoksia. Varsinaisen jäsenyyden lisäksi voi medialähetystyöhön jatkossa osallistua niin sanottuna kannattavana jäsenenä. SANSAn syyskokous valitsi erovuoroiset hallituksen varsinaiset jäsenet Kari Eskelisen, Pirjo Immonen-Räihän ja Hannu Vierimaan sekä varajäsen Jukka Niemelän uudeksi toimikaudeksi 2012 2013. Puheenjohtajana jatkaa Jarno Tepora. (SANSA/Lähde) TWR uudisti kaksi lähetintä Guamilla n TWR:n uusimat lyhytaaltolähettimet on otettu käyttöön Guamin saarella, mikä parantaa muun muassa SANSAn tukemien Kiinan-ohjelmien kuuluvuutta. TWR onkin käyttänyt projektista nimitystä: Toivon aaltoja Aasiaan. Molemmat uudet lähettimet ovat 250 000-wattisia ja signaaliltaan aikaisempia voimakkaampia. Lisäksi TWR:lla on Guamilla kolme 100 000-wattista lähetinyksikköä. - Voimakkaampi signaali merkitsee entistä pidempää lähetysmatkaa, parempaa kuuluvuutta ja äänen laatua sekä vähemmän häiriöitä ja katvealueita, SANSAn ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala kuvaa. - Lisäksi TWR:n uudet lähettimet on helppo muuntaa välittämään digitaalisia lyhytaaltoja, jotka kulkevat tuhansia kilometrejä. Muutos voisi mullistaa radioinnin tulevaisuuden, jos systeemi yleistyisi niin paljon, että digitaalisten lyhytaaltovastaanotinten hinnat laskisivat riittävästi. - Mutta saattaa olla, että internetin kautta tapahtuva IP-pohjainen jakelu vie voiton. (Lähde) on radiolähetystyön aika 3
K u u n t e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: Gujaratista: Synnyin ja kasvoin perheessä, jossa uskoimme epäjumalien palvontaan. Kerran ystäväni kotona sain kuulla gamitinkielisestä radio-ohjelmastanne. Hän oli juuri kuuntelemassa ohjelmaa mennessäni. Olin utelias tietämään siitä enemmän, kun näin hänen kuuntelevan keskittyneesti. Hän rohkaisi minuakin kuuntelemaan. Tunsin, että puhuja puhui juuri minulle. Vähitellen tulin tuntemaan Herran Jeesuksen Kristuksen ja otin hänet vastaan elämääni. Koko perheeni on nyt uskossa. Emme koskaan jätä ohjelmaa kuuntelematta. Olen hyvin kiitollinen TWR:n radio-ohjelmista. (gamit, Intia) Egyptistä: Kiitos, kun olette huomioineet minut ja kirjeeni ja vastanneet siihen. Vastauksenne varoitti minua huomioonotettavista asioista Jumalalle kuuliaisuudessa kaikkina aikoina, mutta erityisesti hengellisen heikkouden aikana. Olen myös oppinut, ettei rukousta ja kiitosta tule toistaa. Olkoon Jumala kanssanne. (arabia) Etiopiasta: Ihmettelen, kuinka Jumala käyt- tää ohjelmaanne voittaakseen ympärilläni asuvien muslimien sieluja! Sanoin on vaikea kuvata sitä syvää rakkautta, jota tunnen ohjelmaanne kohtaan. Se ravitsee henkeäni. Olen etsinyt pitkään mahdollisuutta opiskella Jumalan sanaa, ja tässä se nyt on! Monet ihmiset kuuntelevat täällä ohjelmaanne. Indonesiasta: Ohjelman kertomukset herättävät kerta kerralta kiinnostukseni Jumalan sanaa kohtaan ja saavat minut hämmästelemään sitä. Pidän lujasti kiinni uskostani Jeesukseen. (madura) Kiinasta internetin kautta: Kiitos vastauksestanne ja rohkaisevista sanoistanne. Olemme nyt kolmatta vuotta yliopistossa. Opinnot ovat hyvin vaativia, mutta kiitos Jumalalle, koko ajan uusia ihmisiä oppii tuntemaan Jumalaa. Me pidämme raamattupiiriä. Olen hyvin onnellinen nähdessäni ystäväni niin innokkaina Jumalan sanan ääressä. Joskus tunnen uskoni kovin heikoksi, mutta Jumalan kanssa voimme voittaa. (mandariinikiina, Avoimin silmin) Mongoliasta: Herra Gombo kääntyi puoleemme, koska hänen vaimonsa Dashka oli kova juomaan. Dashka työskenteli paikallisella poliisiasemalla keittäjänä ja oli alkoholisti. Hän oli suurimman osan ajasta päihtyneenä ja muuttui usein hyvin väkivaltaiseksi. Aviomies oli niin epätoivoinen vaimonsa takia, että hän kävi kaikissa uskonnollisissa laitoksissa apua saadakseen. Mikään niistä ei voinut auttaa. Sitten herra Gombo kuuli radio-ohjelmastamme. Hän tuli luoksemme hakeakseen apua vaimolleen. Vapaaehtoistyötekijämme Tsogoo vietti paljon aikaa kertoen heille sisäisestä parantumisesta. Alettuaan käydä raamattutunneilla Dashka alkoi muuttua. Herra Gombo halusi vaimonsa menevän kasteelle, ja hänet kastettiin. Hän myöntää vaimonsa muuttuneen ja on vakuuttunut Jeesuksen muuttavasta voimasta. Rukoilemme, että myös herra Gombo antaa elämänsä Luojalle jonakin päivänä. Hän harjoittaa vielä shamanismia ja myy uskonnollisia taikakaluja. (mongoli, Wind-FM) T U K E V A S T I Y H D E S S Ä Raamatusta ravintoa arkeen Naisen silmät loistivat iloa, kyynel vierähti silmäkulmaan, minkä jälkeen hän kapsahti halaamaan, rutisti lujaa ja sanoi yhden sanan: Kiitos! Muuta ei tarvittu. Tajusin varsin hyvin, että naisen yksi elämän isoista toiveista oli täyttynyt. Hän sai Raamatun vieläpä omalla äidinkielellään. Sitä hän oli hartaasti toivonut jo vuosia. Kirjahyllyn kätköistä hän näytti hyvin kulunutta paksua ruutulehtiötä, täynnä käsinkirjoitettuja raamatunkohtia. Suomalaisia on siunattu Olen pohdiskellut monesti, miksi Jumala on siunannut meitä suomalaisia. Olemme vapaa, itsenäinen valtio, jossa Raamatun voi omistaa tai Raamattuja voi jakaa ongelmitta. Jumalanpalveluksia voi järjestää tulematta pidätetyksi. Tästä uskonvapaudesta voimme kiittää Jumalaa taas tulevana itsenäisyyspäivänä. Raamattuja Suomesta löytyy. On vihkiraamattuja, on rippiraamattuja... Lähes kaikissa hotellihuoneissa on vähintään Uusi testamentti. Sanaan sisälle pääseminen onkin sitten monelle haasteellista. Juuri siksi radiopastori Jukka Norvanto on jo 15 vuotta avannut Raamatun salaisuuksia radiokanavilla, rakennukseksi uskon arkeen. Liity kymppikerhoon! Vuosittain Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa radioidaan Suomessa kolmen kaupallisen radioaseman kautta. Mikään radioyhtiö ei maksa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajille ohjelmasarjasta, vaan SANSA sijoittaa toimintaan yli 200 000 euroa vuodessa. Pidämme tärkeänä, että suomalaiset tuntevat Raamatun, ja että heidän käytännön uskonelämänsä saa vahvistusta ohjelman avulla. Tule jakamaan hyvää raamatunopetusta radion välityksellä ensin Suomessa, sitten myös maailman ääriin asti. Rukouksenamme on, että ainakin muutamat sadat ohjelmasarjan kuuntelijat ryhtyisivät säännöllisesti tukemaan kymmenellä eurolla kuukaudessa Raamattu kannesta kanteen ohjelmaa. Yli 150 000 suomalaista Raamatun opiskelijaa saisi iloa ja siunausta tästä lahjasta. Tilaa Iloksi itsellesi ja lahjaksi ystävällesi. Tuoretta lukemista koko vuodeksi vielä vanhoin hinnoin! Teet samalla medialähetystyötä. Jos tilaat ja maksat tänä vuonna 2011, hinnat ovat vielä nykyiset. Tilauslomake alla, soitto: 019 457 7744 tai sähköposti: merja.vuohela@sansa.fi. Kustannusten nousu pakottaa myös Lähdelehden hintojen korottamiseen 1.1.2012. 4 on radiolähetystyön aika joululahjaksi! Lukemista koko vuodeksi! KYLLÄ KIITOS haluan tilata Lähde-lehden! kestotilauksena 29 /vuosi vuositilauksena 34 /vuosi opiskelijatilauksena 19 /vuosi kestotilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 39 /vuosi vuositilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 44 /vuosi Kyllä kiitos, haluan tutustua Lähde-lehteen. Lähettäkää minulle ilmainen näytenumero! Saajan nimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Maksajan nimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Yhteystietoni saa laittaa SANSAn rekisteriin SANSA maksaa postimaksun Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Tunnus 5005165 00003 VASTAUSLÄHETYS VARAINHANKINTA Kysy lisää RKK-ohjelman kymppikerhosta. Kerromme mielellämme, miten pääset kuukausilahjoittajaksi eli kymppikerholaiseksi. Rukoile myös ohjelmien tekijöille taitoa avata Raamatun rikkaudet. Soita Pirjo Hyövältille ja kysy lisää kuukausilahjoitustoiminnasta: 019 457 7747 tai sähköpostittele: pirjo.hyovalti@ sansa.fi. Jumalan sanaa kanssasi jakamassa, Mauri Pelkonen, Muurame Tekniikka on aina kiinnostanut minua, ja armeijassa sain radiosähköttäjäkoulutuksen. Kun olin 80-luvun alussa kirkon nuorisotyössä, tutustuin radion kautta tehtävään lähetystyöhön seurakuntaan tulleen esitteen avulla. Olimme hankkineet kerhotoimintaa varten radio-ohjattavan auton, ja muistan sen kouluvierailulla esiteltyäni kertoneeni, mitä kaikkea radioaalloilla voidaan Ilkka Kastepohja ilkka.kastepohja@sansa.fi M I S S I O S S A tehdä myös evankeliumin viemiseksi eteenpäin. Muutama vuosi sitten syntymäpäivilläni oli veteraaniväkeäkin. Kerroin heille, että radiotyö on kuin tykistö, joka ampumalla pehmittää vastustajan asemia. Kun saadaan viestiä, että sanoma on mennyt perille, voidaan lähettää ihmiset. Radiotyötä pidän erityisen merkittävänä ensikontaktin luomisessa, kun välitettävänä on kristillinen sanoma. Olen tukenut kuukausittain taloudellisesti yli kymmenen vuoden ajan SANSAn työtä kohteena aina se, mihin eniten tukea on tarvittu. Säännöllinen tuki on toiminnan kannalta käsitykseni mukaan tärkeää. Jukka Norvannon raamattuopetukset ovat tuttuja, ja muutamilla Kesäpäivillä olemme vaimoni kanssa käyneet. Tänä syksynä olimme mukana SAN- SAn ystävämatkalla Viroon.
K o l u m n i Viestintää yöllisellä pysäkillä, viestintää ylellisellä safarilla En halua sekaantua politiikkaan, enkä kirkkopolitiikkaan. En edes pidä tyylistä, jossa ilmaistaan asioita minä-muodossa. Mutta kerta se on lähes ensimmäinenkin kerta. Toimittaja Katri Merikallio kirjoitti Suomen Kuvalehteen (39/2011) kolumnin otsikolla Vyö takaisin housuihin! Hän kertoo, mitä tapahtui Helsingin Sörnäisissä bussipysäkillä eräänä perjantaiyönä kello puoli yksi. Läsnä olivat nuori suomalaismies vahvassa humalassa, ehkä Latinalaisesta Amerikasta kotoisin oleva nuorukainen selvin päin sekä hän itse. Merikallion kuvaus lyhennellen: Humalainen horjuu katoksen alle, työntää naamansa lattaripoikaa päin ja karjuu: Häivy, painu v...n täältä. Mä oon kato rasisti! Toinen pysyy hiljaa ja katsoo muualle. Hetken päästä suomalaismies kiskoo housuistaan vyön ja alkaa heiluttaa sitä uhkaavasti. Mitä tehdä? Päätän ehkä parin viinilasin rohkaisemana että nyt tarvitaan äitienergiaa. Käyn lattaripojan viereen, katson humalaista silmiin ja sanon ystävällisen päättäväisellä äitiäänellä, että nyt riitti, vyö takaisin housuihin, lakkaa mesoamasta! Se tehoaa. Mutta hetken päästä viinahuurut voittavat: Älä mulle rupee, v...ko sä tähän puutut! Uusi tiukka katsekontakti ja sen perään: Kuules nyt, olen luultavasti äitisi ikäinen, niin että älä puhu minulle noin vaan käyttäydy ihmisiksi. Siinä vaiheessa nuorimies on jo unohtanut olevansa rasisti ja alkaa valittaa, että hänen äitinsä on kokenut kovia eikä äitiä auttanut kukaan. Meillä kaikilla on murheemme. Siinä, että raivo kohdistetaan satunnaiseen ulkomaalaiseen, on jotain liian tuttua. Juutalaisista tehtiin syntipukkeja Saksan ongelmiin 1930-luvulla, ja sitten saksalaiset katsoivat hiljaa sivusta, kun juutalaisia työnnettiin junavaunuihin. Mitä meistä suomalaisista kirjoitetaan historiankirjoissa ensi vuosisadalla? Että katselimme hiljaa sivusta, kun fasismi alkoi 2011 Suomessa nostaa päätään? Tämä ei ole sankaritarina. Minua pelotti, lattaripoikaa vielä enemmän. Hänenkö olisi pitänyt maksaa siitä, että tässä maassa niin monella on paha olla? Yhteisiä tekoja Toimittaja Anna Sköld haastatteli somalialaissyntyistä Abbe Ibrahimia ruotsalaiseen Svensk Damtidningiin (42/2011). Jutussa kerrotaan, miten Ibrahim on edennyt 14-vuotiaasta lomatiskarista Oopperakellarin 40-vuotiaaksi toimitusjohtajaksi ja sanoo: Olen elänyt etuoikeutettua elämää ja nyt haluan maksaa takaisin. Oopperakellarikonsernin paikat (Operakällaren, Café Opera, Operabaren, Bakfickan ja Operaterrassen) ovat Tukholman ravintolamaailman huippua. Operakällaren Trophy on hyväntekeväisyystapahtuma, jossa golfkilpailun, seminaarin ja juhlapäivällisen avulla kerätään rahaa Unicefille, YK:n lastenjärjestölle. Ensimmäisenä vuonna rahaa kertyi 125 000 kruunua, tänä vuonna jo 2,4 miljoonaa kruunua. Tapahtuma sai alkunsa, kun Abbe Ibrahim ystävineen oli 2006 Keniassa ylellisellä turistimatkalla safareineen. Koska Ibrahim puhuu muun muassa swahilia, he päättivät käväistä läheisessä kylässä. Siellä ei ollut viiteen vuoteen satanut pisaraakaan... Kaverukset jakoivat lapsille heti vesipullojaan ja oppaan neuvoa tiedusteltuaan toimittivat kylään vielä iltamyöhällä jauhoja, voita ja lisää vettä. Kotona Ruotsissa Ibrahim ei kyennyt unohtamaan nälkiintyneitä ihmisiä ja kenialaista kylää. Ensin hän sai Unicefista neuvon tukea kyseisen alueen vesiprojektia Keniassa. Sitten joku kavereista keksi hyväntekeväisyysgolfin, ja nykyisin kohteena ovat Unicefin vesiprojektit Afrikan sarven maissa. Ibrahim toteaa jutussa: Sinun täytyy kokea köyhyyden haju ja nähdä lapsen kärsivän, jotta todella ymmärrät. Hän itse asui lapsena Somalian pääkaupungissa Mogadishussa alueella, jossa hänen perheensä käyttövesi noudettiin aamuisin vesipostista. Samasta hanasta piti riittää vettä sadalle ihmiselle. Silti Ibrahim kokee eläneensä silloinkin hyvää elämää verrattuna moniin muihin. Hänen ollessaan 11-vuotias isä sitten sai paikan Tukholman yliopistosta, ja perhe muutti Ruotsiin. Puolessa vuo- Katri Merikallion äitienergiaa Suomen Kuvalehdessä. Abbe Ibrahimin kiitosvoimaa Svensk Damtidningissa. dessa Abbe-poika oppi kielen niin hyvin, että saattoi siirtyä maahanmuuttajalasten luokalta tavalliselle luokalle. Ihminen ihmiselle Toinen toimii, toinen ei. Toinen toimii väärin, toinen oikein. Sillä ei lopultakaan ole merkitystä, olemmeko valkoihoisia eurooppalaisia vai tummaihoisia afrikkalaisia. Tai sillä... Tai sillä... Sillä on, haluammeko olla ihmisiä ihmisille. Leena Punkari JOULUKERÄYS Anna paras lahja Mongolialaiset ovat tarinankertojia, joten radion kautta kerrottu jouluevankeliumi on tehokas tapa tuoda esiin joulun todellinen merkitys. SANSAn joulukeräyksellä tuetaan Mongolian ja muiden Aasian maiden radiotyötä. Jouluevankeliumi ensimmäisen kerran Lahjoita Radiointikulut 2,50 /1 min Kuuntelijakokous 50 Radioaseman työntekijä 550 /kk Esimerkit Radio Wind-FM Mongolia IBAN OP FI37 5062 0320 0320 18 Lahjoituspuhelin P. 0600 18808 15,23 + pvm/puhelu ' Lahjoita verkossa www.sansa.fi 7111 30036 Lahjoitustili IBAN FI37 5062 0320 0320 18 Viite: 7111 30036 SWIFT/BIC: OKOYFIHH Keräyslupa Manner-Suomi OKH717A, voimassa 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty 14.12.2009, Etelä-Suomen lääninhallitus. " on radiolähetystyön aika 5
Lähteellä Rukous Kari Eskelinen Jukka Norvanto Aurinko, kuu ja tähdet. Usko, toivo ja rakkaus. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolmikoissa on moneksi. Kolmiyhteisessä ainoastaan ykseys ja samalla kaikki. Opetathan ymmärrystä, Herra. Aamen Adventti on odotuksen aikaa Adventin aika on jouluun valmistautumista. Neljänä sunnuntaina ennen joulua tulevaa juhlaa lähestytään eri näkökulmista. Ensimmäinen adventti aloittaa kirkkovuoden. Riemu rinnassamme katselemme Jeesuksen ratsastavan juhlivan kansan keskellä Jerusalemiin ja laulamme: hoosianna, oi auta, oi pelasta. Näin kirkkovuosi onkin hyvä aloittaa: Kirkkoja valaisevat monet kynttilät, ja valkoinen liturgisena värinä muistuttaa ilon ja pelastuksen lahjasta. Mutta jo heti toisena adventtina näkökulma muuttuu. Kynttilöitä on alttarilla enää kaksi, ja liturginen värikin on vaihtunut siniseksi tai violetiksi itsetutkistelun, katumuksen ja parannuksen teon merkiksi. Toisen adventtisunnuntain tekstit viittaavat Kristuksen toiseen tulemiseen kunniassaan. Hänen paluunsa ajatteleminen pakottaa tutkimaan, olemmeko valmiita, kun hän saapuu. Kolmas adventtisunnuntai korostaa vielä enemmän katumusteemoja. Sen päivän keskushenkilönä on Johannes Kastaja, joka tuli maailmaan valmistamaan tietä Kristukselle. Hänen kiertelemätön julistuksensa paljastaa syntimme ja auttaa meitä ymmärtämään, miksi tarvitsemme Vapahtajaa. Neljäntenä adventtisunnuntaina huomiomme suunnataan entistä selvemmin Jeesuksen Kristuksen syntymään. Kirkoissa luetaan (Matt. 1:18 24) Joosefista ja Mariasta, jotka valmistautuvat Jumalan Pojan syntymään. Päivä onkin otsikoitu: Herran syntymä on lähellä. Neljännen adventtisunnuntain tekstit muodostavat oudon sekoituksen, jossa yhtenä ainesosana on suuri odotuksen ilo ja toisaalta ahdistus, epävarmuus ja tuska. Jeesus syntyi kaikkia varten Ehkäpä siksi neljäs adventtisunnuntai tulee teemoiltaan kaikkein lähimmäksi elämäämme, jossa ilon ja ahdistuksen aiheet tuntuvat usein olevan niin kovin lähellä toisiaan. Liturginen väri on edelleen sininen tai violetti. Kolmannen vuosikerran teksteissä ilon ja kiitollisuuden tunnot nousevat sekä Jesajan kirjasta (29:17 19) että Paavalin viestistä roomalaisille (Room. 15: 8 13). Hän kirjoittaa muun muassa: Kristus on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan. Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan. Jesaja ja Paavali iloitsivat ajatellessaan Jumalan lupausten täyttymistä, ja he tahtoivat muidenkin, jopa kaikkien Mervi Viuhko kansojen, yhtyvän riemuunsa. Jeesuksen syntymää ajatellessa ei lähetystyön näköalaa voikaan unohtaa, sillä hän syntyi tähän maailmaan meitä kaikkia varten, asuimmepa lähellä tai kaukana. Ilosanoma on tarkoitettu kaikille. Synkkyyden keskelle tulee kirkas valon välähdys, joka häivyttää ainakin hetkeksi huolet ja murheet. Sama kaksijakoisuus näkyy myös Marian ja Joosefin elämässä. Nuori Maria oli luvattu vaimoksi Joosefille. Hän oli muiden nuorten naisten tavoin valmistautunut nuoren naisen suurimpaan ilojuhlaan eli häihin, joita vietettäisiin hänen ja sulhasen kunniaksi koko kylän riemuitessa ja ylistäessä heidän onneaan. Sitten yhtäkkiä kaikki ruusunpunaiset tulevaisuuden kuvat olivat poissa. Enkeli oli ilmestynyt Marialle ja kysynyt, tahtoisiko tämä tulla Vapahtajan äidiksi. Myöntävä vastaus merkitsi sitä, että häntä syytettäisiin uskottomuudesta. Joosef voisi täydestä syystä hylätä hänet, eikä hän myöskään saisi milloinkaan viettää suurta riemullista hääjuhlaa. Suostuminen enkelin esittämään pyyntöön toi monia synkkiä pilviä Marian elämään. Ehkä raskainta oli, että häntä alettiin pitää huonona naisena. Näin Maria sai jo heti enkelin vierailusta alkaen ymmärtää, että Vapahtajan vastaanottaminen toisi elämään ylimääräisiä ongelmia. Myöskään syntyvä lapsi ei saisi helppoa alkua elämälleen. Hänkin joutuisi kokemaan ympäristön halveksuntaa siksi, että äiti oli tullut raskaaksi ennen avioliiton alkamista. Myöhemmin Heprealaiskirjeen kirjoittaja Jeesuksen elämää ajatellessaan sanoikin, että Jeesus oli kaikessa kiusattu kuitenkin ilman syntiä. Kuitenkin-ilo on oikea jouluilo Inhimillisesti ajatellen hyvin synkältä tuntui Marian elämä sen jälkeen, kun enkeli oli ilmestynyt hänelle, ja hän oli suostunut ottamaan vastaan saamansa kutsun ja tehtävän tulla Vapahtajan äidiksi. Luukkaan evankeliumiin talletetussa Marian kiitosvirressä ei ole kuitenkaan viittaustakaan inhimilliseen tuskaan ja pimeyteen, jonka keskelle hän Ahmedabadin metodistikirkon ruokalan seinällä Intiassa Jeesus ratsastaa Jerusalemiin ja kansalla on palmunlehviä. Kuva voi liittyä niin ensimmäiseen adventtiin kuin palmusunnuntaihin pääsiäisviikon alussa. joutui. Kiitosvirressään Maria laulaa (Luuk. 1:46 47): Minun sieluni suuresti ylistää Herraa, ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani. Neitsyt Marian ilo oli kuitenkiniloa. Huolimatta kaikesta siitä inhimillisestä ahdistuksesta, jonka keskelle hän joutui, hän iloitsi täysin rinnoin Vapahtajasta, joka olisi syntyvä hänestä. Joosefiakin Jumala hoiti. Joosef sai taivaasta viestin Vapahtajan syntymisestä. Millään muulla tavallahan hän ei olisi voinutkaan tietää, että Maria oli ollut koko ajan hänelle uskollinen. Joosef sai myös tietää enkeliltä, mikä nimi lapselle olisi annettava. Poika saisi nimekseen Jeesus, joka tarkoittaa suomeksi Herra pelastaa. Maailmaan oli tulossa Vapahtaja, joka pelastaisi synneistä koko kansan, mutta myös Joosefin. Vastaavan viestin saivat myöhemmin niin ikään enkeliltä kedon paimenet. Käytyään katsomassa vastasyntynyttä he, kuten Luukas asian muotoilee, palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu. Kuitenkin-ilon saa aikaan sanoma Vapahtajasta. Siitä iloitsivat myös Paavali ja Jesaja. Se ilon viesti on tarkoitettu myös sinulle ja minulle. Olipa elämässämme kuinka synkkää ja pimeää tahansa, keskellämme on Herra, joka voittaa synnin ja kuoleman mahdin. Herra antaa anteeksi syntimme ja tuo ikuisen elämän meille pimeyden keskellä vaeltaville. Siinä on kuitenkinilon eli oikean jouluilon salaisuus. Se on nähtävissä jo seimen lapsessa, joka tuli maailmaan kuollakseen puolestamme ja voittaakseen kuoleman. Näin hän voitti pimeyden mahdin. Kuitenkin-ilo ei riipu ulkoisista oloista. Se kiinnittyy Jumalan muuttumattomiin lupauksiin, jotka eivät vaihtele tunteiden mukaan, vaan ovat aina totta. SANSAn Raamattu kannesta kanteen -ohjelman radiopastori Jukka Norvanto kirjoittaa Lähde-lehteen alkavan kirkkovuoden 2011 2012 Lähteellä-tekstit. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on tällä kertaa 27.11.2011. 6 on radiolähetystyön aika
SANSA kirkon lähetysjärjestönä Julkaisemme kokonaisuudessaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) vastauksen Helsingin seurakuntayhtymän syyskuussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisille lähetysjärjestöille tekemään kyselyyn. Samalla tämä on kyselyvastauksista tuorein. 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1.1. Mitkä ovat järjestönne keskeisimmät tavoitteet lähetystyössä? Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) on vuonna 1973 perustettu median käyttöön erikoistunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö. Tehtävänämme on viedä evankeliumi Jeesuksesta sähköisen median välityksellä sinne missä sitä ei muuten kuultaisi, kouluttaa ja lähettää työntekijöitä yhteistyökumppaniemme palvelukseen sekä tukea kansallisia työntekijöitä mediatyössä ja -koulutuksessa. Suomessa SANSA palvelee seurakuntia sananjulistus- ja lähetyskasvatustoiminnassa sekä pitää esillä mediatyötä osana seurakuntien lähetysstrategiaa. 1.2. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä? Millä tavalla se haluaa olla mukana kirkkomme lähetystyön kokonaisuutta? SANSAn oppiperustana on Pyhä Raamattu ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Kirkolliskokous hyväksyi SANSAn kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi vuonna 1994. Median kautta tekemämme lähetystyö täydentää perinteistä lähetystyötä. SAN- SA on yhteistyöhakuinen ja -kykyinen lähetysjärjestö, joka palvelee seurakuntia ja toisia lähetysjärjestöjä mediatyön osaamisellaan ja verkostoillaan. 1.3. Miten järjestönne pyrkii yhteistyökirkkojensa kanssa ja kohdemaissa edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, lasten ja naisten asemaa yhteiskunnassa sekä ympäristön kestävää kehitystä? Miten järjestönne suhtautuu paikallisten kirkkojen linjauksiin näissä asioissa? Millaista opetus- ja julistustoimintaa lähetyskentillä harjoitetaan? SANSAn tärkeimpiä ulkomaisia yhteistyökumppaneita ovat TWR (Trans World Radio), FEBC (Far East Broadcasting Company), satelliittitelevisioyhtiö SAT-7, LML (Luterilainen maailmanliitto) sekä paikalliset luterilaiset kirkot. Toimiessaan yhteystyössä ulkomaisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa SANSA kunnioittaa kyseisten kirkkojen järjestystä ja järjestöjen toimintaperiaatteita sekä paikallisen maan tapoja ja kulttuuria. SANSA ei toiminnassaan ota kantaa poliittisiin kysymyksiin tai toimi muita uskontoja tai toisin uskovia ja ajattelevia ihmisiä vastaan. Uskomme, ja kokemuksesta tiedämme, että kun evankeliumi saavuttaa ihmisen sydämen kuulemisen ja uskomisen kautta, tämä muuttaa häntä, hänen ympäristöään ja koko yhteiskuntaa. Evankeliumi synnyttää tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja antaa toivoa. SANSA ja sen työntekijät tukevat yhteistyökirkkojen ja -järjestöjen pyrkimyksiä demokratian ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Kristillinen mediatyö on kokonaisvaltaista ja palvelee näin koko ihmistä. SANSAn noin 40 kielellä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa tukemissa ja tuottamissa radio- ja tv-ohjelmissa tarkastellaan myös sosiaalieettisiä kysymyksiä, terveyttä, mm. HIV/AIDS, perhekysymyksiä, kasvatusta, maataloutta, ympäristökysymyksiä jne. kristillisen uskon näkökulmasta. Lukuisat kuuntelijapalautteet esimerkiksi Intiasta kertovat ohjelmien aikaansaamasta täydellisestä elämänmuutoksesta ja toivosta niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin elämässä. Naisille, lapsille ja nuorille tuotetaan omia radio- ja televisio-ohjelmia sekä Aasiassa että Afrikassa. SANSA on mukana kansainvälisessä Hanna-työssä, jonka tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sitä kautta perheiden hyvinvoinnin lisääminen. Kaikkeen ohjelmatoimintaan liittyy myös paikallisesti organisoitu jälkihoitotyö, joka tuo käytännön apua ja koulutusta sitä tarvitseville. Evankeliumissa on voima synnyttää ja ylläpitää uskoa. Yhä useammat ihmiset kuuntelevat radiota, katselevat televisiota ja käyttävät internetiä, ja siksi ihmisille tulee viedä evankeliumia näillä heille tutuilla välineillä. SANSAn tavoitteena on viedä radion, satelliittitelevision, internetin ja sosiaalisen median avulla evankeliumi kahden miljardin ihmisen ulottuville heidän omalla kielellään Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa vuoteen 2015 mennessä. 2. Lähetysjärjestön toimintatavat 2.1. Miten järjestönne sitoutuu kirkkomme päätöksiin, esimerkiksi kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräyksiin? Hyväksyykö järjestönne naispappeuden ja toimivatko sen työntekijät yhteistyössä naispappien kanssa? SANSA suhtautuu vastuullisesti kirkkomme päätöksiin ja toimii kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti. SANSA toimii seurakuntien ja yhteisöjen kanssa riippumatta niiden virkakäsityksestä ja antaa työntekijöilleen tässä kysymyksessä omantunnon vapauden. SANSAn hallitus on käytännössä linjannut, että palvelukseen palkataan pappeja, jotka toimivat kaikissa tilanteissa yhteistyössä naispuolisten pappien kanssa. Olemme lähettämässä lähetiksi uudelle työkaudelle naispapin, ja toinen naislähetti opiskelee parastaikaa teologiaa asemamaassaan. SANSA on sitoutunut noudattamaan Kirkon lähetystyön toimikunnan 2008 valmisteleman Kirkon lähetysstrategiaesityksen pappisvirkaa koskevia periaatteita: Seurakuntien ja lähetysjärjestöjen yhteistyössä kirkon lähetysjärjestöt toimivat kirkkomme päätöksen (1986) ja seurakuntien käytäntöjen mukaisesti. Toimiessaan ulkomaisten yhteistyökirkkojen kanssa kirkon lähetysjärjestöt noudattavat niiden virkaratkaisuja eivätkä lisää jännitteitä omalla toiminnallaan. 2.2. Voiko pappi sukupuolesta riippumatta työskennellä järjestössänne? Montako naisja miespappia on järjestönne palveluksessa tällä hetkellä? Kuten edellä sanottiin, noudatamme virkakysymyksessä kirkon linjauksia. SANSAn palveluksessa on tällä hetkellä yksi naispuolinen pappi, yksi naispuolinen teol. maist. ja yksi naispuolinen teol. yo. sekä neljä miespuolista pappia ja yksi miespuolinen teol. yo. 2.3. Yhteiskunnallinen suhtautuminen ja lainsäädäntö homoseksuaaleja kohtaan on muuttunut viime vuosikymmeninä taaten heille samat perusihmisoikeudet. Mikä on järjestönne linjaus vähemmistöryhmiin suhtautumisessa, esim. homoseksuaalit? SANSA puolustaa Raamatun ihmiskäsitystä ja luomisjärjestystä. Jokainen ihminen on Jumalan luomana ja hänen rakkautensa kohteena yhtä arvokas. Kaikki ihmiset ovat kirkon rukouksen ja siunauksen kohteita riippumatta ominaisuuksistaan ja taipumuksistaan. Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti, tasapuolisesti ja hyviä tapoja noudattaen. SANSA sitoutuu kirkon toistaiseksi muuttumattomaan käsitykseen siitä, että avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen päätös antaa pastoraalinen ohje rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden puolesta ja kanssa ei ole muuttanut kirkon avioliittokäsitystä eikä oppia. Päätöksissään kirkko ei myöskään ole tehnyt samaa sukupuolta olevan parisuhteen siunaamiskaavaa eikä uusia virkavelvollisuuksia kirkon työntekijöille. 2.4. Vaikuttavatko mahdollinen parisuhteen rekisteröiminen tai seksuaalinen suuntautuminen henkilöstönne rekrytointiin? Rekrytointikriteerimme liittyvät ennen kaikkea ammattitaitoon ja motivaatioon. Näiden kautta toivomme löytävämme ne osaavat ihmiset, jotka haluavat sitoutua työmme tavoitteisiin ja arvoihimme. 3. Lähetysjärjestön talous 3.1. Mikä on järjestönne talousarvion loppusumma ja miten se jakautuu eri toimintasektoreiden kesken? Mikä on järjestönne hallintokulujen osuus kokonaisuudesta? Talousarviomme loppusumma vuodelle 2011 on 3 318 231 euroa. Vuoden 2010 toteutuneet kokonaiskulut olivat 2 813 000 euroa. Kokonaiskulut jakautuivat seuraavasti: ulkomaista toimintaa koskevat kulut (radiolähetystyö, tv-työ ja seurakuntatyö) 1 483 000 euroa (52,7 %), ulkomaantyön tukitoiminnot kotimaassa (varainhankinta, tiedotus, lähetyskasvatus, toimintojen suunnittelu ja seuranta) 1 072 000 euroa (38,1 %), yleishallinto 258 000 euroa (9,2 %). SANSAn ulkomainen työ on pääosin mediayhteistyötä lähes 40 järjestön ja kirkon kanssa, minkä vuoksi järjestön kustannusrakenne on erilainen kuin perinteistä lähetystyötä tekevien järjestöjen. Vähäisemmällä rahallisella panostuksella voidaan tavoittaa suurempi määrä ihmisiä. Toisaalta työn esillä pitäminen yhteistyöseurakunnissa jne. vaatii resursseja kotimaassa. Muissa lähetysjärjestöissä tämän työn tekevät sekä ulkomailla että kotimaassa olevat lähetit, joiden kulut lasketaan osaksi ulkomaista työtä. 3.2. Miten järjestönne toimii kotimaassa ja kuinka suuri osa seurakuntien avustusmäärärahoista käytetään tähän työhön? SANSAlla ei ole omaa kotimaan piiriorganisaatiota vaan se toimii kotimaassa seurakuntien kanssa ja kautta. Sen toiminta tähtää hengellisen ja aineellisen tuen hankintaan ulkomailla tehtävälle lähetystyölle. Tätä tarkoitusta varten solmittuja yhteistyösopimuksia seurakuntien ja muiden yhteisöjen kanssa on 185. Tätä toimintaa tukevat mm. seurakuntavierailut, lähetysseminaarit, Radiolähetystyön kesäpäivät, Yhteyspäivä, Radioraamattukoulu (Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmat), Lähetysaika-radio-ohjelmat sekä Hanna-työ -niminen naisten verkosto. Kotimaassa tapahtuviin ulkomaisen työn tukitoimintoihin kuten viestintään ja varainhankintaan, lähetyskasvatukseen sekä toimintojen suunnitteluun ja seurantaan käytettiin vuonna 2010 lähetystyöhön kohdentamattomat avustukset eli 43,6 % seurakuntien avustusmäärärahoista (n. 503 000 euroa). 4. Päätöksenteko 4.1. Miten muodostuu järjestönne jäsenistö ja miten hallinto ja päätöksenteko on järjestetty? SANSAn jäsenistö muodostuu yksityishenkilöistä ja yhteisöistä (seurakunnat, järjestöt), jotka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseniksi hakemuksen perusteella. Päätöksenteosta vastaavat lähetysjohtaja ja joka toinen viikko kokoontuva johtoryhmä, hallitus (noin kahdeksan kokousta vuodessa) sekä ylimpänä yhdistyksen kokous (kevät- ja syyskokous). 4.2. Mikä on kirkon ja seurakuntien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon? Muiden kirkon lähetysjärjestöjen tapaan SANSA on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka päätöksenteko tapahtuu edellä mainittujen hallintoelimien kautta. Seurakunnat voivat hakea SANSAn jäsenyyttä ja osallistua edustajiensa kautta yhdistyksen kokouksiin ja vaikuttaa päätöksentekoon. SANSA lähettää toimintakertomuksensa kirkon elimille ja seurakunnille. Kokonaiskirkossa ja seurakunnissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat yhdistyksessä tehtäviin päätöksiin. Jatko sivulla 14 on radiolähetystyön aika 7
Mongolia elää murroskautta Mongoliassa ajellaan kalliilla autoilla ja moottoripyörillä. Toisaalta ihmisiä asuu jurtissa ja elinten ruhoja myydään autonlavoilta. Maasta on löytynyt paljon luonnonvaroja, joiden hyödyntämisestä ulkomaiset yritykset nyt kilpailevat. Tämä kaikki ei voi olla vaikuttamatta myös kielteisellä tavalla alueen ihmisiin. Moni särkyy. Luonnossa on paljon rikottuja pulloja, joihin tuntuukin tiivistyvän Mongolian nykytilanne. Mongolia on Kazakstanin jälkeen maailman toiseksi suurin sisämaavaltio. Pinta-alaltaan se on kolme kertaa Suomea suurempi, mutta väkiluvultaan melkein puolet Suomea pienempi. Maassa on siis yllin kyllin tilaa liikkua? Mongoliassa on paljon malmivaroja, kullasta kupariin. Kansainväliset yhtiöt kilpailevat niiden hyödyntämisestä, ja Mongolian kansantulo kasvaa nopeinta vauhtia maailmassa. Kaikesta päätellen maa tarjoaa paljon nähtävää ja kummasteltavaa? Mongoliassa arvellaan olleen neljä kristittyä 1990-luvun alussa, nyt heitä on 60 000. Kommunismin kaaduttua kuitenkin myös muut uskonnot kuin kristinusko ovat alkaneet kasvattaa suosiotaan. Siinäkin mielessä kilpailutilanne on tosiasia. Tilannehan on lopulta sama kuin 2 000 vuotta sitten, jolloin kristinusko ei myöskään ollut erityisasemassa. Onneksi Jumalan sana on vahvempi kuin ihmisten rakennelmat. Kävin Kylväjän kutsumana opettamassa Raamattua joissakin Mongolian luterilaisissa seurakunnissa sekä tutustuin SANSAn tukeman, perheille suunnatun radioasema Wind-FM:n toimintaan. Ulaanbaatarin ruuhkassa ja Gobin autiomaassa Ulaanbaatarin lentokentällä vastassa oli Evankelisluterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän Mongolian-työn esimies Joel Norrvik, joka vapaa-ajallaan on mukana maan luterilaisessa seurakuntatyössä. Kylväjä toimii Mongoliassa edustustonsa välityksellä (FLOM in Mongolia) ja tekee kehitysaputyötä. Joel oli vierailun ajan oppaanani eri puolilla Mongoliaa. Opetin Ulaanbaatarissa, Arkhangain maakunnan (aimag) alueella sekä sen pääkaupungin ympäristössä Erdenebulganin piirikunnassa (sumi) että Undur- Ulaanissa ja Duudgovin maakunnan pääkaupungissa Mandalgovissa. Samalla tuli nähtyä maata muutoinkin. Ajatukseni väljästä Mongoliasta alkoi vaikuttaa yksipuoliselta Ulaanbaatarissa. Siellä todella tajusin, mitä merkitsee, että Mongolian runsaasta kolmesta miljoonasta ihmisestä lähes puolet asuu pääkaupungissa. Liikenne tuntui kaaosmaiselta. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä näytti olevan, että jos saa työnnettyä puolet auton puskurista ruuhkaan ilmestyneeseen aukkoon, niin muiden pitää väistää. Jalankulkijat koettivat puikkelehtia tien yli jotenkin siinä välissä. Ruuhkaisuutta kuvaa, että meiltä meni puolitoista tuntia yhdeksän kilometrin matkaan kirkolta yöpaikkaan. Autojen suuri määrä vaikuttaa myös terveystilastoihin. Nuorista 60 prosenttia kärsii hengitystieongelmista, kun pakokaasut ja kivihiililämmityksen savu täyttävät vuorien ympäröimän laakson, jossa Ulaanbaatar sijaitsee. Kesällä ongelma tosin vähenee, kun taloja ei tarvitse lämmittää. Huonoilla teillä ja vielä huonommilla Matkaohjelmani ensimmäiseen osaan kuului opetussarja Gobin autiomaan keskellä sijaitsevan Mandalgovin Gobin valo -seurakunnassa. Tulkkinani matkalla toimi Batchimeg Vanden. Maisteriksi tämä 1990-luvulla kristityksi 8 on radiolähetystyön aika Ulaanbaatarissa on kerrostaloja, jurttia ja paljon aitoja. Siellä asuu puolet Mongolian asukkaista. Lapset esittivät hengellisiä laululeikkejä Rakkauden uutinen -seurakunnan jumalanpalveluksessa Arkhangain maakunnassa. kääntynyt, 19-vuotiaan tyttären äiti oli lukenut Japanissa. Matkaa Mandalgoviin, Ulaanbaatarista etelään kertyi 270 kilometriä. Vaikka kuljimme nelivetoisella maasturilla, matkanteko oli hidasta tien suurien monttujen ja jatkuvien insinöörinkiharoiden takia. Olimme ajaneet todella huonoja teitä kolmisen tuntia, kun pysähdyimme pieneen kylään ruokailemaan. Syötyämme Joel sanoi tien muuttuvan loppumatkalla huonommaksi! Eikä hän liioitellut. Tulevaisuus näyttää paremmalta. Reitin varrella oli miehiä koneineen rakentamassa uutta pikitietä kohti Gobin autiomaata ja kaivoksia, jotka lisäävät valtion tuloja. Mongolian valtio maksaa malmituloistaan jokaiselle asukkaalle iästä riippumatta 21 000 tugrikia eli noin 11 euroa kuukaudessa. Monilapsiselle perheelle se on suuri tulolisä, kun esimerkiksi eläke on monella alle sata euroa kuussa, ja minimipalkka maassa on 140 euroa. Kulkureittimme ei aina tien nimeä ansainnut. Välillä tie tarkoitti jopa kuutta, seitsemää suunnilleen samaan suuntaan kulkevaa uraa, joista kuljettaja koetti valita kulloinkin kulkukelpoisimman. Joskus maastossa ajaminen tuntui sopivimmalta. Matkalla ihastelin aroilla laiduntavia hevos-, lammas- ja vuohilaumoja, toisinaan jakkeja ja muita nautoja sekä kaksikyttyräisiä kameleita. Joskus näin paimenia ratsujen selässä, joskus eläimet kulkivat ilman valvontaa. Mongolit pitävät hevosenlihaa erityisen suurena herkkuna, ja tarjottiin sitä minullekin. Buddhalaisuudella ja shamanismilla tiukka ote Mongolia on voimakkaasti buddhalainen maa, mutta kansanuskontoon on sekoittuneena myös animismia ja shamanismia. Matkalla Mandalgoviin näkyi korkean mäen päällä usein kivikasa, joka tuki jonkinlaista keppiä, jonka ympärille oli kiedottu monivärisiä kankaita tai muovikaistaleita. Kun mongoli kulkee tuollaisen ovoon ohitse, hän yleensä pysähtyy ja kiertää kolmesti kyseisen epäjumalankuvan ympäri ennen kuin jatkaa matkaa. Mongolien elämään kuuluvat läheisesti buddhalaiset opettajat, lamat. Heiltä kysytään neuvoja kaikenlaisiin asioihin. Lamat kertovat myös sopivan ajan mennä naimisiin. Niinpä 14.10.2011 oli ilmeisen sopiva päivä, sillä Ulaanbaatarissa kerrottiin avioituneen silloin 128 pariskuntaa. Tulkki Batchimegin mukaan lamat eivät yleensä anna selviä vastauksia, vaan lukevat kysyjille vieraskielisistä Joel Norrvik Mandalgovissa aloitettiin opetushetket ylistyslauluin. Noin sadasta Gobin valon seurakuntalaisesta oli enimmillään läsnä puolet. Lahjojen vaihtoa puolin ja toisin perheradio Wind- FM:n tiloissa: Suvdaa Jamsran, Jukka Norvanto ja Sansarmaa Battulga. Undur-Ulaaniin kertyy Arkhangain pääkaupungista matkaa noin 130 kilometriä. Luterilaisen seurakunnan kirkko on vuokralaisena talossa, jonka toista päätä asuttaa rakennuksen omistaja. kirjoista kohtia, joita he eivät ymmärrä. Mitä pyhempinä kirjoja pidetään, sitä enemmän lamat ottavat lukemisestaan maksua. Mandalgovin kaupungissa haastattelemani seurakunta-aktiivi, notaari Munchjargal kertoi, että vaikka yleensä kristityt eivät joudu uskonsa takia erityisseurantaan, niin ajoittain vastaan tulee hämmentäviä tilanteita. Esimerkiksi, kun muut bussin matkustajat olivat menneet kiertämään palvontapaikkoja, hän oli jäänyt paikalleen. Silloin hän oli joutunut vastaamaan ihmettelijöille, miksi hän toimii toisin kuin muut. Kristityksi kääntymisen jälkeen Muchjargal lopetti laman luona käynnit, kuten yleensä muutkin kristityt. Hän sanoi saavansa vastaukset nykyään seurakunnasta. Kommunismin vaikutus näkyy edelleen Ulaanbaatarissa toimivan luterilaisen Hyvä uutinen -seurakunnan pastori Nerguisaihan Myadagimaa kertoi kristinuskon ja perinteisen buddhalaisen kulttuurin kohtaamisen näkyvän muun muassa kristillisten kuvien käyttämisen ongelmallisuutena. Varsinkin vastakääntyneet alkavat helposti palvella Kristuksen kuvia samalla tavalla kuin aikaisemmin Buddhan kuvia. Vasta myöhemmin he alkavat erottaa toisistaan kuvien erilaisen merkityksen.
Gobin autiomaassa, lähellä Mandalgovia asuu nuori mongoliperhe jurtassa. Autonrenkaan keskellä on kaivo. Vedentuloa ihailemassa Joel Norrvik (keskellä), sisar Handaksi kutsuttu vanharouva ja Batchimeg Vanden. Kuumaa teetä vieraille Undur-Ulaanissa. Mukaan laitetaan ainakin vettä, vuohenmaitoa ja suolaa. Aurinkopaneelilla ladattujen akkujen avulla voi aavikolla asuva perhekin katsella televisiota ja kuunnella radiota. Ovoo, jota buddhalaiset mongolit eivät jätä matkan varrella kiertämättä. Niitä on keskimäärin 40 kilometrin välein. Suomalaiset pyrkivät kohentamaan vammaisten oloja Arkhangaissa. Toimintakeskuksen tuki on Suomen valtion kehitysyhteistyörahoista, välittäjänä Kylväjä (FLOM). Kun joku kuulee jossakin, että joku on lähdössä jonnekin, kyytiä kysytään usein joko ihmisille tai tavaroille. Ulaanbaatarin Hyvä uutinen -seurakunnan pastori Nerguisaihan Myadagimaa liikkeellä tyttärineen. Paikoin ehti sataa lunta ja vielä sulaakin. Karjalaumat ovat usein isoja, etäisyydet pitkiä. Ulaanbaatarista etelään, Duudgovin pääkaupunkiin kertyi matkaa 270 kilometriä Ulaanbaatarista länteen, Arkhangain pääkaupunkiin 470 kilometriä. Perinteinen, mongolialainen kauppahalli, jossa tammanmaitoa oli myynnissä myös avoastioissa. Viereisellä tiskillä oli kaupan muun muassa kamelinlihaa. Ongelmana Nerguisaihan näkee myös buddhalaisuuden ja shamanismin suosion kasvun. Hänen mukaansa joka kylään ja jopa joka kotiin haluttaisiin osoittaa oma shamaani, joka kutsutaan apuun sairauden tai muiden ongelmien kohdatessa. Tilanteen haasteellisuutta lisää, että monet ihmisistä, jotka 1990-luvulla kääntyivät kristityksi, alkavat luopua uskostaan tai tulla ainakin välinpitämättömiksi. Uutta herätystä kaivataan Mongoliaankin! Ulaanbaatarissa toimivan raamattukoulun rehtori Purevdorj Jamsran kuuluu siihen noin kymmenen hengen ryhmään, jotka kommunismin romahdettua kääntyivät Mongoliassa ensimmäisinä kristityiksi. Purevdorjin mielestä kommunismin vaikutus näkyy Mongoliassa vielä voimakkaampana kuin suosiotaan kasvattavien buddhalaisuuden ja shamanismin. Näin on erityisesti vanhempien ihmisten keskuudessa. He odottavat edelleenkin johtajien antavan selviä käskyjä ja määräyksiä, kun taas nuoret odottavat jo toisenlaista asioiden valmistelua. Jokaisessa kodissa ainakin yksi alkoholisti Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tukema radiotalo Wind-FM täytti kymmenen vuotta viime kesänä. Vein radiotaloon tervehdyksenä ja onnitteluna SANSAn viirin. Sen ottivat vastaan henkilökuntapäällikkö Suvdaa Jamsran ja ohjelmapäällikkö Sansarmaa Battulga. Nykyinen radiotalo on pääosin suomalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden rakentama ja suomalaisten kristittyjen rahoittama. Rakennus on tilava ja nelikerroksinen. Tilat ovat monipuoliset ja studiot toimivia. Yhdestä niistä Suvdaa haastatteli minua radioon. Yläkerran sauna on muutettu lastenkerhon varastoksi. Suvdaa tosin vakuutti, että kun vieraita tulee, sauna otetaan oikeaan käyttöönsä. Radiotalon yläkerran tiloissa toimii lasten päivähoitotila, jonne talon työntekijät saavat viedä lapsensa hoitoon maksua vastaan. Alakerrassa on vastaavasti oma keittiö, jossa valmistetaan työntekijöille ruokaa, sekin maksua vastaan. Näin saaduilla tuloilla katetaan muun muassa talon lämmityskuluja. Suvdaa korosti Wind-FM:n lähettävän ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa ja tarkoituksena olevan kuuntelijoiden kiinnostuksen herättäminen kristinuskoa kohtaan. Tarjontaan kuuluu esimerkiksi SANSAn tukema ohjelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla perhe-elämän kysymyksiä. Mongoliassa perhe-elämää rasittavat erityisesti miesten pitkät työkomennukset, jotka usein suuntautuvat satojen kilometrien päässä sijaitseville malmikentille tai jopa ulkomaille, lähinnä Koreaan. Seurauksena on uskottomuutta, alkoholismia ja paljon surua. Samaa viestiä alkoholin vaaroista välitti myös Arkhangain maakunnassa toimiva päihdetyöntekijä Idersaikhan. Hänen mukaansa alkoholi on Mongolian suurimpia ongelmia. Jokaisessa kodissa on ainakin yksi alkoholisti, jollainen hän oli itsekin aikaisemmin. Suvdaa Jamsran kertoi, että Wind-FM suunnittelee kuuluvuusalueensa laajentamista pääkaupungin lähistöllä niin, että mahdollisten kuuntelijoiden määrä lisääntyisi 30 000:lla. Ulaanbaatarin miljoonakaupungin alueella kuuntelijoista kilpailee yhteensä 22 radioasemaa. Rukousvastaukset usein hyvin käytännönläheisiä Mongolia on siis vastakohtaisuuksien maa monessa mielessä. Toreilla myydään tammanmaitoa suurissa avoimissa sammioissa, hevosenruhon paloja pick-upien lavoilta. Vieressä seisoo Hummer tai jokin muu kallis kulkupeli. Uusi ja vanha kohtaavat sellaisella tavalla ja vauhdilla, ettei siitä voi aivan hyvääkään seurata. Vaikka toki monia iloisiakin asioita tuli vastaan, kuten esimerkiksi Undur-Ulaanissa opetushetkieni jälkeen. Lyhytmuotoista jumalanpalvelusta seurasi viisi todistuspuheenvuoroa, mutta ne olivat toisenlaisia kuin millaisiin Suomessa olen tottunut. Yksi nainen esimerkiksi kertoi tavanneensa naisen, jolla oli kolme lasta eikä polttopuita talveksi. He olivat rukoilleet asian puolesta, ja sitten 800 oppilaan koulussa oli päätetty, että jokainen koulun oppilas vie perheelle yhden polttopuun. Lisäksi joku toinen taho oli päättänyt viedä lapsille joka päivä ruokaa. Todistaja näki sen rukousvastauksena. Saadut 800 puuta ilmeisesti riittävät perheelle kylmimmän talven yli. Joku taisi kertoa keränneensä perheelle kuivaa lantaakin arolta. Muutkin todistuspuheenvuorot koskivat vastaavanlaisia arkielämän tilanteita. Välillä näytti, että ihmisillä oli jopa pientä kisaa siitä, kuka ehtii ensiksi kertomaan rukousvastauksista. Jukka Norvanto, teksti ja kuvat on radiolähetystyön aika 9