VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

1/20 VANHUSTEN PERHEHOIDON VOIMA HANKE VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Pohjois Savo 2015 1/26

2/23 Alkusanat... 3 1 VANHUSTEN PERHEHOITO... 4 1.1 Toimeksiantosuhteinen perhehoito... 4 1.2 Perhehoidettavan asema... 4 1.2.1 Hoito ja palvelusuunnitelma... 4 1.2.2 Asiakasmaksu ja käyttövarat... 5 1.3 Perhehoitaja... 5 1.4 Perhehoitajan ennakkovalmennus... 6 1.5 Perhehoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus... 6 1.5.1 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 7 1.6 Perhehoitajan eläketurva ja perhehoitoon liittyvät vakuutukset... 7 1.7 Perhehoitajan verotus... 8 1.8 Perhekoti... 8 1.8.1 Hoidettavien lukumäärä... 9 1.9 Valvonta... 9 2 HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS... 10 2.1 Pitkäaikainen perhehoito... 11 2.2 Lyhytaikainen perhehoito... 11 2.3 Osavuorokautinen perhehoito... 12 2.4 Palkkio ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyessä... 12 2.4.1 Perhehoitajan sairastuminen... 12 2.4.2 Perhehoitajasta riippumaton syy... 13 2.4.3 Perhehoitajan osallistuminen tukitoimiin... 13 3 KÄYNNISTÄMISKORVAUS... 14 4 PERHEHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT... 15 5 PERHEHOITAJAN SIJAINEN... 16 5.1. Sijaisen palkkio ja kulukorvausmenettely... 17 6 PERHEHOITAJAN MUU TUKI... 18 6.1 Täydennyskoulutus... 18 6.2 Kunnan yhteyshenkilön/muun ammattilaisen tuki... 18 6.3 Vertaisryhmätoiminta... 18 6.4 Työnohjaus ja mentorointi... 19 7 SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS... 20 8 PERHEHOITOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 20 2/26

3/20 Alkusanat Perhehoito on asiakkaalle inhimillistä ja kunnalle taloudellista Perhehoito tukee iäkkäiden ihmisten kotona asumista. Perhehoito sopii iäkkäille ihmisille, joiden toimintakykyä heikentää muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai yksinäisyys ja turvattomuuden tunne. Pitkäaikainen perhehoito on erinomainen vaihtoehto silloin kun yksin asuminen ei syystä tai toisesta enää onnistu, mutta tarvetta laitoshoitoon ei ole. Lyhytaikainen perhehoito voi mahdollistaa omaishoitajan asiointikäynnin, vapaapäivien tai lomien pitämisen. Lyhytaikainen perhehoito voi myös mahdollistaa iäkkään ihmisen kuntoutumisen ja sairaalasta kotiutumisen tai huolenpidon jossain muussa vastaavassa tilanteessa. Kodit ovat kautta aikojen tuoneet turvaa lapsille, vanhuksille sekä muille tukea tarvitseville lähimmäisille. Nykyisin yhä harvemmassa kodissa elää useita sukupolvia yhdessä. Vanhusten määrän kasvaessa kasvaa myös yksinäisten vanhusten määrä. Perhehoidolla voidaan mahdollistaa läheiset ihmissuhteet, perheenjäsenyys ja yksilöllinen hoiva. Uudessa vanhuspalvelulaissa säädetään, että iäkkään ihmisen pitkäaikainen hoito ja huolenpito tulee järjestää ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali ja terveyspalveluilla. Laitoshoitoa toteutetaan vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Maakunnallinen vanhusten perhehoidon kehittäminen alkoi Vanhus Kaste hankkeessa 2011 2012, jossa tavoitteena oli mm. kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon vähentäminen. Vanhusten perhehoidon voima hankkeen 2013 2014 tavoitteena on saada laadukkaasta perhehoidosta pysyvä osa vanhusten palvelujärjestelmää. Perhehoito on mahdollisuus pohjoissavolaisille kunnille, vanhuksille ja heidän omaisilleen, perhehoitajaksi aikoville henkilöille sekä kaupunki että maaseudulla. Tämä yhteinen maakunnallinen toimintaohje on laadittu yhteistyössä Perhehoitoliitto ry:n kanssa hankekuntien edustajista koostuvissa kehittämistyöryhmissä. Toimintaohjeen toivotaan palvelevan perhehoidon kaikkia osapuolia: kuntaa/kuntayhtymää, perhehoitoon tulevaa vanhusta ja hänen omaisiaan sekä perhehoitajaa. Perhehoitajan palkkiot ja kulukorvaukset ovat ohjeessa vuoden 2014 tasossa. Siilinjärvellä 11.10.2013, päivitetty 30.9.2014 Mari Pirinen Projektipäällikkö Vanhusten perhehoidon voima hanke 3/26

4/20 1 VANHUSTEN PERHEHOITO Sosiaalihuoltolaki 25 (3.4.1992/311): Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. 1.1 Toimeksiantosuhteinen perhehoito Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa toimeksiantaja eli kunta/kuntayhtymä on vastuussa perhehoidosta ja sen järjestämisestä. Kunnan hyväksymä perhehoitaja ja kunta/kuntayhtymä tekevät toimeksiantosopimuksen jokaisen perhehoidettavan henkilön osalta erikseen. Perhehoito voi olla pitkä tai lyhytaikaista tai osavuorokautista. Toimeksiantosuhteinen perhehoito ei ole yritystoimintaa. Avaa toimeksiantosopimus lomake 1.2 Perhehoidettavan asema Perhehoito perustuu aina vanhuksen tai hänen laillisen edustajansa suostumukseen. Perhehoidon järjestämisen lähtökohtana ovat vanhuksen tarpeet. Suunnitteluvaiheessa vanhukselle, hänen omaisilleen ja perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus tutustua toisiinsa. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee kunta/kuntayhtymä. Perhehoidossa olevan henkilön varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänelle nimetylle edunvalvojalle. Perhehoitaja ei toimi edunvalvojana. 1.2.1 Hoito ja palvelusuunnitelma Perhehoidossa olevalle henkilölle laaditaan hoito ja palvelusuunnitelma, johon hänen yksilölliset sosiaali ja terveydenhuollon palvelu ja tukitarpeensa kirjataan. Hoito ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä: hoidettava ja omainen (jos mahdollista), kunnan yhteyshenkilö ja tai muu työntekijä sekä perhehoitaja. Hoito ja palvelusuunnitelma tulee laatia kuukauden kuluessa perhehoidon alkamisesta. Hoito ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja tuen toteutumisesta hoidettavalle vastaavat kunta/kuntayhtymä sekä perhehoitaja yhdessä sopimallaan tavalla. Avaa hoito ja palvelusuunnitelma lomake 4/26

5/20 1.3 Perhehoitaja 1.2.2 Asiakasmaksu ja käyttövarat Laki sosiaali ja terveydenhuollon asiakasmaksuista: Pitkäaikaisesta perhehoidosta voidaan periä pitkäaikaisen laitoshoidon maksu. Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan nettokuukausituloista. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 99 /kk (2013). Pitkäaikaiseen laitoshoidon maksutaksaan poiketen, tämä käyttövara tulee jäädä myös, kun huomioidaan asiakkaan edellisen vuoden reseptiin perustuvat lääkemenot (asiakkaan omavastuu kuukautta kohti laskettuna). Perhehoidossa olevan henkilön käyttövara on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöönsä hänen toiveensa ja mieltymystensä mukaan. Pitkäaikaisen perhehoidon kuukausimaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon tai ympärivuorokautiseen asumispalveluun, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten esimerkiksi kotihoidon tai päivätoiminnan maksu. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan periä lyhytaikaisen laitoshoidon maksu. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta enintään 32,60 euroa hoitopäivältä. Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy. Mikäli lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, peritään hoidosta sosiaali ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (1992/734) ja asetusten mukainen maksu, joka on 11,30 /vrk (2014). Perhehoito on sosiaalihuollon avopalvelua, mistä syystä asiakasmaksut saattavat määräytyä eri kunnissa/kuntayhtymissä eri perustein. Yleisenä periaatteena on, ettei asiakkaalta peritä perhehoidosta korkeampaa maksua kuin muista vaihtoehdoista. Omaishoitajalle on mahdollista myöntää vapaapäiviä enemmän kuin laissa on säädetty. Kunnat perivät tällaisesta ylimääräisestä omaishoitajan vapaapäivästä maksua 25 34 /vrk. Laki perhehoitajalain muuttamisesta (8.4.2011/317) 1 : Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 1 momentissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. 5/26

6/20 1.4 Perhehoitajan ennakkovalmennus Vanhusten perhehoitajaksi aikovan tulee lain mukaan käydä Ikäihmisten perhehoidon valmennus. Valmennukseen haetaan lomakkeella, jonka tietoihin perehtyy sekä valmennuksen järjestäjä että kotikunnan vanhusten perhehoidon yhteyshenkilö. Avaa Ikäihmisten perhehoitajaksi hakevan perustiedot lomake Kotikunta tekee sosiaalitoimen selvityksen ja antaa lausunnon hakijasta. Menettelyllä selvitetään, onko tiedossa asioita, jotka voisivat olla esteenä perhehoitajaksi ryhtymiselle liittyen mm. terveydentilaan, asuinoloihin, taloudelliseen tilanteeseen tai päihteiden käyttöön. Avaa Kotikunnan lausunto lomake Ennakkovalmennus antaa perhehoitajaksi aikovalle tarvittavat tiedot ja mahdollisuuden perehtyä ennakolta vanhusten perhehoitajan tehtävään. Valmennus on prosessi, joka koostuu seitsemästä ryhmätapaamisesta ja kotitehtävistä. Valmennus auttaa tekemään päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä. Valmennukseen sisältyy kotikäynti, jossa myös mahdollisten muiden perheenjäsenten valmius selvitetään. Arviointia henkilön valmiuksista perhehoitajan tehtävään tekevät henkilö itse, kouluttaja ja kunnan yhteyshenkilö. Valmennus päättyy kirjalliseen Yhteisen arvioinnin loppuraporttiin. Vanhusten perhehoitajalta edellytettävät valmiudet: Pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista Auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntäessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä Mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa Tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa Sitoutua perhehoitajan tehtävään 1.5 Perhehoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus Perhehoitajalaki 4 : Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoimin nasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; sekä 9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista. 6/26

7/20 1.5.1 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Perhehoitajalaki 5 : Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisajalta sijoittava kunta maksaa perhehoitajalle palkkion ja kulukorvauksen, mikäli hoidettava edelleen asuu perheessä. Ellei hoidettava asu perheessä, maksetaan vain palkkio. Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito on todettu sopimattomaksi tai puutteelliseksi eikä sitä ole kohtuullisessa ajassa saatu korjattua, voidaan toimeksiantosopimus purkaa välittömästi. Tällöin ei makseta kulukorvausta eikä palkkiota. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. 1.6 Perhehoitajan eläketurva ja perhehoitoon liittyvät vakuutukset Perhehoitajalaki 8 : Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus hoitopalkkion mukaan. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osaaikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osaaikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Perhehoitaja voi jäädä eläkkeelle 63 68 vuotiaana. Lisätietoa. www.keva.fi/elakkeet Kunta/kuntayhtymä vakuuttaa perhehoitajan tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Kunta/kuntayhtymä vakuuttaa myös toimeksiantosopimukseen nimetyn perhehoitajan sijaisen tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Kunnalla/kuntayhtymällä ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa perhehoidossa oleville henkilöille vakuutuksia. Perhehoitajaa suositellaan ottamaan ns. laajennettu kotivakuutus, jossa on huomioitu myös perhehoidettavat henkilöt. Työtapaturman lisäksi perhehoitaja on oikeutettu saamaan korvausta myös ammattitaudista. Tapaturmavakuutus kattaa kaikki sellaiset vammat ja sairaudet, joilla on selvä ja suora yhteys itse työn suorittamiseen: esim. perhehoitaja loukkaantuu hoitotyön yhteydessä vaikkapa nostotilanteessa. Lakia sovelletaan myös konkreettista työn/tehtävän suorittamista laajemmalle vahinkoihin, jotka sattuvat työstä johtuvissa olosuhteissa esim. kauppamatkalla perhehoitajan hankkiessa perheelle ruokaa. Omassa vapaa ajan vietossa tapahtuvat vahingot eivät kuulu sijoittajan ottaman vakuutuksen piiriin. Vapaa ajalla tapahtuvien vahinkojen osalta vakuutusturva on perhehoitajan omalla vastuulla. 7/26

8/20 1.7 Perhehoitajan verotus Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kunta/kuntayhtymä ilmoittaa kulukorvauksen määrän verottajalle. Kulukorvaus vähennetään lopullisessa verotuksessa tulonhankkimiskuluna. Perhehoitaja voi hakea ennakoivasti ennakonpidätysprosentin alennuksen kulukorvausten määrää vastaavasti. Perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen verotusta varten voi hakea verokortin veroprosentin tarkistuksen sähköisesti www.vero.fi > lomakkeet > verokortti > verokorttihakemus/muutos. Perhehoitajan on mahdollista hakea verotusta myös todellisten kulujen mukaan. Menettely edellyttää tarkkaa kirjanpitoa tositteineen. Todellisten kulujen mukaan verottamisesta on hyvä neuvotella verottajan kanssa etukäteen. 1.8 Perhekoti Sosiaalihuoltolaki 26 : Perhekodilla tarkoitetaan aluehallintovirastolta luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. (Lain muutos: (9.8.1996/604)) Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Sosiaalihuoltoasetus 12 (419/1992): Kunnan tai kuntainliiton on sosiaalihuoltolain 26 :ssä tarkoitetun perhekodin sopivuutta harkitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti samoin kuin perhehoitoa antavan henkilön yhteistyökykyyn kunnan tai kuntainliiton ja perhehoitoon sijoitettavalle henkilölle läheisten henkilöiden kanssa. Perhekodin tulee rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma tila, mieluiten oma huone. Perhehoidettavalla on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhehoidettavalla on käytössään kaikki kodin yhteiset tilat. Kodin soveltuvuus perhekodiksi selvitetään alustavasti valmennuksen yhteydessä kotikäynnillä. Kotikäynnillä selvitetään myös mahdollisten muiden perheenjäsenten valmius sitoutua tehtävään. Perhekodin hyväksyy kunnan/kuntayhtymän vanhusten perhehoidon yhteyshenkilö. Perhekodin tulee laatia ajantasainen turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma kotikunnan pelastuslaitokselle. 8/26

9/20 1.8.1 Hoidettavien lukumäärä Sosiaalihuoltolaki 26 a (3.4.1992/311): Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus.* Erityisestä syystä voidaan 1 ja 2 momentissa säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. *) soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali ja terveysalan perustutkinto, esimerkiksi lähihoitaja. 1.9 Valvonta Kunta/kuntayhtymä vastaa perhehoidon valvonnasta. Perhehoitajan riittävä emotionaalinen ja ammatillinen tukeminen varmistavat perhehoidon laatua ja pysyvyyttä Tuettu perhehoitaja on valvottu perhehoitaja. (Ks. kappale 6 Perhehoitajan muu tuki) Perhehoitoliitto ry on yhteistyössä Kuntaliiton kanssa kehittänyt ITE perhehoitajien itsearviointimallin vuonna 2014. 9/26

10/20 2 HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS Hoitopalkkio: Laki perhehoitajalain muuttamisesta (8.4.2011/317) 2 Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 679,71 (2014). Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tarkistus tehdään myös sellaisissa hoitopalkkioissa, jotka on sovittu hoitopalkkion vähimmäismäärää suuremmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen toimeksiantosopimukseen. Vanhusten pitkäaikaisen perhehoidon palkkio vaihtelee valtakunnassa keskimäärin 850 eurosta 1200 euroon kuukaudessa/hoidettava. Hoitopalkkioon vaikuttaa korottavasti perhehoidon vaativuus ja sitovuus. Vanhusten perhehoito edellyttää perhehoitajan kotona olemista, jolloin hän ei voi käydä kodin ulkopuolella työssä. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna. Kulukorvaus: Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia tulee perhehoitajalain (312/1992) 3 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2014 lukien 406,58 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kulukorvaus vaihtelee valtakunnassa 550 eurosta 650 euroon kuukaudessa/hoidettava. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys ja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Korvaus sisältää myös sellaiset tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, ns. käsikauppalääkkeet, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Tiedossa olevista erityiskuluista, esimerkiksi lyhyistä virkistysmatkoista ja muista erityisistä matkakuluista, sovitaan erikseen kunnan yhteyshenkilön kanssa. Km korvaus on 0,25 /km (2014). 10/26

11/20 2.1 Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikainen perhehoito on kestoltaan 14 vrk. Palkkio on Kulukorvaus on 900 /kk 600 /kk Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan raskaan laitoshoidon. 2.2 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan yli 10 tuntia ja enintään 13 vrk*. Palkkio on Kulukorvaus on 60 /kerta tai vrk 25 /kerta tai vrk *)Lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota voidaan maksaa pidempään kuin 13 vrk, jos hoito ennalta odottamattomasti jatkuu joillakin päivillä, mutta ei kuukautta pidempään. Mikäli on odotettavissa hoitojakson jatkuminen yli kuukaudella, maksetaan pitkäaikaisen perhehoidon palkkio alkaen 14. hoitovuorokaudesta. Tällöin tehdään muutos toimeksiantosopimukseen: lyhtyaikainen perhehoito > pitkäaikainen perhehoito. Eli: Lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota maksetaan 1 13 vrk ja 14. vrk:sta eteenpäin pitkäaikaisen perhehoidon palkkiota. Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan raskaan laitoshoidon. Viranhaltijan tulee huomioida, että asiakkaan tulo ja/tai lähtöpäivä saattaa valmisteluineen olla perhehoitajalle kokonainen työpäivä. Tulo ja/ tai lähtöpäivästä suositellaan maksettavaksi vähintään osavuorokautisen perhehoidon palkkio. Esimerkkitapaus: Asiakas saapuu pe klo 13, mitä ennen perhehoitaja on valmistanut kotia hoidettavan tuloon järjestäen tiloja, suunnitellen päiväohjelmia, tehden ruokahankinnat, valmistaen ruuat jne. Asiakkaan lähdettyä su klo 17 perhehoitajan työt jatkuvat mm. siivouksen, liinavaatteiden pesun ym. kodin huollon muodossa. Kahden vuorokauden palkkio ei ole riittävä. Tulee maksaa kaksi (pe ja su) osavuorokautisen perhehoidon palkkiota + yksi (la) lyhytaikaisen perhehoidon palkkio. 11/26

12/20 2.3 Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan 10 h/vrk Palkkio on Kulukorvaus on 45 /kerta 25 /kerta Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan raskaan laitoshoidon. HUOMIO: Mikäli omaishoitajan sijaistaminen tapahtuu perhehoitajan kodissa, on kyseessä perhehoito. Mikäli omaishoitajan sijaistaminen tapahtuu omaishoitoperheen kodissa, kyseessä ei ole perhehoito. Sijaistamisesta tehdään omaishoidon sijaishoidon toimeksiantosopimus ja palkkiot määräytyvät sijaishoidosta asetetun lain perusteella. 2.4 Palkkio ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyessä 2.4.1 Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja kunta/kuntayhtymä järjestää hoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus sairastumispäivän jälkeiseltä yhdeksältä arkipäivältä. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2001/1224). Kulukorvauksesta vähennetään 50 %, jos perhehoidossa oleva henkilö siirretään muualle hoitoon. Edellytyksenä sairausajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. 12/26

13/20 2.4.2 Perhehoitajasta riippumaton syy Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan henkilön perhehoito keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä (esim. hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle sekä hoitopalkkio että 50 % kulukorvausta yhtäjaksoisesti 30 vrk keskeytyksen jälkeen ja enintään 60 vrk/vuosi, ellei tilalle tule toista henkilöä perhehoitoon. Tällöin perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä hoidettavaan ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi. Perhehoidettavan kuolemantapauksessa perhehoitajalle maksetaan sekä hoitopalkkio että 50% kulukorvausta yhtäjaksoisesti 30 vrk ajan. Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa: 1) jos perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai jakson peruuntumisesta 3 vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. 2) jos perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai jakson peruuntumisesta < 3 vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus suunnitellun hoitojakson mukaisesti, kuitenkin enintään 3 vuorokaudelta. 2.4.3 Perhehoitajan osallistuminen tukitoimiin Perhehoitajan osallistuminen perhehoidon yhteyshenkilön kanssa sovittuihin tilaisuuksiin, kuten työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan, ei vaikuta hänelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Perhehoitaja ja perhehoidon yhteyshenkilö sopivat perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon järjestämisestä ko. ajalle. 13/26

14/20 3 KÄYNNISTÄMISKORVAUS Perhehoitajalaki: Perhehoitajille maksettavia käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitajalain (312/1992) 3 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2014 alkaen 2 887,51 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Lain mukaan perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjausja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää myös perhehoitajien ennakkovalmennuksen osallistumismaksujen korvaamiseen. Käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan aina etukäteen kunnan/kuntayhtymän perhehoidon yhteyshenkilön kanssa. Laissa säädetty enimmäismäärä koskee pitkäaikaista perhehoitoa. Lyhytaikaisessa perhehoidossa enimmäismäärä 2887,51 voidaan soveltaa koskemaan neljää hoidettavaa henkilöä. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet, jotka tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Käynnistämiskorvauksella maksetuista hankinnoista täytetään erillinen lomake, joka laskee myös hankintojen poistoajan. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksen kuoleentumisaika on neljä vuotta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden sopia kuoleutumattoman osan takaisinmaksusta tai esimerkiksi hankintojen luovuttamisesta kunnalle/kuntayhtymälle. Avaa käynnistämiskorvauslomake 14/26

15/20 4 PERHEHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT Perhehoitajalaki 6 (312/92): Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Palkkion maksamisesta perhehoitajan vapaan ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Vanhusten pitkäaikaisessa perhehoidossa vapaata kertyy 3 vrk/kk*. Perusteena on vanhusten perhehoidon ympärivuorokautinen sitovuus seitsemänä päivänä viikossa. Lyhytaikaisessa perhehoidossa vapaata kertyy 1vrk/kk, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vrk. Eli jos perhehoitaja työskentelee 14 vrk per kalenterikuukausi, hänelle maksetaan yksi palkallinen vapaapäivä (=yksi lyhytaikaisen perhehoidon palkkio). Maksu tapahtuu ko. kuukauden hoitopalkkion maksun yhteydessä. Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain; vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Perhehoitaja voi kerryttää vapaita, mutta ansaitut vapaapäivät on pidettävä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kunnan/kuntayhtymän yhteyshenkilö huolehtii siitä, että perhehoitajan vapaat toteutuvat. *)Esimerkki: Jos perhehoitaja aloittaa vapaan keskiviikkona klo 12, ensimmäinen vapaapäivä päättyy torstaina klo 12. 15/26

16/20 5 PERHEHOITAJAN SIJAINEN Perhehoitajalaki: Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. Perhehoitajan vapaan ajaksi suositellaan ensisijaisesti sijaisen järjestämistä perhekotiin. Sijaisena voi toimia valmennettu kiertävä perhehoitaja omasta kunnasta tai maakunnallisesta sijaisrekisteristä tai kunnan/kuntayhtymän hyväksymä luotettava henkilö perhehoitajan lähiverkostosta. Sijaishoitaja/t nimetään perhehoitajan toimeksiantosopimuksessa. Ellei sijaishoito jostain syystä järjesty perhehoitajan kodissa, sijaishoito pyritään järjestämään toisessa perhekodissa tai muussa pienessä kodinomaisessa hoitopaikassa. Kunta/kuntayhtymä vastaa perhehoitajan sijaisjärjestelystä ja tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen perhehoitajan sijaisuudesta, jossa sovitaan hoidettavat (ei sopimusta jokaisesta hoidettavasta erikseen) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta toimeksiantosopimuksen voimassaolosta sekä tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Avaa sijaisen toimeksiantosopimus lomake Kunta/kuntayhtymä voi vaihtoehtoisesti noudattaa toimintatapaa, jossa perhehoitaja järjestää itse sijaisen vapaansa ajaksi. Tällöin kunta avustaa perhehoitajaa maksamalla kahden kuukauden ylimääräisen hoitopalkkion vuodessa jokaista pitkäaikaista hoidettavaa kohti. Kahden kuukauden ylimääräinen hoitopalkkio voidaan maksaa ns. könttänä kerran vuodessa tai kuukausittain normaalin hoitopalkkion maksun yhteydessä. Laskentaesimerkki: Pitkäaikaisen perhehoidon palkkio hoidettavasta on 900 /kk. Kahden kuukauden hoitopalkkio on siis: 2 x 900 = 1800. Kun 1800 jaetaan 12 kk:lla, tulee perhehoitajalle kuukausittain maksettavaksi 150 : n suuruinen korvaus sijaisen järjestämisestä/palkkaamisesta itse. Huom. Kunnan/kuntayhtymän yhteyshenkilö seuraa, että perhehoitajan vapaat toteutuvat riippumatta, miten sijaisjärjestely toteutetaan. 16/26

17/20 5.1. Sijaisen palkkio ja kulukorvausmenettely Lyhytaikainen perhehoito (yli 10 tuntia, enintään 13 vrk) 1 2 asiakasta 120 /kerta tai vrk 3 180 /kerta tai vrk 4 240 /kerta tai vrk jos asiakkaita on enemmän kuin neljä > 2 sijaista, joista toisella on oltava vähintään lähihoitajan tutkinto, palkkiota maksetaan 240 / sijainen/ kerta tai vrk. Osavuorokautinen perhehoito ( 10 h/vrk) 1 2 asiakasta 80 /kerta 3 4 120 /kerta jos asiakkaita on enemmän kuin neljä > 2 sijaista, joista toisella on oltava vähintään lähihoitajan tutkinto, palkkiota maksetaan 120 /sijainen/kerta. Kulukorvausmenettely Mikäli sijainen ei tee perhehoitoa omassa kodissaan, kulukorvausta ei sijaiselle makseta. Sijaistettava perhehoitaja saa vapaiden ajan täyttä kulukorvausta. Mikäli perhehoito tapahtuu sijaisen kotona, kulukorvaus maksetaan (25 ). Huom. tässä tilanteessa sijaistettavalle perhehoitajalle maksetaan vain 50 % kulukorvauksesta vapaan ajalta. 17/26

18/20 6 PERHEHOITAJAN MUU TUKI Laki perhehoitajalain muuttamisesta 8.4.2011/317 7 Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 6.1 Täydennyskoulutus Perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen vähintään kerran vuodessa. Täydennyskoulutus on kestoltaan vähintään kaksi päivää. Täydennyskoulutuksen järjestäjänä voi toimia kunta/kuntayhtymä yksin tai yhteistyössä esimerkiksi Perhehoitoliiton tai jonkin alueen oppilaitoksen kanssa. Vanhusten perhehoidon voima hanke vastaa perhehoitajien tarpeiden mukaisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä kustannuksineen vuosina 2013 2014. Koulutus on perhehoitajille maksutonta. Kunta/kuntayhtymä tukee perhehoitajan mahdollisuutta osallistua toimintaan vastaamalla sijaisjärjestelyistä. 6.2 Kunnan yhteyshenkilön/muun ammattilaisen tuki Perhehoitaja saa työhönsä tukea kunnan nimetyltä vanhusten perhehoidon yhteyshenkilöltä ja tai muulta kunnan työntekijältä, kuten esimerkiksi kotisairaanhoitajalta (hoidettavan terveydentilaan liittyvät asiat). Vanhusten perhehoidon voima hanke tukee perhehoitajia erityisesti toiminnan käynnistämisvaiheessa vuosina 2013 2014. 6.3 Vertaisryhmätoiminta Vanhusten perhehoidon voima hanke vastaa säännöllisten vertaistapaamisten järjestämisestä kustannuksineen sekä perhehoitajina toimiville että perhehoitajiksi valmennetuille, jotka eivät ole vielä aloittaneet perhehoitajina toimimista vuosina 2013 2014. Osallistuminen vertaisryhmiin on maksutonta. Vertaisryhmätoimintaa kehitetään hankkeessa perhehoitajien tarpeita vastaavaksi. Kunta/kuntayhtymä tukee perhehoitajan mahdollisuutta osallistua toimintaan sijaisjärjestelyin. 18/26

19/20 6.4 Työnohjaus ja mentorointi Perhehoitajan ja hänen perheensä jaksamista tuetaan yksilö perhe tai ryhmätyönohjauksella tarpeen mukaan. Perhehoidon mentorointi on kokeneen, mentorikoulutuksen käyneen perhehoitajan antamaa asiantuntija apua nuoremmalle, tehtävänsä alkuvaiheessa olevalle perhehoitajalle, aktorille. Mentorointi voidaan sopia tukemaan myös erilaisissa kriisitilanteissa. Vanhusten perhehoidon voima hankkeessa koulutettiin neljä vanhusten perhehoidon mentoria syksyllä 2014. 19/26

20/20 7 SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi (Asiakaslaki 17.4 ). Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan sijoittaneelle kunnalle/kuntayhtymälle. 8 PERHEHOITOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Sosiaalihuoltolaki (710/82), (365/ 92), ja asetus (419/92) Perhehoitajalaki (312/92) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta (948/06) Lastensuojelulaki (417/07) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/77) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (311/92) Asetus sosiaalihuoltoasetuksen 12 :n muuttamisesta (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista(812/00) Laki ja asetus sosiaali ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92), (912/ 92) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02) Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/ 92) Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (619/ 96), (556/ 94) Hallintolaki (434/03) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista 20/26

Yhteisen maakunnallisen toimintaohjeen valmistelussa ovat olleet mukana seuraavat henkilöt: Asikainen Mirja Vs. muistipalveluohjaaja Siilinjärven kunta Haukka Anne Kotihoidon vastaava Rautalammin kunta Heikkinen Minna Sosiaalityöntekijä Tervon kunta Hietakorpi Aino Palveluohjauspäällikkö Kuopion kaupunki Hiltunen Minna Vanhustyönjohtaja Lapinlahden kunta Huttunen Savolainen Mirva Hoivakoordinaattori Ylä Savon sote Huuskonen Maija Leena Vanhustenhuollon johtaja Keiteleen kunta Härkönen Terttu Vanhuspalveluiden johtaja Rautalammin kunta Kantanen Kati Vanhustyön johtaja Siilinjärven kunta Kavilo Marja Vanhustyön asiantuntija Siilinjärven kunta Kiviharju Riitta Sosiaalityöntekijä Ylä Savon sote Kortelainen Elina Sosiaali ja palveluohjaaja Pielaveden kunta Laasonen Mira Perusturvajohtaja Rautalammin kunta Leinonen Raija Projektityöntekijä Perhehoitoliitto ry Lösönen Liisa Asumispalveluiden esimies Lapinlahden kunta Miettinen Terttu Kotihoidon johtaja Juankosken kunta Niemelä Hannele Palveluohjaaja Ylä Savon sote Nieminen Anne Palveluasumisen vastaava Rautalammin kunta Oinonen Tytti Palveluohjaaja Ylä Savon sote Oittinen Riitta Kotihoitopalvelujen esimies Tervon kunta Pirinen Mari Projektipäällikkö Siilinjärven kunta/hanke Pöllänen Ulla Terveydenhoitaja Leppävirran kunta Raitanen Tuija Perhehoidon koordinaattori Siilinjärven kunta/hanke Soininen Kirsi Vanhustyön palveluohjaaja Kaavin kunta Tanttu Pirjo Ohjaaja, kotihoito Keiteleen kunta 21/26

22/26

IKÄIHMISTEN PERHEHOITAJAKSI HAKEVAN PERUSTIEDOT Olen kiinnostunut Jatkuva perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Perhehoitajan sijaistaminen 1 Perhehoitajaksi hakeva(t) Nimi Ammatti Koulutus ja työkokemus Työpaikka, työpaikan puhelinnumero Henkilötunnus Nimi Henkilötunnus Ammatti Työpaikka, työpaikan puhelinnumero Koulutus ja työkokemus 2 Lapset Kotiosoite Asuinkunta Lasten nimet Puhelinnumero Syntymäaika 3 Muut perheessä asuvat henkilöt Vakituisesti kotona asuvien lasten lukumäärä Nimi Syntymäaika Mahdollinen sukulaissuhde Lisätietoja 1/5

4 Asuminen Omistusasunto Virka- tai työsuhdeasunto Päävuokralainen Kerrostalo Alivuokralainen Omakotitalo/rivitalo Muu, mikä Huoneiston pinta-ala m2 Huoneluku ilman keittiötä Keittiö Keittokomero Ikäihmiselle varattu huonetila: m2 Asunnon varustetaso Rakennusvuosi Peruskorjattu vuonna Viemäri Vesijohto WC Lämmin vesi Peseytymistilat Suihku- tai kylpyhuone Huoneistokohtainen sauna Keskus- tai sähkölämmitys Vammaisvarustelu Lisätietoja 5 Perheen terveydentila ja työkyky Perheenjäsenten jatkuvaa hoitoa vaativat ja vakavat sairaudet 6 Päihteiden käyttö Nimi En käytä Käytän annosta/viikko Nimi En käytä Käytän, annosta/viikko Tupakointi Nimi En tupakoi Tupakoin, missä? Nimi En tupakoi Tupakoin, missä? 2/5

7 Muita tietoja perheestä Vapaamuotoinen kuvaus perheestä (mm. perheen ihmissuhteet, taloustilanne, harrastukset, suhtautuminen ikäihmisiin, kotieläimet ym.) 8 Perhehoito 1. Mistä ajatus ikäihmisten perhehoitajaksi ryhtymisestä on syntynyt? 2. Kuinka pitkän aikaa ajattelet mahdollisesti toimivasi tehtävässä? 3. Mitkä ovat mielestäsi ikäihmisiä hoitavan perhehoitajan tärkeimmät tehtävät? 3/5

4. Mitä toivomuksia ja odotuksia sinulla / teillä on perheeseenne mahdollisesti tulevan ikäihmisen suhteen? 5. Valmius / halukkuus osallistua perhehoitajille järjestettävään valmennukseen, työnohjaukseen ja koulutukseen. 6. Valmius yhteistyöhön lähiomaisten, kotihoidon, terveydenhuollon, tms. kanssa. 7. Mistä asioista toivoisitte lisätietoa? 8. Muuta 4/5

9 Ympäristöolosuhteet 1. Palvelujen saatavuus (esim. kauppa, apteekki, terveydenhuollon palvelut) 10 Liitteet Lääkärinlausunto terveydentilasta Muut liitteet Annan suostumukseni pyytää kotikunnastani lausuntoa liittyen omaan ja perheeni soveltuvuuteen toimia perhehoitajana ja perhehoitokotina. Paikka ja päiväys Hakijan allekirjoitus Puolison tai toisen hakijan allekirjoitus Palauta hakemuslomake: Siilinjärven kunta P-S:n lastensuojelun kehittämisyksikkö Vanhusten perhehoidon voima hanke/mari Pirinen Isoharjantie 6, rak. S1 (3. krs) 71800 Siilinjärvi 5/5

HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA vanhusten perhehoito Perhehoidossa olevan henkilön nimi, syntymäaika ja yhteystiedot: Edunvalvoja tai lähiomainen, nimi ja yhteystiedot: Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta (sijoittajakunta) ja yhteyshenkilön nimi: Perhehoitajan nimi ja yhteystiedot: Lyhytaikainen perhehoito, alkamispvm: FYYSINEN TOIMINTAKYKY Liikkuminen Syöminen / ruokavalio Ruoanlaitto Suun / hampaidenhoito Peseytyminen WC -käynti Pukeutuminen Vaatehuolto Siivous Suolen toiminta Pitkäaikainen perhehoito, alkamispvm: Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Itsenäisesti Osittain avustettuna Täysin avustettuna Virtsaaminen Näkö Kuulo Apuvälineet Hoitotarvikkeet, hankinta, jakelu Sairauksiin liittyvät toimenpiteet

HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA vanhusten perhehoito Kotisairaanhoitajan yhteystiedot: Hoitava lääkäri Lääkeallergiat Lääkkeiden hankinta, jakelu Muuta huomioitavaa, esim. muut perhehoitoa tukevat palvelut: PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY Uni Puhe Muisti Kivut Muuta käytöksessä huomioitavaa SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Ihmissuhteet Asiointi, kauppa, pankki yms. Harrastukset, järjestöt, yhteiskunnallinen toiminta yms. Muuta huomioitavaa TEHDYT SELVITYKSET / MUUT OSALLISTUMINEN Päivittäinen liikkuminen kotiympäristössä (sisällä / ulkona) / kuntoutumisen tukeminen Ulkoilu / Kerhot / Kodin ulkopuoliset menot / Kuljetuspalvelut Kuntoilun apuvälineet Aikaisemmat liikuntaharrastukset

HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA vanhusten perhehoito PERHEHOIDON TAVOITTEET Tavoitteet, keinot, kuka/ketkä vastaa, toimintasuunnitelma ja arviointi ALLEKIRJOITUKSET Suostun siihen, että tietojani saa luovuttaa muille sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisille hoitoani ja palvelujani koskevissa asioissa. kyllä ei Paikka ja aika Perhehoidossa olevan henkilön allekirjoitus Paikka ja aika Edunvalvojan tai lähiomaisen allekirjoitus Muiden hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnassa mukana olleiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset:

TOIMEKSIANTOSOPIMUS vanhusten perhehoito 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta/kuntayhtymä (sijoittajakunta) Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Perhehoitajan, puolison sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Sähköpostiosoite 2 Perhehoidossa oleva henkilö Sukunimi ja etunimet Kotikunta Henkilötunnus Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 17 ) Vastuutyöntekijä, nimi ja yhteystiedot: Edunvalvoja tai muu asioista vastaava henkilö, nimi ja yhteystiedot: Perhehoitaja on saanut perhehoidon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26, 3 momentti, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ) 3 Sopimuksen voimassaoloaika Perhehoitajalaki 4 4 Hoitopalkkio ja kulukorvaus Perhehoitajalaki 2-3 Sopimus on voimassa toistaiseksi. Perhehoidon alkamispäivämäärä: Koeaika on 1 kk, minkä aikana sopimus voidaan purkaa välittömästi päättyväksi Sopimus on voimassa määräajan. Perusteena esim. kuntoutuminen Perhehoidon alkamis- ja arvioitu päättymispäivämäärä: - Hoitopalkkion saaja/saajat, nimi Pankkiyhteys Perhehoidon muoto Hoitopalkkio Kulukorvaus Pitkäaikainen perhehoito ( 14 vrk) 900 /kk 600 /kk Lyhytaikainen perhehoito (>10h, 13 vrk) 60 /kerta tai vrk 25 /kerta tai vrk Osavuorokautinen perhehoito ( 10h/vrk) 45 /kerta 25 /kerta Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksupäivä: Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen perhehoidon keskeytyessä, sekä erilliskorvaukset ks. toimintaohje. Mikäli perhehoitajalle maksetaan käynnistämiskorvausta perhehoidon aloittamisen kannalta tarpeellisiin hankintoihin, tehdään erillinen selvitys (liite) Kilometrikorvauksiin oikeuttavat matkat perhehoitajan oman auton käytöstä ks. hoito- ja palvelusuunnitelma. Kelan korvausperuste 0,25 /km. Sivu 1/3

TOIMEKSIANTOSOPIMUS vanhusten perhehoito 5 Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalaki 6, 6a Perhehoidon muoto Pitkäaikainen perhehoito ( 14 vrk) Lyhytaikainen perhehoito (>10h, 13 vrk) Osavuorokautinen perhehoito ( 10h/vrk) Vapaaoikeus 3 vrk/kk 1 vrk/kk (kun 14 hoitopäivää/kk) 1 vrk/kk (kun 14 hoitopäivää/kk) Vapaan järjestäminen Sijoittajakunta järjestää sijaishoidon palkkaamalla sijaisen perhekotiin (suositus), sijaisen nimi: järjestämällä sijaishoitopaikan, sijaishoitopaikan nimi: Perhehoitaja järjestää sijaishoidon, sijoittajakunta maksaa perhehoitajalle 2 kk:n ylimääräisen hoitopalkkion vuodessa Perhehoitaja järjestää sijaishoidon, sijoittajakunta maksaa 3 ylimääräisen päivän palkkion kuukaudessa. Sijaisen nimi: Lisätietoja: Sijoittajakunnan tulee seurata perhehoitajan lakisääteisten vapaiden toteutumista riippumatta siitä miten sijaishoito on järjestetty ks. toimintaohje 6 Perhehoitajan tuki Perhehoitajalaki 7 Sijoittajakunnan vanhusten perhehoidon yhteyshenkilö (mikäli muu kuin kohdassa 1) Nimi: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Muu yhteys-/tukihenkilö Nimi: Mari Pirinen (31.12.2014 saakka) Puhelinnumero: 0447401994 Sähköpostiosoite: mari.pirinen@siilinjarvi.fi Täydennyskoulutus, vähint.2 pv/vuosi Mentorointi, mentori: Vertaistuki Muu, mikä: Perhehoitajan osallistuminen tukitoimiin ei vaikuta hoitopalkkion eikä kulukorvauksen määrään vähentävästi. Kunta tukee perhehoitajan osallistumista tukitoimiin vastaamalla sijaisjärjestelyistä, kuten perhehoitajan vapaan aikana. 7 Perhehoitajien velvoitteet 8 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Perhehoitajalaki 5 Perhehoitajat sitoutuvat antamaan hyvää hoito- ja palvelusuunnitelman (liite) mukaista perhehoitoa. Perhehoitajat sitoutuvat toimimaan yhteistyössä vanhuspalveluista/ sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lähiomaisten kanssa sekä ilmoittamaan perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista ja aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Perhehoitajat sitoutuvat noudattamaan vaitiolovelvollisuutta ja tietojen hyväksikäyttökieltoa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2008, 15 ) Irtisanomisaika on perhehoitajalain 5 :n 1 momentin mukaan 2 kk. Mikäli edellytykset perhehoidon järjestämiselle lakkaavat, sopimus päättyy kuluvan kuukauden lopussa. 9 Liitteet Hoito- ja palvelusuunnitelma (laaditaan viim. 3 kk:n kuluessa perhehoidon alkamisesta) Vanhusten perhehoidon toimintaohje Käynnistämiskorvauslomake (perhekotiin tehdyt tarpeelliset hankinnat/muutostyöt) Perhehoitoliiton tietopaketti 10 Allekirjoitukset Tätä toimeksiantosopimusta on tehty kaksi kappaletta, molemmille sopijapuolille omansa Paikka ja päiväys: Paikka ja päiväys: Perhehoitajan/perhehoitajien, puolison allekirjoitukset Perhehoidon järjestämisestä vastaavan allekirjoitus Sivu 2/3

PERHEHOITAJALAKI 3.4.1992 / 312 1 Perhehoitaja (8.4.2011/317) Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 1 momentissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi vaaditaan sosiaalihuoltolain 26 a :n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa, että ainakin toisella hoitopaikassa asuvista hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista henkilöistä on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. 2 Hoitopalkkio (8.4.2011/317) Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 650 euroa. Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella 3 Kustannusten korvaaminen (3.11.2006/948; momentti 8 6.11.2009/859) Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vähintään 350 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (683/1983) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat. Kulukorvauksen lisäksi maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Edellä 2 4 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan henkilön lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset. Perhehoitajalle hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista maksettava korvaus (käynnistämiskorvaus) on perhehoidossa olevaa henkilöä kohti enintään 2 440 euroa. Edellä 2 ja 6 momentissa mainitut määrät sekä toimeksiantosopimuksessa sovitut kulukorvausten määrät on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. LastensuojeluL 683/1983 on kumottu LastensuojeluL:lla 417/2007. 4 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; sekä 9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista. Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. 5 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 6 Oikeus vapaaseen Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Palkkion maksamisesta perhehoitajan vapaan ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi. 6 a (8.4.2011/317) Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. 7 Koulutus ja tuki (8.4.2011/317) Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää 8 Sosiaaliturva (8.4.2011/317) Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). 9 Tarkemmat säännökset Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

SIJAISEN TOIMEKSIANTOSOPIMUS vanhusten perhehoito 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta/kuntayhtymä (sijoittajakunta) Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhehoitajan sijaisena toimivan henkilön sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Perhehoitajan sijaisena toimivan henkilön sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Sähköpostiosoite 2 Perhehoidossa oleva/t henkilö/t Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Perhehoitajan sijaisena toimiva henkilö saa perhehoidon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot tutustuttavakseen perhekodissa (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26, 3 momentti, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ) 3 Sopimuksen voimassaoloaika Perhehoitajalaki 4 4 Hoitopalkkio ja kulukorvaus Perhehoitajalaki 2-3 Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sijaisuuden alkamispäivämäärä: Koeaika on 1 kk, minkä aikana sopimus voidaan purkaa välittömästi päättyväksi Sopimus on voimassa määräajan. Peruste: Sijaisuuden alkamis- ja arvioitu päättymispäivämäärä: - Perhehoitaja ja sijainen voivat keskenään sopia ed. sijaisuuksista (sopimuksen muk. vapaat, tukitoimiin osallistuminen, sairastuminen), ilmoitus aina kuntayhteyshenkilölle Hoitopalkkion saaja/saajat, nimi Pankkiyhteys Perhehoidon sijaisuuden muoto Hoidettavien lkm Hoitopalkkio Lyhytaikainen perhehoito (>10h, 13 vrk) 1-2 henkilöä 120 /kerta tai vrk Lyhytaikainen perhehoito (>10h, 13 vrk) 3 henkilöä 180 /kerta tai vrk Lyhytaikainen perhehoito (>10h, 13 vrk) 4 henkilöä 240 /kerta tai vrk Osavuorokautinen perhehoito ( 10h/vrk) 1-2 henkilöä 80 /kerta Osavuorokautinen perhehoito ( 10h/vrk) 3-4 henkilöä 120 /kerta Hoitopalkkion (ja mahd. kulukorvauksen 25 /kerta tai vrk*) maksupäivä: Jos hoidettavia on enemmän kuin 4 henkilöä, tarvitaan kaksi sijaista, joista toisella on oltava vähintään lähihoitajan tutkinto. Palkkiota maksetaan 240 /sijainen/kerta tai vrk. Mikäli sijaisuus kestää yli 14 vrk, sijaiselle maksetaan pitkäaikaisen perhehoidon palkkio. *)Kulukorvaus maksetaan sijaiselle vain siinä tapauksessa, että perhehoito tapahtuu sijaisen kodissa, tällöin sijaistettava perhehoitaja saa kulukorvauksen 50%:na. Sivu 1/3

SIJAISEN TOIMEKSIANTOSOPIMUS vanhusten perhehoito 5 Oman auton käyttö ja matkakorvaukset 5 Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalaki 6, 6a 6 Perhehoitajan tuki Perhehoitajalaki 7 Sijaiselle korvataan oman auton käytöstä kilometrikorvaukset. (Kela 0,25 /km) Oman kodin ja sijaistettavan perhekodin välinen edestakainen matka Perhehoidossa olevan/olevien henkilöiden kuljettaminen Sijainen toimii sijaistettavan perhehoitajan lakisääteisten vapaapäivien, tukitoimiin osallistumisen ja sairasloman mahdollistajana. Sijaiselle kertyy vapaata lain mukaan kuten päätoimisellekin perhehoitajalle (ks. toimintaohje). Kunta voi maksaa kertyneet vapaapäivät sijaiselle palkkion maksun yhteydessä. Paljon sijaisuuksia tekevän henkilön tulee jaksottaa työnsä siten, että väliin jää lepopäiviä. Sijoittajakunnan vanhusten perhehoidon yhteyshenkilö (mikäli muu kuin kohdassa 1) Nimi: Puhelinnumero: Muu yhteys-/tukihenkilö Sähköpostiosoite: Nimi: Mari Pirinen (31.12.2014 saakka) Puhelinnumero: 0447401994 Sähköpostiosoite: mari.pirinen@siilinjarvi.fi Täydennyskoulutus, vähint.2 pv/vuosi Vertaistuki Mentorointi, mentori: Muu, mikä: Sijainen toimii sijaistettavan perhehoitajan lakisääteisten vapaapäivien, tukitoimiin osallistumisen ja sairasloman mahdollistajana. Perhehoitajan sijaisena toimivat henkilöt ovat oikeutettuja tukitoimiin kuten päätoimisetkin perhehoitajat sillä erolla, että tukitoimeen osallistumisen ajalta ei sijaiselle kerry vapaapäiviä, eikä palkkiota ja kulukorvausta. 7 Perhehoitajien velvoitteet Perhehoitajat sitoutuvat antamaan hyvää hoito- ja palvelusuunnitelman (liite) mukaista perhehoitoa. Perhehoitajat sitoutuvat toimimaan yhteistyössä vanhuspalveluista/ sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lähiomaisten kanssa sekä ilmoittamaan perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista ja aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Perhehoitajat sitoutuvat noudattamaan vaitiolovelvollisuutta ja tietojen hyväksikäyttökieltoa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2008, 15 ) 9 Liitteet Vanhusten perhehoidon toimintaohje Perhehoitoliiton tietopaketti 10 Allekirjoitukset Tätä toimeksiantosopimusta on tehty kaksi kappaletta, molemmille sopijapuolille omansa Paikka ja päiväys: Paikka ja päiväys: Sijaisena toimivan perhehoitajan/perhehoitajien, allekirjoitukset Perhehoidon järjestämisestä vastaavan allekirjoitus Sivu 2/3

PERHEHOITAJALAKI 3.4.1992 / 312 1 Perhehoitaja (8.4.2011/317) Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 1 momentissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi vaaditaan sosiaalihuoltolain 26 a :n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa, että ainakin toisella hoitopaikassa asuvista hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista henkilöistä on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. 2 Hoitopalkkio (8.4.2011/317) Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 650 euroa. Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella 3 Kustannusten korvaaminen (3.11.2006/948; momentti 8 6.11.2009/859) Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vähintään 350 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (683/1983) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat. Kulukorvauksen lisäksi maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Edellä 2 4 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan henkilön lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset. Perhehoitajalle hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista maksettava korvaus (käynnistämiskorvaus) on perhehoidossa olevaa henkilöä kohti enintään 2 440 euroa. Edellä 2 ja 6 momentissa mainitut määrät sekä toimeksiantosopimuksessa sovitut kulukorvausten määrät on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. LastensuojeluL 683/1983 on kumottu LastensuojeluL:lla 417/2007. 4 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; sekä 9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista. Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. 5 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 6 Oikeus vapaaseen Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Palkkion maksamisesta perhehoitajan vapaan ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi. 6 a (8.4.2011/317) Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. 7 Koulutus ja tuki (8.4.2011/317) Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää 8 Sosiaaliturva (8.4.2011/317) Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). 9 Tarkemmat säännökset Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

KÄYNNISTÄMISKORVAUS vanhusten perhehoito Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta/kuntayhtymä (sijoittava kunta) Perhehoitaja/t Perhehoitajalle hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista maksettava korvaus on pitkäaikaisessa perhehoidossa olevaa henkilöä, tai neljää lyhytaikaisessa perhehoidossa olevaa, kohti enintään 2887,51. Korvattavia kohteita voivat olla esimerkiksi asuntoon kohdistuvat korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet ja harrastusvälineet. Käynnistämiskorvaus on käytettävissä kahden vuoden ajan sijoituksen alkamisesta. (Perhehoitajalaki 3, Vanhusten perhehoidon toimintaohje 2014) Perhekodissa on pitkäaikaisessa perhehoidossa lyhytaikaisessa perhehoidossa henkilöä henkilöä Käynnistämiskorvaus enintään kertaa 2887,51 = kertaa 721,88 = Käynnistämiskorvauksella tehdyt isommat hankinnat ovat sijoittavan kunnan omaisuutta. Hankinnoista tulee perhehoitajan omaisuutta neljän vuoden poistoajan jälkeen. Hankinnan arvo alenee neljän vuoden poistoajan kuluessa niin, että jokaisena vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa poistoajan kuluessa, perhehoitajalla on mahdollisuus lunastaa hankinnat itselleen sillä arvolla, joka hankinnoilla on sen poistoarvon mukaan (vaihtoehtoisesti luovutus kuntaan/kuntayhtymälle). Tehty hankinta Hankintahinta Hankintapäivä..20..20 Omistaja poisto ajan jälkeen..20..20..20..20..20..20 Käynnistämiskorvauksella hankittavat kulutustavarat, joiden käyttöikä on 1-3 vuotta, eivät ole poiston alaisia. Nämä tavarat siirtyvät perhehoitajan omaisuudeksi alla mainittuna päivänä. Käynnistämiskorvauksella hankittavat kulutustavarat 4.poisto 100% hankintahinnasta Hankintahinta Hankintapäivä Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat yhteensä Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Perhehoitajan allekirjoitus Perhehoitajan allekirjoitus Perhehoidon järjestämisestä vastaavan allekirjoitus ja nimenselvennys

LAUSUNTOPYYNTÖ Ennakkovalmennukseen hakija: Henkilötunnus: Pyydämme lausuntoa yllämainitusta hakijasta ja hänen perheestään. Hakija on ilmoittautunut Vanhusten perhehoidon voima -hankkeen järjestämään ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennukseen. Liitteenä on hakijan suostumus tietojen antamiseen. Mikäli tiedossanne on hakijan tai hänen perheensä terveydentilaan, asuinolosuhteisiin, taloudelliseen tilanteeseen, päihteiden käyttöön yms. liittyviä asioita, jotka estävät ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennukseen osallistumisen, toivomme teidän tuovan ne esiin lausunnossanne. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 12, 6, 20 Perhehoitajalaki 312/1992, 317/2011 Tiedossa ei ole asioita, jotka estävät ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennukseen osallistumisen. Tiedossa on hakijan tai hänen perheensä terveydentilaan, asuinolosuhteisiin, taloudelliseen tilanteeseen, päihteiden käyttöön yms. liittyviä asioita, jotka estävät ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennukseen osallistumisen. Hanke vastaa ennakkovalmennuksesta aiheutuvista kustannuksista lukuun ottamatta osallistujan matkakuluja, joista osallistuja vastaa itse. Kunnan ikäihmisten perhehoidosta vastaavan työntekijän nimi ja yhteystiedot: Paikka ja päiväys Lausunnon antajan allekirjoitus ja nimen selvennys Lisätietoja ja lausunnon palautusosoite: Projektipäällikkö Mari Pirinen, Vanhusten perhehoidon voima hanke Puhelin: 044 740 1994, mari.pirinen@siilinjarvi.fi Siilinjärven kunta, P-S:n lastensuojelun kehittämisyksikkö, Isoharjantie 6, rak. S1 (3. krs), 71800 Siilinjärvi