REISJÄRVEN KUNTA ASIALISTA VALTUUSTO 6/2014 SIVU 82 Aika: Tiistai 16.12.2014 klo 18.00 19.40 Paikka: Kunnantalo, valtuustosali Läsnä: Liite 1 Tikkanen Timo, kunnanhallituksen jäsen Leppänen Pekka, kunnanjohtaja pöytäkirjantarkastajat: Ahti Niskakoski ja Tapio Paalavuo yleisesti nähtävillä: perjantai 19.12.2014 klo 9-14 Sisällys KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO... 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN... 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN... 5 PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET... 6 ERON MYÖNTÄMINEN PAULIINA PYLVÄNÄISELLE VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VALITSEMINEN JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI 2013-2016... 9 ERON MYÖNTÄMINEN HELENA KINNUSELLE KUNNANHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN SEKÄ HALLITUKSEN 2. VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI 2013-2014... 10 MUUTOS TILINTARKASTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ / TIEDOKSIANTO... 11 PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN... 12 LISÄMÄÄRÄRAHAN KORJAUS TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAAN/REISJÄRVEN YLÄASTEEN VÄISTÖTILAT SYKSYLLÄ 2014... 16 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN KOHTAAN C633 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE... 18 PPKY SELÄNTEEN VUOSISOPIMUS JA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2017... 19 ELINKEINOSTRATEGIA... 20 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA SUUNNITELMA 2016 2017... 21 KUNNANHALLITUKSEN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJISTON VAALI TOIMIKAUDEKSI 2015 2016... 22 VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI TOIMIKAUDEKSI 2015 2016... 24
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto 16.12.2014 83 1 KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO VALT 46 Valtuuston puheenjohtaja avaa kokouksen ja suorittaa nimenhuudon. Nimenhuuto- ja äänestysluettelo on liitteenä 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi seuraavaa: valtuutettu Kirsi Muhonen on estynyt tulemaan kokoukseen ja hänen tilallaan on 1. varavaltuutettu Oili Kiviranta, valtuutettu Pauli Niemi on estynyt tulemaan kokoukseen ja hänen tilallaan on 4. varavaltuutettu Timo Kemppainen ja että valtuutettu Antti Vedenpää on estynyt tulemaan kokoukseen eikä hänen tilalla ole varavaltuutettua. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto 16.12.2014 84 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS VALT 47 Hallintosäännön 28 :n mukaan kutsu valtuusto kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta toimitettava erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annetta yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 59 :n mukaan valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille sekä annettu tiedoksi kirjeellä kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle 11.12.2014, lähetetty nähtäville pääkirjastoon, terveyskeskukseen, keskuskoululle ja postitoimipaikkaan 11.12.2014. Asetettu nähtäville kunnan ilmoitustaululle 11.12.2014 ja ilmoitus Reisjärvilehdessä on julkaistu 10.12.2014. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto 16.12.2014 85 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN VALT 48 Kokouksesta laadittu pöytäkirja tarkastetaan virastossa torstaina 18.12.2014 klo 9.00, sikäli kuin valtuusto ei jonkin asian kohdalla toisin päätä. Valtuusto valinnee keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Edellisen pöytäkirjan tarkastivat Kauko Mäntypuro ja Pauli Niemi. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ahti Niskakoski ja Tapio Paalavuo. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto 16.12.2014 86 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN VALT 49 Valtuusto hyväksynee kokouksen työjärjestyksen asialuettelon mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 11.11.2014 149 1 Valtuusto 16.12.2014 87 5 PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET KHALL 86 Kuntalain 76 :n mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä, tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Pykälän tulkinnassa mainitaan myös osajäsenyyden mahdollisuuskuntayhtymässä kunhan siitä sopimuksella sovitaan ja määrätään osallistumisesta kuntayhtymän toimielimien päätöksentekoon. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkunnat ovat sopineet yhteistoiminnasta allekirjoitetulla perussopimuksella, jolla kuntayhtymä perustettiin ja se aloitti toimintansa 1.1.2010. Perussopimus on laadittu Kuntalain 78 :n mukaisesti ja on kaikkien jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä. Perussopimuksessa ei ole mainintaa eikä määrittelyä kuntayhtymän osajäsenyydestä. Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Kärsämäen kunta on ilmoittanut eroavansa peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä 1.1.2015 alkaen ja eroamisprosessia ollaan valmistelemassa perussopimuksen mukaisesti. Valmistelussa on esiin noussut mahdollinen osajäsenyys-järjestely sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden että talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osalta. Myös muita perussopimuksessa huomioitavia asioita on syytä muuttaa perussopimukseen jo tässä vaiheessa. Kuntayhtymän yhtymähallitus esittää jäsenkuntien valtuustoille, että Ppky Selänteen perussopimukseen tehdään seuraavat muutokset 1.1.2015 alkaen: 1) Pykälä 2 Muutetaan teksti seuraavasti: Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta. 2) Pykälä 3 Lisätään seuraava teksti 3 momentiksi: Kunta voi kuulua kuntayhtymään osajäsenenä. Erillisellä osajäsenyyssopimuksella määrätään tehtävät, kustannusten jako ja päätösvalta toimielimissä. 3) Pykälä 4 Lisätään seuraava teksti 2 momentiksi: Osajäsenyysjärjestelyiden mukaiset palvelut määritellään palvelutasosuunnitelmassa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 11.11.2014 150 1 Valtuusto 16.12.2014 88 5 PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET (jatkoa) 4) Pykälä 6 Lisätään seuraava teksti 3 momentiksi: Jos kunta on osajäsenenä jonkin tehtävän osalta, on kunnalla oikeus asettaa edustajansa ja ottaa osaa päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. 5) Pykälä 7 Muutetaan 1 momentti seuraavasti: Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu 9 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen... Muutetaan 2 momentti seuraavasti: Haapajärven kaupunki valitsee yhtymähallitukseen 4 jäsentä, Pyhäjärven kaupunki 3 jäsentä ja Reisjärven kunta 2 jäsentä. Osajäsenenä olevan kunnan edustajat ovat oikeutettuja läsnäoloon ja päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. 6) Pykälä 9 Muutetaan 1 momentti seuraavasti: Kuntayhtymällä on ympäristölautakunta, jossa on 2 jäsentä kustakin jäsen- tai osajäsenkunnasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajuus... 7) Pykälä 12 Muutetaan 1 momenttia seuraavasti: Tarkastuslautakuntaan jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa jäsenistä neljänvuoden toimikaudeksi kaksi jäsentä kustakin jäsenkunnasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasa-arvolain mukaisesti niin, että kokoonpano... 8) Pykälä 13 Lisätään 1 momentiin seuraava teksti: Osajäsenyyden mukaisesta peruspääomaosuudesta sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella. 9) Pykälä 15 Lisätään 4 momenttiin seuraava teksti: Osajäsenyysjärjestelyiden mukaisien tehtävien ja palveluidenkustannuksista ja maksuosuuksista sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 11.11.2014 151 1 Valtuusto 16.12.2014 89 5 PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET (jatkoa) 10) Pykälä 23 Muutetaan 1 momentin tekstiä seuraavasti: Jäsenkunnan tai osajäsenyyskunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava... Liitteenä 1 luonnos päivitetystä perussopimuksesta. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Ppky Selänteen perussopimuksen muutokset 1.1.2015 lukien kuntayhtymähallituksen ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 50 Liitteenä 2 luonnos päivitetystä perussopimuksesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 11.11.2014 152 2 Valtuusto 16.12.2014 90 6 ERON MYÖNTÄMINEN PAULIINA PYLVÄNÄISELLE VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN LUOTTAMUSTEH- TÄVÄSTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VALITSEMINEN JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI 2013-2016 KHALL 87 Hallintosiht. Pauliina Pylvänäinen on pyytänyt eroa paikkakunnalta muutos takia vapaa-aikalautakunnan varajäsenyydestä 27.10.2014 alkaen. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimiin on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittavana luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuusto on päätöksellään 29.1.2013 14 valinnut vapaa-aikalautakunnan jäsenet ja varajäsenet seuraavasti: Jäsen Kokkoniemi Tarja Vedenpää Antti Parkkila Kimmo Haikola Piia Pesola Paavo Niskakoski Marja-Leena Suontakanen Mikko Varajäsen Niskakoski Antti Paloranta Pentti Reinikainen Anne Pylvänäinen Pauliina Paalavuo Eija Niskakoski Jari Hirvinen Tiina Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1. toteaa Pauliina Pylvänäisen luottamustoimen päättyneeksi 2. valitsee vapaa-aikalautakuntaan Piia Haikolan varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013 2016 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 51 Päätös: Valtuusto yksimielisesti 1. totesi Pauliina Pylvänäisen luottamustoimen päättyneeksi, 2. valitsi vapaa-aikalautakuntaan Piia Haikolan varajäseneksi Ari-Pekka Paanasen jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013 2016 Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 11.11.2014 153 3 Valtuusto 16.12.2014 91 7 ERON MYÖNTÄMINEN HELENA KINNUSELLE KUNNANHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN SEKÄ HALLITUKSEN 2. VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI 2013-2014 KHALL 88 Hallintosiht. Kja Valtuusto on kokouksessaan 7.10.2014 38 valinnut Helena Kinnusen valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi. Kinnunen on jättänyt liitteen 2 mukaisen eroanomuksen kunnanhallituksen jäsenyydestä. Hän on toiminut myös kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1. myöntää Helena Kinnuselle eron kunnanhallituksen jäsenyydestä 2. valitsee kunnanhallituksen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013 2014 3. valitsee kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013 2014 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 52 Päätös: Valtuusto yksimielisesti 1. myönsi Helena Kinnuselle eron kunnanhallituksen jäsenyydestä, 2. valitsi Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti kunnanhallituksen jäseneksi Kirsi Muhosen ja Irma Kinnusen varajäseneksi Katri Parkkilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013 2014 sekä 3. Kirsi Muhosen kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013 2014. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Tarkastuslautakunta 28.10.2014 6 Kunnanhallitus 11.11.2014 154 4 Valtuusto 16.12.2014 92 8 MUUTOS TILINTARKASTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ / TIEDOKSIANTO Tark.ltk 6 Pja Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy on valittu Reisjärven kunnan tilintarkastusyhteisöksi kaudelle 2013 2017. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy:n nimeämänä JHTT, HTM Pentti Malinen. Pentti Malinen on esittänyt toiveensa siirtyä vaiheittain eläkkeelle ja vähentää jatkossa tilintarkastuksia. Tarjouspyyntömenettelyn mukaisesti olennaisista organisaatiomuutoksista on ilmoitettava sopimusosapuolille. Tämän mukaisesti tilintarkastusyhtiö ilmoittaa tarkastuslautakunnalle tiedoksi, että 29.10.2014 alkaen Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy:n (jatkossa Talvea Julkishallinnon Palvelut Oy) vastuullisena tilintarkastajana Reisjärven kunnan tilintarkastuksessa toimii JHTT, KHT, KTM Marko Paasovaara ja vastuullisen tilintarkastajan varahenkilönä JHTT, HTM Pentti Malinen. Muilta osin tilintarkastuksen toimeksiantosopimus ja tilintarkastustiimi säilyy nykyisenä. Tarkastuslautakunnan jäsenille jaetaan kokouksessa asiaan liittyvä yhtiön osakekauppaa koskeva tiedote. Päätösehdotus: Lautakunta merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi ja päätettiin saattaa tiedoksi kunnanhallitukselle. KHALL 89 Kja Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee asian tiedokseen ja antaa asian edelleen tiedoksi valtuustolle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 53 Päätös: Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta 29.9.2014 68 Kunnanhallitus 9.12.2014 167 1 Valtuusto 16.12.2014 93 9 PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN Koultk 50 Koululautakunnassa oli viime keväänä keskustelua koulupsykologin viran perustamisesta Reisjärven koulutoimeen. Koulupsykologin palveluja ostetaan tällä hetkellä yksityiseltä yhden päivän verran viikossa. Määrä on 1.8.2014 voimaan tulleen lainsäädännön täyttämiseksi riittämätön. Psykologin työalueen suositus on enimmillään 600 800 oppilasta. Koulupsykologin toimenkuvaan kuuluu mm. oppilaiden psykososiaalinen tukeminen, yhteistyö huoltajien ja perheiden kanssa, sosiaaliset selvitykset ja arvioinnit, jatkotutkimuksiin ohjaaminen, työskentely luokkien ja oppilashuoltotyöryhmien kanssa sekä monihallinnollinen yhteistyö oppilashuoltoasioissa. Lisäksi hän tekee erittäin tiivistä yhteistyötä kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden järjestäminen on kunnan lakisääteistä toimintaa ja opetuksen järjestäjän vastuulla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on täysin uusi laki. Oppilas- ja opiskelijahuollosta ei ole aiemmin säädetty omalla lainsäädännöllä, vaan siihen liittyviä säädöksiä on katsottu löytyvän eri laeista ja muista säädöksistä, kuten perusopetuslaki, perusopetusasetus, lastensuojelulaki sekä opetussuunnitelman perusteet. Laissa oppilasja opiskelijahuollosta puhutaan yhteisnimityksellä opiskeluhuolto ja oppilaasta ja opiskelijasta yhteisnimityksellä opiskelija. Lain tarkoitus on määritelty seuraavasti: 1. edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä; 2. edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä; Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta 29.9.2014 69 Kunnanhallitus 9.12.2014 168 1 Valtuusto 16.12.2014 94 9 PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN (jatkoa) 3. turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; 4. turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; 5. vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Lain tavoitteet tukevat perusopetuslain ja opetussuunnitelman henkeä toimivasta, yhteisöllisestä ja ennaltaehkäisevästä opiskeluhuollosta. Laissa on eroteltu kokonaisuuksina yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtainen opiskeluhuolto. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koko opiskeluhuollon toimintakulttuuria ja niitä toimia, joissa oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä, oppimista, sosiaalista vastuullisuutta, osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä opiskeluympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle tarjottavia palveluita, kuten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto sekä koulutuksen järjestäjän järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 :ssä säädetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista ja 15 :ssä opiskelijan oikeudesta saada psykologi- ja kuraattoripalveluita. Laissa säädetään, että "Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä." Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun myös opiskelijan huoltajan tai toisen henkilön yhteydenoton perusteella. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta 29.9.2014 70 Kunnanhallitus 9.12.2014 169 1 Valtuusto 16.12.2014 95 9 PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN (jatkoa) Perusopetuslaki ( 30) toteaa, että Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Koululaisten ja opiskelijoiden koulutyöhön ja koulun ulkopuoliseen aikaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet enenevässä määrin. Koulupsykologin toiminnalla pystytään vähentämään mm. kalliita huostaanottoja ja erikoissairaanhoitotoimenpiteitä. Tässä tulevat näkyviin taloudelliset säästöt, joita voidaan aikaan saada koulupsykologitoiminnalla. Koulupsykologin palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat vuositasolla n. 45 000-50 000 euroa, mikä vastaa kahta ostopäivää. Erikoissairaanhoidon maksut ovat olleet seuraavaa suuruusluokkaa: normaali vuodeosastopäivä (ei toimenpiteitä) 300 /pv, osastokäynti 300-900 /pv, akuuttipäivä 450-900 /pv, päiväsairaala- ja avohoitokäynti 300-1000 /pv. Lisäksi tähän tulevat sairaalakoulun käynnistä aiheutuvat maksut. On helppo havaita, että näitä käyntejä ennalta ehkäisemällä (mm. juuri psykologin työpanoksella) voidaan suuresti vähentää erikoissairaanhoidon menoja. Psykologin palveluja on halukas ostamaan myös Selänne (ja muutkin). Selänteelle lienee mahdollista myydä jonkin verran. Reisjärvellä on haasteita opiskeluhuoltotyössä jokaisella kouluasteella. Lisäksi varhaiskasvatus on siirtymässä sivistystoimen alaisuuteen. Ennakoivaan opiskeluhuoltoon panostaminen onkin ensiarvoisen tärkeää ja uusi lainsäädäntökin siihen velvoittaa. Psykologin viran perustamisen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on esitetty liitteessä 1. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta 29.9.2014 71 Kunnanhallitus 9.12.2014 170 1 Valtuusto 16.12.2014 96 9 PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN (jatkoa) Pk reht Ehdotus: Koululautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kuntaan perustetaan koulupsykologin virka 1.8.2015 alkaen. Talousarvioon viran perustaminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Päätös: Päätettiin ehdotuksen mukaisesti. HH/AH KHALL 99 Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy koululautakunnan ehdotuksen ja perustaa koulupsykologin viran 1.8.2015 alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 54 Psykologin viran perustamisen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on esitetty liitteessä 3. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 29.4.2014 89 1 Valtuusto 6.5.2014 44 5 Kunnanhallitus 9.12.2014 171 2 Valtuusto 16.12.2014 97 10 LISÄMÄÄRÄRAHAN KORJAUS TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAAN/REISJÄRVEN YLÄASTEEN VÄISTÖTILAT SYKSYLLÄ 2014 KHALL 46 Kja Kja Reisjärven yläasteen oppilaat ja opettajat ovat opiskelleet ja opettaneet väistötiloissa helmikuun alusta 2014 kun Kisatien koulukiinteistön rakenteissa havaittiin oppilaita ja opettajia altistavia mikrobikasvustoja joissakin koulun tiloissa. Tuolloin koulun pito päätettiin välittömästi siirtää ns. väistötiloihin siihen saakka, kun ongelman laajuus on saatu selvitettyä. Opetus siirrettiin Kangaskylän Pitokartanoon, seurakuntatalolle, Reisjärven rauhanyhdistys ry:n tiloihin, sekä kunnan omistamiin tiloihin nykyisen lukion naapuriin. Nykyinen ratkaisu tehtiin kiireellisenä toimenpiteenä, jolla altistuminen terveysriskeille estettiin. Sitä ei kuitenkaan voida pitää pidempiaikaisena ratkaisuna siihen saakka, kun uudistetut/uudet koulutilat on saatu käyttöön. Kunnan tekninen toimi ja koulutoimi ovat valmistelleet ratkaisua väliaikaistiloista yläasteen opetuksen järjestämiseksi. Oheisina liitteinä 1 ja 2 ovat teknisen johtajan tekemä laskelma kustannuksista vuoden 2014 syksyn osalta vuokratiloista sekä suunnitelma tilojen sijoittelusta. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää 250.000 euron suuruisen lisämäärärahan vuoden 2014 talousarvion investointiosan kohtaan C931 "Talonrakennus" yläasteen väistötilojen rakentamiseen. Lisämääräraha katetaan lainanotolla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tekninen johtaja Matti Kiviniemi oli asiantuntijana paikalla ennen varsinaisen kokouksen alkua klo 18 18.45. MM/KM VALT 21 Laskelma kustannuksista liitteenä 2 ja suunnitelma tilojen sijoittelusta liitteenä 3. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. TK/EL Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 9.12.2014 172 2 Valtuusto 16.12.2014 98 10 LISÄMÄÄRÄRAHAN KORJAUS TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAAN/REISJÄRVEN YLÄASTEEN VÄISTÖTILAT SYKSYLLÄ 2014 (jatkoa) KHALL 100 Kja Valtuuston 6.4.2014 21 hyväksymä lisämääräraha on osoitettu talousarvion investointiosaan. Koska parakkien hankinta ei kuulu investointimenoihin, lisämääräraha tulee osoittaa vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosaan. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että 250.000 euron lisämääräraha poistetaan talousarvion investointiosan kohdasta Talonrakennus ja myönnetään talousarvion käyttötalousosan kohtaan C81 Tekninen toimi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 55 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 9.12.2014 173 3 Valtuusto 16.12.2014 99 11 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN KOH- TAAN C633 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE KHALL 101 Hallintosiht. Kja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhtymähallitus on kokouksessaan 16.10.2014 ehdottanut Reisjärven valtuustolle, että Reisjärven palvelujen ja hallinnon osuuden talousarviota muutetaan lisäämällä toimintakuluja yhteensä 73.350 euroa. Hallinnonpalveluissa esitys on -10.950 euroa ja hyvinvointipalveluissa -43.600 euroa (työmarkkinatuen kuntaosuus, vammaispalvelujen avustukset, toimintakeskuksenpalkat, vapa koululaisten päivähoidon palkat, vammaisten laitoshoidon ostot, säästöä toimeentulotuissa ja lastensuojelun perhehoidossa) sekä saatavien poistot eri palvelulinjoilta -18.800 euroa. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosan kohtaan C633 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 74.000 euron lisämäärärahan Ppky Selänteen yhtymähallituksen ehdotuksen mukaisesti. Lisämääräraha katetaan lainanotolla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 56 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 9.12.2014 174 4 Valtuusto 16.12.2014 100 12 PPKY SELÄNTEEN VUOSISOPIMUS JA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUO- SILLE 2016-2017 KHALL 102 Hallintosiht. PPKY Selänteen talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan sekä kuntien kanssa tehtäviin vuosisopimuksiin. Vuosisuunnitelman liitetiedot sisältävät kaikki jäsenkuntien talousarvioihin ja suunnitelmiin sisällytettävät tekstit ja määrärahat. Talousarvioesityksessä Reisjärven maksuosuus vuonna 2015 on 12.371.097 euroa. Toimintakatteen muutos vuoden 2014 (sis. lisämäärärahan) talousarviosta, 12.282.282 e, on +0,72 %. Liitteenä 2 Ppky Selänteen kuntayhtymähallituksen 27.11.2014 hyväksymä vuosisopimus ja talousarvio vuodeksi 2015 sekä taloussuunnitelma vuosille 2016 2017. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 2 mukaisen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuosisopimuksen ja talousarvion vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelman vuosiksi 2016 2017. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 57 Liitteenä 4 Ppky Selänteen kuntayhtymähallituksen 27.11.2014 hyväksymä vuosisopimus ja talousarvio vuodeksi 2015 sekä taloussuunnitelma vuosille 2016 2017. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 9.12.2014 175 5 Valtuusto 16.12.2014 101 13 ELINKEINOSTRATEGIA KHALL 103 Hallintosiht. Elinkeinotoimikunta ja Reisjärven yrittäjät ry:n hallitus on yhdessä valmistellut Reisjärven kunnan elinkeinostrategian 2015 2024. Maatalousyritysosio on maaseutujohtaja Pasi Liikasen valmistelema. Elinkeinotoimikunta on kokouksessaan 2.12.2014 hyväksynyt elinkeinostrategian ja esittää sitä kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Liitteenä Reisjärven kunnan elinkeinostrategia 2015 2024. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 3 mukaisen Reisjärven kunnan elinkeinostrategian 2015 2024. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 58 Liitteenä 5 Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024. Puheenjohtajan avattua keskustelun Markus Muuttola ehdotti, että elinkeinostrategian alkuun ennen SWOT -analyysiä lisätään nykytilakuvaus sekä tarkennetaan kohtaa luonto- ja erämatkailu. Ehdotusta ei kannatettu. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 9.12.2014 178 8 Valtuusto 16.12.2014 102 14 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA SUUNNITELMA 2016 2017 KHALL 106 Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 6 mukaisen Reisjärven kunnan talousarvion vuodelle 2015 ja suunnitelman 2016 2017. Puheenjohtaja Teuvo Nymanin avattua keskustelun teknisen toimen perusteluista, hän ehdotti Kauko Mäntypuron kannattamana, että sivulle 45 kohtaan Tiejaosto lisätään teksti: Ne tienhoitokunnat, jotka saavat kunnan avustusta teiden kesäkunnossapitoon ja talviauraukseen eivät saa periä käyttömaksuja tien normaalikäytöstä retkeilijöiltä, metsästäjiltä, kalastajilta, marjastajilta tai muilta virkistyskäyttäjiltä. Markus Muuttola ehdotti että kyseiseen kohtaan lisätään teksti: Ne tiehoitokunnat, jotka saavat kunnan avustusta teiden kesäkunnossapitoon ja talviauraukseen, eivät saa periä käyttömaksuja tien normaalikäytöstä jokamiehenoikeuksien mukaisilta virkistyskäyttäjiltä. Muuttolan ehdotusta ei kannatettu. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta tulee suorittaa äänestys. Äänestys päätettiin suorittaa kädennostoäänestyksenä. Suoritetussa äänestyksessä Teuvo Nymanin ehdotusta kannatti 6 jäsentä (Teuvo Nyman, Helena Kinnunen, Eila Järvelä, Irma Kinnunen Kauko Mäntypuro ja Timo Tikkanen), Markus Muuttolan ollessa kannattamattoman ehdotuksensa kannalla. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi äänin 6-0 Teuvo Nymanin ehdotuksen tekstilisäyksestä kohtaan Tiejaosto (sivu 45) ja muilta osin hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen yksimielisesti. Markus Muuttola jätti eriävän mielipiteen kirjattavaksi pöytäkirjaan Tiejaosto -kohdan tekstilisäyksen osalta. IK/KM VALT 59 Liitteenä 6 Reisjärven kunnan talousarvio vuodelle 2015 ja suunnitelma 2016-2017. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 9.12.2014 179 9 Valtuusto 16.12.2014 103 15 KUNNANHALLITUKSEN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJISTON VAALI TOIMI- KAUDEKSI 2015 2016 KHALL 107 Hallintosäännön 55 :n mukaan kunnanhallituksessa on 7 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimikauttaan vastaavaksi ajaksi, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Toimikausi lakkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa noudattaen samaa menettelyä kuin valtuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa. Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Edelleen kuntalain 35 :n mukaan henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus 9.12.2014 180 9 Valtuusto 16.12.2014 104 15 KUNNANHALLITUKSEN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJISTON VAALI TOIMI- KAUDEKSI 2015 2016 (jatkoa) Reisjärven kunnan hallintosäännön 55 :n mukaan kunnanhallituksessa on seitsemän (7) jäsentä ja näillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta alkaen tai päättyen samanaikaisesti valtuuston toimikauden kanssa. Sekä naisia että miehiä on oltava sekä varsinaisista että varajäsenistä vähintään 40 % eli vähintään kolme. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto suorittaa kunnanhallituksen vaalin ja valitsee kunnanhallitukseen 7 jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä valittujen jäsenten keskuudesta kunnanhallituksen puheenjohtajan ja 2 varapuheenjohtajaa toimikaudeksi 2015 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 60 Päätös: Valtuusto valitsi yksimielisesti kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi 2015 2016 Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti seuraavasti: Jäsen Nyman Teuvo Muuttola Markus Muhonen Kirsi Kinnunen Irma Mäntypuro Kauko Tikkanen Timo Järvelä Eila Varajäsen Niskakoski Ahti Saaranen Jarno Haukipuro Henna Parkkila Katri Ilola Markku Suontakanen Mikko Kukkola Seija Puheenjohtajaksi valittiin Teuvo Nyman, 1. varapuheenjohtajaksi Markus Muuttola ja 2. varapuheenjohtajaksi Kirsi Muhonen Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto 16.12.2014 105 16 VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI TOIMIKAUDEKSI 2015 2016 VALT 61 Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Hallintosäännön 21 :n mukaan valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa, valtuuston puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajan avattua keskustelun Tapio Paalavuon ehdotti, että valtuuston puheenjohtajaksi valitaan Jyrki Halonen ja 1. varapuheenjohtajaksi Helena Kinnunen ja Jarno Saaranen ehdotti että valtuuston 2. varapuheenjohtajaksi valitaan Tapio Kokkoniemi. Päätös: Valtuusto valitsi yksimielisesti ehdotusten mukaisesti valtuuston puheenjohtajiston seuraavasti: Puheenjohtaja Jyrki Halonen 1. varapuheenjohtaja Helena Kinnunen 2. varapuheenjohtaja Tapio Kokkoniemi Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri
KHALL 11.11.2014 LIITE 1 86 VALT 16.12.2014 LIITE 2 1 16.10.2014 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Selänne ja kotipaikka Haapajärvi. 2 Jäsenkunnat- ja kaupungit Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta 3 Kuntayhtymän tehtävät Jäsenkunnat antavat kuntayhtymälle tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaalija terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Kuntayhtymän tehtävänä ja vastuulla on järjestää myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Kunta voi kuulua kuntayhtymään osajäsenenä. Erillisellä osajäsenyyssopimuksella määrätään tehtävät, kustannusten jako ja päätösvalta toimielimissä. 4 Palvelutasosuunnitelma Kuntayhtymälle laaditaan valtuustokausittain palvelutasosuunnitelma, josta jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin päättävät. Palvelutasosuunnitelmassa määritellään kuntayhtymän toimipaikat, niissä tuotettavat palvelut, sekä palveluille asetettavat laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Ensimmäinen palvelutasosuunnitelma laaditaan poikkeuksellisesti kolmivuotiskaudeksi. Osajäsenyysjärjestelyiden mukaiset palvelut määritellään palvelutasosuunnitelmassa.
2 5 Jäsenkuntien valtuustojen tehtävät Jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät: 1. kuntayhtymän talousarvion sekä taloussuunnitelman 2. kuntayhtymän poistojen laskentaperusteet 3. kuntayhtymän toimintaa koskevat johtosäännöt 4. tilinpäätöksen 5. vastuuvapauden myöntämisen sekä toimenpiteet, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta 6. valtuustokaudeksi laaditun palvelutasosuunnitelman 7. oman kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttävän kuntakohtaisen vuosisopimuksen 8. muut yhtymähallituksen erikseen esittämät asiat. Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. 6 Yhtymäkokous Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Jäsenkuntien hallitusten tehtävänä on valita mainitun yksittäisen asian ratkaisemista varten yhtymäkokousedustajat. Edustajien toimikausi päättyy, kun koolle kutsumisen syynä ollut asia on tullut loppuun käsitellyksi. Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen on yhtymähallituksen tehtävänä. Yhtymähallituksen tulee viipymättä kutsua yhtymäkokous koolle myös siinä tapauksessa, että jäsenkunnan kunnanhallitus sitä ehdottaa. Yhtymäkokouksen paikkajako perustuu väestömäärään kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin siten, että kunnalla on yksi edustaja alkavaa 1000 asukasta kohden. Jos kunta on osajäsenenä jonkin tehtävän osalta, on kunnalla oikeus asettaa edustajansa ja ottaa osaa päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. Yhtymäkokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa valitaan tasa-arvolain säännökset huomioon ottaen niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Yhtymäkokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) edustajista on saapuvilla.
3 Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille, valituille kokousedustajille sekä yhtymähallituksen jäsenille. Yhtymäkokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarvittaessa varapuheenjohtajan. Yhtymäkokouksen osalta noudatetaan soveltuvin osin kuntalain kunnanvaltuustoa koskevia säännöksiä. Yhtymähallituksen tulee tehdä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi tulevassa asiassa päätösesitys. Kuitenkin tarkastuslautakunta tekee tarkastusta koskevissa asioissa päätösesityksen. 7 Yhtymähallitus Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukaisesti hallituksen jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Haapajärven kaupunki valitsee yhtymähallitukseen 4 jäsentä, Pyhäjärven kaupunki 3 jäsentä ja Reisjärven kunta 2 jäsentä. Osajäsenenä olevan kunnan edustajat ovat oikeutettuja läsnäoloon ja päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi ääni. Hallituksen toimikausi on kunnanvaltuuston toimikausi, neljä vuotta. Ensimmäisen toimikauden pituus on poikkeuksellisesti kolme vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kahden vuoden toimikaudeksi. Heidät valitaan jäsenkunnista vuoroperiaatteella asukasluvun mukaisessa järjestyksessä suurimmasta alkaen. Ensimmäisen toimikauden pituus on poikkeavasti kolme vuotta. Hallituksen kokousmenettelystä ja esittelystä määrätään yhtymän hallintosäännössä. Yhtymähallituksen tai sen jäsenen erottamisessa kesken toimikauden sovelletaan kuntalakia. Yhtymähallituksessa voi olla yksilöjaos ja henkilöstöjaos sekä muita jaoksia, joiden toimialasta ja tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Myös työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta ja toimielimistä määrätään hallintosäännössä.
4 8 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallituksen tehtävänä on: 1. Ohjata, kehittää ja valvoa kuntayhtymän toimintaa. 2. Valita kuntayhtymän johtaja 3. Käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa siltä osin, kun se ei kuulu jäsenkuntien valtuustojen tehtäviin tai ei ole hallinto- tai muulla johtosäännöllä taikka yhtymähallituksen omalla päätöksellä siirretty muulle viranomaiselle. 4. Tehdä päätösehdotukset jäsenkunnille valtuustoissa käsiteltävistä asioista. 5. Tehdä järjestäjänä vuosisopimusehdotukset, sekä palvelutasosuunnitelmaehdotukset jäsenkunnille ja hyväksyä ne kuntayhtymän puolesta 6. Toimeenpanna jäsenkuntien valtuustojen sekä mahdollisen yhtymäkokouksen tekemät päätökset. 7. Tehdä kuntayhtymän puolesta sopimukset, edustaa yhtymää, valvoa kuntayhtymän etua sekä päätösten ja asioiden hoidon laillisuutta. 8. Edistää yhteistyötä jäsenkuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä parantaa palveluketjujen toimivuutta. 9. Hyväksyä taloutta koskevat käyttö- ja rahoitussuunnitelmat ja valvoa talousarvion noudattamista. 10. Huolehtia henkilöstöpolitiikasta ja - hallinnosta. 11. Päättää maksuista ja korvauksista. 12. Päättää kuntayhtymän kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä. 13. Päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä kuntayhtymän ollessa korvausvelvollinen. 14. Päättää kuntayhtymän omaisuuden panttaamisesta tai vuokralle antamisesta. 15. Huolehtia kuntayhtymän vakuutuksista. 16. Päättää talousarvion mukaisesta lainan ottamisesta sekä tilapäisen velan ottamisesta kuntayhtymän maksuvalmiuden sitä vaatiessa. 17. Antaa selvitys yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos hallitus katsoo, ettei yhtymäkokouksen päätöstä ole kumottava. 18. Päättää päätösvallan siirtämisestä alaisilleen viranhaltijoille. 19. Huolehtia muista yhtymän hallintoon kuuluvista tehtävistä. 20. Yksityiskohtaiset määräykset hallituksen tehtävistä on kuntayhtymän hallintosäännössä. 9 Ympäristölautakunta Kuntayhtymällä on ympäristölautakunta, jossa on 2 jäsentä kustakin jäsen- tai osajäsenkunnasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajuus on kahden vuoden välein kiertävä, ensimmäinen puheenjohtaja valitaan Reisjärven kunnasta kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen kuntien asukaslukujen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukaisesti lautakunnan jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.
5 Ympäristölautakunta vastaa ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palveluista. Ympäristölautakunnan toimikausi on sama kuin kunnanvaltuuston toimikausi. Ensimmäisen ympäristölautakunnan toimikausi on kuitenkin kolmen vuoden pituinen. Yksityiskohtaiset määräykset ympäristölautakunnan tehtävistä on kuntayhtymän hallintosäännössä. 10 Nimenkirjoitusoikeus Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 11 Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymässä toimii johtoryhmä, johon kuuluu kuntayhtymän johtajan nimeämien jäsenten lisäksi jäsenkuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat. Kuntayhtymän johtajan nimeämistä johtoryhmän jäsenistä määrätään hallintosäännössä tarkemmin. 12 Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakuntaan jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa jäsenistä neljän vuoden toimikaudeksi kaksi jäsentä kustakin kunnasta ja henkilökohtaista varajäsentä tasa-arvolain mukaisesti niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Ensimmäisen tarkastuslautakunnan toimikausi on poikkeavasti kolme vuotta. Jokainen jäsenkunta valitsee kaksi tarkastuslautakunnan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkastuslautakunta valitsee kahdeksi vuodeksi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja tulee nimetä eri kunnasta kuin yhtymähallituksen puheenjohtaja. Ensimmäisen puheenjohtajan valitsee Pyhäjärven kaupunki kolmeksi vuodeksi. Puheenjohtajuus kiertää sen jälkeen kuntien asukaslukujen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta määrätään hallintosäännössä. 13 Peruspääoma Jäsenkunnat maksavat peruspääomaa kuntayhtymälle 1 /asukas. Se jakautuu kuntien peruspääomasijoitukseksi 31.12.20113 kuntakohtaisten asukaslukujen suhteessa. Peruspääoman jakautuminen osoittaa kuntien omistusosuuksien suhteen. Osajäsenyyden mukaisesta peruspääomaosuudesta sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella.
6 Peruspääoman jakaantumisen muutoksista päätetään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomaa voidaan muuttaa mikäli kuntien väliset asukaslukujen suhteet muuttuvat olennaisesti uuden jäsenkunnan mukaan tullessa, jäsen kunnan erotessa tai jäsenkunnan asukasluvun muuttuessa olennaisesti. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien omistusosuuksina. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy näiden omistusosuuksien suhteessa. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta laaditaan sopimus tulokkaan ja entisten jäsenkuntien kesken. Sopimus hyväksytään samalla, kun kaikki kunnat hyväksyvät muuttuvan perussopimuksen. Peruspääoman korottamisesta sekä siirrosta muusta omasta pääomasta päättävät yhtäpitävin päätöksin jäsenkuntien valtuustot. 14 Talousarvio ja suunnitelma Kuntayhtymän talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan sekä kuntien kanssa tehtäviin vuosisopimuksiin. Vuosisopimusten liitetiedot sisältävät kaikki jäsenkuntien talousarvioihin ja suunnitelmiin sisällytettävät tekstit ja määrärahat. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelma on osa yhtymän talousarviota ja jäsenkuntien kanssa tehtävien vuosisopimusten ja palvelusopimusten liitetietoja. Yhtymähallituksen tehtävänä on päättää vuosisopimuksista ja toimittaa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset kuntien käsiteltäviksi 15.10. mennessä. Kuntayhtymän hallitus antaa talousraportin peruskuntien tiedoksi huhti-, elo- ja marraskuun lopun tilanteesta. Peruskuntien konsernitilinpäätöksiä varten kuntayhtymä toimittaa vuosittaiset tilinpäätöstiedot seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Jos talousarvioon on tilikauden aikana tehtävä muutos, on yhtymähallituksen tehtävä siitä jäsenkunnille ehdotus. Tarkistamistarve voi johtua mm. talouden yleisissä perusteissa tapahtuneista merkittävistä ennakoimattomista muutoksista tai vuosisopimusten tarkistusneuvotteluissa esiin tulleista syistä. 15 Kuntien maksuosuudet Jokainen jäsenkunta vastaa asukkaidensa käyttämien palveluiden todellisista omakustannushintaisista kustannuksista. Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat kuntakohtaiseen kustannuslaskentaan. Kustannukset jaetaan ensisijaisesti toimipaikkakohtaisesti. Jäsenkunnan osuus yhteisesti käytetyn toimipaikan kustannuksiin määräytyy käytön suhteessa. Se osoitetaan tuotteistamalla toimipaikan palvelut ja hinnoittelemalla ne omakustannusperiaatteella. Todellisia kustannuksia ei ilmaista keskiarvolukuina, vaan toimipaikan omina euromääräisinä kustannuksina. Omakustannushinta sisältää toiminnan
7 välittömät kustannukset, yhteiset kustannukset sekä pääomakustannukset. Yhteiset kustannukset kohdennetaan toiminnoille asukaslukujen suhteessa. Mikäli tuotteistetusta palvelusta aiheutuvia kustannuksia ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa toimipaikkakohtaisesti jaetaan ne suoraan kuntien maksuosuuksiin kyseessä olevan palvelun käytön suhteessa hinnoittelemalla ne omakustannusperiaatteella. Yhtymähallituksen tehtävänä on vahvistaa jäsenkunnilta palveluista perittävät hinnat. Osajäsenyysjärjestelyiden mukaisien tehtävien ja palveluiden kustannuksista ja maksuosuuksista sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella. Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen pyritään ennakoimaan ja ottamaan huomioon yhtymähallituksen päätöksellä tarkistettavissa hinnoissa niin, että ne vastaavat todellisia kustannuksia. Taannehtivia hintamuutoksia ei tehdä, elleivät kunnat yhtäpitävin päätöksin muuta sovi. 16 Suunnitelmapoistot ja pääomakustannukset omakustannushinnan laskennassa Omakustannushinnan laskennassa käytetään suunnitelman mukaisia poistoja. Kustannuslaskennassa ei käytetä muuta laskennallista korkoa kuin peruspääomalle suoritettava korko, ellei kuntayhtymä rahoita hankintaansa lainalla. Silloin todelliset lainakustannukset sisältyvät omakustannushintaan 17 Palveluiden myynti muille kuin jäsenkunnille Myydyt palvelut laskutetaan erillisen palveluhinnaston mukaan asiakkaan kotikunnalta. 18 Toimitilat ja investointien toteuttaminen Kuntayhtymän toiminnassaan tarvitseman käyttöomaisuuden hankinnasta päätetään kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelman yhteydessä. Kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Omistajan ja vuokralaisen väliset velvollisuudet tarkennetaan vuokrasopimuksen vastuunjakotaulukossa. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennushankkeista huolehtiminen kuuluu jäsenkunnille. Toimipaikan sijaintikunta hankkii tai rakentaa kuntayhtymän käyttöön tulevat tilat kuntayhtymän asiantuntemusta hyödyntäen ja hakee niihin liittyvät mahdolliset valtionavustukset. Muusta käyttöomaisuudesta huolehtiminen kuuluu kuntayhtymälle. Varaus näistä kalusto- ja muista hankinnoista tehdään kuntayhtymän talousarvioon. Kuntayhtymä maksaa kiinteistöistä/rakennuksista omistavalle jäsenkunnalle vuokraa ja sisällyttää kulut palvelujen toimipaikka- tai palvelukohtaisesti laskettaviin hintoihin. Vuokran määräytymisperusteet sisältyvät vuosisopimuksiin. Jäsenkuntien perimä vuokra muodostuu
8 ylläpitokustannuksista ja omistajakuluista. Omistajakulut muodostuvat nykyarvosta laskettavasta yhdenmukaisesta poistosta ja korosta sekä maapohjan arvolle laskettavasta korosta. Poistolla kerättävällä vuokranosalla varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korolla kerättävällä vuokranosalla hoidetaan kiinteistön vieraan pääoman kustannukset. Loppuosa on oman pääoman tuottoa jäsenkunnalle. 19 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättävät jäsenkuntien valtuustot. 20 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. 21 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Hyväksyessään tilinpäätöksen kunnanvaltuustot päättävät yhtäpitävin päätöksin samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 22 Uuden jäsenkunnan mukaantulo Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä anomus kuntayhtymälle. Uusi kunta otetaan kuntayhtymän jäseneksi niin, että kaikki kunnat hyväksyvät mahdollisesti tarvittavan liittymistä koskevan sopimuksen ja muuttuneen perussopimuksen. 23 Jäsenkunnan eroaminen Jäsenkunnan tai osajäsenyyskunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta, sekä palauttaa sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva
9 selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen. 24 Siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka, eläkkeiden omavastuut ym. velvoitteet Osapuolten vastuut ja velvoitteet kuntayhtymässä alkavat 1.1.2010. Tätä aikaisemmista velvoitteista vastaa kukin kunta omalta osaltaan. Jäsenkunnista siirtyvän henkilöstön 31.12.2009 lomapalkkavelka suoritetaan kuntayhtymälle 15.6.2010 mennessä. 25 Henkilöstö Henkilöstö osallistuu kuntayhtymän perustamisen ja toiminnan suunnittelun valmisteluun lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (2007/449) mukaisesti. Jäsenkuntien valtuustot ovat perustaneet kuntayhtymän valmisteluvaihetta varten yhteistoimintaryhmän, johon kuuluvat kaikkien kuntien kuntajohtajat, henkilöstöasioista vastaavat viranhaltijat sekä kuntasektorin sopimusosapuolien pääluottamusmiehet. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja muu 3 :n mukainen henkilöstö siirtyy kuntayhtymän palvelukseen lain kunnallisesta viranhaltijasta (2003/304) 25 :n ja työsopimuslain 10 mukaisesti liikkeen luovutuksella. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyvää henkilöstöä koskee lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007/169) 13 :n mukainen irtisanomissuoja, jonka mukaisesti henkilöstöä ei voi irtisanoa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Jäsenkunnista siirtyvän henkilöstön asemasta ja muista tarvittavista asioista tehdään erillinen henkilöstön siirtosopimus kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. 26 Jäsenkuntien sopimusten siirtyminen kuntayhtymälle Jäsenkuntien 3 :n mukaisen toimialan sopimukset siirtyvät kuntayhtymälle erikseen sovittavalla tavalla. 27 Muutos jäsenkunnan kuntayhtymälle antamissa tehtävissä Lähtökohtaisesti kuntayhtymä järjestää kaikille kunnille samat palvelut. Mahdolliset muutokset koskevat kaikkia jäsenkuntia. Jäsenkunnan tulee ilmoittaa etukäteen haluamansa muutos kuntayhtymän hoidettaviksi antamissaan
10 perussopimuksen 3 :n mukaisissa tehtävissä. Muutos on hyväksyttävä jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin ja sen on tultava voimaan samanaikaisesti koskien kaikkia jäsenkuntia. Muutos astuu voimaan hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden lopussa. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia muutoksen aiheuttamista vaikutuksista ja toiminnan sopeuttamisesta selvitys, jonka perusteella palvelusopimukset ja toimintasuunnitelmat määritellään uudelleen. Muutosvaikutuksia koskeva selvitys voidaan kuntien kesken sopia tehtäväksi etukäteen päätöksentekoa varten ennen jäsenkunnan ilmoitusta. Muutosselvityksestä tulee käydä ilmi vaikutukset kuntayhtymän toimintaan, henkilöstöön sekä talouteen. 28 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat muuta sovi. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 29 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli kuntien neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain 967/1992 mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Suomen Kuntaliiton nimeämä välimies. 30 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan, kun kunnanvaltuustojen päätökset ovat saaneet lainvoiman. Kuntayhtymän palvelutuotanto käynnistyy viimeistään 1.1.2010.
11 Allekirjoitukset ja sopimuskappaleet Tätä perussopimusta on allekirjoitettu neljä samansanaista kappaletta, yksi kullekin jäsenkunnalle ja yksi kuntayhtymälle. xx. päivänä marraskuuta 2014 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS REISJÄRVEN KUNNANHALLITUS.
Vaikutusten ennakkoarviointi Vaikutus oppilaisiin Koulupsykologin viran perustaminen Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Jatketaan entisellä mallilla Perustetaan yhteinen virka tai Lisätään ostopalvelua (+ 1 Perustetaan kuntaan oma (ostettu 1 pv/vko lisätään ostopalvelua (+ 2-3 pv/vko) virka yksityiseltä) pv/vko) Koulupsykologipalveluita ei voida täysin hoitaa lain ja tarpeen edellyttämällä tavalla. Oppilaita joudutaan valikoimaan. Varhainen tuki ja enneltaehkäisevä työ kärsivät ja asiakkaiden ongelmat vaikeutuvat ennen palvelun saantia. Parantaa tilannetta vähän, mutta samat ongelmat kuin vaihtoehdossa 1. Oppilas saa palvelun edelleen tietyllä viiveellä. Parantaa tilannetta, mutta samoja ongelmia kuin vaihtoehdossa 1. Psykologin tavoitettavuus paranee. Lähestytään lain edellyttämiä palveluja. Psykologin läsnäolo kouluilla mahdollistaa varhaisen tuen, nopean reagoinnin ja oikeaaikaisen ohjauksen muihin palveluihin. Psykologi voi auttaa vanhempia/huoltajia ja oppilaita (nuoria) saamaan ajatuksensa kuulluksi -> jono muihin vastaaviin palveluihin lyhenee. Oppilaat saavat luotua jatkuvan tiiviin kontaktin psykologiin, mikä on edellytyksenä oppilashuollollisten palveluiden onnistumiselle.
Koulupsykologipalvelut voidaan hoitaa lain edellyttämällä tavalla. Myös muita nuorisopalveluja voidaan laajentaa. Pystytään konsultoimaan muuta henkilökuntaa ja verkostoyhteistyöhön. Täyttää lain edellytykset; työnkuva selkeytyy; mahdollisuus työyhteisön tukemiseen ja työn kehittämiseen. Viran hoito on paljon kokonaisvaltaisempaa, pystyy paremmin luomaan eheän oppilashuollollisen kokonaisuuden. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat; syrjäytymisvaara pienenee; ennaltaehkäisevä työ voidaan aloittaa ja se edesauttaa kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamista. Vaikutus henkilöstöön Nykyisen psykologin työpanos on rajoitettu. Myös muuhun henkilöstöön kohdistuu liikaa oppilashuollollista työpainetta. Työpaine helpottuu hieman, mutta ei ratkaisevasti. Työpaine helpottuu, mutta edelleenkään oppilashuollollisten palveluiden saanti ei ole ongelmatonta. Pystytään vähän paremmin konsultoimaan muuta henkilökuntaa. Vaikutus palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen Palveluiden järjestäminen on sidoksissa ennalta sovittuun aikaan; pitempiaikaiset muutokset hankalia; käytettävä aika vähäinen; säännölliset koulukäynnit eivät onnistu. Palveluiden järjestäminen on sidoksissa ennalta sovittuun aikaan; pitempiaikaiset muutokset hankalia, mutta muuten akuuttien tapausten hoito hieman helpottuu; ongelmana on ostopalveluiden saanti. Palveluiden järjestäminen on sidoksissa ennalta sovittuun aikaan; pitempiaikaiset muutokset hankalia, akuuttien tapausten hoito helpottuu; ongelmana on ostopalveluiden saanti; samoin yhteisen viran tuomat rajoitteet joustavuudelle. Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Kasautuvat työt vaikeuttavat entisestään hoitoa -> negatiiviset terveysvaikutukset lisääntyvät; syrjäytymisvaara kohoaa. ks. edellinen kohta Akuutit tapaukset saadaan hoidettua; kokonaistilanne helpottunee, mutta varhaisen tuen kehittämiseen ei riitä aikaa.
Syrjäytymistä päästään ennaltaehkäisemään; tavoitteena hyvinvoinnin tasapainottuminen. Vanhemmat/huoltajat voivat keskustella psykologin kanssa kodin, koulun ja vapaa-ajan muodostamasta kokonaisuudesta ja niihin liittyvistä kasvatusasioista ja - ongelmista. Syrjäytymisen väheneminen parantaa väestön elinvoimaa. Koulupsykologin viran vuosikustannukset ovat noin 40 000-50 000 euroa/v. Koulutoimi ei tarvitse talousarvioon lisärahaa viran perustamiseen, sillä mahdollisesti puuttuva määrä voidaan kattaa palveluiden myynnillä (kysyntää on). Varhaisen tuen aikaansaaminen tulee vähentämään myöhemmin sosiaali- ja terveyshoidon kustannuksia moninkertaisesti siihen panostettuun rahamäärään verrattuna. Vaikutus väestöön Syrjäytymisen vaikutukset laajenevat ja kustannukset näkyvät sosiaali- ja terveystoimen menoissa sekä väestön tuottavuuden heikkenemisenä. ks. edellinen kohta; syrjäytymistä saadaan hieman hillittyä. Syrjäytyminen vähenee, perhepoliittinen tilanne helpottuu. Vanhemmat/huoltajat pääsevät paremmin yhteyteen koulupsykologin kanssa. Vaikutus talouteen Jos psykologipalvelut pidetään ennallaan, se ei aiheuta koulutoimeen uusia kustannuksia ensi vuoden talousarvioon. Varhaisen tukemisen puuttuminen lisää kustannuksia sosiaali- ja terveystoimeen. Yhden lisäpäivän osto/vko nostaa kustannuksia n. 25000-30000 /v. Varhaisen tuen puuttuminen lisää kustannuksia myöhemmin. Ks. edellinen kohta. Varhaisen tuen aikaansaaminen tulee vähentämään myöhemmin sosiaali- ja terveyshoidon kustannuksia.
LIITE 1 REISJÄRVEN KUNTA VALTUUSTO NIMENHUUTO- JA ÄÄNESTYSLUETTELO 16.12.2014 Halonen Jyrki Hirvinen Esa Hirvinen Tiina Järvelä Eila Kinnunen Helena Kinnunen Irma Kokkoniemi Tapio Luotoniemi Erkki Mattila Johannes Muhonen Kirsi Muuttola Markus Mäntypuro Kauko Niemi Pauli Niskakoski Ahti Nyman Teuvo Paalavuo Tapio Parkkila Katri Saaranen Jarno Savelainen Maria Suontakanen Mikko Vedenpää Antti LÄSNÄ POISSA JAA EI JAA EI x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x VARAVALTUUTETUT: Kiviranta Oili Kemppainen Timo x x YHTEENSÄ 20 3
PERUSPALVELUKUNTAYHTYMA SELANNE OTE POYTAKIRJA$TA Kuntayhtymahallitus 15$ 20.11.2014 Kunytymaha11itus 175 27.11.2014 Vuosisopimus ja talousarvio 2015 297/02.02.00/2014 KYHALL 158 Perussopirnuksen 14 :n mukaan kuntayhtyman talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan sekä kuntien kanssa tehtäviin vuosisopimuksiin. Vuosisopimusten liitetiedot sisältävät kaikki jäsenkuntien talousarvioihinja -suuimitelmiin sisallytettävat tekstit ja määrärahat. Yhtymahallituksen tulee päattaä vuosisopimuksista seka talousarviostaja -suunnitelmastaja toimittaa ne jäsenkuntien valtuustojen käsiteltävaksi 15.10. mennessä. Palvelutasosuunnitelrna vuosille 2015-2016 valmistellaan talousarvion hyvaksymisenjalkeen. Vuosisopirnusta ja talousarviota on valmisteltu kuntayhtyman viranhaltijoiden toimesta ja sitä on kasitelty kuntayhtyman johtoiyhrnässä, jossa ovat jasenina myos jäsenkuntien kuntajohtajat. Kuntayhtymahallituksen j asenille on pidetty kevätseminaari 14.5.2014. Kuntien johtaville luottamushenkilöille on pidetty talousarvioseminaari 13.8.2014. Lisäksi kuntayhtyman j ohtavat viranhaltij at ovat kayneet ns. kuntakierroksilla, jossa olivat läsnä myös kuntien johtavat viranhaltijatja luottamushenkilöstö. Vuosisopimuksen ja talousarvion laatiminen on ollut osa Selänteen rakenneselvitysta. Liitteenä esitys vuosisuuimitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2015. Talousarvioesityksessa j asenkuntien maksuosuudet ovat yhteensa 67,3 miljoonaa euroaja ne jakaantuvat kunnittain seuraavasti: Haapajarvi 28.9 m, Kärsämäki 0,2 m, Pyhajarvi 25,8 rn ja Reisjärvi 12,4 m. Vuoden 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna maksuosuudet nousevat kolmen jäsenkunnan osalta 0,3 %. Kärsämäen kunta on osajäsenenä ymparisto- ja rakennusvalvontapalveluiden osalta. Lisäksi neuvotellaan Taloushallinto Selman palveluj en tuottamisesta osaj asenyydella Kärsämäen kunnalle. Valmistelija Vt. tatous- ja henkilostojohtaja Seija Kärkkäinen. Ehdotus: Päätös: Kuntayhtyrnan johtaja: Yhtymahallitus hyvaksyy liitteen mukaisen vuosisopimuksenja talousarvion vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelman vuosille 2016-17 ja esittää sen hyvaksyttavaksi j äsenkuntien valtuustoille. Yhteisesti sovitut muutokset kirjataan vuoden 2015 vuosisopirnusja talousarvioon. Jätettiin poydalle. Käsitellään kokouksessa 27.11.2014.
175 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMA SELANNE OlE POYTAKIRJASTA Kuntayhtymahallitus 158 20.11.2014 Kuntayhtyrnähallitus 27.11.2014 KYHALL 175 Päätös: Kuntayhtyman johtaja: Yhtymahallitus hyvaksyy vuosisopirnuksenja talousarvion vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelman vuosille 2016-2017 ja esittää sen hyvaksyttavaksi j asenkuntien valtuustoille. Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin Vt. talous- ja henkilostöjohtaja Seija Kärkkäistä. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun ot teen oikeaksi todistaa: Haapajärvellä 2.12.2014 Th2 / Seija Koirikjvi poytakirj anpitaj a Liitteet 1 Vuosisopimus ja talousarvio 2015 Jakelu Haapajarven kaupunki Kärsämäen kunta Pyhaj ärven kaupunki Reisjärven kunta
Vuosisopimus ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-17 Kuntayhtymähallitus 27.11.2014 175
SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset 1 1.3 Strategian mukaiset kehittämisalueet 4 2. Vuosisopimus 5 2.1 Hallinto 5 2.1.1 Hallinto ja toimistopalvelut 5 2.1.2 Hankkeet 4 2.1.3 Tukipalveluyksikkö 6 2.1.4 Tilintarkastus 7 2.2 Varhaiskasvatuksen palvelut 7 2.3 Hyvinvointipalvelut 9 2.3.1 Lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta 9 2.3.2 Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö 10 2.3.3 Aikuissosiaalityö 12 2.3.4 Vammaispalvelut 12 2.3.5 Terapiapalvelut 13 2.4 Hoito- ja vanhustyön palvelut 15 2.4.1 Painopistealueet 15 2.4.2 Kotihoito 16 2.4.3 Asumispalvelut 16 2.5 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 18 2.5.1 Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut 18 2.5.2 Vuodeosastot 19 2.5.3 Täydentävät palvelut 19 2.5.4 Kuntoutus 20 2.5.5 Sairaankuljetus ja ensihoito 20 2.5.6 Työterveyshuolto 20 2.5.7 Suun ja hampaiden terveydenhuolto 21 2.5.8 Erikoissairaanhoito 22 2.5.9 Dialyysiyksikkö 22 2.6 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 22 2.6.1 Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet 23 2.6.2 Toiminnalliset tavoitteet 23 2.6.3 Ympäristöterveysvalvonta 24 2.6.4 Eläinlääkintähuolto 24 2.6.5 Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta 24 2.6.6 Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta 24 2.6.7 Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet 25 2.7 Palvelulinjojen suoritetaulu 26 3. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa 31 3.1 Tuloslaskelma (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015 ja tunnusluvut) 31 3.2 Yhteenveto talousarvioesityksestä 2015 kunnittain 32 3.3 Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) 35 3.4 Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) 37 3.5 Yhteenveto kuntien maksuosuuksista 2015 39 3.6 Talousarvion sitovuus 39 4. Investointiosa 40 5. Rahoitusosa 41 6. Taloussuunnitelma 2016-2017 42 6.1 Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma 42 6.2 Investoinnit 43 6.3 Rahoituslaskelma 43 7. Liitteet 44 7.1 Talousarvio kustannuspaikoittain 44 7.2 Vakanssit ja henkilöstön vähentämistavoite 63
1. Yleisperustelut 1.1 Yleistä Suomen hallitus valmistelee kuntalain uudistusta, joka on lähetetty kuntiin lausunnolle kesällä 2014. Kuntalaki korvaa vuoden 1995 kuntalain ja sen tarkoituksena on ottaa huomioon muuttuva toimintaympäristö kunnissa ja kuntahallinnon rakenteiden vaatimat uudistustarpeet. Kuntalaki olisi edelleen yleislaki koskien kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta. Lailla pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Kuntalain uudistus tulee voimaan 1.1.2015. Kuntalain yksi merkittävä uudistus on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentaminen ja laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valmisteilla olevan Sote-järjestämislain mukaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Lain lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen ja palveluja voidaan keskittää vain, mikäli palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Laki käsitellään eduskunnassa syysistuntokaudella 2014. Sotealueet ja tuottamisvastuussa olevat kunnat/kunta-yhtymät aloittavat toimintansa 1.1.2017. Uusi vanhuspalvelulaki on tullut voimaan 1.7.2013. Lain tavoitteena on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä osallistumista palvelujen kehittämiseen kunnissa. Laki tulee lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia nykytasosta. Myös omaishoidon tuen saajien määrää on tarkoitus lisätä hallitusohjelman mukaisilla tavoitteilla. Kuntatalouden kehittymiseen vaikuttaa osaltaan valtiontalouden linjaukset sekä euroalueen vakauttamiseen ja EU:n yhteisen talouspolitiikan vaatimukset. Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa kuntien talouteen, verotulojen kasvu hidastuu ja valtio säästää leikkaamalla valtionosuuksia. Kunta-alalla on saavutettu yksimielisyys vuoden 2015 kunta-alan palkankorotuksista. Ratkaisun mukaan vuoden 2015 korotus on 0,40 %. Jaksotyötä tekevissä työpaikoissa jaksotyön, palkkahinnoittelumuutosten ja vuosilomamääräysten aiheuttama kustannusvaikutus nostavat palkkakustannuksia vuonna 2015 noin 0,6 %, johon kuntayhtymä varautuu. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen korotusvaikutus on 0,4 % ja Lääkärisopimuksen terveyskeskuslääkäreillä 0,3 %, hammaslääkäreillä 0,81 % ja eläinlääkäreillä 0,33 %. Myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut nousevat edellisvuodesta. Talousarviossa on varauduttu yhteensä 22,629 %:n sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin. 1.2. Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkuntia ovat Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit sekä Reisjärven kunta. Kärsämäen kunta eroaa kuntayhtymästä 1.1.2015 alkaen ja ottaa järjestämisvastuun itselleen, tuottamisvastuussa tulee olemaan yksityinen sote-palveluiden tuottaja. Kärsämäen kunta tulee olemaan osajäsen 1.1.2015 alkaen erillisien sopimusten mukaan ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden ja Taloushallinto Selman talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Talousarviovuosi on kuntayhtymän kuudes toimintavuosi. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii yhtymähallitus. Perussopimuksen mukaisesti merkittävät asiat, kuten esimerkiksi talousarvio ja tilinpäätös, hyväksytään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Muita luottamushenkilöiden toimielimiä ovat ympäristö-, tarkastuslautakunta sekä yksilöjaos. 1
Jäsenkuntien asukasluku oli 31.12.2013 yhteensä 18.998 asukasta. Alueen asukasmäärä on vähentynyt koko 2000 -luvun ajan. Kärsämäen eroamisesta johtuen Selänteen jäsenkuntien asukasmäärä pienenee lisää 2723 asukkaalla. Kunta 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 Muutos 12/13 Muutos 12/13% Haapajärvi 7 714 7 639 7 611 7 640 7 614-26 -0,3 Pyhäjärvi 6 001 5 946 5 890 5 850 5 722-117 -2 Reisjärvi 3 020 2 973 2 998 2 961 2 928-33 -1,1 Yhteensä 16 735 16 558 16 499 16 451 16 264-216 -1,1 Kuntien asukasluvun perusteella jaettujen menojen osalta tapahtuu muutos edellisiin vuosiin verrattuna. Haapajärven osuus on 46,8 % Pyhäjärven osuus 35,2 % ja Reisjärven osuus 18 %. Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain. 0-14 v. osuus väestöstä 31.12.2013 % 15-64 v. osuus väestöstä 31.12.2013 % yli 65 v. osuus väestöstä 31.12.2013 % Työpaikkojen määrää, työssäkäyntiä ja muuta toimintaa kuvaavat seuraavat tilastoluvut. Jäsenkuntien taloutta kuvaavat seuraavat luvut vuoden 2013 tilinpäätöksissä. perheiden lukumäärä 31.12.2013 kpl Haapajärvi 20,4 60 19,5 1956 Pyhäjärvi 14,5 57,6 27,8 1547 Reisjärvi 20,1 57,8 22,1 747 Yhteensä/ka 13,8 43,9 17,4 4 250 Valtion veronalaiset tulot Asuntokuntien euroa/tulon lukumäärä saaja 2012 31.12.13 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.11 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.12 Työssä käyvien hlöiden osuus 18-64 - vuotiaista, % 31.12.12 Haapajärvi 21550 3227 2978 2829 66,2 Pyhäjärvi 20996 2739 1848 1935 59,8 Reisjärvi 21382 1198 1082 1111 69,5 Yhteensä 21 309 2 388 1 969 1 958 65 Vuosikate Valtionosuudet Verotulot Lainakanta Tilikauden tulos euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas Haapajärvi 180 2 945 2 741 3 713 3 Pyhäjärvi 109 2 882 3 136 365-87 Reisjärvi -117 3 145 2 724 5 797-304 Yhteensä/ka 43 2 243 2 150 2 469-97 Myös jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaihtelee ja se on huonontunut vuoden 2011 tilinpäätöksiin verrattuna. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne heijastuu myös kuntayhtymän talouteen. Jäsenkunnat ovat asettaneet perussopimusneuvotteluissa kuntayhtymän kustannusten nousulle 3 %:n tavoitteen verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Huoltosuhde kasvaa Selänteen kunnissa. Huoltosuhde ilmaisee kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. 2
Huoltosuhde, 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 demografinen Haapajärvi - - - - 60,9 62,1 62,2 63,8 65,4 66,5 Kärsämäki - - - - 63,7 63,8 65,5 67,8 71,1 74,5 Pyhäjärvi - - - - 64,8 64,7 66,3 68,6 69,9 73,5 Reisjärvi - - - - 64,6 66,2 66,4 69,1 71,5 72,9 Nivala - - - - 65,6 66,4 67,9 69 70,8 72,6 Haapavesi - - - - 60,2 60,6 61,2 61,7 62,9 65,1 Pohjois-Pohjanmaa - - - - 53,1 53,4 54,2 55,5 56,8 58,1 Kelan sairasvakuutusindeksi, ikävakioitu Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä on lisääntynyt viime vuosien aikana. 3
1.3. Strategian mukaiset kehittämisalueet Visio: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky ja halu sopeutua tulevaan. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Toiminta-ajatus: Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueen asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointi tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Selänne järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Arvoina ovat: oikeudenmukaisuus: oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antaminen taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan asiakaslähtöisyys: palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. tuloksellisuus: tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet toiminnan alussa palvelutasosuunnitelman, jossa määriteltyjen palvelujen perusteella laaditaan vuosittain palvelujen vuosisopimus ja talousarvio. Vuoden 2015 alkupuolella saatetaan loppuun kuntayhtymän strategian laadinta vuosille 2016-20 ja palvelutasosuunnitelma vuosille 2015-2016. Suunnitelmakauden henkilöstöstrategian laadinta kuuluu osana strategiatyöhön. Kuntayhtymähallitus on hyväksynyt uuden organisaatiorakenteen voimaan tulevaksi vuoden 2015 alusta, sen kehittämistä jatketaan. Vuoden 2014 aikana on uuden organisaatiorakenteen mukaisesti yhdistetty lasten ja perheiden palvelujen ja psykososiaalisten palvelujen palvelulinjat hyvinvointipalvelujen palvelulinjaksi. Kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti varhaiskasvatus toimii omana palvelulinjana vuoden 2015 loppuun saakka ja sen jälkeen varhaiskasvatus siirtyy takaisin kuntiin. Henkilöstöpolitiikan kehittäminen on kuntayhtymän keskeinen toiminnallinen tavoite. Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, jolla on ollut pitkään pula eri alojen työntekijöistä. Selänteessä ei ole saatu täytettyä mm. kaikkia avoimena olleita psykologien, sosiaalityöntekijöiden, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien vakansseja. Rekrytointityöryhmä on perustettu vaikeita rekrytointitilanteita varten. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä taataan nykyisen henkilöstön työskentely ja ylläpidetään Selänteen hyvää työnantajakuvaa uusille työntekijöille. Esimiesten koulutukseen varaudutaan vuoden 2015 aikana. Vuonna 2013 tehdyn 4
työhyvinvointikyselyn pohjalta työyksiköissä on tehty kehittämissuunnitelmat työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuoden 2013 lopusta saakka Selänteessä on tehty rakenneselvitystä toimintojen osalta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Rakenneselvityksen pohjalta kuntayhtymähallitus hyväksyy toteuttavaksi rakennemuutokset. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne on tiukka ja Selänteen toimintaa tulee kehittää siten, että vakanssien määrää voidaan vähentää eläköitymisten myötä. Yksityiskohtainen palvelulinjoittainen tavoite henkilökunnan vähentymisestä on esitetty liitteessä 7. Vuoden 2015 aikana jatketaan sijaiskieltoa kesäkuun loppuun saakka eli sijaisia ei oteta kolmen päivän sijaisuuksiin, jos minimimiehitys täyttyy. Työhyvinvointityöryhmä on perustettu vuoden 2014 aikana ja sen tehtävänä on edelleen työhyvinvoinnin lisäämisen toimenpiteet. Päivätyössä olevien vakanssien täyttö tuodaan päätettäväksi kuntayhtymähallitukseen. Työterveyshuoltoon esitetään työfysioterapeutin vakanssin perustamista ergonomiakorttikoulutuksen järjestämiseksi henkilökunnalle työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauslomien vähentämiseksi. Lisäksi työfysioterapeutti olisi enemmän läsnä ergonomisesti haastavassa työssä. Ppky Kalliossa on ergonomiakorttikouluttajat omasta takaa ja siellä sairauspoissaolot ovat vähentyneet dramaattisesti ergonomiaosaamisen myötä. Muutos kuntayhtymähallitus 27.11.2014 175: Pyhäjärven osalta tehdystä muutoksesta neuvotellaan Pyhäjärven kanssa. Säästöjen tarkka kohdentaminen toteutetaan vuoden 2015 neuvottelujen yhteydessä. 2. Vuosisopimus 2.1. Hallinto 2.1.1 Hallinto ja toimistopalvelut Kuntayhtymän toimintoja ja palvelulinjojen välisiä palveluketjuja kehitetään. Tavoitteena on varmistaa alueen asukkaille hyvä ja tasapuolinen palvelujen saatavuus. Toiminnan kehittämisessä käytetään tasapainotettua mittaristoa ja IVA arviointia. Palvelusihteerit siirtyvät vuoden alusta toimistopalveluista palvelulinjoille tehtäviensä mukaisesti. Hallinto ja toimistopalvelujen kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, toimistosihteerit sekä hyvinvointikoordinaattori 0,5 henkilötyövuoden panostuksella. Hallinnon määräraha on vuona 2015 yhteensä -1.747.930 euroa, joka sisältää myös Tukipalveluyksikkö Selman kustannukset. Hallinnon kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaisesti jäsenkuntien maksettavaksi. Lisäksi hallinnon kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset ja muut henkilökunnan luontoisedut mm. uimahallimaksut sekä potilasasiamiehen kustannukset. Taloushallinto Selma hoitaa Kärsämäen talous- ja henkilöstöhallinnon Kärsämäen osajäsenyyden kautta. 2.1.2 Hankkeet Hallinnon kustannusten jakautuminen Haapajärvi 46,8 % Pyhäjärvi 35,2 % Reisjärvi 18 % Muu Hallinto -362 387-272 564-139 379 Tukipalveluyksikkö Selma -455 645-342 707-175 248 Yhteensä -818 032-615 271-314 627 Luottamushenkilöhallintoon kuuluu kuntayhtymähallitus (11 jäsentä), yksilöajos (4 jäseninen) ja tarkastuslautakunta (8 jäseninen). Toiminnan kehittämiseksi kuntayhtymä on vuonna 2015 mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa. Hankkeisiin varattu määräraha on yhteensä 50.950 euroa, josta osa on kirjattu kotihoidon menoihin. 5
Kotona Paras Arki projektin tarkoituksena on kehittää uusia toimintatapoja ja työprosesseja kotona asumisen tukemiseen. Lähtökohtana on tukea asiakkaiden toimintakykyä kehittämällä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ja kotona asumista tukevia monialaisia toimintamalleja ja palveluja. Tavoitteena on palvelujen ja toimintamallien kehittäminen asiakkaiden kotona asumista vahvistaen ja yksilöllinen tarve huomioiden. Lisäksi hankkeessa tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joissa asiakkaat pääsevät osaksi palvelujen suunnittelua ja arviointia yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Myös työntekijöiden työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota palvelujen laatua kehittämällä. Hankkeen kohderyhmä ovat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen henkilöstö ja esimiehet, jotka voivat kehittää omaa työtään ja työn sisältöjä ja sitä kautta vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Varsinaiset hyödyt kanavoituvat hankealueen väestölle. Hankkeen koordinoijana ja hallinnoijana toimii Oamk ja toimijoina alueen yhteistoiminta-alueet ja Oulaisten kaupunki sekä alueen koulutuskuntayhtymät (Centria, Oamk, Jokilaaksot). Kustannusarvio on kokonaisuudessaan 772.465 ja se jakautuu kolmelle vuodelle. Selänteen omarahoituksen osuus vuodelle 2015 on 6.128, vuodelle 2016 6.441 ja vuodelle 2017 6.454. Pohjois-Suomen Lasten Kaste on jatkoa Lasten hyvä arki I ja II -hankkeille, joissa kuntayhtymä on ollut mukana. Uusi hanke sisältää kolme kehittämisteemaa: perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto sekä lastensuojelu. Kuntayhtymä osallistuu Eteläisen osahankkeen lastensuojelu- ja perhekeskusosioihin. Koko hankkeen kustannusarvio vuosille 2014 2016 on 2 milj. euroa, josta kuntarahoitusosuus on 25 %. Eteläisen osahankkeen kuntarahoitusosuudesta kuntayhtymän osuus (2014 2016) on 15.067, mikä sisältää myös oppilashuollon osuuden. Avustajatoiminta-hanke Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke, jossa palkataan pitkäaikaistyöttömiä veteraaneille kotiin avustamaan kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi projektin tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. Keski- Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry on pyytänyt kuntayhtymää hankkeeseen mukaan Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan osalta. Kuntalisää haetaan neljän avustajan palkkaamiseen ajalla 1.1.2014-31.12.2016. Kuntalisän suuruus on 36.000 euroa/vuosi. Kuntalisä on varattu hoito-ja vanhustyönpalvelujen kotihoidon menoihin kohtaan avustukset yhteisöille; Haapajärvi 14.400, Pyhäjärvi 14.400 ja Reisjärvi 7.200. Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean hankkeessa Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi tavoitteena on kehittää ja selkiyttää moniammatillisia käytännön toimintamalleja Suomessa sekä tukea niiden paikallista käyttäjälähtöistä juurtumista käytäntöön. Kuntayhtymässä hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia asiakkaiden/potilaiden lääkehuollon turvalliseen toteuttamiseen. Moniammatilliseen kehittämistiimiin kuuluvat farmaseutit, lääkäri sekä sairaanhoitajat eri toimintayksiköistä. Tavoitteena on myös farmaseuttien tehtävänkuvien tarkistaminen osana kehittämistyötä siten, että heidän osaamistaan voidaan käyttää yhä enemmän asiakkaiden lääkehoidon turvaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Hanke on haettu ajalle 1.10.2013-31.12.2015 ja hankkeen omarahoitusosuus muodostuu henkilökunnan tekemästä työstä. 2.1.3 Tukipalveluyksikkö Selma Palvelusopimukset, joissa määritellään tukipalveluyksikkö Selman ja asiakkaiden työnjako, on tarkistettu vuoden 2013 aikana ja sopimus allekirjoitetaan vuoden 2014 aikana. Uutena toimintona otetaan käyttöön E-laskujen lähettäminen. Tukipalveluyksikkö Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä IT-palvelujen palvelut jäsenkunnille ja kuntayhtymälle. Lisäksi Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kärsämäen kunnalle. Henkilökuntaa tukipalveluyksikössä on 23. Tukipalveluyksikkö Selman määräraha on yhteensä -973.600 euroa (Hpj -818.032, Pj -615.271, Rj -314.627) vuonna 2015. 6
2.1.4 Tilintarkastus Tilintarkastajan ostopalvelujen ja tarkastuslautakunnan toiminnan määräraha on 28.300 euroa. Hallinto TP2012 TP2013 TA2014 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto ja toimistopalvelut 73 383 679 79 222 887-1 449 840-746 030 Tukipalveluyksikkö -1 232 892-1 113 241-1 139 940-973 600 Tarkastustoimi -29 157-25 154-28 200-28 300 Kuntaosuudet 78 136 590 66 457 970 Yhteensä 72 121 630 78 084 492 74 641 920 75 518 970 64 710 040 2.2. Varhaiskasvatuksen palvelut Selänteen varhaiskasvatuspalvelut vastaavat alueen perheiden tarpeisiin järjestämällä lähipalveluina kuntakohtaisesti päivähoitopalveluita lapsille. Lähtökohtana on vastata päivähoitolain antamaan subjektiiviseen oikeuteen osallistua päivähoidon piirissä toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Oman tuotannon rinnalle pyritään saamaan yksityisiä palveluntuottajia palvelusetelin avulla. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontavelvollisuus on kuntakeskusten palvelutoimistoja hoitavilla varhaiskasvatuksen ohjaajilla. Keskitettyinä palveluina koko Selänteen alueella järjestetään erityisvarhaiskasvatus. Erityisvarhaiskasvatusta tarvitsevien lasten hoito järjestetään integroiden normaaleihin päivähoitoryhmiin. Lapsen erityistarpeet huomioidaan hoitopaikkasijoitusta tehtäessä. Tarvittaessa lapsiryhmän kokoa pienennetään tai ryhmään lisätään henkilökuntaa (ryhmäavustaja tai tarvittaessa henkilökohtainen avustaja). Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen ja eri asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettaja on käytettävissä koko Selänteen alueella varhaiskasvatuksen toimipisteissä konsultaatio- ja ohjausperiaatteella. Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteella kuntien kesken. Varhaiskasvatuspalveluissa keskeiseksi painopisteeksi nostetaan varhaisen vaikuttamisen keinot, asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden ennalta ehkäisevä työote. Henkilöstön osaamisen laadusta ja hyvinvoinnista huolehditaan hyvällä johtamisella, käymällä kehityskeskustelut, ajanmukaisella täydennyskoulutuksella sekä tarvittaessa työnohjauksella. Varhaiskasvatuksen siirtymistä osaksi jäsenkuntien opetus- ja sivistyspalveluita valmistellaan. Siirron on suunniteltu tapahtuvan 1.1.2016. Painopistealueet: Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen - toimitaan kaikissa tilanteissa kasvatuskumppanuudessa ja yhteistyössä perheiden kanssa, rakentaen yhteistä varhaispedagogiikkaa lapsille - pienryhmätoiminta toteutuu jokaisessa hoitopaikassa Yhteistyöverkoston vahvistaminen - perhe on ensisijainen yhteistyökumppani 7
- varmistetaan, että yhteistyö toimii hyvin muiden lapsen ja perheen kanssa toimivien tahojen kanssa (mm. neuvola, perhetyö, lastensuojelu, koulu) - luodaan toimivat yhteistyökäytännöt yksityisten palveluntuottajien kanssa Perhekeskustoiminnan kehittäminen - Lasten Kaste- Oulun eteläisen osahankkeen avulla kehitetään edelleen perhekeskustoimintaa - perhekeskuskoordinaattorin saaminen toiminnan kehittäjäksi ja ohjaajaksi - avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen koko Selänteen alueella Toimitaan lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäen - Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mukaisesti otetaan käyttöön Lapset puheeksi - työmenetelmä lapsen arjen tueksi - kuntien kanssa yhteistyössä huolehditaan rakennusten ja tilojen hyvästä kunnosta sekä hoitotilojen turvallisuudesta Laadulliset tavoitteet ja niiden seuranta / arviointi: Vastataan perheiden päivähoidon tarpeisiin laadukkaalla varhaiskasvatuksella - asiakastyytyväisyyskyselyt joka toinen vuosi - jonotusaikojen seuranta päivähoitopaikan saannista Varhaiskasvatussuunnitelmat ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelmat tehdään kattavasti kaikille lapsille - seuranta lapsikohtaisesti yksikön esimiehen tehtävänä Kotikäynnit - päivähoidon aloitusvaiheessa tehdään kaikkiin uusiin asiakasperheisiin kotikäynti ennen päivähoitosuhteen alkamista - kotikäynti tehdään tarvittaessa myös hoitopaikan vaihtuessa tai muun tarpeen ilmaantuessa lapsen / perheen kohdalla Haasteet tulevaisuuteen: Uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on haasteellista ja omassa kodissaan toimivien perhepäivähoitajien määrä vähenee koko ajan. Hoitomuoto on monen perheen ja pienen lapsen kannalta paras mahdollinen hoitoryhmän pienen koon takia. Työstä maksettavat korvaukset eivät kuitenkaan vastaa työn vaatimuksia eivätkä oman kodin tilojen antamista kunnallisen päivähoidon käyttöön. Perhepäivähoitajille maksettava palkkaus tai muut korvaukset tulisi saada paremmiksi, jotta perhepäivähoitajia saataisiin edelleen rekrytoitua. Päivähoidon tilat saadaan vuosien 2014-2015 aikana parantumaan huomattavasti. Haapajärvellä päiväkoti Satakielen remontin ja laajennusosan myötä päiväkoti Satakieli ja päiväkoti Viherpeippo siirtyvät samoihin, saneerattuihin tiloihin. Tältä osin muutos ei vaikuta henkilöstötarpeeseen Haapajärvellä. Pyhäjärvellä valmistuu vuoden 2015 syksyllä uusi Lastentalo ja ryhmäperhepäivähoidon käytössä olleita erillisiä tiloja saadaan poistaa käytöstä. Pyhäjärven henkilöstö talousarvioon on laskettu ryhmäperhepäivähoidon henkilöstön mukaisesti vuoden 2015 loppuun saakka. Lastentalossa tulee olemaan 4 päiväkotiryhmää ja niissä päivähoitolain ja asetuksen mukainen henkilöstö. Muutos tulee vaatimaan henkilöstömuutoksia (lastentarhanopettajien ja hoitajien lisätarve). Tuleviin henkilöstömuutoksiin on varauduttu täyttämällä vapautuneet hoitajien ja perhepäivähoitajien vakanssit vuosien 2013-2014 aikana määräaikaisina. Haapajärvellä tulee varhaiskasvatuksen tiloista käynnistää tilatarveselvitys, jossa suunnitellaan tilojen tarve ja sijoittuminen päiväkoti Peukaloisen, avoimen päiväkoti Ruusunnuppujen, ryhmis Hippiäisten sekä Lemmikkien ja Perhekeskustoiminnan osalta. Olemassa olevien päivähoitopaikkojen määrä on kuntakohtaisesti tällä hetkellä minimissä suhteessa tarpeeseen. Hoitopaikkojen täyttöprosentit ovat suuret, päivähoitojonossa on jatkuvasti uusia lapsia. Haapajärvellä kasvaneen vuorohoidontarpeen takia tulee suunnitella ryhmis Hippiäisten muutos vuorohoitopäiväkodiksi, jonka ryhmäkoko voi olla suurempi kuin 12 hoitopaikkaa. Muutos pyritään suunnittelemaan siten, että ryhmä aloittaa päiväkotiryhmänä 1.8.2015. 8
Pyhäjärvellä avattava uusi Lastentalo antaa mahdollisuuden joustavaan päivähoitoryhmien muunteluun tarpeen mukaisesti. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä Lastentalon vuokrasta vähennetään 50.000. Reisjärvellä hoitopaikkatilanne on haastava sekä tilojen että henkilöstön vaihtuvuuden takia. Päiväkodin tarve 28-paikkaisena on otettu huomioon talousarviossa (1 hoitaja lisätty). Suoritteet liitteenä Lasten ja perheiden palvelut TP2012 TP2013 TA2014 alkuperäinen TAE2015 Hallinto -281 461-270 498-269 300-150 410 Varhaiskasvatus -6 239 525-6 362 145-6 624 030-5 335 440 Yhteensä -6 520 986-6 632 643-6 893 330-5 485 850 2.3. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa painopistealueina ovat hyvinvoinnin edistäminen, palveluiden järjestäminen ensisijaisesti Ppky Selänteen omana palveluna, tuettu asuminen ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeminen sekä henkilökunnan hyvinvointi, rekrytointi ja pysyminen. Hyvinvointipalveluissa toimii yksi palvelujohtaja ja neljä palvelupäällikköä. Hyvinvointipalvelujohtajan ja palvelupäälliköiden hallinnon työpanos on jaettu (tehtävästä riippuen 40-60%) asukasluvun suhteessa jäsenkuntien kesken. Hallinnossa on lisäksi eri toimintayksiköissä toimivien 5,50 palvelusihteerien palkat. 2.3.1 Lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta Selänteen lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja perhekeskuksen painopistealueena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeätä tunnistaa ja huomioida perheiden erilaisuus, erilaiset voimavarat ja erityistarpeet sekä tarjota varhaisessa vaiheessa tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen matalan kynnyksen leimaamattomina palveluina. Toinen painopistealue on perinteisten kansantautien ennalta ehkäiseminen aktivoimalla perheitä heidän omista lähtökohdistaan. Kolmas painopistealue on käyntien kirjaamiskäytännön harjaannuttaminen THL:n ohjeiden mukaisesti. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Neuvolatoiminta Äitiysneuvolan ja perhesuunnittelun tavoitteena on tarjota yksilölliset palvelut alueen perheille turvaamalla odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveys sekä edistetään ja ylläpidetään perheen terveyttä ja hyvinvointia. Vapaaehtoiset seulontatutkimukset tarjotaan joko omana toimintana tai ostopalveluina alueen äideille. Synnytykset hoidetaan pääosin Oulaskankaalla, osa OYS:ssa ja Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa. Kotikäynnit toteutetaan synnytyksen jälkeen (joskus jo ennen synnytystäkin esim. perhetyön kanssa yhdessä). Neuvolan perhetyötä kehitetään äitiys- ja lastenneuvolan tukena. Neuvoloissa tarjotaan myös ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita. Terveydenhoitajat ovat mukana perhekeskushankkeessa ja lastensuojelun hankkeessa kehittämässä alueen palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja kehittämässä omaa osaamistaan. Lastenneuvolan tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja 9
tukeminen sekä terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen. Lastenneuvola pyrkii edistämään koko perheen hyvinvointia ja tukee perhettä omaksumaan terveellisiä elintapoja. Keskusteluissa pyritään auttamaan vanhempia löytämään keinoja ratkaista perheen ongelmia ja luottamaan omiin kykyihinsä kasvattajina. Vertaistukea tarjotaan erilaisissa ryhmissä ja perhekeskuksissa yhdessä muiden lasten parissa työskentelevien kanssa. Yksi terveydenhoitaja vetää perhekerhoja Haapajärvellä perhetyöntekijän kanssa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Lisäksi tavoitteena on koko kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on vastata terveydenhuollon palveluista opiskelijoille heidän kotipaikkakunnasta riippumatta. Peruskoululaisten terveystarkastus tehdään joka vuosi ja lisäksi lääkärin tarkastus 1., 5. ja 8. luokille (vanhempi/ huoltaja mielellään mukana). Ammattikoulun ja lukion opiskelijoille tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus kaikille, ammattikorkeakoulussa terveyskysely ensimmäisenä vuonna ja tarvittaessa terveystarkastus. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kouluterveydenhoitajan työpanoksen lisäämistä oppilashuollossa. Selänteen kouluterveydenhoitajia on mukana Kaste-hankkeessa kehittämässä kuntien oppilashuoltoa. Työnjakoja katsotaan tehtäväjärjestelyjen yhteydessä uudelleen Haapajärvellä ja Reisjärvellä. Haapajärvellä on suunniteltu vapautuneen puolikkaan terveydenhoitajan vakanssin täyttämistä kokoaikaisena 1.1.2015 alkaen. Lisäksi terveydenhoitajat huolehtivat pääosin syksyisistä rokotuskampanjoista ja mammografiatutkimusten järjestämisestä seulontaryhmille, kutsuntatarkastuksista, matkailijoiden rokotusneuvonnasta, naisten joukkotarkastuksista sekä gynekologisista tutkimuksista. Perhekeskus Perhekeskustoiminta on vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle; sen palveluita ovat varhaiskasvatuskerhot, erilaiset perhekerhot, vertaisryhmät ja lapsiparkki. Perhekeskuksen toiminnassa otetaan huomioon vanhempien toiveet kerhojen sisältöjä suunniteltaessa. Perhekeskus toimii yhteistyössä muiden lasten parissa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Koulujen loma-aikoina ei ole toimintaa, paitsi kesäkuussa leikkikenttätoiminta Pyhäjärven Ruotasen ja Ikosen kouluilla sekä perhekeskuksessa. Selänne on mukana kehittämässä perhekeskustoimintaa Kaste- hankkeessa. Vuonna 2015 perhekeskustoiminta on neuvolatoiminnan alueella Pyhäjärvellä. Haapajärvellä perhekeskustoiminta on v. 2015 varhaiskasvatuksen toiminta-alueella. Perhekeskustoimintaa pyritään laajentamaan myös Reisjärvelle. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä lastenneuvolan ja äitiysneuvolan määrärahaa vähennetään 15.900. 2.3.2 Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Painopistealueena on tuottaa Selänteen kunnissa vaikuttavia, laadukkaita ja monimuotoisia lastensuojelupalveluita lain edellyttämiä määräaikoja noudattaen. Lain edellytykset täyttyvät mikäli kasvavaan lastensuojelutarpeeseen osoitetaan riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kaikissa Selänteen kunnissa lastensuojelun toimenpiteet ovat lisääntyneet. Painopistealue on erittäin haasteellinen. Lapsia ja perheitä tuetaan avun tarpeen ollessa siten, että vaihtoehtoisia palvelupolkuja arvioidaan asiakkaan tarpeesta käsin. Selänteessä lastensuojelutyö on lastensuojelun lähipalvelua. Lastensuojeluyksikön työntekijät tekevät parityötä kuntakohtaisilla vastuualueillaan. Näin turvataan Selänteen kunnissa yhtäläinen lastensuojeluprosessien hallinta. Lastenvalvojan tehtävät hoidetaan lähipalveluna koko Selänteen alueella. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toteutetaan alueellisena yhteistyönä ja siihen sosiaalityöntekijät ja ohjaajat osallistuvat vuorollaan. 10
Selänteessä osallistutaan vuonna 2014 alkaneeseen Lasten Kaste-hankkeeseen yhdessä Oulun eteläisen alueen kanssa. Hankkeen taustalla on valtakunnallisen Lastensuojeluselvitysryhmän loppuraportin palvelurakennetta koskevien tavoitteiden mukaisesti kehittää mm. ennaltaehkäisevää perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua. Lastensuojeluteemassa kehitetään lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön yhteistä toimintamallia sekä sijaishuollon perhehoitoa. Hanke tarjoaa ammatillista koulutusta alueen työntekijöille. Perhetyössä perheitä tuetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa avohuoltopainotteisesti. Tähän haasteeseen tulisi olla riittävät perhetyön resurssit. Varhaisen vaiheen tukimuotona perhetyö on nostettu yhdeksi tavoitteeksi kuntien Hyvinvointisuunnitelmissa ja päätöksenteossa se tulee huomioida. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota säännöllisten työpaikkapalavereiden ja työnohjauksen keinoin. Ammatillisiin täydennyskoulutuksiin osallistutaan määrärahojen ja Lasten Kastehankkeen puitteissa. Henkilöstöresurssi jokaiseen kuntaan kohdennetaan kuntien asiakasmäärien suhteessa. Lastensuojelussa jatketaan yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa tehdään yhteistyötä perhesijoitusten ja tukiperhetoiminnan lisäämiseksi. Perhetyötä jatketaan avohuollon tukitoimena yhteisen toimintamallin mukaisesti. Perhetyössä akuutin kriisiavun tarpeeseen käytetään tarvittaessa tilapäistyövoimaa. Varhaista tukea annetaan edelleen lapsiperheiden kotipalvelussa sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla (maksullinen). Laadullisena tavoitteena lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset pyritään tekemään lain määräaikojen puitteissa. AVI ja THL seuraavat määräaikojen toteutumista. Lastensuojelun ja lastenvalvojan asiakasmäärät ovat tasaisesti lisääntyneet vuosittain ja asiakastapaukset ovat yhä haastavampia. Selänteessä haasteena on pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Nykyisillä resursseilla ei voida tehdä lastensuojelutyötä avohuoltopainotteisesti lain edellyttämällä tavalla ja henkilökunnan jaksamista vaarantamatta ja kansallisia lastensuojelun laatusuosituksia noudattaen. Tällöin on tukena käytetty ammatillisia ostopalveluita. Keväällä 2014 julkaistun Valviran valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen (1:2014) mukaan on koko maassa asiakkaana keskimääräisesti 39 lasta / sosiaalityöntekijä. Selänteessä asiakkaita on yli kaksinkertainen määrä eli 41 perhettä tai 72 lasta / sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestö Talentian suositukseen mukaan saisi olla enintään 30 perhettä tai 40 lasta / sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyön palveluja on kehitetty ja tehostettu, mutta tarve tulee kasvamaan entisestään. Asiakasmääriä ei voida enää nostaa resurssien puutteen vuoksi, vaikka toimintaa pitäisi voida kehittää ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen suuntaan. Perusteltua on, että ennaltaehkäisevään työhön voidaan palkata tilapäisesti työntekijöitä, jotka auttavat perheen lyhytaikaisen avun tarpeessa mm. kriisiytyneessä elämäntilanteessa. Jos ei investoida riittävästi perhetyöhön ja avohuoltoon, painopiste siirtyy sijaishuoltoon, joka vie kasvavan määrän voimavaroista (kustannukset ja työntekijän työpanos). 1.1.2015 todennäköisesti voimaantulevan uuden sosiaalihuoltolain mukaan kuntien tulisi panostaa lapsiperheiden kotihoidon apuun tarpeiden mukaisesti. Perhetyön työmäärää tulee lisäämään vuonna 2015 Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lisättävä säännös siitä, missä tilanteissa lapsen tapaaminen on järjestettävä tuettuna tai valvottuna. Tämä toiminta tulee kuntien järjestettäväksi. Tuetut tai valvotut tapaamiset voidaan hoitaa ostamalla palvelua yksityisiltä palveluntuottajilta tai tuottaa omana perhetyöntekijöiden palveluna. Talousarviossa on varattu määräraha (17.000 ) puolikkaan lapsiperheiden kodinhoitajan palkkaamiseen Haapajärvelle eli esitetään lapsiperheiden kotipalveluun lisäresurssia 50 %, jotta käytettävissä olisi 1.1.2015 alkaen 1,5 lapsiperheiden kodinhoitajaa. Monet perheet ovat hakeneet omaehtoisesti apua jaksamiseen ja arjen hallintaan, mutta kotipalvelua on ollut vaikea saada. Tämä on saattanut aiheuttaa tilanteiden tarpeetonta kriisiytymistä ja lastensuojelun asiakkuuksien lisääntymistä. Varataan määrärahaa 1,5 työntekijän palkkoihin. 11
2.3.3 Aikuissosiaalityö 2.3.4 Vammaispalvelut Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä perhekodin ostopalvelujen määrärahaa pienennetään 50.000. Aikuissosiaalityön tavoitteena on tukea lisääntyvän aikuisväestön/-asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä, vastuullisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä ennaltaehkäistä ja puuttua ongelmien syntyyn ja tukea omatoimista suoriutumista. Aikuissosiaalityö tuottaa toimeentulotuki, vaikeavammaisten-, kuntouttavan työtoiminnan- ja välitystiliasiakkaiden palveluita. AVI:n ohjeistuksen mukaan toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöllistäminen siirretään palkkoihin menoksi ja pois ehkäisevästä toimeentulotuesta. 1.1.2015 alkaen kansaneläkelaitoksen maksamasta työttömyyspäivärahasta osa tulee kuntien maksettavaksi jo 300 työttömyyspäivärahan jälkeisestä maksupäivästä alkaen, kun se on aikaisemmin ollut 500 päivän jälkeen. Määrärahan tarve voi kasvaa kunnittain, mutta kustannuspaikalle ei kuitenkaan ole varattu lisää määrärahaa. Painopistealueena on pitkäaikaistyöttömien ja nuorten (alle 30 vuotiaat) työttömien aktivointi, asiakas-, palvelu- ja aktivointisuunnitelmien laatiminen ja jatkuva seuranta sekä henkilökunnan tehtävien jaon ja verkoston kehittäminen. Asiakassuunnitelmien tekemisiä jatketaan aktiivisena työvälineenä, jolla pyritään asiakkaiden omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. Työttömyyttä pyritään ehkäisemään yhteistyöllä eri yhteistyötahojen kanssa. Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan lähipalveluina. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja ohjaajat osallistuvat alueelliseen virka-ajan ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen. Henkilökunta: kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijä. Etuuskäsittelijälle palkataan osa-aikaeläkkeen vuoksi 50% määräaikainen sijainen vuodeksi kerrallaan. Näin turvataan palveluiden saatavuus, lähipalvelut ja lainmukainen hakemusten käsittelyajat. Aikuissosiaalityössä ja lastensuojelun sosiaalityössä on yhteinen johtava sosiaalityöntekijä. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna, kuten mm. vaikeavammaisten palveluasuminen ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä vammaispalvelujen vaikeavammaisten avustuksista vähennetään 54.100. Vammais- ja kehitysvammapalveluissa edistetään vammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvataan heidän tarvitsemansa asumispalvelut, hoito ja muu huolenpito. Vammaispalveluiden painopistealueet vuonna 2015 ovat asumispalveluiden ja tilapäishoidon kehittäminen omana toimintana sekä laitoshoidon purkaminen Vammaispalveluiden johtajan työajasta käytetään hallintoon 60% ja 40% palveluohjaukseen. Haapajärvellä kehitetään omana toimintana järjestettävää tehostettua palveluasumista Männistökodilla. Loput lähihoitajien vakansseista, joita ei ole vielä muutettu ohjaajan vakansseiksi (ei palkkakustannusvaikutuksia) muutetaan ohjaajan vakansseiksi. Määräaikaisen hoitoapulaisen vakanssi muutetaan ohjaajan vakanssiksi. Jatkossa Haapajärven Männistökodilla ja Reisjärven Mäntykodilla on yhteinen vastaava ohjaaja, joka vastaa asumispalveluiden, tilapäishoidon ja ryhmätilapäishoidon toiminnasta sekä toimii asiantuntijana kehitysvammaisten asumispalvelukysymyksissä. Vastaavan ohjaajan työaika jakaantuu hallintoa 40 %, 30% Männistökodille ja 30% Mäntykotiin. Perustelut: 12
2.3.5 Terapiapalvelut Kelpoisuuslaki (272/2005) 10 :n 4momentin mukainen soveltuva korkeakoulu-tutkinto, alan asiantuntemus ja riittävä johtamistaito. STM:n suositusten(2007:14) mukaan hoitohenkilöstöstä vähintään 1/3:lla tulee olla soveltuva opisto- tai AMK -tasoinen sosiaali- ja terveysalan tutkinto ja muualla henkilöstöllä sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto. Valviran vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluita koskevan valvontaohjelman 2012-2014 (julkaistu helmikuussa 2012) mukaan henkilöstömäärän ja rakenteen tulee vastata asiakkaiden tarpeita: 0,50 työntekijää / asukas (yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on henkilökohtaisia avustajia, 0,8 tai yli työntekijää / asukas muissa kuin edellä mainitussa tapauksessa, lisäksi avustavaa henkilöstöä 0,1 0,15 / asukas =siivoukseen, ruokahuoltoon ja muihin tehtäviin). Männistökodilla tämä tarkoittaa 11 työntekijää. Kodin henkilökuntamäärää tarkastellaan kehitysvammaisten määrän lisääntyessä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä tarvitaan 100 % palveluohjaajat ja Reisjärvellä 60 %. Palveluohjaajat eivät pysty hoitamaan lisäksi toisen kunnan palveluohjausta, koska kuntien asiakasmäärät ovat kasvussa ja asiakastilanteet ovat työllistäviä. Ppky Selänteen alueen alle 18-vuotiaiden kehitysvammaisten tilapäishoidon järjestämistä/kehittämistä omana toimintana jatketaan Haapajärvellä perhekeskuksen tiloissa. Perusteluina paikkakunnan muutokselle on: palvelun käyttäjien palaute, toiveet ja tilojen käytännöllisyys ja soveltuvuus sekä henkilökunnan saatavuus. Tilapäishoitoa tulee käyttämään kaikki alle 18-vuotiaat kehitysvammaiset, joilla ei ole tilapäisen perhehoidon mahdollisuutta. Kukin jäsenkunta maksaa omien asukkaittensa tilapäishoidosta aiheutuvat kustannukset. Haapajärven lasten ja nuorten kehitysvammaisten palvelujen tarve on kasvanut. Tämä näkyy kasvuna tehostetun asumispalvelun ostopalveluiden tarpeessa, tilapäishoidossa ja omaishoidon tuessa. Pyhäjärvellä asumispalveluiden tarve edelleen kasvussa (lisäys 730vrk/vuodessa). Pyhäjärven palvelujen tarve on kasvanut edelleen myös alle kouluikäisten ja kouluikäisten osalta. Tämä näkyy kustannusten kasvuna koululaisen päivähoidossa, omaishoidon tuessa ja tilapäis- sekä laitoshoidossa. Koululaisen päivähoitoon palkataan määräaikainen osa-aikainen työntekijä. Tarvittaessa koululaisten päivähoitoon palkataan tilapäisiä määräaikaisia työntekijöitä tarpeen mukaan ja/tai ostetaan palvelua Pyhäjärven koulutoimelta. Reisjärven Toimintakeskus Violan asiakasmäärä on kasvanut entisestään ja asiakkaiden tuen tarve on kasvanut, niin että tarvitaan lisää ohjaajia, jotta asiakkaat voivat käydä päivittäin toimintakeskuksessa (lakisääteinen oikeus). Esitetään, että palkataan jatkossakin määräaikainen oma ohjaajaa toimintakeskus Violaan. Vuodesta 2011 Reisjärvellä on ollut osa-aikainen ohjaaja tuetussa asumisessa, esitetään tehtävän vakinaistamista ja yhdistämistä toimintakeskuksen ohjaajan vakanssiin. Tuetun asumisen ohjaajan työllä on saatu säästöä vuositasolla 70 000 tehostetusta palveluasumisesta, koska itsenäisesti asuvat asiakkaat ovat voineet asua yksin omassa kodissa tukihenkilön avulla, eikä heitä ole tarvinnut sijoittaa tuen tarpeen puuttuessa palveluasumiseen tai ostaa ulkopuolisia tukipalveluita. Tuetun asumisen ohjaajan työ linkitetään asumispalveluiden ohjaustyöhön. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti asumispalveluja ja tilapäishoitoa tarvitseville järjestetään palvelut ensisijaisesti Selänteen omista asumispalveluista ja tuettuna asumisena omiin koteihin ja vasta toissijaisesti asumispalveluja hankitaan ostopalveluina. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä kehitysvammapalvelujen ostopalvelujen määrärahaa vähennetään 72.000. Terapiapalveluiden toimiala käsittää aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten- ja nuorisopsykiatriset perheneuvolapalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta- ja asumispalvelut. Toimintavuoden 2015 suunnittelussa on lähdetty turvaamaan asiakkaidemme vaatimat peruspalvelut ja samalla yritetty panostaa niihin toimintamuotoihin, joilla asiantuntemuksemme mukaan on mahdollista saada tulevaisuudessa kustannussäästöjä. 13
Tyhjillään 1,5 vuotta ollut Haapajärven perheneuvolan psykologin paikka on ollut avoinna syksyllä 2014. Yhtään muodollisesti pätevää psykologia ei ole ollut virkaa hakemassa, mutta virka voidaan täyttää määräaikaisesti opiskelijalla, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. Jos omat perheneuvolan psykologin virat saadaan täytettyä, voidaan ostopalvelupsykologin käyttämistä merkittävästi vähentää. Tämä tuo säästöä toimintakustannuksiin ja mahdollistaa psykologipalveluiden joustavan käytön koko Selänteen alueella. Haapajärven mielenterveyspalveluissa jatketaan huhtikuussa 2014 alkanutta määräaikaista kotiin tehtävää työtä lähihoitajan palvelulla. Tällä uudella työmuodolla on saatu jo tuloksia ja kokeilua halutaan jatkaa, jotta kaikki työmuodon tuomat hyödyt saadaan näkyviksi ja myös rahallisesti mitattavaksi ennen kuin tehtävää esitetään vakituiseksi. Tuettua asumispalvelua tuottava Haapajärven Kirsikkakoti jatkaa toimintaansa entisin resurssein täysillä asukaspaikoilla. Yhden työntekijän työpanos katsotaan edelleen riittäväksi sekä Kirsikkakodin asumispalvelun että päivätoiminnan tarpeisiin. Reisjärven mielenterveyspalveluita jatketaan yhden vakinaisen ja määräaikaisen 50% hoitajan turvin. Määräaikaisen työntekijän työpanosta suunnataan nuorten kanssa tehtävään mielenterveystyöhön ja kotiin tehtävään työhön. Perheneuvolan ja päihdetyön palveluita on saatavilla Reisjärvellä joka toinen viikko ja lisäksi asiakkaat voivat hakeutua Haapajärven terapiayksikköön. Mikäli Haapajärvelle saadaan uusi määräaikainen psykologin vakanssi, niin Reisjärven perheneuvolapalveluita pystytään lisäämään. Pyhäjärven mielenterveyspalveluissa kotiin tehtävällä mielenterveystyöllä ja ryhmäkodin intervallihoidon lisäämisellä on saavutettu selkeää säästöä mm. erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Ryhmäkodin siirtymistä tehostetuksi asumispalveluyksiköksi lykätään ainakin toistaiseksi. Tehtyjen selvitysten perusteella ryhmäkodin asumispaikat ovat täyttyneet palveluasumista tarvitsevilla kuntoutujilla ja vakituisilla asiakkailla eikä yövalvonta ole näin ollut vielä tarpeen. Ryhmäkodin henkilökuntaa esitetään kuitenkin vahvistettavan yhdellä lähihoitajalla, mikä mahdollistaa viikonloppujen tekemisen kahdessa työvuorossa ja intervallipaikkojen tehokkaan käytön. Ryhmäkotia esitetään muutettavaksi tehostetuksi palveluasumisyksiköksi vuoden 2015 aikana, jos asiakkaita saadaan kotiutettua ostopalveluista. Ryhmäkodin muuttuminen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi edellyttää henkilökunnan lisäämistä kahdella työntekijällä, määrärahaa ei ole varattu talousarvioon. Työikäisten ja lastensuojeluperheiden tarve päihdekuntoutukseen on kasvanut lähivuosina kaikissa kunnissa ja budjetissa pysyminen on päihdekatkojen- ja erityisesti kuntoutusten osalta haastavaa. Jotta päihdetyö olisi alueellamme tasavertaista, tulisi päihdekuntoutuksen määrärahoja lisätä Reisjärvellä vuodelle 2015. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden tarve näyttäytyy edelleen suurena. Huomattavaa on, että osa asumispalvelujen budjetista menee yli 75-vuotiaiden asumispalveluihin. Yhteistyön selkiyttämistä jatketaan vanhuspalveluiden kanssa, jotta sektorillamme jatkossa pystytään panostamaan enemmän nuoriin ja työikäisiin asiakkaisiin. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä asumisen ostopalveluista vähennetään määrärahaa 50.000. Suoritteet liitteenä 14
Psykososiaaliset palvelut TP2012 TP2013 TA2014 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto -166 111-154 353-162 790-435 740 Neuvola -915 638-1 002 581-1 021 430-941 110 Lastensuojelu -3 245 918-3 419 040-3 372 650-2 806 220 Aikuissosiaalityö -2 646 694-2 728 505-2 723 540-2 468 810 Vammaispalvelut -5 164 495-5 329 561-5 482 360-4 689 340 Terapiapalvelut -2 922 336-3 279 085-3 283 200-2 901 360 Yhteensä -15 061 192-15 913 125 16 185 080 16 045 970-14 242 580 2.4. Hoito- ja vanhustyön palvelut 2.4.1 Painopistealueet Hoito- ja vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään 1.7.2013 tulleen vanhuspalvelulain velvotteiden ja Selänteen vanhuspalvelusuunnitelman mukaisesti. Painopisteenä on iäkkään henkilön toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia palveluja kehittämällä. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan myös kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmien painopistealueet. Hoidonporrastuksen kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten ja Vanhuspalvelulain mukaisesti. Lain tavoitteena on turvata iäkkäille ihmisille hyvä hoito ja huolenpito.tämä edellyttää moniammatiilista yhteistyötä sekä ammattitaitoista ja riittävää henkilökuntaa jokaisella hoidonporrastuksen tasolla. Tehtävien vapautuessa arvioidaan mikä koulutuspohja parhaiten vastaa työyksikön kulloistakin tarvetta. Tehtävät, joita hoidetaan palkkatuella tai kouluttamattomalla henkilökunnalla muutetaan esim. oppisopimuksen kautta lähihoitajien tehtäviksi ja lähihoitajien tehtäviä sairaanhoitajien tehtäviksi toiminnan niin vaatiessa. Kotisairaalatoimintaa kehitetään ja käynnistetään kaikissa kotihoidon ja tehostetun palveluseumisen yksiköissä yhteistyössä avopalveluiden ja vuodeosaston kanssa. Toimiva hoidonporrastus ja laadukas hoito vaativat säännöllisten lääkäri- ja erityisammattiryhmien palvelujen turvaamista kaikilla hoidon portailla. Hoitosuunnitelmien laatiminen hoitoneuvotteluissa yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tukee asiakkaan laadukasta ja yksilöllistä hoitoa. Kokonaisuutta kehitettäessä kuntouttavaa työotetta korostetaan koko palveluketjussa. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kuntoutumisen tukemisen erityisopintoihin. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota koulutuksen, toimintojen järkeistämisen mm. ergonomisen työskentelyn ja riittävän henkilöstömitoituksen keinoin. Henkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistavalla johtamisella ja mm työnohjauksen avulla. Hoitotyön tunnettavuutta tehdään yläkouluissa sekä lukioissa ja rekrytointia ammatillisissa oppilaitoksissa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittujen kehittämissuunnitelmien toteuttamista jatketaan työyksiköissä. Hoitotyön henkilöstön lääkehoidon osamisen ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi lääkehuollon koulutus ja tenttiminen suoritetaan suunnitelmallisesti ATK-pohjaisen lääkehuollon tenttiohjelman kautta. Potilasturvallisuussuunnitelmien käyttöönottoa jatketaan, vastuutetaan ja toimintamallit päivitetään. Koko henkilökunta suorittaa Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen. Hoivapalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2014 Valviran ohjeistuksen mukaan ja yksiköiden toimintaa arvioidaan ja toteutetaan suunnitelmien mukaan. 15
2.4.2 Kotihoito Investointeihin varataan RAI toimintakyvyn arviointi ja seuranta ohjelma 43 000.Lisäksi Reisjärvelle varataan hoitojakutsujärjestelmän uusimiseen 30 000. Lisäksi varataan määrärahaa tietokoneitten hankintaan ATK vastuuhenkilöitten laatiman suunnitelman mukaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmän ja kotihoidon tehokkuutta ja toimivuutta arvioidaan ja juurrutetaan käytäntöön. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa käytävissä hoitoneuvotteluissa ja ne päivitetään 3kk:n välien. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa toteutetaan vuoden 2014 aikana kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Sairaanhoitajien työpanosta siirretään iltoihin ja viikonloppuihin. Turvapuhelinpalvelun järjestäminen arvioidaan uudelleen. Vanhusten neuvolatoiminnassa korostuu ohjaus ja neuvonta. Terveystarkastuksia tehdään 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa ja avohoitovastaanottoa pidetään kerran viikossa. Kaikille 80 vuotta täyttäneille, ei palvelujen piirissä oleville tehdään hyvinvointia tukevat ennaltaehkäisevät/ ohjaukselliset kotikäynnit. Muistisairaiden kotihoitoa kehitetään ja geriatrin palvelut turvataan. Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kehitettyjä toimintakäytäntöjä toteutetaan yhteistyössä järjestöjen ja kaupungin liikunta- ja vapaa-aikatoimen kanssa. 2.4.3 Asumispalvelut Haapajärvi Pitkäaikaisosastolta siirtyy neljän (4) lähihoitajan vakanssit kotihoitoon osaston lakkauttamisen myötä. Vakansseilla korvataan aiemmat tilapäisesti täytetyt tehtävät. Pyhäjärvi Henkilökunnan työhyvinvointia, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. Reisjärvi Yksi (1) avoinna oleva kodinhoitajan tehtävä muutetaan vastaavan sairaanhoitajan tehtäväksi. Omaishoidontukea vahvistetaan määrärahan korotuksella. Muutos kuntayhtymähallitus 20.11.2014 158: teksti poistetaan Kotihoitoon lisätään kaksi (2) työntekijää joko osaston paikkojen vähenemisen myötä työntekijäsiirtona tai ellei se toteudu, perustamalla uudet tehtävät. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa käytävissä hoitoneuvotteluissa ja ne päivitetään 3kk:n välien. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa toteutetaan vuoden 2014 aikana kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Sairaanhoitajien työpanosta siirretään iltoihin ja viikonloppuihin. Ostopalveluna hankittavat tehostetun palveluasumisen palvelut muutetaan palveluseteleillä hankittavaksi sitä mukaa, kun niitä vapautuu ostopalvelusopimuksista. Haapajärvi Olavintupa on kevään 2014 aikana muutettu vuorohoitoyksiköksi, mutta siirtymävaiheessa siellä asuu edelleen joitakin talossa jo aiemmin asuneita vanhuksia. Yksikön nimenä on vuorohoitoyksikkö Olavintupa ja kustannuspaikkana vuorohoito- ja päiväkeskustoiminta. Vuorohoitoyksikkö toimii myös vuodeosastolta siirtyvien jatkokuntoutuspaikkana. Vuorohoitoyksikössä on 16 paikkaa, joista vielä 5 on vakituisten asukkaiden käytettävissä. Paikat muuttuvat luonnollisen poistuman myötä vuorohoitopaikoiksi. Toiminnan sisältöä kehitetään suunnitelman mukaan. 16
Karjalahden Palvelukeskuksen yksikköjakoa toteutetaan syksyllä 2014 suunnitellun mallin mukaiseksi. Henkilöstömäärää ja -rakennetta vahvistetaan pitkäaikaisvuodeosastolta siirtyvien kahden (2) lähihoitajan ja yhden (1) sairaanhoitajan vakanssin avulla. Tällöin henkilöstömitoitus vastaa paremmin hoidettavuutta ja kotisairaalatoimintaa voidaan toteuttaa suunnitelman mukaan. Remonttihanke vuosille 2016 2017 etenee teknisen toimen johtamana. Palveluasumisen ostopalvelut kustannuspaikkana lopetetaan ja siirretään tehostetun asumispalvelujen ostoihin. Tehostettuun ostopalveluun ja palveluseteliin varataan toteutuman 2014 mukainen määräraha. Lampelan Palvelukodin asukkaat täyttävät tehostetun asumispalveluiden kriteerit. Pyhäjärvi Köpsinrinne on tehostetunpalveluasuminen yksikkö, jossa on 59 paikkaa. Lisäksi vuorohoitopaikkoja on 12. Päivätoimintaa järjestetään n. 50 asiakkaalle. Päivätoiminnassa toimivat myös kaupungin palkkaamat kotiapuhenkilöt silloin kun heillä ole varauksia omaishoitotyön tueksi. Päivätoimintaa jatketaan arkipäivisin. Vuorohoitojaksoilla pyritään kuntouttamaan asiakkaita kokonaisvaltaisesti siten että kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista tuetaan. Työhyvinvointia, työkiertoa, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tehostetun palveluasumisen hankkimiseen ostopalveluna ja palvelusetelinä varataan määrärahaa saman verran kuin vuonna 2014. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen määrärahaa vähennetään 100.000. Reisjärvi Palvelukeskus Honkalinnassa on 21 tehostetunpalveluasumisen ja vuorohoidon paikkaa. Honkalinnassa jatketaan kotisairaalatoimintaa. Palveluasumisen oston tarvetta selvitellään. Tehostettua palveluasumista ostetaan edelleen tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Suoritteet liitteenä. TA2014 Hoito- ja vanhustyön palvelut TP2012 TP2013 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto -355 685-308 097-361 190-393 220 Kotiin annettavat palvelut -5 091 946-5 867 176-5 902 710-5 409 430 Asumispalvelut -7 369 717-8 552 041-8 426 700-6 890 630 Yhteensä -12 817 348-14 727 314 14 066 810 14 690 600-12 693 280 17
2.5. Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 2.5.1 Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Uusi päivystysasetus astuu voimaan 1.1.2015 ja asettaa päivystystoiminnalle uudet vaatimukset. Tämän vuoksi Selänteen viikonloppupäivystys terveyskeskuksissa loppuu ja arkipäivien päivystys lyhenee klo 8-16. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Oulaskankaan yhteispäivystyksessä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Iisalmen sairaalassa. Arkipäivien 8-16 päivystystä täydennetään edelleen osittain ostopalveluna, koska nykyinen virkalääkäritilanne ei riitä takaamaan päivystykseen lääkäriä arkipäiville muiden toimintojen kohtuuttomasti kärsimättä. Päivystyksen järjestämiseen tarvitaan osastonlääkärin (jota ei voida irroittaa päivystykseen) lisäksi 5-6 lääkäriä/paikkakunta. Virkalääkäreiden työpanosta tarvitaan täydentämään ostopäivystystä nykyisen päivystysajan lyhentyessä ja tiivistyessä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä päivystäjää tarvitaan kiireisimpinä päivinä (esim maanantaisin) 1,5 päivystäjää/arkipäivä. Virkalääkärit osallistuvat päivystykseen sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä päivystämällä osan kiireisimmistä päivistä. Lääkäripalvelujen kustannuksia pyritään hallitsemaan panostamalla rekrytointiin ja saamaan lääkäreitä virkasuhteisiin ostopalvelun sijaan. Ostopalveluja joudutaan kuitenkin käyttämään, mikäli sijaisuuksiin ja virkoihin ei saada riittävästi lääkäreitä. Esitämme yhden terveyskeskuslääkärin viran perustamista Haapajärvelle ja kahden terveyskeskuslääkärin viran perustamista Pyhäjärvelle. Mikäli kaikki lääkärivirat saadaan täytettyä, päivystys pystytään järjestämään omalla lääkäriresurssilla. Mikäli virkoja ei saada täytettyä, päivystykseen ostetaan yhden lääkärin työpanos sekä Haapajärvelle että Pyhäjärvelle. Rekry-tointityöryhmä miettii keinoja lääkärivirkojen täyttämiseksi. Lääkärikoulutus ja -professio kannustaa vahvasti lääkäreiden erikoistumiseen. Terveyskeskustyön tekeminen vaatii vahvaa, laaja-alaista ja monipuolista osaamista monilta erikoisaloilta, johon yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus kannustaa ja antaa valmiuksia. Selänteen terveyskeskusten toimiminen lääketieteen opiskelijoiden ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkönä edellyttää, että meillä on käytössämme yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan (esim. geriatria, työterveyshuolto tms.) erikoislääkäreitä ohjaamassa, kouluttamassa ja koordinoimassa palveluja tekeviä lääkäreitä. Vain siten saamme houkuttelevuutta Selänteeseen. Esitämme, että v. 2015-2016 terveyskeskuslääkäreiden virkoja muutetaan erikoislääkäreiden viroiksi tarpeen mukaan erillisellä päätöksellä mikäli Selänteen virkalääkäreitä valmistuu yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan erikoislääkäreiksi. Terveyskeskustyö pitkien välimatkojen alueella vaatii vahvaa erikoisosaamista sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Reseptinkirjoitusoikeudellisia hoitajia pyritään saamaan jokaiseen toimipisteeseen vahvistamaan hoitajien vastaanottoa ja päivystystoimintaa. Mikäli poliklinikoilta vapautuu perus-/lähihoitajien vakansseja, ne esitetään muutettavaksi sairaanhoitajien vakansseiksi. Päivystyksen ja terveyskeskuksen aukioloajan lyhentyessä päivystävän sairaanhoitajan palvelut ovat osa hoidonporrastusta ja hoidon tarpeen arviointia tehostetaan. Muutos kuntayhtymähallitus 20.11.2014 158: Mikäli poliklinikoilta vapautuu perus- /lähihoitajan vakansseja, ne esitetään muutettavaksi tarpeen mukaan erillisellä päätöksellä sairaanhoitajan vakansseiksi. Muutos kuntayhtymähallitus 27.11.2014 175: lääkäreiden palkoista vähennetään 80.000. Pyhäjärven kaupungin esityksestä Selänne osallistuu Kaste-hankkeena toteutettavaan Hyvä Potku hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelujen saatavuutta. Projektiin kuuluu nykytilanteen kartoitus pystymmekö nykyresursseilla vastaamaan vastaanottoaikojen kysyntään paremmin työtämme organisoimalla. Vuonna 2015 aikana tavoitteena on saada kiireetöntä vastaanottoaikaa tarvitsevalle potilaalle aika 14 vuorokauden sisällä. Päivystys- ja 18
2.5.2 Vuodeosastot kiireelliset potilaat pyritään hoitamaan saman päivän aikana. Erillisellä tasapainolaskurilla pystymme seuraamaan vastaanottoaikojen tarjonnan ja kysynnän tasapainoa. Poliklinikoilla panostetaan erityisesti pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn sekä potilaan omahoidon hallintaan ja hyvään hoitotasapainoon. Tämä edellyttää hoitajien ja lääkäreiden erityisosaamista erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien, keuhkosairauksien ja diabeteksen osalta. Selänteen alueella näiden sairauksien sairastavuusindeksit ovat huomattavasti korkeampia kuin muualla maassa. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin esitetään toimistohenkilökunnan ja täydentävien palvelujen esimiehen virkaa perustettavaksi. Esimiehen tehtävänä on hoitaa hyvinvointikoordinaattorin tehtävät, kyseessä on vakanssin muutos. Kiireettömien vastaanottojen yhteydessä otetaan suunnitelmallisesti käyttöön diabetesriskikartoitus, AUDIT-kysely, Fagerströmin kysely jne. Pyhäjärven poliklinikan väistötiloissa toimiminen tuo haasteita toiminnalle. Tavoitteena on uuden terveyskeskuksen tilojen suunnitteluun paneutuminen yhdessä kaupungin kanssa. Henkilökunnan työhyvinvointia tuetaan vuosittaisin kehityskeskusteluin sekä yhteisesti tehtyjä työhyvinvointisuunnitelmia arvioidaan ja toteutetaan edelleen. Esitys: Reisjärven terveyskeskuksen poliklinikalle esitetään diabetes-ja sydänhoitajan tehtävää ennaltaehkäisevän työn lisäämiseksi ja diabeteksen ja sydänsairauksien erityisosaamisen varmistamiseksi. Vakanssi ei ole uusi, siihen yhdistetään vapautuva diabeteshoitajan 0,5 ja laboratorion muutoksista johtuvan vapautuvan tehtävän 0,5 vakanssia. Aikaisemmin Reisjärvellä on ollut olemassa sydänhoitajan tehtävä, johon on sisältynyt myös päivystävän sairaanhoitajan tehtävä. Akuuttivuodeosastot toimivat Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä. Selänteessä akuuttivuodeosastoilla on yhteensä 61 hoitopaikkaa (v. 2014 75 hoitopaikkaa). - Haapajärvellä 24 paikkaa (+5 pitkäaikaispotilasta siirtyy osastolle 1 osaston 2 sulkeutuessa, osaston koko pienenee luonnollisen poistuman kautta 24 potilaaseen) - Pyhäjärvellä 25 paikkaa - Reisjärvellä 12 paikkaa. Muutos kuntayhtymähallitus 20.11.2014 158: Reisjärvellä 16 paikkaa. Vuodeosastoilla hoidetaan akuutisti sairaita, erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ja kuntoutukseen siirtyviä ja vaativaa saattohoitoa tarvitsevia potilaita. Hoitojaksolla potilaan kuntoutumista ja kotikuntoisuutta arvioidaan aktiivisesti ja potilas kotiutetaan tarvittaessa kotihoitoa tehostaen tai vuorohoitojakson kautta. Osastoilla pyritään mahdollisimman varhaiseen kotiutuksen suunnitteluun yhdessä asiakkaan, omaisten ja tarvittaessa kotihoidon kanssa (kotiutushoitajat). Vuodeosastoilta tuetaan tarvittaessa kotisairaalan toteutumista kotihoidossa ja palveluasumisessa Muutos kuntayhtymähallitus 20.11.2014 158: Reisjärvellä siirrytään vuodeosaston ja Honkalinnan osalta yhden johtajan malliin. 2.5.3 Täydentävät palvelut Laboratorio: Laboratorioanalysointi keskitetään yhteen laboratorioon Haapajärvelle. Pyhäjärven vanhojen tilojen huono kunto ja nykyisten väistötilojen koko ei mahdollista analysointia Pyhäjärvellä ennen uuden terveyskeskuksen valmistumista. EVA-arvioinnin mukaisesti selvitetään myös ulkoisen laboratoriotoiminnan vaihtoehtoa. Kansalaisen ajanvaraus internetin kautta otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana laboratorion ajanvarauksessa. Muutos kuntayhtymähallitus 20.11.2014 158: Reisjärven laboratorioanalysointi suoritetaan toistaiseksi Haapajärvellä. 19
2.5.4 Kuntoutus Esitys: Esitetään hankittavaksi Haapajärven laboratorioon KoneLab30i -analysaattori (hinta 33.000 ) mikäli Selänteen hallitus ei päätä ulkoistaa laboratoriopalveluita. Röntgen: Selänteessä toimii kaksi röntgeniä. Akuuttivuodeosastojen toiminta edellyttää röntgentoimintaa lähipalveluna Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Haapajärven röntgenin kuvanlukija on uusittava. Vaihtoehdoista käytettävin ja pitkäikäisin olisi suoradigitaalinen kuvanlukija, jonka etuina ovat pienempi tutkimuksen aiheuttama säderasitus, ergonomia (ei tarvitse nostella) ja kestävyys (n. 10v.). Esitys: Haapajärven röntgen esitetään päivitettäväksi suoradigitaaliseksi vuonna 2015 (hinta n. 70.000 ). Lääkehuolto ja keskusvarasto: Keskusvarastossa työskentelee 1,5 henkilöä, josta 0,5 täytetään määräaikaisesti 2015 loppuun saakka. Pyhäjärven uuden terveyskeskuksen tiloihin ei ole suunniteltu rakennettavaksi tiloja keskusvarastolle. Vanhoja tiloja voidaan käyttää vuoden 2015 ajan. Keskusvaraston toimintatapoja ja tarvetta selvitetään edelleen. Yhteinen lääkekeskus toisi huomattavia toiminnallisia hyötyjä nykyiseen toimintaan verrattuna, jolloin farmaseuttien aikaa jäisi asiakkaiden palveluun mm. lääkehoidon kokonaisarviointiin, osastofarmasiaan ja henkilökunnan koulutuksiin. Väline- ja laitoshuolto: Siivoustyön mitoituksen perusteella arvioidaan laitoshuollon henkilökunnan tarve ja muiden tehtävien osuus työstä sekä kustannusten jakautuminen palvelulinjoille mikäli tiloja ei saada vuokrattua puhtaina. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävissä apuvälineissä käytetään yhtenäisiä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin saatavuuskriteereitä. Tämä helpottaa siirtymistä lähitulevaisuudessa Oulun eteläisellä alueelle suunniteltuun vaativien ja yksilöllisten apuvälineiden keskitettyyn arviointiin, hankintaan ja huoltoon. Selänteen apuvälinepalveluissa otetaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Effector-tietojärjestelmä, jolloin kuntakohtaiset apuvälineet ovat kaikkien kuntien käytettävissä ja tarvittavat lisähankinnat apuvälinevarastoon tehdään yhteisesti. Yhteisen järjestelmän myötä päästään näkemään sairaanhoitopiirin yhteisen kilpailutuksen ja hankinnan tiedot, joissa Selänne on mukana. Lisäksi Selänteessä saadaan käyttöön yhteinen apuvälinerekisteri. Effector-järjestelmä saadaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitpiirin lisenssillä ja kilpailutuksella. Nykyisin on käytössä Effica Kunto -ohjelma, jonka käytössä on huomattavia puutteita ja hankaluuksia. Nykyisen Effica Kunto- ohjelman vuosittaiset tukimaksut ovat 5.500. Effector-ohjelman vuosittaiset käyttökustannukset ovat 1.785 / kuntayhtymä. 2.5.5 Sairaankuljetus ja ensihoito 2.5.6 Työterveyshuolto Ensihoito ja sairaankuljetus toteutetaan sairaanhoitopiirien palveluna. Sairaanhoitopiirien laskuttamat hinnat vuodelle 2015 ovat: Haapajärvi 48,83 /as, Pyhäjärvi 58,93 /as, Reisjärvi n. 46 /as Vuoden 2015 painopistealueena on työhyvinvoinnin lisääminen asiakasyrityksissä työlähtöisesti ja siten vastata työurien pidentämishaasteeseen. Henkilöstön koulutus ja tiivis yhteistyö 20
asiakasyritysten kanssa auttavat pääsemään tavoitteeseen. Tavoitteena on sairauslomien vähentäminen asiakasyrityksissä. Palvelujen tasalaatuisuus koko Selänteen alueella on tärkeää ja työn laatua seurataan myös asiakaskyselyin niin henkilö- kuin yritysasiakkaillemme. Työttömien terveystarkastukset jatkuvat edelleen työterveyshuollossa terveydenhoitajan työpanoksen osalta. Tarkastuksiin täytyy varata noin kolmen viikon työpanos vuosittain. Työterveyshuoltoon esitetään työfysioterapeutin uutta tehtävää Selänteen työntekijöitä varten. Tarkoituksena on järjestää itse ergonomiakorttikoulutusta henkilökunnalle ja työfysioterapeutti olisi enemmän läsnä ergonomisesti haastavassa työssä. PPKY Kalliossa on ergonomiakortti-kouluttajat omasta takaa ja siellä sairauspoissaolot ovat vähentyneet dramaattisesti ergonomia-osaamisen myötä. Laskennallisesti kustannukset työfysioterapeutin tehtävästä ovat 47.000 vuodessa ja henkilöstön kouluttaminen ergonomiaosaajiksi ulkopuolisella maksaa 500.000. Käytännössä koulutuksen voi viedä läpi noin kolmessa vuodessa. Rahallinen säästö on koulutuksen osalta 350.000 kolmessa vuodessa. Poissaolojen väheneminen tuo vielä huomattavamman säästön. Työsuojeluvaltuutettu on laskenut, että yhden sairauspäivän väheneminen/henkilö tuo noin 1.000.000 säästön Selänteelle. Sairauspäivät Kalliossa vähenivät huomattavasti enemmän. Nopealla aikavälillä näkyvän sairauspäivien vähenemisen lisäksi on oletettavaa, että oikea ergonomiaosaaminen vähentää myös ennenaikaista eläköitymistä, mikä on suuri kuluerä Selänteelle. Yhteinen tavoite on vaikuttaa siihen, että työntekijät pääsisivät eläkkeelle terveinä ja toimintakykyisinä oikeassa eläkeiässään ja jaksaisivat hyvin työssään. Esitys: Selänteen työterveyshuoltoon esitetään työfysioterapeutin tehtävää. 2.5.7 Suun ja hampaiden terveydenhuolto Selänteessä toteutetaan suun terveydenedistämistyötä kuntalaisten omaa vastuuta vahvistaen ja ottaen huomioon elämänkaariajattelu. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten tasa-arvoisuutta ja laadukasta suun terveyden edistämistä. Vuoden 2015 aikana pyritään saamaan hammaslääkärin virkoihin vakinaiset viranhaltijat. Jos tässä ei onnistusta, joudutaan turvautumaan ostopalveluihin. Erikoishammaslääkäripalvelut hankitaan edelleen ostopalveluna suukirurgilta ja oikojahammaslääkäriltä. Haapajärven hammashoitolan Esitys: Yksi hoitokone esitetään uusittavaksi Haapajärvelle v. 2015. Tavoitteena on saada Haapajärven hammashoitolan yksiköt vähitellen uusittua. Suun terveydenhuollossa tulee terveydenhuoltolain ja 1.1.2015 voimaan tulevan päivystysasetuksen mukaan järjestää ympärivuorokautinen päivystys siten, että päivystyksellisiä hammaslääkäripalveluja on saatavissa kaikkina vuoronkaudenaikoina. Kaikilla ERVA- alueilla tulee olla yksi klo 21.00-08.00 auki oleva päivystysyksikkö, jossa hoidetaan tapaturmapotilaiden lisäksi mm. kovasta hammassärystä kärsivät potilaat. Arkiiltaisin klo 16.00-21.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhäisin klo 8.00 21.00 tulee päivystyksestä sairaanhoitopiirien kuntien ja kuntayhtymien sopia siten, että päivystys on keskitetty yhteen toimipisteeseen, jossa hammas- ja suusairauksienkiireellistä hoitoa on saatavilla. Päivystys tulisi keskittää yhteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyspisteeseen. Toimimalla kiinteänä osana muuta päivystystä suun terveys ja suun terveydenhuollon merkitys korostuu ja vahvistuu. Ilta-, viikonloppu- ja yöpäivystys on tarkoitettu kiireellisiin ja vakaviin vaivoihin, joiden hoitoa ei voida siirtää. Selänteen osalta neuvotellaan suun terveydenhuollon päivystyksen järjestämisestä Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kanssa. 21
2.5.8 Erikoissairaanhoito 2.5.9 Dialyysiyksikkö Lähipalveluina järjestetään erikoislääkäripalveluita nykyisten sopimusten puitteissa ja lisätarpeesta neuvotellaan erikseen. Lähettämiskriteerejä tarkennetaan yhdessä erikoislääkäreiden ja Selänteen lääkäreiden kanssa. Palvelut pyritään säilyttämään lähellä, mutta toiminnallisia muutoksia tehdään palveluiden järjestämistavassa. - Korvalääkärin leikkaus-/toimenpidepäiviä jatketaan - Radiologien, keuhkolääkärin, diabeteslääkärin, lastenlääkärin, urologin, kardiologin, neurologin, lastenneurologin, psykiatrin, päihdelääkärin ja geriatrin vastaanottoja jatketaan - Skopioita (tähystyksiä) tehdään sekä Haapajärven että Pyhäjärven terveyskeskuksissa siihen saakka kunnes Pyhäjärvelle saadaan uudet tilat (tämän jälkeen skopiat keskistetään Pyhäjärvelle) - kaikkien erikoislääkäreiden lähettämiskriteerit käydään läpi yhdessä lääkäreiden ja erikoislääkäreiden kanssa Yksityisten sairaaloiden käyttöä jatketaan erityistilanteissa ja määrärahojen puitteissa, mutta ohjautuminen vaatii ylilääkärin/johtavan lääkärin maksusitoumuksen Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä vähennetään ostopalvelun määrärahoja aluesairaalasta 100.000, keskussairaalasta 200.000 ja yksityisistä sairaaloista 30.000. Dialyysiyksikössä pyritään turvaamaan riittävä henkilöstömiehitys perehdyttämällä riittävästi sijaisia Selänteen sisältä myös äkillisiä tarpeita varten. Hoitotyön painopisteenä on potilaiden omatoimisuuden lisääntyminen omaa hoitoaan koskevissa asioissa ja potilaan sitouttaminen omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Näin pyritään vähentämään dialyysin aiheuttamia komplikaatioita. Potilaita aktivoidaan liikuntaan ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen, tavoitteena on potilaiden yleisvoinnin kohentuminen ja hoidon aikaisen hyvinvoinnin paraneminen. Suoritteet liitteenä. TA2014 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut TP2012 TP2013 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto -339 943-357 435-338 410-582 300 Vuodeosastot -6 174 152-6 209 583-5 754 810-4 416 830 Vastaanottopalvelut -3 572 712-3 873 687-3 541 310-2 900 740 Täydentävät palvelut -1 414 473-1 429 909-1 408 680-1 078 510 Ensihoito -476 003-1 027 323-1 139 700-890 930 Kuntoutus -904 087-861 877-905 910-761 390 Työterveyshuolto -65 148-31 519 19 100 22 520 Suun ja hampaiden huolto -1 446 935-1 400 988-1 475 460-1 189 460 Erikoissairaanhoito -22 263 760-24 561 784-22 143 970-19 231 890 Yhteensä -36 657 213-39 754 105 36 335 960 36 689 150-31 029 530 2.6. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Strateginen päämäärä on turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuin-, elin- ja toimintaympäristön sekä hyöty- ja kotieläinten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä edellyttää asiakaslähtöistä palvelua, eri ammattiryhmien sujuvaa yhteistyötä, ennaltaehkäisevien palveluiden painotta- 22
mista, viranhaltijoiden pysyvyyden turvaamista sekä riittäviä ja oikein kohdennettuja resursseja. 2.6.1 Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen Ympäristöterveyshuollon toimintaa ohjaavat ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelmat. Tavoitteena on myös terveydenhuoltosopimuksiin liittyvien tarkastusten lisääminen eläinlääkintähuollossa. Ympäristönsuojelulain muutoksen myötä ympäristönsuojeluun tulee valvontasuunnitelman ja -ohjelman laatimisvelvoite. Ympäristönsuojeluun ja maa-ainesvalvontaan on jo laadittu luonnos valvontakohteiden riskikartoitukseen perustuvasta valvontasuunnitelmasta. Rakennusvalvonnassa rakennuttajaa opastetaan valitsemaan hankkeeseen pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat. Henkilöstön osaamisen ja pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen Henkilöstön osaamisella tarkoitetaan työn tekemiseen soveltuvaa, ajan tasalla olevaa tietoa ja taitoa, jota ylläpidetään täydennyskoulutuksella, perehdyttämisellä ja sisäisellä tiedottamisella. Riittävät resurssit ja niiden oikea kohdentaminen mahdollistavat asioiden kohtuullisen käsittelyajan ja edesauttavat henkilöstön työssä jaksamista. Myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on pyritty kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkka parantaa työmotivaatiota ja tekee työpaikasta houkuttelevan. Selänne työnantajana on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaista palkkaa on korotettu 1.12.2013 alkaen kuntayhtymähallituksen päätöksellä 21.11.2013. Kuntayhtymähallitus korotti myös valvontaeläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa 18.6.2014 tekemällään päätöksellä. Näitä ei ole huomioitu 2014 talousarviossa ja niiden kustannusvaikutus on noin 44.000 vuodessa. Kuntayhtymähallitus päätti 23.11.2013, että teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien henkilökohtainen palkanosuus otetaan käyttöön 1.1.2015 ja siihen varataan määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Tämän kustannusvaikutus on noin 43.000 vuodessa. Palkkakustannusten nousu vuoden 2014 talousarvioon nähden on noin 87.000. Kokonaisuuden hallinta sekä oikein kohdennetut ja riittävät resurssit Nykyinen organisaatio mahdollistaa voimavarojen yhdistämisen kokonaisvaltaisemmin ja kustannustehokkaammin, jos käytössä on palvelutasosuunnitelmassa esitetyt resurssit koko vuoden. Selänteen toiminta-aikana on pyritty tekemään tarvittavat muutokset muun muassa resurssien ja toimintatapojen ja osittain myös työnjaon osalta. Vuoden 2015 talousarvioraami ei täysin mahdollista organisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tulostavoitteisiin pääsyä. Lupien käsittely on pääsääntöisesti maksullista toimintaa. Myös ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta ja maa-ainesten oton valvonta sekä jatkossa myös ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista. Maksujen perinnän edellytyksenä on, että valvontasuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty. 2.6.2 Toiminnalliset tavoitteet Kokonaisuuden hallitsemiseksi päivitetään käytössä olevia tiedonkeruujärjestelmiä, jotta työskentely olisi sujuvampaa ja järjestelmällisempää sekä sitä kautta myös kustannustehokkaampaa. Loppuvuodesta 2014 otetaan käyttöön uusi koordinaattijärjestelmä sekä pysyvä kuntakohtainen rakennus- ja asuinpaikkatunnus (RaKi -hanke). Ko. järjestelmä helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä. Rakennusvalvonnan lisäksi järjestelmää pystytään hyödyntämään ympäristönsuojelussa, maa-ainesvalvonnassa ja ympäristöterveysvalvonnassa. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 39 400 ja vuotuiset käyttökustannukset noin 3 500. Investointikustannukset jaetaan vuosille 2014 ja 2015. RaKi -hanke liittyy jo käytössä olevaan KuntaNet -järjestelmään. Vuoden 2015 talousarvioraami ei mahdollista kaikissa tulosyksikössä palvelujen tuottamista täysin palvelutasosuunnitelman ja palvelulinjan toimintastrategian mukaisena. Palveluiden tuottaminen vaikeutuu pahiten vuosilomien ja muiden vapaiden aikana, jolloin yksi viranhaltija voi joutua hoitamaan koko Selänteen alueen. Lyhytaikaisten pätevien sijaisten 23
saaminen on vaikeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. lupahakemusten käsittelyn viivästymistä. 2.6.3 Ympäristöterveysvalvonta 2.6.4 Eläinlääkintähuolto Ympäristöterveydenhuollon (ympäristöterveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) valtakunnallinen ohjaus hajaantuu kolmelle ministeriölle (MMM, STM ja TEM). Tästä johtuen ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma ei ole linjassa eri toimialojen (mm. elintarvike, terveydensuojelu ja kuluttajaturva) painopistejakoihin eikä tasapainossa kuntien käytössä oleviin resursseihin. Valvontatyötä hankaloittavat myös jatkuvat säädösmuutokset, joiden seuraaminen vie aikaa perustyöltä. Näihin epäkohtiin on myös Valtiontalouden tarkastusvirasto puuttunut tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan 7/2014: Ympäristöterveydenhuolto. Tarkastusvirasto esittää, että vastuuministeriöiden ja keskusvirastojen tulee varmistaa, että kunnille annetut valvontavelvoitteet ja niiden käytössä olevat voimavarat ovat tasapainossa. Ympäristöterveysvalvonnassa on kolme virkaa, joista kahta hoidetaan tällä hetkellä osaaikaisesti (80 ja 50 %). Elintarvike- ja terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuden sekä tupakkalain mukaisessa suunnitelmallisessa valvonnassa pyritään etenemään Selänteen omaan riskinarviointiin perustuvan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti. Säädösmuutosten johdosta on osallistuttava vuosittain keskusvirastojen ja aluehallintoviraston järjestämään täydennyskoulutukseen sekä päivitettävä lisäksi mm. ohjeita, lomakkeita, nettisivuja ja tietojärjestelmiä. Ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruujärjestelmät, Eviran ylläpitämä KUTI sekä Valviran ja Tukesin ylläpitämä YHTI, ovat Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä osoittautuneet epäonnistuneeksi. Käyttö on tullut kunnille kalliiksi, tiedonsiirrossa on ollut ongelmia eivätkä kunnat saa uudesta järjestelmästä tarvitsemiaan tietoja. Eläinlääkintähuollossa on viisi kunnaneläinlääkärin virkaa; valvontaeläinlääkäri ja neljä praktikkovirkaa. Praktiikkaa hoitaa kaksi kokoaikaista ja neljä osa-aikaista viranhaltijaa. Valvontaeläinlääkäri tekee kevääseen 2017 saakka osa-aikaista (80 %) virkaa. Valtaosa valvontaeläinlääkärin työajasta menee valtiolle kuuluvien tehtävien (eläinsuojelu ym.) hoitoon, joten maidon- ja lihatuotantotilojen tarkastuksiin ei pystytä todennäköisesti panostamaan valvonta- ja palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Uuden eläinsuojelulain valmistelun yhteydessä selvitetään eläinsuojeluvalvonnan siirtämistä kokonaan valtion tehtäväksi. 2.6.5 Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta Ympäristönsuojelua ja maa-ainesvalvontaa hoitaa kaksi ympäristötarkastajaa, joista toinen on osa-aikainen (80 %). Uusi ympäristönsuojelulaki tulee voimaan 1.9.2014. Tämä aiheuttaa muutoksia myös ympäristönsuojelulain nojalla annettuihin säädöksiin ja tarvetta viranhaltijoiden täydennyskoulutukseen sekä jatkossa lisäresursseja valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan. Siinä vaiheessa, kun ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma pitää ottaa käyttöön, on ympäristö- ja rakennustarkastajan viran täyttäminen otettava tarkasteluun. Tässä vaiheessa ko. virkaa ei täytetä, koska maa-aineslain mukaiset tehtävät saadaan hoidettua sisäisin järjestelyin. Maa-ainesvalvonnan tehtävien hoitaminen nykykäytännöllä oto-työnä heikentää valvontaa ja pohjavesialueiden tilan seurantaa, sekä vähentää toimintatuloja ja pidentää lupahakemusten käsittelyaikaa. 2.6.6 Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta Rakennusvalvonnan tehtäviä hoitaa kaksi rakennustarkastajaa. Lupasihteerien työpanos rakennusvalvonnassa on erittäin merkittävä. Tämä mahdollistaa tehtävien hoidon kahdella rakennustarkastajalla. Jos ympäristö- ja rakennustarkastajan virkaa ei täytetä, täytyy korjausneuvonnan tehtävät hoitaa edelleen ostopalveluna. Rakennustarkastajien lomitukset 24
pitää pyrkiä järjestämään osaksi ulkopuolisin sijaisjärjestelyin. Jos yhdistelmävirka olisi täytettynä, saataisiin rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan tehtävät hoidettua pääosin palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 päätettiin vahvistaa kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta sekä yhtenäistää toimintatapaa kokoamalla rakennusvalvonta nykyistä isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee voimaan 1.9.2014. Muutos koskee rakentamisen suunnittelua, rakennustyönjohtoa ja viranomaisvalvontaa. Tämä edellyttää viranhaltijoiden täydennyskoulusta. Myös eläköitymisen myötä tapahtuvat viranhaltijavaihdokset 2014 ja 2015 edellyttävät perehdyttämistä ja tehostettua täydennyskoulutusta. 2.6.7 Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisia kohteita on ilman alkutuotantoa noin 850. Vuosittaiseen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan on kirjattu noin 450 elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaista tarkastusta. Suunnitelmallisiin tarkastuksiin varattu aika on noin puolet ympäristöterveysvalvonnan resurssitarpeesta. Käytännössä valvontasuunnitelman mukainen toiminta ei ole täysin toteutunut. Sisäilmaselvitykset ovat vieneet viime aikoina kohtuuttomasti resursseja. Alkutuotantopaikkoja on noin 640, josta maidontuotantotiloja noin 240 ja lihantuotantotiloja noin 45. Maidontuotantotilat pitäisi tarkastaa kerran kolmessa vuodessa ja lihantuotantotilat kerran viidessä vuodessa eli vuodessa 80-90 tarkastusta. Tähän ei nykyresursseilla päästä, koska ns. valtiolle kuuluvien tehtävien hoitaminen vie suurimman osan valvontaeläinlääkärin työajasta. Ympäristöluvan varaisia valvontakohteita on noin 220, joista vuosittain pitäisi tarkastaa noin 60. Nykyresursseilla tähän ei päästä. Maa-aineslain mukaisia kohteita on noin 90, joista vuosittain pitäisi tarkastaa ainakin kaikki pohjavesialueella olevat (noin 30). Mikäli ympäristö- ja rakennustarkastajan virka on täytettynä, on ympäristönsuojelussa ja maaainesvalvonnassa mahdollisuus päästä em. tavoitteeseen. Rakennus- ja toimenpidelupia käsitellään vuosittain noin 300 ja ilmoituksia noin 150. Lupiin ja ilmoituksiin liittyviä katselmuksia tehdään noin 450. Korjaus- ja energiaavustushakemuksia on vuosittain 20-30. Suoritteiden käyttäminen talousarviomittareina on mahdotonta, eikä anna oikeaa kuvaa resurssitarpeesta, koska suoritteet eivät ole vertailukelpoisia keskenään. TA2014 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut TP2012 TP2013 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto -105 279-91 386-99 880-98 120 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -948 662-965 918-1 060 860-1 160 680 Yhteensä -1 053 941-1 057 304-1 160 740-1 258 800 25
2.7. Palvelulinjojen suoritetaulut VARHAISKASVATUSPALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Varhaiskasvatus Läsnäolopäivien määrä: perhepäivähoidossa 10490 10014 9900 9900 4589 3735 3700 1234 1534 1300 1500 5558 4363 4500 4400 21871 19646 19400 15800 ryhmäperhepäivähoidossa 8229 4560 4600 4500 4519 2835 3200 14183 13792 13800 13800 2863 3058 3100 3100 29794 24245 24700 21400 päiväkotihoidossa 14572 17481 17000 17000 4071 4548 4500 6124 6613 6400 6600 4114 3610 4000 3610 28881 32252 31900 27210 Lapsia kotihoidontuen piirissä ca/kk 233 224 230 230 82 56 68 153 154 140 140 105 88 90 90 573 522 528 460 Eskareiden aamu/ip-hoito 3675 3000 2000 582 1494 700 2546 1555 1500 1500 6803 3049 5200 3500 Avoin varhaiskasvat/kerhotoiminta 316 971 600 1000 838 1297 1000 neuvolassa 1154 2268 1600 1000 Avoin varhaiskasvat/eskareiden hoito 1647 2895 1085 2732 2895 Perhekeskus Varhaiskasvatuskerho, lapsia 49 54 103 läsnäolopäiviä 971 1297 2268 toimintapäiviä 93 125 218 Perhekerho, lapsia/huoltajia 161/19 500/279 661/298 toimintapäiviä 34 49 83 Lapsiparkki, lapsia 217 217 perheitä 8 8 toimintapäiviä 17 36 53 26
HYVINVOINTIPALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Neuvola ja opsikeluterveydenhuolto Perhesuunnittelu, käynnit 335 267 350 400 39 46 40 414 407 400 400 50 93 60 90 838 813 850 890 Äitiysneuvola, terveydenhoitajalla käynnit 1255 1293 1250 1200 424 359 400 853 787 750 750 524 528 460 500 3056 2967 2860 2450 Äitiysneuvola, lääkärillä käynnit 543 478 540 500 111 207 200 400 235 300 300 163 140 170 150 1217 1060 1210 950 Lastenneuvola, terveydenhoitajalla käynnit 1827 1962 1800 1900 599 684 670 996 934 1000 900 758 710 650 650 4180 4290 4120 3450 Lastenneuvola, lääkärillä käynnit 409 542 560 550 177 169 240 427 362 450 400 121 155 150 200 1134 1228 1400 1150 Kouluterveydenhuolto, terv.hoitajalla käynnit 3133 3096 3200 3200 1471 1444 1450 2058 1832 2000 1900 731 979 850 1000 7393 7351 7500 6100 Kouluterveydenhuolto, lääkärillä käynnit 571 519 570 550 142 158 140 198 199 200 200 165 109 140 150 1076 985 1050 900 Opiskeluterveydenhuolto, terv.hoitajalla käynnit 543 377 500 500 44 73 70 454 424 400 400 210 273 250 300 1251 1147 1220 1200 Opiskeluterveydenhuolto, lääkärillä käynnit 29 0 50 50 5 9 10 19 10 20 20 43 20 50 53 62 100 120 Muut terveydenhoito 1321 900 1300 563 450 1762 1100 1100 373 300 400 4019 2750 2800 Leikkikenttätoiminta, läsnäolopäivät 960 960 Leikkikenttätoiminta, lapset 170 170 Aarnolan varhaiskasvatuskerhot 1500 1500 Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten määrä 124 143 130 110 60 50 50 123 111 110 75 94 86 90 75 401 390 380 260 Lastens.tarpeen selvitykset 41 42 45 30 24 14 10 79 29 35 40 52 37 30 20 196 122 120 90 Lastens. asiakassuunnitelmien määrä 180 220 210 67 95 64 130 125 32 70 65 343 515 400 Lastensuojelun uudet alk. avohuollon asiakkuudet 49 80 20 38 30 39 30 146 140 Kaikki lastensuojelun asiakkaat 207 221 215 220 101 107 105 140 148 135 140 77 69 91 80 525 545 546 440 Avohuollon tukitoimien lapset 176 190 190 180 87 97 82 125 125 110 105 66 59 65 60 454 471 447 345 Perhetyön piirissä olleet lapset 110 98 120 110 69 67 46 43 49 47 45 15 9 17 12 237 223 230 167 Perhetyön piirissä olleet perheet 33 28 20 34 18 17 13 19 24 21 24 6 4 7 5 76 73 61 63 Lapsiperheiden kotipalv. piirissä olleet lapset 103 95 109 110 38 39 35 35 23 27 25 38 39 39 25 214 196 210 160 Lapsiperheiden kotipalv piirissä olleet perheet 18 20 21 20 6 9 7 11 6 8 8 9 9 11 10 44 44 47 38 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (kaikki) 24 26 25 25 16 14 15 19 17 22 18 11 8 10 8 70 65 72 51 Ammatilliset perhekodit vrk 1974 944 2180 522 529 365 850 730 730 730 297 151 365 3643 2354 3640 730 Lastensuojelulaitokset vrk 2381 3052 2700 1825 1851 1405 730 574 1360 1825 1642 1365 1460 1460 1825 6171 7277 6715 5292 Lastensuojelu/ sijaisperhehoito vrk 2196 2190 2190 2190 276 1466 1825 3048 2555 2555 1825 1128 1095 1095 1095 6648 7306 7665 5110 Jälkihuollon piirissä lapset/perheet 11 4 10 11 5 5 5 6 10 9 8 4 3 2 5 26 22 26 24 Lastenvalvojan tekemät sopimukset 144 167 170 198 30 40 35 148 107 90 143 49 59 60 42 371 373 355 383 Lausunnot oikeudelle 2 1 2 1 0 0 1 0 2 2 1 4 2 1 2 7 7 3 Naskali kerhopäivät 38 38 38 Naskali kerhopäivät lapset 329 30 30 Naskali kerhopäivät perheet 17 20 20 27
HYVINVOINTIPALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Aikuissosisaalityö Perustoimeentulotuki, kotitaloudet 278 275 300 275 70 85 70 236 205 230 210 57 61 65 60 641 626 665 545 Täyd.tt, kotitaloudet 95 85 120 90 33 31 35 94 78 90 80 25 21 25 20 247 215 270 190 Ehkäisevä tt, kotitaloudet 39 27 40 30 10 11 12 40 31 35 35 8 13 8 10 97 82 95 75 Opiskelijoiden työllistäminen 4 7 6 6 0 0 1 1 2 2 2 1 2 2 2 6 11 11 10 Välitystiliasiakkaat 11 11 9 12 0 0 0 15 12 12 10 1 2 1 3 27 25 22 25 Aktivointisuunnitelmien määrä, henkilöä 26 18 30 20 12 6 13 28 14 28 15 7 3 10 5 73 41 81 40 Kuntouttavassa työtoiminta, asiakkaat 71 81 75 85 14 21 12 40 39 40 35 24 21 22 20 149 162 149 140 Kela:500 pv. pass.työmarkkinat.asiakk. 31 43 78 80 20 17 32 35 37 66 75 6 10 25 30 92 107 201 185 Vpl:n kuljetuspalvelut, asiakkaat 120 139 125 140 38 42 38 150 157 145 165 77 78 76 80 385 416 384 385 Vpl:n henkilökohtainen avustaja, asiakkaat 17 24 22 30 7 8 8 16 28 25 40 16 16 15 25 56 76 70 95 Vpl:n asunnon muutostyöt, asiakkaat 8 5 7 5 4 5 4 17 27 20 25 6 6 5 6 35 43 36 36 Vpl:n palveluasuminen, hoitopäivät/osto 1464 1638 1825 1825 725 719 365 0 0 0 0 366 365 365 365 2555 2722 2555 2190 Muiden vpl:n palvelut, asiakkaat 14 13 10 15 1 1 1 11 11 5 10 5 3 3 3 31 28 19 28 Sosiaalihuoltolain kuljetuspalvelut, asiakkaat 14 14 13 12 0 0 0 35 31 27 30 7 8 8 5 56 53 48 47 Vpl/palvelusuunnitelmat 14 16 15 9 12 25 24 25 5 6 5 53 58 45 Toimeentuloturvan asiakassuunnitelmat 29 40 20 26 22 26 40 20 1 15 5 82 117 45 Kotouttamissuunnitelmat 0 2 2 0 1 0 2 2 0 1 1 0 6 5 Vammaispalvelut Palveluohjaus, asiakkaat 85 85 84 84 45 41 41 96 99 98 105 45 47 45 46 271 272 268 235 Vamm.omaishoidontuki, asiakkaat 15 15 16 18 8 9 9 13 15 15 15 7 7 7 7 43 46 47 40 Toimintakeskus, käynnit 10613 9809 10400 8700 2930 3591 3300 9469 10177 9000 9000 5626 5459 5500 5960 28638 29036 28200 23660 Koululaisten päivähoito, hoitopvt 427 397 140 300 114 32 100 271 193 600 600 409 271 140 260 1221 893 980 1160 Vammaisten perhehoito, hoitopvt 69 105 70 100 399 175 36 481 473 100 480 24 8 36 75 973 761 242 655 Tuettu asuminen, omatoiminta, käynnit 1105 1021 950 700 43 132 200 1512 2300 1920 2000 629 629 680 630 3289 4082 3750 3330 Tuettu asuminen, ostopalvelu, käynnit/ h 35 40 40 20 576 576 576 0 0 0 468 0 0 0 0 611 616 616 488 Palveluasuminen, ostopalvelu, hoitopäivät 2839 2773 2920 2920 1458 1456 1460 340 343 340 340 366 365 365 365 5003 4937 5085 3625 Tehostettu palveluasuminen, omatoiminta, hoitopvt5499 4892 4889 4380 0 365 377 0 0 72 0 3377 3582 3760 4015 8876 8839 9098 8395 Tehostettu palv.asuminen,ostopalvelu,hoitopvt 2728 3011 3290 2930 2910 3365 2920 6596 6864 6960 7690 1666 1617 1825 1825 13900 14857 14995 12445 Laitoshoito, hoitopäivät 883 937 750 550 201 34 50 975 839 860 860 509 59 50 30 2568 1869 1710 1440 Terapiapalvelut Perheneuvola, käynnit 871 742 1042 1080 306 232 250 1083 879 1083 1080 219 226 256 170 2479 2079 2631 2330 Päihdepalvelu, käynnit 1988 1863 1510 1710 112 127 130 1181 1332 1250 1210 65 101 90 110 3346 3423 2980 3030 Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoito, hoitopvt 322 219 289 320 158 127 120 235 342 280 280 82 70 80 80 797 758 769 680 Mielenterveyspalvelut, käynnit 3066 3149 2960 3375 1036 1230 1300 3441 3225 3600 3600 829 882 1000 1350 8372 8486 8860 8325 Päivätoiminta, käynnit 1133 1117 1200 1200 257 257 360 2956 2167 2300 2300 0 0 0 0 4346 3541 3860 3500 Tuettu asuminen, omatoiminta, hoitopvt 3135 3007 3285 2920 3135 3007 3285 2920 Tuettu asuminen, ostopalvelu, hoitopvt 1285 1345 1460 1825 2398 1978 2555 309 858 730 730 499 358 300 665 4491 4539 5045 3220 Palveluasuminen, omatoiminta, hoitopvt 4308 3872 5110 4745 4308 3872 5110 4745 Palveluasuminen, ostopalvelu, hoitopvt 2289 1943 2190 1460 2773 2626 2555 351 324 365 0 2208 2634 2920 2555 7621 7527 8030 4015 Tehostettu palv.asuminen,ostopalvelu,hoitopvt 6216 7596 8030 8030 334 240 365 2637 2893 3285 3650 979 1315 1460 1460 10166 12044 13140 13140 28
HOITO- JA VANHUSTYÖN PALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Omaishoito Hoidettavat 48 64 58 58 19 18 20 41 46 47 47 15 20 15 18 123 148 140 123 Kotihoito käynnit 48307 53016 55000 59300 41349 38497 40000 82694 101577 75000 105000 24678 28205 27000 30900 197028 221295 197000 195200 Tehostettu palveluasuminen Oma toiminta, päivät 22456 22231 22400 20805 14950 12410 16660 20232 20017 21900 21500 7810 7792 8000 7665 65448 62450 68960 49970 Oma toiminta, paikat 63 63 63 57 44 35 44 59 59 60 59 21 21 21 21 187 178 188 137 Ostetut, päivät 365 755 730 5110 3859 3319 5500 6500 3262 3262 3285 3285 7486 7336 9515 14895 Vuorohoito, päivät 3376 3566 3600 4380 2593 1975 3212 3865 3700 4000 730 761 900 900 9911 10167 8200 9280 Päivätoiminta, päivät 485 635 700 700 1156 1444 1000 2200 664 664 600 660 2305 2743 2300 3560 Palveluasuminen Oma toiminta, päivät 5459 5354 5459 Oma toiminta, paikat 15 15 15 Ostetut, päivät 3782 3958 3900 2657 2657 2900 2500 6439 6615 6800 2500 29
TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne AVOPALVELUT JA ESH tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Vuodeosastot Akuutti vuodeosasto, päivät 7735 8527 8254 8760 2847 2259 2800 8697 8700 8800 8800 4380 19279 19486 19854 21940 Akuutti vuodeosasto, paikat 21 24 24 24 10 10 10 25 25 25 25 12 56 59 59 61 Pitkäaikaisosasto, päivät 7294 5352 4000 3007 1274 10301 6626 4000 Pitkäaikaisosasto, paikat 20 10 12-16 10 30 10 12-16 Yhteisosasto, päivät 5671 5637 6300 5671 5637 6300 Yhteisosasto, paikat 16 16 16 16 16 16 Avovastaanotot Lääkärin vastaanotto 6945 4668 5500 4000 3429 3799 3600 4671 5179 5500 5200 2962 3182 3300 3000 18007 16828 17900 12200 Lääkärin puhelinkonsultaatiot 2784 2251 2700 2000 32 125 200 1549 1911 1700 1700 123 252 350 350 4488 4539 4950 4050 Päivystys 8721 7996 7500 5100 495 317 400 8420 6717 7000 4600 926 596 700 100 18562 15626 15600 9800 Lääkäri, avustava suorite 3118 5759 4200 6000 1372 4049 4000 1126 2596 3500 6000 1126 1068 1100 500 6742 13472 12800 12500 Hoitajan vastaanotto 11178 11563 11500 11500 3382 5069 4200 7762 7163 7100 7100 4908 4957 4800 5500 27230 28752 27600 24100 Hoitajan avustava suorite 6000 8325 8200 7500 1150 2681 2200 2968 5081 4600 7500 98 1768 2000 2000 10216 17855 17000 17000 Hoitajan puhelinkonsultaatiot 18390 18532 18000 17000 910 2547 3000 1832 3353 3000 4000 451 1009 1000 1000 21583 25441 25000 22000 Tukipalvelut Laboratoriotutkimukset 79555 86943 80000 80000 29662 31794 29000 72998 75135 72000 72000 39846 33911 34000 26000 222061 227783 215000 178000 Rtg natiivi tutkimukset 3054 3733/2853 3800 3000 554 437 450 3363 2677/2227 3000 3000 700 732 700 7671 6249 7950 6000 Rtg ultraäänitutkimukset 948 928/692 950 800 135 106 120 658 617/486 650 720 253 486 250 1994 1770 1970 1520 Radiologiset toimenpiteet 40 0 18 11 69 Magneettikuvaukset 400 683/348 350 25 28 50 165 175 160 118 127 120 708 678 680 Magneettikuvaukset yhteensä 711 700 520 0 700 520 Lausunnot 694 1049 700 800 228 230 748 886 750 900 198 250 1868 1935 1930 1700 Kuntoutuskäynnit (sis.ktk+os) 2907 2384 3000 3000 1779 1084 1400 5040 5102 5600 5000 1602 1560 1400 1200 11328 10130 11400 9200 Puheterapia käynnit + kotikäynnit 471 588 500 500 175 324 250 484 514 500 500 81 272 250 250 1211 1698 1500 1250 Toimintaterapeutin käynnit + ktk 91 100 100 51 40 83 100 100 69 60 100 294 300 300 Työterveyshuolto Työterveyshoitaja 1 lk käynnit 1287 1117 1200 1100 316 245 300 789 850 800 1000 656 592 650 600 3048 2804 2950 2700 Työterveyshoitaja 2 lk 2298 2313 2200 2300 274 483 330 1177 1191 1100 1000 309 373 350 300 4058 4360 3980 3600 Työterveyslääkäri 1 lk 243 319 300 420 87 94 80 281 251 220 200 43 127 60 250 654 791 660 870 Työterveyslääkäri 2 lk 2166 2547 2100 2100 487 503 430 1812 1855 1800 1800 451 507 500 350 4916 5412 4830 4250 Työfysioterapeutti 1 lk 954 1050 850 900 101 144 110 490 663 600 600 109 196 150 150 1654 2053 1710 1650 Työfysioterapeutti 2 lk 27 7 20 20 89 21 70 20 2 118 28 90 40 Työpsykologi 0 52 100 100 0 3 20 0 20 50 70 0 20 20 0 75 190 190 Työpaikkakäynnit 127 139 120 120 53 28 40 135 132 120 120 117 171 120 120 432 470 400 360 Työth puhelinkonsultaatiot 2326 2865 2200 2500 656 532 450 2267 1958 2000 1900 987 869 900 900 6236 6224 5550 5300 Työth avustavat suoritteet 264 235 250 2 123 66 100 494 476 300 881 779 0 650 Tth lääk puhelinkonsultaatiot 473 495 450 500 9 35 30 125 234 200 250 5 5 30 50 612 769 710 800 Tth lääk avustavat suoritteet 797 1537 1500 1 10 1 100 17 14 100 824 1553 0 1700 Suun- ja hampaiden terveydenhuolto Hammaslääkärillä käynnit 5792 7202 7000 7000 2100 1688 1800 3893 3580 4000 3500 3179 2502 2800 2500 14964 14972 15600 13000 Suuhygienistillä käynnit 1738 1519 1800 1500 236 238 300 744 744 1000 700 243 346 300 400 2961 2847 3400 2600 Hammashoitajalla käynnit 407 378 350 550 171 153 150 182 198 200 400 307 301 250 250 1067 1030 950 1200 Erikoishml käynnit 834 955 850 800 203 191 200 284 331 350 300 56 50 100 50 1377 1527 1500 1150 Erikoissairaanhoito Neurologi 90 95 90 90 17 25 20 177 200 170 170 10 15 20 25 294 335 300 285 Geriatri 47 44 45 50 57 42 50 1 1 26 24 20 20 131 111 115 70 Kirurgi yht. 153 6 36 28 223 0 Kirurgi kons. 106 100 200 19 19 11 155 0 100 200 Skopiat *311/201 275/172 300 220 71 57 *319/262 316/268 300 320 96 89 630 ****586 600 540 Keuhkolääkäri 84 60 21 15 *441/315 384/296 350 300 78 66/78 498 ****449 350 300 Korvalääkäri *759/404 717/316 400 650 51 69 160 158 125 82 **759/740 ****625 400 650 Kardiologi *149/95 171/95 170 170 3 5 28 39 23 32 149 ****171 170 170 Lastenlääkäri 220/180 220 84/48 75 75 24 ****327 0 295 Ortopedi 37 51 10 49 33 *238/142 240/155 238 ****239 0 Nefrologi 19 44/9 50 50 10 16 19 ****35 50 50 Diabetes etävo 16 22 50 50 36 50 40 50 26 30 40 50 78 102 130 150 Diabeteslääkäri 42 21 50 42 21 50 Gynegologi 10 53 388/323 350 ****386 0 350 Neuvolalääkäri 150 150 150 0 150 Lasten psykiatri 2 23/21 25 ****23 0 25 Psykiatri Rj 3 145/139 120 ****142 0 120 Psykiatri Km 9 116/99 8 ****116 0 Psykiatri Hj, Pj 280/266 280 4 260/257 260 3 ****530 0 540 Erikoislääkärit yht.*** 1485 1980 475 1746 1550 865 365 4571 0 3895 Dialyysi *1458/406 1625/312 1800 237 418 321 317 **1458/964 **1625/1047 0 1800 *ensimmäinen luku kertoo kaikki ko.paikassa tehdyt toimenpiteet/käynnit ja toinen luku ko.kunnan osuuden *** laskettu kotikunnan mukaan yhteen, ei käyntipaikan **ensimmäinen luku kertoo kaikki käynnit sisältäen ulkopaikkakuntalaiset ja toinen luku Selänteen alueen käynnit **** Selänteen alueen käynnit yhteensä 30
3. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa 3.1. Tuloslaskelma (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2014 ja tunnusluvut) TULOSLASKELMA TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 TOIMINTATUOTOT 88 209 643,76 94 313 871,58 91 566 970,00 77 837 710,00 Myyntituotot 80 335 591,08 86 439 439,40 83 486 620,00 71 097 600,00 Maksutuotot 6 272 841,30 6 306 212,72 6 707 040,00 5 585 160,00 Tuet ja avustukset 1 143 477,89 1 152 110,99 1 025 040,00 825 400,00 Muut toimintatuotot 457 733,49 416 108,47 348 270,00 329 550,00 TOIMINTAKULUT -87 989 409,94-94 226 105,03-91 269 080,00-77 586 530,00 Henkilöstökulut -34 451 163,26-36 378 366,91-36 678 790,00-31 647 390,00 Palkat ja palkkiot -28 049 797,47-29 591 469,58-29 795 640,00-25 672 660,00 Henkilösivukulut -6 401 365,79-6 786 897,33-6 883 150,00-5 974 730,00 Eläkekulut -4 802 094,55-5 131 778,07-5 189 930,00-4 542 110,00 Muut henkilösivukulut -1 599 271,24-1 655 119,26-1 693 220,00-1 432 620,00 Palvelujen ostot -41 577 899,35-45 732 812,73-42 459 600,00-35 603 220,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 929 872,11-2 774 683,72-2 493 310,00-2 136 660,00 Avustukset -5 208 782,25-5 397 814,97-5 409 390,00-4 783 560,00 Muut toimintakulut -3 821 692,97-3 942 426,70-4 227 990,00-3 415 700,00 TOIMINTAKATE 220 234,00 87 766,55 297 890,00 251 180,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 37 939,81 105 624,64 34 000,00 24 300,00 Korkotuotot 19 114,45 80 280,20 40 000,00 35 000,00 Muut rahoitustuotot 67 017,80 61 959,62 34 000,00 30 000,00 Korkokulut -321,84 Muut rahoituskulut -48 192,44-36 293,34-40 000,00-40 700,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -258 173,63-193 391,19-331 890,00-275 480,00 TILIKAUDEN TULOS 0 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0 0,00 0 0,00 Tunnusluvut: Toimintakate% 0,3 Vuosikate % 81,1 Tilikauden tulos, euroa 0 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa 0 31
3.2. Yhteenveto talousarvioesityksestä 2015 kunnittain Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Koko kuntayhtymä Asukkaita 31.12.2008 7 771 2970 6081 2990 19 812 Asukkaita 31.12.2009 7 714 2918 6001 3020 19 653 Asukkaita 31.12.2010 7 639 2872 5946 2973 19 430 Asukkaita 31.12.2011 7609 2819 5887 2996 19 311 Asukkaita 31.12.2012 7640 2763 5850 2961 19 214 Asukkaita 31.12.2013 7614 5733 2928 16 275 % 40,00 14,40 30,20 15,40 100,00 TAE2015 kuntien osuudet % 46,8 35,2 18,0 100,0 Hallinto TP2010-1 132 085-394 251-902 358-442 902-2 871 598 TP2011-990 273-339 058-789 674-388 477-2 507 482 TP2012-1 076 221-372 203-857 987-421 518-2 727 929 TP2013-972 803-336 476-750 879-405 664-2 465 822 TA2014 (alkuper.) -1 025 387-333 626-785 835-403 572-2 548 420 TA2014 (ta-muutos) -1 053 187-342 726-807 185-414 522-2 617 620 TA 2014 ilman KM -1 053 187-807 185-414 522-2 274 894 TAE2015 toimintakate -818 032-615 271-314 627-1 747 930 Muutos 2014-2015 euroa (ta-muutos) 235 155 191 914 99 895 526 964 Muutos 2014-2015 % (ta-muutos) -22,33-23,78-24,10-23,16 TP2010 euroa/asukas -146-133 -146-146 -145 TP2011 euroa/asukas -128-116 -128-129 -128 TP2012 euroa/asukas -141-135 -147-142 -142 TP2013 euroa/asukas -128-124 -131-139 -130 TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) -138-126 -141-142 -138 TAE2015 euroa/asukas -107-107 -107-107 Lasten ja perheiden palvelut TP2010-3 633 632-1 592 894-2 569 966-1 443 300-9 239 791 TP2011-3 796 186-1 840 468-2 889 774-1 585 512-10 111 939 TP2012-4 208 990-1 847 028-2 979 340-1 647 184-10 682 542 TP2013-4 396 694-1 902 970-3 130 141-1 624 458-11 054 263 TA2014 (alkuper.) -4 563 950-1 844 700-3 343 200-1 699 430-11 451 280 TA2014 (ta-muutos) -4 490 140-1 917 320-3 256 660-1 660 520-11 324 640 TA 2014 ilman KM -4 490 140-3 256 660-1 660 520-9 407 320 TAE2015 toimintakate -4 429 360-3 027 500-1 776 320-9 233 180 Muutos 2014-2015 euroa (ta-muutos) 60 780 229 160-115 800 174 140 Muutos 2014-2015 % (ta-muutos) -1,35 0,00-7,04 6,97-1,85 TP2010 euroa/asukas -468-536 -423-483 -470 TP2011 euroa/asukas -492-631 -482-525 -520 TP2012 euroa/asukas -551-668 -509-556 -556 TP2013 euroa/asukas -577-699 -546-555 -582 TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) -590-720 -563-590 -596 TAE2015 euroa/asukas -582-528 -607-567 32
Psykososiaaliset palvelut Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Koko kuntayhtymä TP2010-3 096 389-1 328 673-2 747 409-1 671 749-8 844 220 TP2011-3 361 999-1 485 936-2 990 863-1 742 644-9 581 442 TP2012-4 055 868-1 652 849-3 256 408-1 934 510-10 899 635 TP2013-4 399 287-1 770 387-3 376 062-1 945 769-11 491 505 TA2014 (alkuper.) -4 566 700-1 615 350-3 511 940-1 933 140-11 627 130 TA2014 (ta-muutos) -4 460 270-1 648 690-3 520 990-2 021 940-11 651 890 TA2014 ilman KM -4 460 270-3 520 990-2 021 940-10 003 200 TAE 2015 toimintakate -4 732 590-3 697 750-2 064 910-10 495 250 Muutos 2014-2015 euroa (ta-muutos) -272 320-176 760-42 970-492 050 Muutos 2014-2015 % (ta-muutos) 6,11 0,00 5,02 2,13 4,92 TP2010 euroa/asukas -398-447 -452-559 -450 TP2011 euroa/asukas -436-509 -508-577 -493 TP2012 euroa/asukas -531-598 -557-653 -567 TP2013 euroa/asukas -578-650 -589-665 -605 TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) -586-605 -614-691 -613 TAE2015 euroa/asukas -622-645 -705-645 Hoito- ja vanhustyön palvelut TP2010-6 497 899-2 204 118-5 686 167-2 695 845-17 084 029 TP2011-6 815 442-2 488 303-6 159 874-2 945 180-18 408 799 TP2012-6 927 247-2 440 558-6 540 602-3 083 094-18 991 501 TP2013-7 785 390-2 602 840-7 207 341-3 341 327-20 936 898 TA2014 (alkuper.) -6 892 870-2 538 190-7 286 240-3 074 730-19 792 030 TA2014 (ta-muutos) -7 508 730-2 545 410-7 311 610-3 079 660-20 445 410 TA2014 ilman KM -7 508 730-7 311 610-3 079 660-17 900 000 TAE 2015 toimintakate -6 687 020-7 299 320-3 123 770-17 110 110 Muutos 2014-2015 euroa (ta-muutos) 821 710 12 290-44 110 789 890 Muutos 2014-2015 % (ta-muutos) -10,94 0,00-0,17 1,43-4,41 TP2010 euroa/asukas -836-742 -935-902 -869 TP2011 euroa/asukas -884-853 -1046-975 -947 TP2012 euroa/asukas -907-883 -1118-1041 -988 TP2013 euroa/asukas -1023-956 -1257-1141 -1102 TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) -986-935 -1275-1052 -1076 TAE2015 euroa/asukas -878-1273 -1067-1051 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut TP2010-10 210 855-3 953 941-8 571 783-5 024 689-27 761 268 TP2011-10 195 008-4 201 521-9 299 974-4 678 349-28 374 853 TP2012-11 356 226-4 151 292-9 953 415-5 033 078-30 494 011 TP2013-13 510 724-4 366 165-10 663 352-5 004 281-33 544 522 TA2014 (alkuper.) -11 361 570-4 183 510-10 187 270-4 878 390-30 610 740 TA 2014 (ta-muutos) -11 643 400-4 188 880-10 218 040-4 884 020-30 934 340 TA2014 ilman KM -11 643 400-10 218 040-4 884 020-26 745 460 TAE2015 toimintakate -11 754 100-10 005 240-4 853 360-26 612 700 Muutos 2014-2015 euroa (ta-muutos) -110 700 212 800 30 660 132 760 Muutos 2014-2015 % (ta-muutos) 0,95 0,00-2,08-0,63-0,50 TP2010 euroa/asukas -1 314-1 331-1 410-1 680-1 401 TP2011 euroa/asukas -1 322-1 440-1 564-1 549-1 444 TP2012 euroa/asukas -1 486-1 502-1 701-1 700-1 587 TP2013 euroa/asukas -1 774-1 603-1 860-1 709-1 766 TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) -1 529-1 538-1 782-1 668-1 628 TAE2015 euroa/asukas -1 544-1 745-1 658-1 635 33
Ympäristöpalvelut Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Koko kuntayhtymä TP2010-327 269-149 784-273 803-165 111-915 966 TP2011-371 040-172 461-308 713-209 570-1 061 784 TP2012-412 965-187 095-341 955-218 995-1 161 010 TP2013-375 061-173 252-310 140-198 851-1 057 304 TA2014 (alkuper.) -412 070-187 110-341 890-219 670-1 160 740 TA2014 (ta-muutos) -412 070-187 110-341 890-221 620-1 162 690 TAE2015 toimintakate -446 200-204 720-369 770-238 110-1 258 800 Muutos 2014-2015 euroa -34 130-17 610-27 880-16 490-96 110 Muutos 2014-2015 % 8,28 9,41 8,15 7,44 8,27 TP2010 euroa/asukas -42-50 -45-55 -46 TP 2011 euroa/asukas -48-59 -52-69 -54 TP2012 euroa/asukas -49-62 -53-67 -55 TP2013 euroa/asukas -49-64 -54-68 -56 TA 2014 euroa/asukas -54-69 -60-76 -61 TAE 2015 euroa/asukas -59-75 -64-81 -66 Koko kuntayhtymä TP2010-24 898 130-9 623 661-20 751 486-11 443 595-66 716 872 TP 2011-25 529 949-10 527 747-22 438 873-11 549 731-70 046 300 TP2012-27 999 267-10 634 312-23 897 226-12 318 754-74 849 559 TP2013-31 439 959-11 152 090-25 437 915-12 520 350-80 550 314 TA2014 (alkuper.) -28 822 547-10 702 486-25 456 375-12 208 932-77 190 340 TA 2014 (ta-muutos) -29 567 797-10 830 136-25 456 375-12 282 282-78 136 590 TAE 2015 toimintakate -28 867 302-204 720-25 014 851-12 371 097-66 457 970 Muutos 2014-2015 euroa (ta-muutos) 700 495 10 625 416 441 524-88 815 11 678 620 Muutos 2014-2015 % (ta-muutos) -2,37-98,11-1,73 0,72-14,95 TP2010 euroa/asukas -3 204-3 240-3 413-3 827-3 367 TP2011 euroa/asukas -3 310-3 608-3 774-3 824-3 564 TP2012 euroa/asukas -3 665-3 849-4 085-4 160-3 896 TP2013 euroa/asukas -4 129-4 096-4 437-4 276-4 240 TA 2014 euroa/asukas (ta-muutos) -3 883-3 978-4 440-4 195-4 113 TAE 2015 euroa/asukas, yht. ilman KM -3 791-75 -4 363-4 225-4 120 34
3.3. Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Kuntayhtymän hallinto 72 121 630,38 78 084 492 75 518 970 64 710 040 TOIMINTATUOTOT 75 183 622,55 80 990 519 78 436 690 66 812 570 Myyntituotot 74 861 019,48 80 564 674 78 236 690 66 588 970 Tuet ja avustukset 284 643,25 388 681 200 000 223 600 Muut toimintatuotot 37 959,82 37 164 TOIMINTAKULUT -3 032 598,54-3 007 525-2 939 730-2 117 550 Henkilöstökulut -2 076 962,50-1 971 553-2 043 130-1 280 320 Palvelujen ostot -766 498,38-844 995-714 500-670 430 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -38 948,75-23 628-23 200-20 200 Avustukset -11 200,00-11 920-2 200-2 200 Muut toimintakulut -138 988,91-155 429-156 700-144 400 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 37 939,81 105 625 34 000 24 300 Korkotuotot 19 114,45 80 280 40 000 35 000 Muut rahoitustuotot 67 017,80 61 960 34 000 30 000 Korkokulut -322 Muut rahoituskulut -48 192,44-36 293-40 000-40 700 POISTOT -67 333,44-4 127-11 990-9 280 Haapajärven palvelut -26 923 046,45-30 467 156-28 514 610-28 049 270 TOIMINTATUOTOT 5 495 211,39 5 682 304 5 696 550 5 391 360 Myyntituotot 2 456 768,74 2 608 000 2 395 600 2 363 660 Maksutuotot 2 507 528,28 2 576 617 2 785 730 2 566 300 Tuet ja avustukset 464 421,87 432 676 454 120 395 800 Muut toimintatuotot 66 492,50 65 011 61 100 65 600 TOIMINTAKULUT -32 364 252,64-36 086 119-34 078 920-33 280 890 Henkilöstökulut -12 301 847,55-13 103 585-13 349 350-13 210 290 Palvelujen ostot -15 162 233,19-18 011 606-15 817 850-15 240 730 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 180 752,46-1 188 596-1 015 870-988 980 Avustukset -2 320 515,94-2 346 038-2 377 000-2 411 720 Muut toimintakulut -1 398 903,50-1 436 293-1 518 850-1 429 170 POISTOT -54 005,20-63 341-132 240-159 740 Kärsämäen palvelut -10 262 108,75-10 815 614-10 487 410-204 720 TOIMINTATUOTOT 1 576 163,57 1 666 752 1 587 430 25 100 Myyntituotot 584 794,45 737 096 588 820 Maksutuotot 865 873,34 823 995 892 510 25 100 Tuet ja avustukset 84 347,03 77 505 76 300 Muut toimintatuotot 41 148,75 28 155 29 800 TOIMINTAKULUT -11 780 509,67-12 427 740-12 015 720-229 820 Henkilöstökulut -4 268 739,68-4 739 863-4 647 690-174 320 Palvelujen ostot -5 807 724,77-6 000 635-5 728 250-23 350 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -337 744,62-278 156-263 810-5 650 Avustukset -741 508,33-755 380-672 470 Muut toimintakulut -624 792,27-653 706-703 500-26 500 POISTOT -57 762,65-54 625-59 120 35
PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Pyhäjärven palvelut -23 039 238,71-24 687 036-24 649 190-24 399 580 TOIMINTATUOTOT 4 297 151,77 4 204 927 4 110 180 3 923 200 Myyntituotot 1 836 094,58 1 826 538 1 708 260 1 548 570 Maksutuotot 1 993 589,41 1 974 149 1 970 080 2 005 430 Tuet ja avustukset 247 614,51 201 438 234 120 160 000 Muut toimintatuotot 219 853,27 202 803 197 720 209 200 TOIMINTAKULUT -27 274 118,94-28 833 082-28 650 160-28 242 840 Henkilöstökulut -10 662 356,98-11 221 320-11 400 500-11 515 070 Palvelujen ostot -13 107 424,10-14 057 378-13 540 410-13 160 080 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -910 867,60-840 853-814 380-755 500 Avustukset -1 376 730,17-1 450 071-1 528 220-1 463 240 Muut toimintakulut -1 216 740,09-1 263 460-1 366 650-1 348 950 POISTOT -62 271,54-58 881-109 210-79 940 Reisjärven palvelut -11 897 236,47-12 114 686-11 867 760-12 056 470 TOIMINTATUOTOT 1 657 494,48 1 769 370 1 736 120 1 685 480 Myyntituotot 596 913,83 703 131 557 250 596 400 Maksutuotot 905 850,27 931 452 1 058 720 988 330 Tuet ja avustukset 62 451,23 51 811 60 500 46 000 Muut toimintatuotot 92 279,15 82 976 59 650 54 750 TOIMINTAKULUT -13 537 930,15-13 871 639-13 584 550-13 715 430 Henkilöstökulut -5 141 256,55-5 342 046-5 238 120-5 467 390 Palvelujen ostot -6 734 018,91-6 818 198-6 658 590-6 508 630 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -461 558,68-443 452-376 050-366 330 Avustukset -758 827,81-834 406-829 500-906 400 Muut toimintakulut -442 268,20-433 538-482 290-466 680 POISTOT -16 800,80-12 416-19 330-26 520 Kaikki yhteensä -,00 0 0 0 36
3.4. Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE 0 0 0 0 Kuntayhtymän hallinto 72 121 630 78 084 492 75 518 970 64 710 040 Hallinto ja toimistopalvelut 73 383 681 79 222 887 76 687 110 65 711 940 TOIMINTATUOTOT 75 181 626 80 984 375 78 436 690 66 681 570 TOIMINTAKULUT -1 835 243-1 866 409-1 782 750-993 260 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 37 940 105 625 34 000 24 300 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -642-704 -830-670 Tukipalveluyksikkö -1 232 893-1 113 241-1 139 940-973 600 TOIMINTATUOTOT 1 997 5 920 131 000 TOIMINTAKULUT -1 168 198-1 115 738-1 128 780-1 095 990 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -66 691-3 423-11 160-8 610 Tarkastustoimi -29 158-25 154-28 200-28 300 TOIMINTATUOTOT 224 TOIMINTAKULUT -29 158-25 378-28 200-28 300 Haapajärven palvelut -26 923 046-30 467 156-28 514 610-28 049 270 Lasten ja perheiden palvelut -4 208 990-4 396 694-4 490 140-4 429 360 TOIMINTATUOTOT 458 428 442 220 401 150 423 450 TOIMINTAKULUT -4 664 512-4 838 067-4 876 380-4 832 090 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 906-847 -14 910-20 720 Psykososiaaliset palvelut -4 055 868-4 399 287-4 460 270-4 732 590 TOIMINTATUOTOT 1 080 695 1 039 631 1 112 200 1 037 060 TOIMINTAKULUT -5 129 112-5 432 646-5 565 260-5 760 340 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -7 451-6 272-7 210-9 310 Hoito- ja vanhustyö -6 927 247-7 785 390-7 508 730-6 687 020 TOIMINTATUOTOT 1 840 488 1 896 073 2 008 420 1 706 500 TOIMINTAKULUT -8 749 198-9 661 731-9 478 080-8 356 970 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -18 537-19 731-39 070-36 550 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -11 356 226-13 510 724-11 643 400-11 754 100 TOIMINTATUOTOT 2 033 355 2 228 330 2 113 650 2 166 400 TOIMINTAKULUT -13 367 899-15 702 981-13 687 360-13 828 540 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -21 682-36 072-69 690-91 960 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -374 716-375 061-412 070-446 200 TOIMINTATUOTOT 82 246 76 051 61 130 57 950 TOIMINTAKULUT -453 532-450 693-471 840-502 950 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 430-419 -1 360-1 200 Kärsämäen palvelut -10 262 109-10 815 614-10 487 410-204 720 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -170 381-173 252-187 110-204 720 TOIMINTATUOTOT 35 435 32 945 26 670 25 100 TOIMINTAKULUT -204 497-206 035-213 220-229 820 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-161 -560 37
TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Pyhäjärven palvelut -23 039 239-24 687 036-24 649 190-24 399 580 Lasten ja perheiden palvelut -2 979 340-3 130 141-3 256 660-3 027 500 TOIMINTATUOTOT 298 620 324 900 242 150 243 950 TOIMINTAKULUT -3 275 644-3 454 391-3 480 930-3 266 840 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 316-651 -17 880-4 610 Psykososiaaliset palvelut -3 256 408-3 376 062-3 520 990-3 697 750 TOIMINTATUOTOT 613 638 632 606 680 820 635 850 TOIMINTAKULUT -3 868 269-4 008 024-4 191 600-4 323 940 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 778-643 -10 210-9 660 Hoito- ja vanhustyö -6 540 602-7 207 341-7 311 610-7 299 320 TOIMINTATUOTOT 2 042 229 1 937 747 1 825 770 1 873 800 TOIMINTAKULUT -8 558 527-9 123 327-9 092 670-9 147 210 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -24 303-21 761-44 710-25 910 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -9 953 415-10 663 352-10 218 040-10 005 240 TOIMINTATUOTOT 1 270 730 1 243 166 1 307 860 1 118 650 TOIMINTAKULUT -11 192 997-11 871 023-11 490 770-11 085 030 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -31 148-35 494-35 130-38 860 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -309 474-310 140-341 890-369 770 TOIMINTATUOTOT 71 934 66 508 53 580 50 950 TOIMINTAKULUT -378 682-376 316-394 190-419 820 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 726-331 -1 280-900 Reisjärven palvelut -11 897 236-12 114 686-11 867 760-12 056 470 Lasten ja perheiden palvelut -1 647 184-1 624 458-1 660 520-1 776 320 TOIMINTATUOTOT 143 966 147 672 125 550 117 300 TOIMINTAKULUT -1 790 061-1 771 815-1 785 460-1 892 170 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 089-316 -610-1 450 Psykososiaaliset palvelut -1 934 510-1 945 769-2 021 940-2 064 910 TOIMINTATUOTOT 267 348 315 333 333 300 315 750 TOIMINTAKULUT -2 200 968-2 260 779-2 354 630-2 379 340 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -890-323 -610-1 320 Hoito- ja vanhustyö -3 083 094-3 341 327-3 079 660-3 123 770 TOIMINTATUOTOT 749 572 836 532 851 200 845 000 TOIMINTAKULUT -3 821 688-4 167 797-3 916 970-3 951 340 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -10 977-10 062-13 890-17 430 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -5 033 078-5 004 281-4 884 020-4 853 360 TOIMINTATUOTOT 449 342 426 438 390 400 374 280 TOIMINTAKULUT -5 479 895-5 429 167-5 271 000-5 221 790 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 525-1 552-3 420-5 850 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -199 370-198 851-221 620-238 110 TOIMINTATUOTOT 47 267 43 394 35 670 33 150 TOIMINTAKULUT -245 318-242 081-256 490-270 790 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-163 -800-470 Kaikki yhteensä 0 0 0 0 38
3.5. Yhteenveto jäsenkuntien maksuosuuksista 2015 Osuus hallinnosta Osuus palveluista Maksuosuus yhteensä Haapajärvi 818 032 28 049 270 28 867 302 Kärsämäki 0 204 720 204 720 Pyhäjärvi 615 271 24 399 580 25 014 851 Reisjärvi 314 627 12 056 470 12 371 097 Yhteensä 1 747 930 64 710 040 66 457 970 3.6. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus yhtymähallitukseen nähden ovat palvelulinjan kunnittaiset toimintakatteet. Palvelujohtaja voi siirtää käyttösuunnitelmassa tai sen tarkistuksessa toimintatuottoja tai kuluja palvelulinjan sisällä palveluyksiköiden välillä kunnittain. Palvelujohtaja hakee määrärahan ylitysoikeutta yhtymähallitukselta, jos palvelulinjan kunnittainen toimintakate on ylittymässä. Yhtymähallitus päättää palvelulinjojen välisten kunnittaisten määrärahojen siirrosta. Yhtymähallitus hakee määrärahan ylitysoikeutta asianomaisen kunnan valtuustolta, jos kunnittainen toimintakate on ylittymässä. Kuntien valtuustot päättävät kunnittaisten kaikkien palvelulinjojen yhteenlasketun toimintakatteen määrärahan ylitysoikeudesta. Talousarvion käyttösuunnitelmat hyväksytään tammikuussa yllä mainitun sitovuuden mukaisesti. 39
4. Investointiosa INVESTOINTIKOHDE MÄÄRÄRAHA Tietojärjestelmät: Effican 2. vaiheen edellyttämät muutokset 31.250,- Effica Kansalaisen Ajanvaraus 23.400,- Hoitajakutsujärjestelmä, Reisjärvi, it-pohjaisena 50.000 RAI- toimintakykymittausohjelmisto 43.000,- 30.000,- Raki-projekti 15.400,- Laitteet, hoito- ja muut kalusteet: Haapajärven tietokoneet 3.200,- Pyhäjärven tietokoneet 68.800,- Reisjärven tietokoneet 5.600,- Hammashoitoyksikkö 24.000,- Kuvanlukija tai suora digi, Haapajärven röntgen 70.000,- Kemian analysaattori 40.000,- Yhteensä 354.650,- 40
5. Rahoitusosa TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 258 174 193 391 331 890 275 480 Investointien rahavirta Investointimenot -242 477-180 629-736 700-354 650 Toiminnan ja investointintien rahavirta 15 697 12 763-404 810-79 170 Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen 15 697 12 763-404 810-79 170 41
6. Taloussuunnitelma 2016-17 6.1. Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 TS2016 1000 TS2017 1000 TOIMINTATUOTOT 88 209 644 94 313 872 91 566 970 77 837 710 80 173 82 578 Myyntituotot 80 335 591 86 439 439 83 486 620 71 097 600 73 231 75 427 Maksutuotot 6 272 841 6 306 213 6 707 040 5 585 160 5 753 5 925 Tuet ja avustukset 1 143 478 1 152 111 1 025 040 825 400 850 876 Muut toimintatuotot 457 733 416 108 348 270 329 550 339 350 TOIMINTAKULUT -87 989 410-94 226 105-91 269 080-77 586 530-79 914-82 312 Henkilöstökulut -34 451 163-36 378 367-36 678 790-31 647 390-32 597-33 575 Palkat ja palkkiot -28 049 797-29 591 470-29 795 640-25 672 660-26 443-27 236 Henkilösivukulut -6 401 366-6 786 897-6 883 150-5 974 730-6 154-6 339 Eläkekulut -4 802 095-5 131 778-5 189 930-4 542 110-4 678-4 819 Muut henkilösivukulut -1 599 271-1 655 119-1 693 220-1 432 620-1 476-1 520 Palvelujen ostot -41 577 899-45 732 813-42 459 600-35 603 220-36 671-37 771 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 929 872-2 774 684-2 493 310-2 136 660-2 201-2 267 Avustukset -5 208 782-5 397 815-5 409 390-4 783 560-4 927-5 075 Muut toimintakulut -3 821 693-3 942 427-4 227 990-3 415 700-3 518-3 624 TOIMINTAKATE 220 234 87 767 297 890 251 180 259 266 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 37 940 105 625 34 000 24 300 25 26 VUOSIKATE 258 174 193 391 331 890 275 480 284 292 POISTOT -258 174-193 391-331 890-275 480-284 -292 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 0 0 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 TS2016 1000 TS2017 1000 Haapajärvi 27 999 267 31 439 959 28 822 547 28 867 302 29 733 30 625 Kärsämäki 10 634 312 11 152 090 10 702 486 204 720 210 216 Pyhäjärvi 23 897 226 25 437 915 25 456 375 25 014 851 25 765 26 538 Reisjärvi 12 318 754 12 520 350 12 208 932 12 371 097 12 742 13 124 Yhteensä 74 849 559 80 550 315 77 190 340 66 457 970 68 450 70 504 Taloussuunnitelma perustuu vuosina 2016-17 toimintatuottojen ja kulujen 3,0 %:n vuosittaiseen kasvuun verrattuna vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Tuloslaskelma vuodelle 2014 sisältää lisämäärärahoja, jotka ovat vajaa miljoonaa euroa. Suunnitelma osoittaa kuitenkin, että kuntayhtymän menot kasvavat kokoajan ja kehitys edellyttää palvelulinjojen toimintojen ja palveluketjujen yhtenäistämistä sekä toiminnan rakenteiden muuttamista ja kuntayhtymän alueella olevien päällekkäisten toimintojen purkamista. 42
6.2. Investoinnit Hyödykeryhmä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hoito- ja toimistokalusteet 214 839 55 000 60 000 305 000 24 000 Muut kalusteet 20 000 35 000 13 200 77 600 Tutkimuslaitteet 185 000 75 000 110 000 Atk-ohjelmat 55 000 72 000 328 500 143 050 Autot 26 060 90 000 Yhteensä 240 899 315 000 242 000 736 700 354 650 200 000 200 000 6.3. Rahoituslaskelma TP2012 TA2013 TA2014 TAE2015 TS2016 TS2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 258 174 193 391 331 890 275 480 250 000 250 000 Investointien rahavirta Investointimenot -242 477-180 629-736 700-354 650-200 000-200 000 Toiminnan ja investointintien rahavirta 15 697 12 763-404 810-79 170 50 000 50 000 Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen 15 697 12 763-404 810-79 170 50 000 50 000 43
7. Liitteet 7.1. Talousarvio kustannuspaikoittain TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 C1 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE 0 0 0 0 C10 Kuntayhtymän hallinto 72 121 630 78 084 492 75 518 970 64 710 040 C11 Hallinto ja toimistopalvelut 73 383 681 79 222 887 76 687 110 65 711 940 1110 Yhtymähallitus 74 832 513 80 533 532 78 120 460 66 442 330 TOIMINTATUOTOT 74 849 559 80 550 315 78 136 590 66 457 970 TOIMINTAKULUT -17 047-16 782-16 130-15 640 1111 Eroamistyöryhmä 0-45 TOIMINTATUOTOT 17 870 TOIMINTAKULUT -17 870-45 1120 Johto -230 307-257 623-238 680-298 840 TOIMINTATUOTOT 7 489 4 832 TOIMINTAKULUT -237 475-262 214-238 680-298 840 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -321-241 1130 Toimistopalvelut -890 047-817 887-837 780-101 190 TOIMINTATUOTOT 229 176 TOIMINTAKULUT -889 955-817 599-836 950-100 520 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -321-463 -830-670 1140 Hallinnoitavat hankkeet -67 975-4 719-9 050 TOIMINTATUOTOT 120 321 215 084 100 100 TOIMINTAKULUT -188 295-219 803-109 150 1150 Kuntaosuushankkeet -35 852-22 261-31 800-14 950 TOIMINTATUOTOT 3 491 23 600 TOIMINTAKULUT -35 852-25 752-31 800-38 550 1160 Henkilöstöpalvelut -247 959-298 855-333 040-324 710 TOIMINTATUOTOT 186 157 210 477 200 000 200 000 TOIMINTAKULUT -434 116-509 332-533 040-524 710 1170 Potilas- ja sosiaaliasiamies -14 632-14 871-17 000-15 000 TOIMINTAKULUT -14 632-14 871-17 000-15 000 1180 Rahoitus 37 940 105 625 34 000 24 300 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 37 940 105 625 34 000 24 300 1199 Varastojen laskutettavat -9 TOIMINTAKULUT -9 C12 Tukipalveluyksikkö -1 232 893-1 113 241-1 139 940-973 600 1210 Taloushallinto -501 273-471 924-474 510-399 320 TOIMINTATUOTOT 505 719 66 000 TOIMINTAKULUT -462 673-469 219-463 350-457 360 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -39 105-3 423-11 160-7 960 1220 Henkilöstöhallinto -458 253-396 170-405 030-308 020 TOIMINTATUOTOT 37 92 65 000 TOIMINTAKULUT -430 703-396 262-405 030-372 500 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -27 586-520 1230 Atk-palvelut -273 366-245 147-260 400-266 260 TOIMINTATUOTOT 1 455 5 110 TOIMINTAKULUT -274 821-250 256-260 400-266 130 44
POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 C13 Tarkastustoimi -29 158-25 154-28 200-28 300 TOIMINTATUOTOT 224 TOIMINTAKULUT -29 158-25 378-28 200-28 300 C20 Haapajärven palvelut -26 923 046-30 467 156-28 514 610-28 049 270 C21 Lasten ja perheiden palvelut -4 208 990-4 396 694-4 490 140-4 429 360 2100 Hallinto - Varhaiskasvatus -115 572-111 157-117 510-82 810 TOIMINTATUOTOT 1 019 114 TOIMINTAKULUT -114 936-110 425-115 930-80 010 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 654-847 -1 580-2 800 C212 Neuvolapalvelut -345 395-375 770-368 950-399 290 2120 Äitiysneuvola -125 456-137 491-141 280-148 070 TOIMINTATUOTOT 876 2 065 800 500 TOIMINTAKULUT -126 331-139 556-142 080-147 770 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -800 2121 Lastenneuvola -121 087-136 650-118 300-126 450 TOIMINTATUOTOT 2 644 155 100 TOIMINTAKULUT -123 731-136 804-118 400-125 990 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -460 2122 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto -98 852-101 630-109 370-124 770 TOIMINTATUOTOT 10 305 8 445 4 000 3 000 TOIMINTAKULUT -109 157-110 075-113 370-127 770 C213 Varhaiskasvatus -2 532 377-2 687 235-2 852 670-2 705 810 2130 Perhepäivähoito -472 400-478 706-436 390-404 040 TOIMINTATUOTOT 127 412 121 187 120 000 110 000 TOIMINTAKULUT -599 812-599 893-556 390-514 040 2131 Ryhmäperhepäivähoito -490 375-335 992-392 930-372 830 TOIMINTATUOTOT 122 103 55 241 37 800 42 000 TOIMINTAKULUT -612 477-391 233-430 730-414 830 2132 Päiväkoti -645 659-674 077-840 040-968 420 TOIMINTATUOTOT 175 435 192 350 110 000 167 750 TOIMINTAKULUT -820 468-866 428-936 710-1 119 510 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -626-13 330-16 660 2133 Erityisvarhaiskasvatus -1 000-11 266-25 560-28 550 TOIMINTATUOTOT 32 500 TOIMINTAKULUT -1 000-11 266-25 560-61 050 2134 Avoin päiväkoti Ruusunnuput -72 230-153 542-168 450-143 710 TOIMINTATUOTOT 710 8 650 9 000 TOIMINTAKULUT -72 940-162 192-168 450-152 710 2135 Lasten hoitotuki -641 387-619 038-650 000-604 000 TOIMINTAKULUT -641 387-619 038-650 000-604 000 2136 Peukaloiset -134 672-221 891-158 540-184 260 TOIMINTATUOTOT 121 13 304 60 200 30 500 TOIMINTAKULUT -134 794-235 195-218 740-214 760 2137 Viherpeipot -74 653-192 724-180 760 TOIMINTATUOTOT 67 14 211 42 000 TOIMINTAKULUT -74 721-206 935-222 760 C214 Lastensuojelu -1 215 646-1 222 532-1 151 010-1 241 450 2140 Lastensuojelun sosiaalityö -147 353-150 739-184 680-279 680 45
TOIMINTATUOTOT 757 660 650 1 000 TOIMINTAKULUT -147 485-151 399-185 330-280 680 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -626 2141 Lastensuojelun perhetyö -104 041-100 230-117 390-138 700 TOIMINTATUOTOT 1 423 832 600 700 TOIMINTAKULUT -105 465-101 063-117 990-139 400 2142 Lastensuojelun perhehoito -249 950-302 078-309 940-314 570 TOIMINTATUOTOT 4 692 7 622 10 000 15 500 TOIMINTAKULUT -254 641-309 699-319 940-330 070 2143 Lastensuojelun perhekodit -714 302-669 485-539 000-508 500 TOIMINTATUOTOT 10 864 17 382 15 000 11 000 TOIMINTAKULUT -725 166-686 867-554 000-519 500 C22 Psykososiaaliset palvelut -4 055 868-4 399 287-4 460 270-4 732 590 2200 Hallinto - Psykososiaaliset palvelut -65 285-60 028-64 430-187 650 TOIMINTATUOTOT 1 324 TOIMINTAKULUT -64 996-59 189-62 850-184 890 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 613-839 -1 580-2 760 C222 Aikuissosiaalityö -1 041 547-1 091 418-1 098 670-1 162 960 2210 Sosiaalityö -140 537-156 812-143 570-156 080 TOIMINTATUOTOT 777 847 400 700 TOIMINTAKULUT -140 689-157 659-143 970-156 780 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -626 2211 Toimeentulotuki -298 289-275 775-337 400-303 500 TOIMINTATUOTOT 301 998 284 655 308 500 272 500 TOIMINTAKULUT -600 287-560 430-645 900-576 000 2212 Työmarkkinatuen kuntaosuus -149 524-163 714-150 000-160 000 TOIMINTAKULUT -149 524-163 714-150 000-160 000 2213 Kuntouttava työtoiminta 22 494 38 172 28 000 43 000 TOIMINTATUOTOT 67 391 76 442 70 000 80 000 TOIMINTAKULUT -44 897-38 269-42 000-37 000 2214 Vammaispalvelut -451 025-515 589-479 700-570 380 TOIMINTATUOTOT 101 857 86 582 100 000 85 000 TOIMINTAKULUT -552 882-602 171-579 700-655 380 2215 Sosiaalihuoltolain muk. kuljetukset -24 666-17 701-16 000-16 000 TOIMINTAKULUT -24 666-17 701-16 000-16 000 C223 Vammaispalvelut -1 745 154-1 890 637-1 977 260-1 941 750 C22311 Vammaispalvelut -647 081-590 854-573 670-692 710 2220 Palveluohjaus -55 643-20 626-31 720-48 250 TOIMINTATUOTOT 76 150 TOIMINTAKULUT -55 643-20 701-31 870-48 250 2221 Vammaisten omaishoidontuki -89 440-107 117-122 250-136 830 TOIMINTAKULUT -89 440-107 117-122 250-136 830 2222 Toimintakeskukset -480 965-451 274-402 700-462 300 TOIMINTATUOTOT 183 622 186 164 219 300 196 460 TOIMINTAKULUT -659 375-632 227-616 790-653 550 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -5 212-5 212-5 210-5 210 2223 Vapa koululaisten päivähoito -21 033-11 838-17 000-45 330 TOIMINTATUOTOT 11 000 TOIMINTAKULUT -21 033-11 838-17 000-56 330 C22322 Vammaisten asuminen -1 098 073-1 299 783-1 403 590-1 249 040 46
2230 Vamm. perhehoito(toimeksiantosop. -12 430-16 484-16 440-17 850 TOIMINTATUOTOT 2 000 TOIMINTAKULUT -12 430-16 484-16 440-19 850 2231 Vapa tuettu asuminen -9 742-10 723-9 920-13 540 TOIMINTAKULUT -9 742-10 723-9 920-13 540 2233 Vapa palveluasuminen ostopalvelut -182 724-180 850-191 620-185 000 TOIMINTATUOTOT 31 550 30 831 35 000 35 000 TOIMINTAKULUT -214 274-211 681-226 620-220 000 2234 Vapa teh. Palv.as, oma toiminta -386 217-422 024-480 740-512 350 TOIMINTATUOTOT 139 927 108 036 111 000 80 800 TOIMINTAKULUT -526 143-530 060-591 740-593 150 2235 Vapa teh.palv.as., ostopalvelut -251 584-393 692-524 770-370 300 TOIMINTATUOTOT 39 496 41 067 35 000 40 300 TOIMINTAKULUT -291 080-434 759-559 770-410 600 2236 Laitoshoito -255 376-276 011-180 100-150 000 TOIMINTAKULUT -255 376-276 011-180 100-150 000 C224 Terapiapalvelut -1 203 883-1 357 203-1 319 910-1 440 230 C22411 Terapiapalvelut -559 612-562 246-653 630-681 080 2240 Perheneuvola -122 755-115 987-129 960-123 740 TOIMINTATUOTOT 9 439 7 045 800 900 TOIMINTAKULUT -132 194-123 032-130 760-124 640 2241 Päihdepalvelut -127 671-123 377-137 870-140 680 TOIMINTATUOTOT 312 2 449 550 550 TOIMINTAKULUT -127 983-125 716-138 420-140 900 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -110-330 2242 Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoito -43 662-39 585-45 000-50 000 TOIMINTAKULUT -43 662-39 585-45 000-50 000 2243 Mielenterveyspalvelut -218 991-235 725-284 940-307 430 TOIMINTATUOTOT 10 489 6 955 1 000 3 100 TOIMINTAKULUT -229 480-242 570-285 520-309 520 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -110-420 -1 010 2244 Päivätoiminta -46 533-47 571-55 860-59 230 TOIMINTATUOTOT 7 829 6 991 4 000 4 300 TOIMINTAKULUT -54 362-54 562-59 860-63 530 C22422 Terapiapalveluasuminen -644 271-794 958-666 280-759 150 2250 Tepa tuettu asuminen -81 960-87 550-93 230-102 450 TOIMINTATUOTOT 30 472 31 968 35 300 43 650 TOIMINTAKULUT -112 432-119 518-128 530-146 100 2251 Tepa palveluasuminen oma toiminta -25 TOIMINTAKULUT -25 2252 Tepa palveluasuminen ostopalvelut -115 635-118 542-105 900-69 900 TOIMINTATUOTOT 45 791 37 839 43 950 27 800 TOIMINTAKULUT -161 426-156 381-149 850-97 700 2253 Tepa teh. Palv.as. oma toiminta -32 127 TOIMINTAKULUT -32 127 2254 Tepa teh.palv.as. ostopalvelut -446 644-588 968-467 150-586 800 47
TOIMINTATUOTOT 108 421 131 684 147 250 153 000 TOIMINTAKULUT -555 065-720 652-614 400-739 800 2255 Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut 0 TOIMINTAKULUT 0 C23 Hoito- ja vanhustyö -6 927 247-7 785 390-7 508 730-6 687 020 2500 Hallinto - Hoito- ja vanhustyö -152 067-128 183-145 140-192 920 TOIMINTATUOTOT 64 67 TOIMINTAKULUT -150 812-126 129-139 680-183 420 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-2 121-5 460-9 500 C232 Kotiin annettavat palvelut -1 739 770-1 907 666-2 144 340-2 045 350 2510 Omaishoito -279 673-301 268-289 850-288 620 TOIMINTATUOTOT 28 776 23 623 20 000 10 000 TOIMINTAKULUT -308 449-324 892-309 850-298 620 2511 Kotihoito -1 426 365-1 560 716-1 839 740-1 679 730 TOIMINTATUOTOT 212 974 244 432 300 800 325 000 TOIMINTAKULUT -1 637 555-1 804 496-2 125 700-1 998 300 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 784-652 -14 840-6 430 2512 Tukipalvelut -33 733-45 682-14 750-77 000 TOIMINTATUOTOT 110 509 157 075 213 000 201 000 TOIMINTAKULUT -144 241-202 757-227 750-278 000 C233 Asumispalvelut -2 570 562-3 005 529-2 730 690-2 598 560 2520 Hoipa palveluasuminen oma toiminta -182 542-181 431 TOIMINTATUOTOT 114 231 116 072 TOIMINTAKULUT -296 773-297 502 2521 Hoipa palveluasuminen ostopalvelut -171 989-179 770 0 TOIMINTATUOTOT 77 591 76 801 0 TOIMINTAKULUT -249 580-256 571 0 2522 Hoipa teh. palv.as. oma toiminta /Karjalahti -1 439 413-1 762 147-1 641 440-1 817 160 TOIMINTATUOTOT 533 215 520 518 570 900 608 500 TOIMINTAKULUT -1 960 596-2 267 157-2 196 780-2 408 180 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -12 032-15 508-15 560-17 480 2525 Hoipa teh. palv.as. oma toiminta / Olavintupa -487 080-566 923-519 450 TOIMINTATUOTOT 146 844 137 861 166 580 TOIMINTAKULUT -633 924-704 646-685 510 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -139-520 2523 Hoipa teh. Palv.as. ostopalvelut -41 459-65 151-331 800-231 000 TOIMINTATUOTOT 78 200 79 000 TOIMINTAKULUT -41 459-65 151-410 000-310 000 2524 Päivätoiminta ja vuorohoito -214 344-211 892-168 000-524 000 TOIMINTATUOTOT 92 081 112 099 121 680 210 000 TOIMINTAKULUT -306 425-323 991-289 680-733 240 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -760 2526 Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut -33 734-38 215-70 000-26 400 TOIMINTAKULUT -33 734-38 215-70 000-26 400 C234 Vuodeosastot -2 464 848-2 744 012-2 488 560-1 850 190 2530 Akuuttihoito -1 526 994-1 876 914-1 663 650-1 850 000 48
TOIMINTATUOTOT 250 912 296 646 285 280 273 000 TOIMINTAKULUT -1 776 371-2 172 583-1 946 570-2 120 810 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 535-977 -2 360-2 190 2531 Pitkäaikaishoito -937 854-867 997-824 910-190 TOIMINTATUOTOT 273 291 209 978 251 980 TOIMINTAKULUT -1 209 278-1 077 641-1 076 560 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 867-334 -330-190 2532 Yhteisosasto 900 TOIMINTATUOTOT 900 C24 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -11 356 226-13 510 724-11 643 400-11 754 100 2700 Hallinto - Terveyden ja sairaanhoito -124 417-130 096-128 730-238 650 TOIMINTATUOTOT 448 252 TOIMINTAKULUT -123 546-127 269-121 800-226 030 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-3 080-6 930-12 620 C242 Vastaanottopalvelut -1 408 888-1 605 633-1 348 290-1 307 420 2710 Lääkäripalvelut -604 884-791 191-630 580-588 040 TOIMINTATUOTOT 516 210 468 296 472 600 313 000 TOIMINTAKULUT -1 109 435-1 250 076-1 093 770-895 160 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -11 659-9 411-9 410-5 880 2711 Hoitajien vastaanotto -804 004-814 442-717 710-719 380 TOIMINTATUOTOT 4 342 10 924 4 800 4 100 TOIMINTAKULUT -808 346-825 337-720 210-722 360 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -28-2 300-1 120 C243 Täydentävät palvelut -562 133-548 314-557 220-495 670 2720 Laboratorio -273 058-253 387-250 280-205 150 TOIMINTATUOTOT 86 820 96 534 97 000 172 500 TOIMINTAKULUT -359 422-349 839-347 200-372 690 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -456-82 -80-4 960 2721 Röntgen -70 281-76 427-87 920-46 650 TOIMINTATUOTOT 57 697 53 000 47 000 86 000 TOIMINTAKULUT -122 137-106 833-98 300-91 930 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -5 841-22 594-36 620-40 720 2722 Lääkehuolto -2 776 177 460-160 TOIMINTATUOTOT 83 759 83 047 76 000 77 000 TOIMINTAKULUT -86 535-82 869-75 540-77 160 2723 Väline- ja laitoshuolto -214 535-218 181-219 480-243 710 TOIMINTATUOTOT 22 749 26 298 9 000 TOIMINTAKULUT -237 283-244 480-228 480-243 710 2724 Keskusvarasto -1 483-497 TOIMINTATUOTOT 25 966 42 079 TOIMINTAKULUT -27 449-42 576 2730 Ensihoito -235 486-462 600-463 500-371 790 TOIMINTATUOTOT 637 TOIMINTAKULUT -236 124-462 600-463 500-371 790 C244 Kuntoutus -253 938-235 215-257 380-291 780 2740 Fysioterapia -99 569-103 242-108 030-122 330 TOIMINTATUOTOT 8 290 7 544 6 500 6 500 TOIMINTAKULUT -107 859-110 675-114 110-128 500 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -110-420 -330 2741 Puheterapia -54 554-51 925-55 150-59 440 49
TOIMINTATUOTOT -190 2 593 200 TOIMINTAKULUT -54 033-54 347-54 460-59 060 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -332-171 -890-380 2742 Lääkinnällinen kuntoutus -99 815-79 792-94 200-88 900 TOIMINTAKULUT -99 815-79 792-94 200-88 900 2743 Veteraanikuntoutus 0-257 0 0 TOIMINTATUOTOT 29 686 32 407 30 000 30 000 TOIMINTAKULUT -29 686-32 663-30 000-30 000 2744 Toimintaterapia -21 110 TOIMINTAKULUT -21 110 2750 Työterveyshuolto 10 900 14 918 35 670 27 310 TOIMINTATUOTOT 552 966 609 973 628 250 688 800 TOIMINTAKULUT -541 112-594 772-591 990-660 690 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -954-283 -590-800 2755 Suun ja hampaiden hoito -526 193-602 170-614 920-503 710 TOIMINTATUOTOT 202 023 253 830 236 000 238 000 TOIMINTAKULUT -727 097-855 687-839 470-716 690 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 120-313 -11 450-25 020 C245 Erikoissairaanhoito -8 256 069-9 941 613-8 309 030-8 572 390 2760 Erikoislääkärit -378 309-327 082-254 180-238 750 TOIMINTATUOTOT 129 294 158 238 156 300 157 000 TOIMINTAKULUT -507 603-485 319-409 480-395 750 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 000 2761 Dialyysiyksikkö -96 076-50 826-63 970-46 640 TOIMINTATUOTOT 299 081 379 284 343 000 383 500 TOIMINTAKULUT -395 157-430 110-406 970-430 010 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 2762 Aluesairaala -1 573 956-1 748 212-1 548 000-1 517 000 TOIMINTAKULUT -1 573 956-1 748 212-1 548 000-1 517 000 2763 Keskussairaala -5 044 052-6 138 379-5 049 000-5 480 000 TOIMINTAKULUT -5 044 052-6 138 379-5 049 000-5 480 000 2764 Psykiatrinen hoito -511 688-1 061 047-800 000-800 000 TOIMINTAKULUT -511 688-1 061 047-800 000-800 000 2765 Yksityiset sairaalat -651 988-616 067-593 880-490 000 TOIMINTATUOTOT 13 577 4 031 7 000 10 000 TOIMINTAKULUT -665 566-620 098-600 880-500 000 C25 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -374 716-375 061-412 070-446 200 2900 Hallinto - Ympäristö- ja rakennusvalvonta -40 880-35 641-39 050-38 840 TOIMINTATUOTOT 1 030 12 TOIMINTAKULUT -38 480-35 234-39 050-38 840 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 430-419 C252 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -333 836-339 421-373 020-407 360 2910 Ympäristönsuojelu -54 058-47 759-56 820-53 280 TOIMINTATUOTOT 5 129 4 530 3 450 3 450 TOIMINTAKULUT -59 188-52 289-60 270-56 730 2920 Maa-ainesvalvonta -9 323 2 722-10 370-12 240 TOIMINTATUOTOT 11 678 8 344 10 350 5 200 TOIMINTAKULUT -21 001-5 622-20 720-17 440 50
2930 Ympäristöterveysvalvonta -74 495-74 381-84 170-99 100 TOIMINTATUOTOT 9 557 10 327 5 930 7 900 TOIMINTAKULUT -84 052-84 708-90 100-107 000 2940 Eläinlääkintähuolto -154 251-182 035-164 270-185 200 TOIMINTATUOTOT 11 840 13 669 10 200 10 200 TOIMINTAKULUT -166 091-195 704-174 470-195 400 2950 Rakennusvalvonta -41 708-37 968-57 390-57 540 TOIMINTATUOTOT 43 012 39 169 31 200 31 200 TOIMINTAKULUT -84 721-77 137-87 230-87 540 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 360-1 200 C30 Kärsämäen palvelut -10 262 109-10 815 614-10 487 410-204 720 C35 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -170 381-173 252-187 110-204 720 3900 Hallinto Ympäristö- ja rakennusvalvonta -15 723-13 708-14 440-14 450 TOIMINTATUOTOT 396 5 TOIMINTAKULUT -14 800-13 551-14 440-14 450 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-161 C352 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -154 659-159 544-172 670-190 270 3910 Ympäristönsuojelu -24 287-21 457-25 540-24 360 TOIMINTATUOTOT 2 304 2 035 1 550 1 550 TOIMINTAKULUT -26 592-23 492-27 090-25 910 3920 Maa-ainesvalvonta -4 188 1 223-4 700-5 870 TOIMINTATUOTOT 5 247 3 749 4 650 2 350 TOIMINTAKULUT -9 435-2 526-9 350-8 220 3930 Ympäristöterveysvalvonta -27 346-27 304-32 350-36 660 TOIMINTATUOTOT 3 508 3 791 2 170 2 900 TOIMINTAKULUT -30 855-31 095-34 520-39 560 3940 Eläinlääkintähuolto -81 662-96 372-86 640-99 120 TOIMINTATUOTOT 6 268 7 236 5 400 5 400 TOIMINTAKULUT -87 931-103 608-92 040-104 520 3950 Rakennusvalvonta -17 174-15 634-23 440-24 260 TOIMINTATUOTOT 17 711 16 128 12 900 12 900 TOIMINTAKULUT -34 885-31 762-35 780-37 160 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -560 C40 Pyhäjärven palvelut -23 039 239-24 687 036-24 649 190-24 399 580 C41 Lasten ja perheiden palvelut -2 979 340-3 130 141-3 256 660-3 027 500 4100 Hallinto - Varhaiskasvatus -88 277-82 473-74 760-44 670 TOIMINTATUOTOT 74 TOIMINTAKULUT -87 029-81 822-73 550-42 560 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 322-651 -1 210-2 110 C412 Neuvolapalvelut -262 195-322 386-350 980-368 150 4120 Äitiysneuvola -86 733-97 747-81 520-89 540 TOIMINTATUOTOT 564 897 700 950 TOIMINTAKULUT -87 297-98 643-82 220-89 890 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -600 4121 Lastenneuvola -54 421-54 224-55 590-57 650 TOIMINTATUOTOT 1 151 1 093 300 860 TOIMINTAKULUT -55 572-55 317-55 890-57 910 51
POISTOT JA ARVONALENTUMISET -600 4122 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto -112 226-98 977-113 150-109 400 TOIMINTATUOTOT 3 132 1 486 500 560 TOIMINTAKULUT -115 359-100 463-113 650-109 700 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -260 4123 Perhekeskus -8 814-71 438-100 720-111 560 TOIMINTATUOTOT 121 130 TOIMINTAKULUT -8 814-71 559-100 720-111 690 C413 Varhaiskasvatus -1 851 563-1 807 429-1 846 820-1 643 020 4130 Perhepäivähoito -109 289-79 416-92 270-100 870 TOIMINTATUOTOT 19 446 22 256 18 000 18 000 TOIMINTAKULUT -128 736-101 672-110 270-118 740 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 4131 Ryhmäperhepäivähoito -824 440-815 126-813 570-732 650 TOIMINTATUOTOT 169 930 177 822 130 000 130 000 TOIMINTAKULUT -994 369-992 948-943 570-862 130 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -520 4132 Päiväkoti -459 381-433 009-477 920-388 000 TOIMINTATUOTOT 82 250 92 978 75 550 72 200 TOIMINTAKULUT -541 133-525 986-536 800-460 200 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -497-16 670 4133 Erityisvarhaiskasvatus -3-9 980-24 410-21 500 TOIMINTAKULUT -3-9 980-24 410-21 500 4134 Avoin varhaiskasvatus -63 806-29 084-50 TOIMINTATUOTOT 381 TOIMINTAKULUT -64 187-29 084-50 4135 Lasten hoidontuki -394 644-440 815-438 600-400 000 TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT -394 644-440 815-438 600-400 000 C414 Lastensuojelu -777 306-917 853-984 100-971 660 4140 Lastensuojelun sosiaalityö -145 473-137 880-170 450-167 100 TOIMINTATUOTOT 889 871 300 500 TOIMINTAKULUT -145 865-138 751-170 750-167 210 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -497-390 4141 Lastensuojelun perhetyö -60 072-68 841-73 440-75 630 TOIMINTATUOTOT 1 117 4 046 800 200 TOIMINTAKULUT -61 189-72 887-74 240-75 830 4142 Lastensuojelun perhehoito -264 722-288 647-257 210-208 230 TOIMINTATUOTOT 11 720 10 915 7 000 4 450 TOIMINTAKULUT -276 442-299 561-264 210-212 680 4143 Lastensuojelun perhekodit -307 038-422 486-483 000-520 700 TOIMINTATUOTOT 7 966 12 417 9 000 16 100 TOIMINTAKULUT -315 004-434 903-492 000-536 800 C42 Psykososiaaliset palvelut -3 256 408-3 376 062-3 520 990-3 697 750 4200 Hallinto-Psykososiaaliset palvelut -52 032-45 982-50 710-176 750 TOIMINTATUOTOT 42 TOIMINTAKULUT -50 794-45 339-49 500-174 670 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 280-643 -1 210-2 080 C422 Aikuissosiaalityö -720 531-733 181-776 010-764 740 4210 Sosiaalityö -158 291-137 068-147 760-123 240 52
TOIMINTATUOTOT 468 731 800 750 TOIMINTAKULUT -158 261-137 798-148 560-123 340 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -497-650 4211 Toimeentulotuki -208 449-166 019-222 890-151 000 TOIMINTATUOTOT 218 357 161 850 205 200 136 500 TOIMINTAKULUT -426 807-327 869-428 090-287 500 4212 Työmarkkinatuen kuntaosuus -130 042-147 504-150 000-165 000 TOIMINTAKULUT -130 042-147 504-150 000-165 000 4213 Kuntouttava työtoiminta 4 426 17 244 15 100 10 900 TOIMINTATUOTOT 20 352 26 032 25 000 25 000 TOIMINTAKULUT -15 925-8 788-9 900-14 100 4214 Vammaispalvelut -191 349-266 940-243 230-303 400 TOIMINTATUOTOT 3 234 7 000 TOIMINTAKULUT -191 349-270 174-250 230-303 400 4215 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset -36 826-32 894-27 230-33 000 TOIMINTATUOTOT 5 374 5 860 5 000 5 000 TOIMINTAKULUT -42 200-38 754-32 230-38 000 C423 Vammaispalvelut -1 520 343-1 525 492-1 592 030-1 656 490 C42311 Vammaispalvelut -506 879-581 262-613 690-675 660 TOIMINTATUOTOT 53 039 69 101 60 070 88 550 TOIMINTAKULUT -559 918-650 363-668 260-758 580 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -5 500-5 630 C42322 Vammaisten asuminen -1 013 464-944 230-978 340-980 830 TOIMINTATUOTOT 114 494 156 179 148 100 152 150 TOIMINTAKULUT -1 127 958-1 100 409-1 126 440-1 132 980 C424 Terapiapalvelut -963 501-1 071 407-1 102 240-1 099 770 C42411 Terapiapalvelut -553 539-596 939-650 060-603 910 TOIMINTATUOTOT 23 824 22 488 6 800 7 050 TOIMINTAKULUT -577 363-619 427-656 860-609 790 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 170 C42422 Terapiapalveluasuminen -409 962-474 467-452 180-495 860 4250 Tepa tuettu asuminen -11 287-46 531-36 450-27 800 TOIMINTATUOTOT 7 900 TOIMINTAKULUT -11 287-46 531-36 450-35 700 4251 Tepa palveluasuminen oma toiminta -160 645-166 234-205 480-206 560 TOIMINTATUOTOT 126 752 122 205 160 450 145 450 TOIMINTAKULUT -287 397-288 438-362 430-351 880 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 500-130 4252 Tepa palveluasuminen ostopalvelut -23 332-7 630 1 550 TOIMINTATUOTOT 6 178 13 234 6 400 TOIMINTAKULUT -29 510-20 864-4 850 4254 Tepa teh. Palv.as. ostopalvelut -203 554-226 443-183 800-233 500 TOIMINTATUOTOT 44 760 51 693 56 000 67 500 TOIMINTAKULUT -248 314-278 136-239 800-301 000 4255 Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut -11 145-27 630-28 000-28 000 TOIMINTAKULUT -11 145-27 630-28 000-28 000 53
C43 Hoito- ja vanhustyö -6 540 602-7 207 341-7 311 610-7 299 320 4500 Hallinto-Hoito- ja vanhustyö -102 365-95 332-124 040-132 160 TOIMINTATUOTOT 311 241 TOIMINTAKULUT -101 602-94 041-120 260-125 190 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 073-1 532-3 780-6 970 C432 Kotiin annettavat palvelut -2 089 980-2 546 322-2 451 240-2 564 430 4510 Omaishoito -168 009-197 821-189 560-203 290 TOIMINTATUOTOT 4 809 2 060 TOIMINTAKULUT -172 818-199 881-189 560-203 290 4511 Kotihoito -1 932 544-2 352 081-2 218 560-2 342 940 TOIMINTATUOTOT 328 455 354 861 360 020 373 700 TOIMINTAKULUT -2 259 588-2 706 690-2 568 200-2 710 240 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 411-252 -10 380-6 400 4512 Tukipalvelut 10 572 3 580-43 120-18 200 TOIMINTATUOTOT 90 154 90 288 69 140 75 000 TOIMINTAKULUT -79 581-86 708-112 260-93 200 C433 Asumispalvelut -2 286 559-2 792 167-3 073 880-2 985 570 4520 Hoipa palveluasuminen oma toiminta -2 456 TOIMINTAKULUT -2 456 4521 Hoipa palveluasuminen ostopalvelut 707 TOIMINTAKULUT 707 4522 Hoipa teh. Palv.as. oma toiminta -1 746 354-2 107 899-2 202 250-2 159 130 TOIMINTATUOTOT 740 702 725 714 765 830 787 600 TOIMINTAKULUT -2 470 090-2 816 825-2 941 550-2 936 310 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -16 966-16 788-26 530-10 420 4523 Hoipa teh. Palv.as. ostopalvelut -183 637-273 963-500 300-413 000 TOIMINTATUOTOT 294 405 222 502 195 700 183 000 TOIMINTAKULUT -478 042-496 466-696 000-596 000 4524 Päivätoiminta ja vuorohoito -329 701-370 741-331 330-373 440 TOIMINTATUOTOT 140 995 132 083 140 000 150 000 TOIMINTAKULUT -470 696-502 824-471 330-523 440 4526 Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut -27 574-37 107-40 000-40 000 TOIMINTAKULUT -27 574-37 107-40 000-40 000 C434 Vuodeosastot -2 061 697-1 773 520-1 662 450-1 617 160 4530 Akuuttihoito -1 506 479-1 470 923-1 662 450-1 617 160 TOIMINTATUOTOT 332 346 353 758 295 080 304 500 TOIMINTAKULUT -1 835 423-1 821 752-1 953 510-1 919 540 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 402-2 929-4 020-2 120 4531 Pitkäaikaishoito -555 218-302 562 TOIMINTATUOTOT 110 053 56 240 TOIMINTAKULUT -663 819-358 542 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 452-260 4532 Yhteisosasto -35 TOIMINTAKULUT -35 C44 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -9 953 415-10 663 352-10 218 040-10 005 240 4700 Hallinto-Terveyden- ja sairaanhoito -106 183-110 687-100 230-251 810 TOIMINTATUOTOT 356 67 TOIMINTAKULUT -105 507-108 379-94 930-242 050 54
POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 032-2 375-5 300-9 760 C442 Vastaanottopalvelut -1 162 820-1 262 079-1 166 530-1 148 620 4710 Lääkäripalvelut -524 061-577 062-544 030-515 120 TOIMINTATUOTOT 404 390 371 915 382 010 275 550 TOIMINTAKULUT -910 927-934 067-915 180-783 420 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -17 524-14 909-10 860-7 250 4711 Hoitajien vastaanotto -638 759-685 017-622 500-633 500 TOIMINTATUOTOT 3 890 4 488 2 300 3 500 TOIMINTAKULUT -642 650-689 505-624 800-635 700 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 300 C443 Täydentävät palvelut -406 036-453 203-421 890-412 400 4720 Laboratorio -169 502-195 086-159 920-157 020 TOIMINTATUOTOT 98 513 84 134 98 000 70 000 TOIMINTAKULUT -267 642-279 154-257 850-225 900 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -373-67 -70-1 120 4721 Röntgen -47 518-52 682-62 430-50 610 TOIMINTATUOTOT 42 504 33 898 31 800 36 600 TOIMINTAKULUT -85 733-74 766-82 410-75 160 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -4 289-11 814-11 820-12 050 4722 Lääkehuolto -3 512 779 500-170 TOIMINTATUOTOT 55 058 54 242 55 900 59 000 TOIMINTAKULUT -58 570-53 463-55 400-59 040 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 4723 Väline- ja laitoshuolto -185 071-203 854-200 340-204 370 TOIMINTAKULUT -179 091-197 874-194 360-198 390 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -5 980-5 980-5 980-5 980 4724 Keskusvarasto -433-2 360 300-230 TOIMINTATUOTOT 64 578 64 404 95 000 70 400 TOIMINTAKULUT -65 011-66 764-94 700-70 630 C444 Kuntoutus -371 092-298 904-370 110-374 140 4740 Fysioterapia -107 910-103 063-138 850-150 350 TOIMINTATUOTOT 9 137 14 898 8 300 8 700 TOIMINTAKULUT -117 047-117 961-147 150-158 660 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -390 4741 Puheterapia -43 607-38 829-50 660-53 680 TOIMINTATUOTOT 135 2 826 TOIMINTAKULUT -43 493-41 610-50 620-53 650 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -249-45 -40-30 4742 Lääkinnällinen kuntoutus -219 575-157 013-180 600-149 000 TOIMINTAKULUT -219 575-157 013-180 600-149 000 4743 Veteraanikuntoutus 0 0 0 0 TOIMINTATUOTOT 25 778 35 837 27 000 25 000 TOIMINTAKULUT -25 778-35 837-27 000-25 000 4744 Toimintaterapia -21 110 TOIMINTAKULUT -21 110 4730 Ensihoito -115 627-356 198-358 650-337 850 TOIMINTATUOTOT 1 338 TOIMINTAKULUT -116 965-356 198-358 650-337 850 4750 Työterveyshuolto -26 865-30 804 13 340 11 090 TOIMINTATUOTOT 355 025 372 869 403 550 366 900 55
TOIMINTAKULUT -381 102-403 532-390 070-355 720 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -788-141 -140-90 4755 Suun ja hampaiden hoito -408 507-424 843-473 100-410 910 TOIMINTATUOTOT 147 009 143 396 151 000 150 000 TOIMINTAKULUT -554 603-568 075-623 940-560 150 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -913-163 -160-760 C445 Erikoissairaanhoito -7 356 285-7 726 634-7 340 870-7 080 600 4760 Erikoislääkärit -240 727-246 309-144 870-208 600 TOIMINTATUOTOT 57 912 56 594 50 000 50 000 TOIMINTAKULUT -298 639-302 903-194 110-258 600 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -760 4761 Dialyysiyksikkö -56 084-68 094-70 000-90 000 TOIMINTAKULUT -56 084-68 094-70 000-90 000 4762 Aluesairaala -1 620 471-1 704 222-1 621 000-1 515 000 TOIMINTAKULUT -1 620 471-1 704 222-1 621 000-1 515 000 4763 Keskussairaala -4 859 731-4 656 978-4 738 000-4 550 000 TOIMINTAKULUT -4 859 731-4 656 978-4 738 000-4 550 000 4764 Psykiatrinen hoito -411 517-912 940-600 000-600 000 TOIMINTAKULUT -411 517-912 940-600 000-600 000 4765 Yksityiset sairaalat -167 755-138 091-167 000-117 000 TOIMINTATUOTOT 5 107 3 598 3 000 3 000 TOIMINTAKULUT -172 862-141 689-170 000-120 000 C45 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -309 474-310 140-341 890-369 770 4900 Hallinto-Ympäristö- ja rakennusvalvonta -32 494-27 689-31 160-30 230 TOIMINTATUOTOT 819 10 TOIMINTAKULUT -30 587-27 368-31 160-30 230 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 726-331 C452 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -276 980-282 451-310 730-339 540 4910 Ympäristönsuojelu -43 090-38 069-44 320-42 910 TOIMINTATUOTOT 4 088 3 611 2 750 2 750 TOIMINTAKULUT -47 179-41 680-47 070-45 660 4920 Maa-ainesvalvonta -7 431 2 170-8 760-10 040 TOIMINTATUOTOT 9 309 6 651 8 250 4 150 TOIMINTAKULUT -16 740-4 481-17 010-14 190 4930 Ympäristöterveysvalvonta -55 636-55 551-63 400-73 720 TOIMINTATUOTOT 7 137 7 712 4 430 5 900 TOIMINTAKULUT -62 773-63 263-67 830-79 620 4940 Eläinlääkintähuolto -131 567-155 265-140 320-159 290 TOIMINTATUOTOT 10 099 11 659 8 700 8 700 TOIMINTAKULUT -141 666-166 924-149 020-167 990 4950 Rakennusvalvonta -39 255-35 736-53 930-53 580 TOIMINTATUOTOT 40 482 36 865 29 450 29 450 TOIMINTAKULUT -79 737-72 601-82 100-82 130 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 280-900 C50 Reisjärven palvelut -11 897 236-12 114 686-11 867 760-12 056 470 C51 Lasten ja perheiden palvelut -1 647 184-1 624 458-1 660 520-1 776 320 5100 Hallinto - Varhaiskasvatus -38 895-39 260-39 710-22 930 56
TOIMINTATUOTOT 340 TOIMINTAKULUT -38 627-38 944-39 100-21 840 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -608-316 -610-1 090 C512 Neuvolapalvelut -154 530-147 586-162 470-173 670 5120 Äitiysneuvola -44 301-43 122-47 060-48 250 TOIMINTATUOTOT 398 1 074 150 600 TOIMINTAKULUT -44 698-44 196-47 210-48 670 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -180 5121 Lastenneuvola -67 372-63 563-66 800-69 560 TOIMINTATUOTOT 984 300 300 TOIMINTAKULUT -68 356-63 563-67 100-69 680 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -180 5122 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto -42 857-40 900-48 610-55 860 TOIMINTATUOTOT 1 312 1 233 400 450 TOIMINTAKULUT -44 168-42 134-49 010-56 310 C513 Varhaiskasvatus -947 380-934 388-887 400-986 610 5130 Perhepäivähoito -266 884-220 628-201 060-261 480 TOIMINTATUOTOT 53 527 61 739 42 300 32 000 TOIMINTAKULUT -320 411-282 367-243 360-293 480 5131 Ryhmäperhepäivähoito -233 775-237 948-256 140-244 990 TOIMINTATUOTOT 32 622 34 362 30 200 30 200 TOIMINTAKULUT -266 396-272 310-286 340-275 190 5132 Päiväkoti -265 139-253 222-235 200-233 940 TOIMINTATUOTOT 36 527 31 872 34 000 34 000 TOIMINTAKULUT -301 425-285 094-269 200-267 940 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -241 5133 Erityisvarhaiskasvatus -31-11 000 TOIMINTAKULUT -31-11 000 5134 Avoin varhaiskasvatus -100 TOIMINTAKULUT -100 5135 Lasten hoidontuki -181 483-222 560-195 000-235 200 TOIMINTAKULUT -181 483-222 560-195 000-235 200 C514 Lastensuojelu -506 379-503 225-570 940-593 110 5140 Lastensuojelun sosiaalityö -75 643-92 463-79 330-76 350 TOIMINTATUOTOT 1 104 45 50 300 TOIMINTAKULUT -76 507-92 509-79 380-76 650 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -241 5141 Lastensuojelun perhetyö -38 935-40 239-39 760-40 830 TOIMINTATUOTOT 1 368 1 229 650 250 TOIMINTAKULUT -40 303-41 468-40 410-41 080 5142 Lastensuojelun perhehoito -72 753-66 650-68 850-89 530 TOIMINTATUOTOT 6 074 7 000 7 200 TOIMINTAKULUT -72 753-72 724-75 850-96 730 5143 Lastensuojelun perhekodit -319 048-303 873-383 000-386 400 TOIMINTATUOTOT 15 784 10 044 10 500 12 000 TOIMINTAKULUT -334 832-313 917-393 500-398 400 C52 Psykososiaaliset palvelut -1 934 510-1 945 769-2 021 940-2 064 910 5200 Hallinto-Psykososiaaliset palvelut -24 684-25 686-24 510-71 340 TOIMINTATUOTOT 268 TOIMINTAKULUT -24 302-25 363-23 900-70 280 57
POISTOT JA ARVONALENTUMISET -650-323 -610-1 060 C522 Aikuissosiaalityö -466 283-491 949-510 600-541 110 5210 Sosiaalityö -47 013-45 338-44 500-36 210 TOIMINTATUOTOT 102 237 300 350 TOIMINTAKULUT -46 875-45 576-44 800-36 300 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -241-260 5211 Toimeentulotuki -54 870-48 721-24 100-37 000 TOIMINTATUOTOT 43 450 39 276 47 700 32 200 TOIMINTAKULUT -98 320-87 997-71 800-69 200 5212 Työmarkkinatuen kuntaosuus -38 790-46 060-55 500-60 000 TOIMINTAKULUT -38 790-46 060-55 500-60 000 5213 Kuntouttava työtoiminta 7 785 7 520 7 800 9 500 TOIMINTATUOTOT 18 767 15 508 18 000 18 000 TOIMINTAKULUT -10 982-7 989-10 200-8 500 5214 Vammaispalvelut -326 936-351 409-387 700-410 000 TOIMINTAKULUT -326 936-351 409-387 700-410 000 5215 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset -6 458-7 941-6 600-7 400 TOIMINTATUOTOT 1 825 1 624 1 400 1 600 TOIMINTAKULUT -8 283-9 565-8 000-9 000 C523 Vammaispavleut -1 092 215-1 032 375-1 088 930-1 091 100 C52311 Vammaispalvelut -370 850-385 158-426 970-429 060 5220 Palveluohjaus -23 165-18 816-25 160-24 260 TOIMINTATUOTOT 157 150 150 TOIMINTAKULUT -23 322-18 816-25 310-24 410 5221 Vammaisten omaishoidontuki -38 918-35 336-41 190-39 800 TOIMINTAKULUT -38 918-35 336-41 190-39 800 5222 Toimintakeskukset -275 067-292 168-324 130-325 500 TOIMINTATUOTOT 46 011 40 636 33 700 45 470 TOIMINTAKULUT -321 078-332 804-357 830-370 970 5223 Vapa koululaisten päivähoito -33 700-38 839-36 490-39 500 TOIMINTATUOTOT 1 069 TOIMINTAKULUT -34 769-38 839-36 490-39 500 C52322 Vammaisten asuminen -721 364-647 218-661 960-662 040 5230 Vamm. perhehoito (toimeksiantosopimukset -1 096-552 -1 810-5 410 TOIMINTATUOTOT 117 74 300 400 TOIMINTAKULUT -1 212-626 -2 110-5 810 5231 Vapa tuettu asuminen -21 312-19 357-17 980-20 640 TOIMINTATUOTOT 544 635 500 500 TOIMINTAKULUT -21 856-19 992-18 480-21 140 5232 Vapa palveluasuminen oma toiminta -16 034 TOIMINTAKULUT -16 034 5233 Vapa palveluasuminen ostopalvelut -14 553-17 407-15 750-15 750 TOIMINTATUOTOT 5 051 5 037 5 050 5 050 TOIMINTAKULUT -19 603-22 444-20 800-20 800 5234 Vapa teh. Palv.as. oma toiminta -348 699-385 745-409 620-406 440 TOIMINTATUOTOT 65 551 112 217 109 700 106 530 58
TOIMINTAKULUT -414 250-497 963-519 320-512 970 5235 Vapa teh. Palv.as. ostopalvelut -182 440-195 367-196 800-198 800 TOIMINTATUOTOT 21 800 21 861 25 200 24 200 TOIMINTAKULUT -204 240-217 228-222 000-223 000 5236 Laitoshoito -137 231-28 790-20 000-15 000 TOIMINTAKULUT -137 231-28 790-20 000-15 000 C524 Terapiapalvelut -351 329-395 758-397 900-361 360 C52411 Terapiapalvelut -111 687-130 230-134 750-136 060 5240 Perheneuvola -16 545-17 773-19 180-12 230 TOIMINTATUOTOT 50 TOIMINTAKULUT -16 545-17 773-19 180-12 280 5241 Päihdepalvelut -5 844-6 006-6 800-8 140 TOIMINTAKULUT -5 844-6 006-6 800-8 140 5242 Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoito -12 306-12 516-10 000-15 000 TOIMINTAKULUT -12 306-12 516-10 000-15 000 5243 Mielenterveyspalvelut -73 489-90 330-98 770-100 690 TOIMINTATUOTOT 1 542 5 333 850 950 TOIMINTAKULUT -75 031-95 663-99 620-101 640 5244 Päivätoiminta -3 503-3 605 TOIMINTAKULUT -3 503-3 605 C52422 Terapiapalveluasuminen -239 642-265 528-263 150-225 300 5250 Tepa tuettu asuminen -18 799-10 350-12 330-25 300 TOIMINTATUOTOT 6 210 3 596 3 670 10 800 TOIMINTAKULUT -25 009-13 946-16 000-36 100 5251 Tepa palveluasuminen oma toiminta -8 TOIMINTAKULUT -8 5252 Tepa palveluasuminen ostopalvelut -99 157-121 180-122 370-111 000 TOIMINTATUOTOT 41 725 51 777 60 230 49 800 TOIMINTAKULUT -140 882-172 958-182 600-160 800 5254 Tepa teh. Palv.as. ostopalvelut -121 679-133 998-128 450-89 000 TOIMINTATUOTOT 13 160 17 520 26 550 19 700 TOIMINTAKULUT -134 839-151 518-155 000-108 700 C53 Hoito- ja vanhustyö -3 083 094-3 341 327-3 079 660-3 123 770 5500 Hallinto - Hoito- ja vanhustyö -52 767-46 971-48 080-68 140 TOIMINTATUOTOT 235 TOIMINTAKULUT -52 234-46 421-46 170-64 640 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -533-784 -1 910-3 500 C532 Kotiin annettavat palvelut -662 806-696 361-661 970-729 650 5510 Omaishoito -78 625-97 228-83 020-101 290 TOIMINTAKULUT -78 625-97 228-83 020-101 290 5511 Kotihoito -587 128-597 595-587 080-633 020 TOIMINTATUOTOT 95 526 148 475 122 400 148 400 TOIMINTAKULUT -681 991-745 951-704 560-779 240 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -664-119 -4 920-2 180 5512 Tukipalvelut 2 948-1 538 8 130 4 660 TOIMINTATUOTOT 73 565 87 233 85 500 86 500 TOIMINTAKULUT -70 617-88 771-77 370-81 840 C533 Asumispalvelut -1 258 608-1 426 755-1 342 960-1 306 500 59
5520 Hoipa palveluasuminen oma toiminta -2 399-2 569 TOIMINTAKULUT -2 399-2 569 5521 Hoipa palveluasuminen ostopalvelut -111 120-129 704-117 000-120 000 TOIMINTATUOTOT 60 107 47 590 61 000 30 000 TOIMINTAKULUT -171 227-177 293-178 000-150 000 5522 Hoipa teh. Palv.as. oma toiminta -834 980-1 024 449-928 090-881 400 TOIMINTATUOTOT 230 478 239 550 263 900 302 300 TOIMINTAKULUT -1 061 747-1 261 618-1 190 190-1 177 010 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 711-2 380-1 800-6 690 5523 Hoipa teh. Palv.as. ostopalvelut -284 709-254 412-275 700-282 000 TOIMINTATUOTOT 78 479 78 330 84 300 78 000 TOIMINTAKULUT -363 189-332 742-360 000-360 000 5524 Päivätoiminta ja vuorohoito -25 400-15 621-22 170-23 100 TOIMINTATUOTOT 24 742 24 010 22 900 35 800 TOIMINTAKULUT -50 142-39 631-45 070-58 900 C534 Vuodeosastot -1 108 913-1 171 241-1 026 650-1 019 480 5530 Akuuttihoito -8 071-17 595-1 019 480 TOIMINTATUOTOT 164 000 TOIMINTAKULUT -8 071-17 595-1 178 420 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -5 060 5532 Yhteisosasto -1 100 843-1 153 646-1 026 650 TOIMINTATUOTOT 186 675 211 109 211 200 TOIMINTAKULUT -1 281 447-1 357 977-1 232 590 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -6 070-6 779-5 260 C54 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -5 033 078-5 004 281-4 884 020-4 853 360 5700 Hallinto- Terveyden ja sairaanhoidon -45 888-47 596-43 250-91 840 TOIMINTATUOTOT 172 36 TOIMINTAKULUT -45 527-46 436-40 560-86 980 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -533-1 196-2 690-4 860 C542 Vastaanottopalvelut -488 253-507 208-505 910-444 700 5710 Lääkäripalvelut -227 454-219 787-235 620-169 130 TOIMINTATUOTOT 114 558 108 311 65 000 77 800 TOIMINTAKULUT -340 933-327 905-300 430-246 800 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 079-193 -190-130 5711 Hoitajien vastaanotto -260 800-287 421-270 290-275 570 TOIMINTATUOTOT 14 246 5 203 3 000 3 000 TOIMINTAKULUT -275 045-292 624-273 290-278 440 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 C543 Täydentävät palvelut -210 385-212 312-207 030-170 440 5720 Laboratorio -148 420-138 848-145 730-108 310 TOIMINTATUOTOT 30 574 23 265 24 000 17 000 TOIMINTAKULUT -178 994-162 112-169 730-124 830 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -480 5721 Röntgen -18 619-25 244-17 000-17 000 TOIMINTATUOTOT 868 TOIMINTAKULUT -19 487-25 244-17 000-17 000 5722 Lääkehuolto -373-1 200 TOIMINTAKULUT -373-1 200 5723 Väline- ja laitoshuolto -42 973-47 021-44 300-45 130 60
TOIMINTATUOTOT 111 32 TOIMINTAKULUT -43 084-47 053-44 300-45 130 5730 Ensihoito -86 674-99 383-139 990-145 000 TOIMINTATUOTOT 588 4 353 TOIMINTAKULUT -87 263-103 736-139 990-145 000 C544 Kuntoutus -152 828-146 654-145 260-131 760 5740 Fysioterapia -51 451-52 487-59 980-50 530 TOIMINTATUOTOT 5 173 3 900 4 000 4 000 TOIMINTAKULUT -56 623-56 388-63 980-54 400 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 5741 Puheterapia -24 582-24 078-28 130-28 220 TOIMINTATUOTOT 40 2 254 TOIMINTAKULUT -24 497-26 310-28 110-28 200 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -124-22 -20-20 5742 Lääkinnällinen kuntoutus -76 796-70 088-57 150-33 900 TOIMINTATUOTOT 5 283 1 225 3 000 TOIMINTAKULUT -82 079-71 313-57 150-36 900 5743 Veteraanikuntoutus 0 0 0 0 TOIMINTATUOTOT 11 722 8 545 10 000 9 000 TOIMINTAKULUT -11 722-8 545-10 000-9 000 5744 Toimintaterapia -19 110 TOIMINTAKULUT -19 110 5750 Työterveyshuolto -27 888 2 430-24 290-15 880 TOIMINTATUOTOT 127 845 156 236 146 400 163 480 TOIMINTAKULUT -155 359-153 739-170 620-179 310 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -373-67 -70-50 5755 Suun ja hampaiden hoito -332 738-241 819-231 740-274 840 TOIMINTATUOTOT 113 613 86 911 112 000 89 000 TOIMINTAKULUT -445 936-328 657-343 670-363 790 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -415-74 -70-50 C545 Erikoissairaanhoito -3 688 424-3 751 739-3 586 550-3 578 900 5760 Erikoislääkärit -134 942-140 210-57 550-77 000 TOIMINTATUOTOT 17 563 16 152 16 000 8 000 TOIMINTAKULUT -152 505-156 361-73 170-85 000 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -380 5761 Dialyysiyksikkö -75 962-53 141-70 000-90 000 TOIMINTAKULUT -75 962-53 141-70 000-90 000 5762 Aluesairaala -499 601-32 323 TOIMINTAKULUT -499 601-32 323 5763 Keskussairaala -2 487 450-3 005 686-3 019 000-2 971 900 TOIMINTAKULUT -2 487 450-3 005 686-3 019 000-2 971 900 5764 Psykiatrinen hoito -310 663-355 624-350 000-350 000 TOIMINTAKULUT -310 663-355 624-350 000-350 000 5765 Yksityiset sairaalat -179 807-164 756-90 000-90 000 TOIMINTATUOTOT 6 986 10 015 10 000 TOIMINTAKULUT -186 793-174 771-100 000-90 000 C55 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -199 370-198 851-221 620-238 110 5900 Hallinto- Ympäristö- ja rakennusvalvonta -16 182-14 349-15 230-14 600 TOIMINTATUOTOT 396 5 61
TOIMINTAKULUT -15 259-14 190-15 230-14 600 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-163 C552 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -183 188-184 502-206 390-223 510 5910 Ympäristönsuojelu -35 256-31 147-36 690-35 950 TOIMINTATUOTOT 3 345 2 954 2 250 2 250 TOIMINTAKULUT -38 601-34 102-38 940-38 200 5920 Maa-ainesvalvonta -6 080 1 775-6 690-8 450 TOIMINTATUOTOT 7 616 5 442 6 750 3 400 TOIMINTAKULUT -13 696-3 667-13 440-11 850 5930 Ympäristöterveysvalvonta -31 119-31 071-37 090-42 270 TOIMINTATUOTOT 3 992 4 314 2 470 3 300 TOIMINTAKULUT -35 111-35 384-39 560-45 570 5940 Eläinlääkintähuolto -86 199-101 725-91 540-103 850 TOIMINTATUOTOT 6 616 7 639 5 700 5 700 TOIMINTAKULUT -92 816-109 364-97 240-109 550 5941 Eläinlääkintä/Valvonta 0 0 TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT 0 0 5950 Rakennusvalvonta -24 534-22 334-34 380-32 990 TOIMINTATUOTOT 25 301 23 040 18 500 18 500 TOIMINTAKULUT -49 836-45 375-52 080-51 020 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -800-470 Kaikki yhteensä 0 0 0 0 62
7.2. Vakanssit ja henkilöstön vähentämistavoite VIRKA- JA TYÖSUHTEET PALVELULINJOITTAIN 1.1.2015 Lasten ja perheide n palvelut Psyskoso siaaliset palvelut Hoito- ja vanhusty önpalvel ut Terveyde n ja sairaanh oidon avopalve lut ja esh Ympärist ö- ja rakennus valvonta palvelut Yhteensä Nimike Hallinto Apuohjaaja 2 2 Aputyöntekijä 6 6 Atk-tukihlö 3 3 Atk-vastaava 2 2 Eläinlääkäri 4 4 Erikoislääkäri 3 3 Erikoissairaanhoitaja 8 8 Erityislastentarhanopettaja 1 1 Etuuskäsittelijä 1 1 Farmaseutti 2 2 Fysioterapeutti 1 6 7 Hammashoitaja 10 10 Hammaslääkäri 5 5 Hoitaja 8 1 9 Hoito- ja vanhustyön johtaja 1 1 Hoitoapulainen 6 6 Hoitotyönjohtaja 1 1 Hyvinvointijohtaja 1 1 Johtava hammaslääkäri 1 1 Johtava lääkäri 1 1 Johtava sos.työntek. 1 1 2 Kekusvarastonhoitaja 1 1 Kiinteistönhoitaja 1 1 Kodinhoitaja 1 0 19 20 Kotiavustaja 5 5 Kotihoidon ohjaaja 3 3 Kotona hoitava pph 30 30 Kuntayhtymän johtaja 1 1 Kuntohoitaja 3 3 Laboratoriohoitaja 6 6 Laitosapulainen 6 6 Laitoshuoltaja 1 1 Laitoshuoltaja 15 2 17 Laitosmies 1 1 Laskentasihteeri 9 9 Lastenhoitaja 2 2 Lastentarhanopettaja 12 12 Lupasihteeri 3 3 Lähihoitaja 12 7 166 2 187 Mielenterveyshoitaja 1 1 Ohjaaja 27 27 Osastonhoitaja 3 2 5 Palkkasihteeri 8 8 Palvelujohtaja 0 1 1 2 Palveluohjaaja 3 3 Palvelusihteeri 18 18 Perhepäivähoitaja 36 36 Perushoitaja 25 1 26 Perhetyöntekijä 6 6 Psykologi 3 3 Puheterapeutti 3 3 Päivähoitaja 4 4 Päiväkodin johtaja 2 2 Rakennustarkastaja 2 2 Röntgenhoitaja 3 3 Sairaalahuoltaja 1 1 Sairaanhoitaja 46 20 66 Sosiaaliohjaaja 2 3 5 Sosiaalityöntekijä 5 4 9 Suuhygienisti 3 3 Talous- ja henkilöstöjohtaja 1 1 Terapiapalv.johtaja 1 1 Terveydenhoitaja 12 1 13 Toimintaterapeutti 1 1 Työterveysavustaja 1 1 Terveyskeskuslääkäri 7 7 Toimistosihteeri 3 3 Työterveyshoitaja 6 6 Työterveyslääkäri 1 1 Valvonta eläinlääkäri 1 1 Vammaispalv.johtaja 1 1 Varhaiskasvatuksen johtaja 1 1 Varhaiskasvatuksen ohjaaja 3 3 Vastaava hammaslääkäri 2 2 Vastaava ohjaaja 2 2 Vastaava sairaanhoitaja 5 2 7 Vastaava suuhygienisti 1 1 Vastaava terv.hoitaja 1 1 Vastaava terveyskeskuslääkäri 1 1 Vastaava työterveyshoitaja 1 1 Viriketoiminnanohjaaja 1 1 Välinehuoltaja 1 1 Väline-laitoshuoltaja 1 1 Ylilääkäri/palvelujohtaja 1 1 Ympäristöjohtaja 1 1 Ympäristötarkastaja 5 5 Ympäristö- ja rakennustarkastaja 1 1 YHTEENSÄ 45 141 71 300 109 17 683 63
Vakanssien määrä ilmoitetaan poikkeuksellisesti 1.1.2015 alkaen. Vakanssien määrästä on vähennetty Kärsämäen kunnnan palvelukseen siirtyvä henkilökunta. Vakinaisen henkilökunnan määrä vaihtelee vakanssien täyttämättä jättämisten ja uusien vakanssien perustamisesta johtuen. Uusia vakansseja on perustettu mm. hyvinvointipalvelujen, varhaiskasvatuksen ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelujen palvelulinjalla. Kaikki vakanssit eivät ole täytettyinä vakinaisesti, koska vakinaisia viranhaltijoita/työntekijöitä ei ole saatu tai virkaa/työsuhdetta ei ole ollut tarvetta täyttää. Vakinaisen henkilökunnan määrä 30.6.2013 oli 716 henkilöä ja avoimia virka-/työsuhteita oli 64. Perhepäivähoidossa henkilökunnan määrä vaihtelee lapsimäärän mukaan. Vakanssit ovat kokoaikaisia, vaikka osa vakituisesta henkilökunnasta työskentelee osa-aikaisesti. VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JA TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN PALVELULINJOITTAIN 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä eläköity 2019 minen Johto- ja toimistopalvelut 51 50 45 44 44 44 44 43 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 2 1 1 1 3 8 Lasten ja perheiden palvelut 160 162 141 140 139 139 138 136 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 3 5 4 3 5 20 Psykososiaaliset palvelut 72 73 71 71 70 70 69 69 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 2 2 1 4 9 Hoito- ja vanhustyön palvelut 340 352 300 297 296 292 291 288 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 12 12 13 8 15 60 Th:n ja sh:n avopalvelut 120 121 109 109 109 109 109 109 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 1 4 1 3 9 Ympäristöpalvelut 17 17 17 16 16 16 16 16 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 1 1 1 1 4 Työllistetyt 22 14 11 10 10 10 10 10 Yhteensä henkilökunta 782 789 694 687 684 680 677 671 110 Tavoitteena on henkilökunnan vähentyminen siten, että se vastaa 20 % eläköitymisen johdosta (110) johdosta vähenevää määrää. Tavoite henkilökunnan vähentymiseksi 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä Johto- ja toimistopalvelut 1 2 3 Lasten ja perheiden palvelut 1 1 1 1 4 Psykososiaaliset palvelut 1 1 2 Hoito- ja vanhustyön palvelut 3 1 4 1 3 12 Th:n ja sh:n avopalvelut 0 Ympäristöpalvelut 1 1 Yhteensä 6 3 4 3 6 22 Alla olevassa taulukossa on johto- ja toimistopalveluiden henkilökuntamäärään otettu mukaan jäsenkuntien yhteisiä virkoja ja työsuhteita hoitava henkilökunta esim. palvelujohtajat, palvelupäälliköt, lähiesimiehiä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, työterveyslääkäri, toimintaterapeutti, päiväkodin johtajat ja erityislastentarhanopettaja. Vakinaisen henkilökuntamäärän kehittymisestä paikkakunnittain ei ole tehty tarkkaa suunnitelmaa, joten eläköitymisen vuokisi suunnitellut vähennykset ovat arvioita tulevasta kehityksestä. VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JA TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN JÄSENKUNNITTAIN/PALVELULINJOITTAIN Yhteensä Esitetyt 2010 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 eläköity 2019 minen vakanssit TA-2014 Johto- ja toimistopalvelut, yhteiset vakanssit 87 86 86 80 82 82 82 81 79 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 2 1 1 3 7 Haapajärvi - lasten ja perheiden palvelut 60 61 61 62 60 59 59 59 59 - psykososiaaliset palvelut 19 24 24 26 25 25 25 25 25 0,5 - hoito- ja vanhustyön palvelut 107 110 115 117 116 115 114 114 114 - th:n ja sh:n avopalvelut 48 46 47 47 47 47 47 47 47 1,4 - työllistetyt 17 15 10 8 8 8 8 8 8 Yhteensä 251 256 257 260 256 254 253 253 253 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 6 14 8 7 9 44 Pyhäjärvi - lasten ja perheiden palvelut 37 42 42 41 40 40 40 40 39 - psykososiaaliset palvelut 19 21 21 22 22 22 22 21 20 1 - hoito- ja vanhustyön palvelut 119 128 129 128 126 126 126 125 125 - th:n ja sh:n avopalvelut 34 37 38 38 38 38 38 38 38 1,3 - työllistetyt 8 6 4 2 2 2 2 2 2 Yhteensä 217 234 234 231 228 228 228 226 224 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 5 4 8 8 10 35 Reisjärvi - lasten ja perheiden palvelut 22 25 25 25 24 24 23 23 22 - psykososiaaliset palvelut 11 13 13 13 13 13 13 13 13 - hoito- ja vanhustyön palvelut 47 50 50 50 49 49 47 47 47 - th:n ja sh:n avopalvelut 14 17 17 17 17 17 17 17 17 0,3 - työllistetyt 1 1 1 1 1 1 1 Yhteensä 95 106 105 106 104 104 101 101 99 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 3 1 7 1 4 16 Ympäristöpalvelut 17 17 17 17 17 16 16 16 16 -laskennallinen eläkeikä täyttyy 1 1 1 1 4 Yhteensä henkilökunta 667 699 699 694 687 684 680 677 671 106 4,5 64
Elinkeinotoimikunta 2.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2014 LIITE 3 103 Valtuusto 16.12.2014 LIITE 5 58
2 (10) SISÄLLYS 1. Johdanto... 3 2. Reisjärven nelikenttä (SWOT)-analyysi... 4 3. Reisjärven kunnan visio, kriittiset menestystekijät ja elinkeinojen kehittämisen periaatteet... 5 3.1. Reisjärven kunnan visio vuoteen 2024... 5 3.2. Kriittiset menestystekijät... 5 3.3. Kunnan elinkeinojen kehittämisen periaatteet... 5 4. Reisjärven kunnan elinkeinopoliittiset toimintalinjaukset... 6 4.1. Teollisuus- ym. toimitilojen vuokraaminen ja rakentaminen... 6 4.2. Osakkuudet... 6 4.3. Kaavoitus- ja tonttipolitiikka... 6 4.4. Liittymis- ym. tukipolitiikka... 6 4.5. Asuntopolitiikka... 6 4.6. Yleinen viihtyvyys... 7 4.7. Elinkeinotoimen työnjako... 7 5. Kehittämisen painopisteet ja kehittämistoimenpiteet... 8 5.1. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen... 8 5.2. Uusien yritysten syntymisen edistäminen... 8 5.3. Toimivien yritysten kehittäminen... 9 5.4. Maatalousyritysten kehittäminen... 9 Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
3 (10) 1. Johdanto Reisjärven kunnan tehtävä on huolehtia asukkaidensa peruspalvelujen järjestämisestä. Samoin kunta huolehtii myös yhteistyössä Nivala-Haapajärven seutu Nihakin kanssa yritystoiminnan perusedellytyksistä. Näitä perusedellytyksiä ovat kaavoitettujen teollisuus- ja liiketonttien riittävyys ja yritysneuvonta- ja yritysten kehittämispalvelujen tarjonta. Reisjärven kunnanhallitus perusti 4.2.2014 elinkeinotoimikunnan koordinoimaan elinkeinotoimen kehittämistä yhdessä Nihakin ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Ensimmäisenä toimenaan elinkeinotoimikunta päätti ryhtyä valmistelemaan Reisjärven kunnan elinkeinostrategiaa yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa. Elinkeinostrategia päätettiin tehdä 10 vuodeksi ja päivittää se kauden puolivälissä v. 2019 tai tarvittaessa toimintaympäristön muutosten sitä edellyttäessä. Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
4 (10) 2. Reisjärven nelikenttä (SWOT)-analyysi Vahvuudet, joita vahvistamme - maatalous ja maatalouskoneurakointi työllistävät - metsät, pohjavesi, soravarat - puhdas luonto, järvet, viihtyisä asuinympäristö, hyvät harrastusmahdollisuudet - kohtuullinen tieverkko - hoiva-ala työllistää - Reisjärven kr. kansanopisto - hyvä kansalaisopisto - oma lukio - hyvä sivistystoimi - luonnolliset matkailun vetovoimatekijät sekä rakennetut matkailun toimintaedellytykset mm. Peuranpolku, moottorikelkkaurat ja Petäjämäen ulkoilu- ja maastoliikuntakeskus - hyvä motivoitunut työvoima, työn arvostus hyvällä tasolla - alhainen työttömyys - yhteistyöhalukkuus/-valmius - Elecster Oyj ja vahva metalliteollisuus - taide / posliini sekä lasi-alan ja savi-/korualan yritykset - oma paikallislehti - oma terveyskeskus - turvallinen ja hyvät peruspalvelut omaava kunta - loma-asutus - vahva järjestötoiminta Heikkoudet, joita korjaamme - väestön väheneminen - kunnan talous - tietoliikenneyhteydet - kunnan markkinointi (sekä sisäinen että ulkoinen) - liikenneyhteydet (tiestö, julkiset liikenneyhteydet) Mahdollisuudet, jotka hyödynnämme - luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin perustuva yritystoiminta - suurten ikäluokkien paluumuutto - hoiva- ja hyvinvointipalvelujen myynti - yritysten verkostoituminen - Reisjärven opiston avoin yliopistotoiminta - yrittäjyys, opiston yrittäjyyslinja - Posliinikesä-tapahtuman henkiinherättäminen / laajentaminen - Erämatkailu / Peuranpolun parempi hyödyntäminen matkailussa - turvallinen elinympäristö asua ja elää Uhat, joita torjumme - kunnan itsenäisyyden menetys - työvoiman virtaaminen muualle - palvelujen väheneminen - äkillisen rakennemuutoksen mahdollisuus Reisjärvellä/naapurikunnissa Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
5 (10) 3. Reisjärven kunnan visio, kriittiset menestystekijät ja elinkeinojen kehittämisen periaatteet 3.1. Reisjärven kunnan visio vuoteen 2024 - Reisjärven kunta on itsenäinen, viihtyisä ja yrittäjäystävällinen yli 3000 asukkaan kunta, joka tarjoaa loistavat puitteet ja lähtökohdat elämiseen ja yrittämiseen maaseutuympäristössä 3.2. Kriittiset menestystekijät - kunnan talouden pitäminen tasapainossa - asukasluvun vähenemisen pysäyttäminen ja väkiluvun saaminen kasvuun - yrityksille tarjolla vapaita toimitiloja - yritysten toimintaedellytyksien kehittäminen 3.3. Kunnan elinkeinojen kehittämisen periaatteet - kunta ottaa toiminnassaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet ja tekee johdonmukaisesti elinkeinoelämää hyödyttäviä päätöksiä, - yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti, - kunta sitoutuu pitkäjänteiseen yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, - kuntaa markkinoidaan aktiivisesti hyvänä sijoituspaikkana Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
6 (10) 4. Reisjärven kunnan elinkeinopoliittiset toimintalinjaukset 4.1. Teollisuus- ym. toimitilojen vuokraaminen ja rakentaminen - kunta vuokraa teollisuus- ja toimistotiloja yrityksille - kunta tai kunnan omistama yhtiö rakennuttaa ja vuokraa yrityksille niiden tarpeiden mukaan räätälöityjä toimitiloja - yrityksiä varten kunnalla pitää olla aina jonkin verran vapaita teollisuus- ym. tiloja 4.2. Osakkuudet - kunta tai kunnan omistama yhtiö voi mennä osakkaaksi aloittavaan tai laajentavaan yritykseen - osakkuus on aina väliaikainen 4.3. Kaavoitus- ja tonttipolitiikka - kunta vastaa kaavoitetun teollisuusmaan riittävyydestä yritystoiminnan pitkäaikaisia tarpeita vastaavasti ja huolehtii liikenteellisesti hyvin sijoittuvan maa-alueen hankinnasta mahdollisia liiketoiminnan tarpeita varten - teollisuusalue tontitetaan ja tonteille määritetään hinta 4.4. Liittymis- ym. tukipolitiikka - kunta voi tukea uutta yritysrakentamista esim. alennuksilla kunnallisteknisistä liittymismaksuista 4.5. Asuntopolitiikka - kunta huolehtii siitä, että on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rauhallisilta paikoilta ja kaavoitettuja asuntotontteja hyviltä sijaintipaikoilta - kunta huolehtii myös siitä, että suuremmissa yrityshankkeissa asunto- ja teollisuustiloja voidaan toteuttaa samanaikaisesti Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
7 (10) 4.6. Yleinen viihtyvyys - kunta huolehtii laadukkaiden peruspalvelujen järjestämisestä ja omalta osaltaan edistää kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalvelujen järjestämistä - taajaman viihtyvyyttä parannetaan lisäämällä viherrakentamista sekä siistimällä puistoja ja tienvarsia sekä hoitamattomia kiinteistöjä - kuntakuvaa kaunistetaan hoitamalla järviä ja järvenrantoja entistä paremmin - kuntalaisia kannustetaan pitämään paikat kunnossa ja siistinä 4.7. Elinkeinotoimen työnjako Tehtävä Teollisuus/liiketonttien myynti/vuokraus Toimitilojen vuokraaminen Toimitilojen rakentaminen Kehittämishankkeet Yritysneuvonta- ja kehittämispalvelut Toimija Reisjärven kunta Reisjärven kunta ja kunnan omistama yhtiö Kunta tai kunnan omistama yhtiö Nihak ja Reisjärven kunta Nihak Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
8 (10) 5. Kehittämisen painopisteet ja kehittämistoimenpiteet Reisjärven kunnan elinkeinojen kehittämisen painopistealueita ovat yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen, uusien yritysten syntymisen edistäminen sekä toimivien yritysten kehittäminen että maatalousyritysten kehittäminen. 5.1. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen - tehdään Reisjärvelle yrittäjyyskasvatusstrategia - yrittäjyyskasvatus sisällytetään koulujen opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin ja sitä toteutetaan yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa. - huolehditaan opettajien riittävästä yrittäjyys- ja työelämätietoisuudesta - kunnan ja yrittäjien säännölliset tapaamiset neljä kertaa vuodessa - Reisjärven vuoden yrittäjän palkitseminen yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa - kunta huomioi uudet aloittavat yritykset, yritysten merkkipäivät sekä muut yksittäisen yrityksen toiminnan merkittävät tapahtumat - opiston yrittäjyyslinjan toiminnan tukeminen mm. auttamalla Reisjärvi-messujen järjestelyissä (koulutilat messujen pitopaikaksi jne.) - yrittäjyysvaikutusarvioinnin käyttäminen kunnallisessa päätöksenteossa - kunnalla on aktiivinen rooli yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä. 5.2. Uusien yritysten syntymisen edistäminen - oman yrityksen perustamisesta kiinnostunut ohjataan Nihakin alkavan yrityksen palveluprosessiin, joka alkaa asiakkaan tilanneanalyysilla ja jatkuu liikeidean testauksella ja yrittäjätestillä - liikeidean testauksen jälkeen prosessia jatketaan hyödyntämällä Nihakin yrityksen perustamis- ja kehittämispalveluita - tavoitteena on kasvattaa yrityskantaa vuosittain. Niiden työllisyysvaikutus on noin 10 20 työpaikkaa - Reisjärven kunta esittäytyy vuosittain alueen ammattiopistoissa esitellen kuntaansa hyvänä yritysten sijaintipaikkana ja reisjärvisten yritysten tarjoamia työssäoppimismahdollisuuksia Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
9 (10) 5.3. Toimivien yritysten kehittäminen Nihak tarjoaa kaikille yrityksille toimialasta riippumatta kehityskeskusteluja. Niissä kartoitetaan yritysten pullonkauloja, joiden poistamiseksi tarjotaan seudun kehittämishankkeiden kautta saatavaa rahoitusta, koulutusta ja valmennusta. Reisjärven kunta pyrkii omilla toimillaan parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä esim. yritystoiminnan kasvun esteitä poistamalla. Toimivien yritysten joukossa kehittämistyö painottuu erityisesti kaikkiin kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Kasvupotentiaalia omaavat yritykset o uudet työpaikat syntyvät pääosin kasvuyrityksiin o kasvuyritysten kehittämisessä tukeudutaan Nihakin hautomo- ja kasvuyrityspalveluihin o Nihakin toimesta suoritettavien kehityskeskustelujen avulla tunnistetaan kasvupotentiaalia omaavat yritykset o kasvun esteitä poistetaan yrityskehitys- ja investointihankkeiden avulla o yrityksille järjestetään vuosittain ajankohtaisia aiheita käsitteleviä tilaisuuksia o kunta tai kunnan omistama yhtiö ovat tarvittaessa mukana yritysten toimitilojen rakentamisesta tai laajentamisesta 5.4. Maatalousyritysten kehittäminen Tavoitteet Kustannusten hallinta ja toisaalta aivan maatalouden harjoittamisen perusasioihin kuuluvat peltojen peruskuivatuksen, runkotieverkon, sekä alempien viljelysteiden kunnosta huolehtimisen, sekä peltojen viljavuuden ylläpitäminen. Peltolohkojen koko ja sijainti tulevat edelleen merkittävästi vaikuttamaan tilakohtaisen kannattavuuteen. Peruskunnostukseen tehtävistä toimenpiteistä aiheutuu investointikustannuksia, mutta panostus lisää tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Maidontuotanto on erityisen merkittävässä roolissa Reisjärven tuotanto- ja tilarakenteessa. Myös maatalouden rahaliikenne keskittyy pääosin kotieläintuotantoa harjoittaville investoiville tiloille. Koneyhteistyön ja muun viljelyyhteistyön tekemisessä on Reisjärvellä jo hyviä kokemuksia, mutta yhteistyökykyä Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
10 (10) ja keskinäistä luottamusta lisäämällä tilat pystyisivät vielä paljon tehostamaan talouttaan. Maa- ja metsätalous kulkevat Reisjärvellä käsi kädessä, kuten niiden kehittäminenkin. Maa- ja metsätalouden liitännäisenä harjoitetaan esim. koneurakointia. Toimenpiteet Jatkuvuus - Maatilojen jatkuvuuteen ja sukupovenvaihdosten edistämiseen, sekä tuotantoedellytysten etsimiseen tarjotaan neuvontaa. Kannattavuus - Maatalouden heikkenevät tukijärjestelmät edelleen hyödynnetään ja uutta tilaneuvontatukea markkinoidaan parhaiden käytäntöjen käyttöönottamiseksi. Pitäjän koko peltoala pidetään viljelyssä ja peltojen viljelyedellytyksiä parannetaan. Yhteistyökyky - Maatilojen yhteistyökykyä edistetään. Tilakoon kasvun myötä yhtiömuodossa harjoitettava maatalous lisääntyy. Maitotilojen toimintaedellytyksiä ja viljelijöiden jaksamista turvataan, mm. ylläpitämällä hyvin toimiva lomitus. Elinkeinostrategia on laadittu yhteistyönä: Reisjärven kunta, Nivala-Haapajärven Seutukunta Nihak r.y. ja Reisjärven Yrittäjät ry. Reisjärven elinkeinostrategia 2015 2024
REISJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA SUUNNITELMA 2016 2016 2017 KHALL 9.12.2014 LIITE 5 105 VALT 16.12.2014 LIITE 6 59