Leena Aalto Irma Verhe Ira Verma Tutustumismatka Hollannin vanhustenhuollon tiloihin Sotera Arkkitehtuurin laitos Teknillinen korkeakoulu PL 5500 02015 TKK http://www.sotera.fi/
Leena Aalto Irma Verhe Ira Verma Tutustumismatka Hollannin vanhustenhuollon tiloihin Arkkitehtuurin julkaisuja 2009/102 Copyright Sotera, TKK, Espoo 2009 TOImittanut Ira Verma VALOKUVAT SOTERA TAITTO, GRAFIIKKA Otso Helenius ISBN 978-952-248-029-3 ISSN 1797-8351
kijalle Tutustumismatka Hollannin vanhustenhuollon Lukijalle tiloihin liittyi Teknillisen korkeakoulun (TKK) Arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin koordinoimaan Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 -hankkeeseen. Hankkeeseen kuului neljä TKK:n tutkimus ja kehitysprojektia korkeakoulun eri en hyväksi Delftin Yliopiston arkkitehtuurin laitoksen vanhemman tutkijan T.J.M. Van der Voordtin asiantuntemusta. Hän on tutkinut vanhustenhuollon tiloja 1990-luvulla ja ehdotti hyviä tutustumiskohteita, joista valittiin sopivimmat. Matkaan kuului myös vierailu Delftin osastoilta: AAPINEN (Automaatio- ja systeemitekniikan laitos), IKU (Sotera-instituutti, Voordtin kanssa. teknillisellä yliopistolla ja tapaaminen Van der Arkkitehtuurin laitos), KUTRI (Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos) ja LITE (Elektroniikan laitos). Hankeen rahoittajana toimi TKK:n ja Helsingin kaupungin Innovatiivinen kaupunki -ohjelma 1. Jokaisella projekteilla oli lisäksi omat erilliset rahoitustahonsa. Matkalle osallistuivat tutkimuspäällikkö Irma Verhe ja tutkija Ira Verma Sotera-instituutista sekä tutkija Leena Aalto Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitokselta. Matka toteutettiin ajalla 25-26. 03. 2008. Tutustumiskohteet sijaitsivat Almeren ja Rotterdamin kaupungeissa. Kahden päivän aikana tutustuttiin neljään, mittakaavaltaan vaihtelevankokoiseen kohteeseen. Soteran järjestämän tutustumismatkan kohteet valittiin alan kirjallisuuteen tutustumalla sekä käyttä- 1 http://innovatiivinenkaupunki.tkk.fi/index.html 3
uettel 3 Lukijalle Sisallysluettelo 5 Hollannin vanhustenhuollon kehitys 25.03.2008 7 Tutustumiskohteet De Toonladder 8 De Ronde Hof 10 Lange Poten Het Menuet 11 De Naber 12 De Hofstee ja De Schutse 26.03.2008 14 Tapaaminen Van Der Voordtin kanssa 15 Humanitas - Bergweg 17 Liite 1 - Matkasuunnitelma 4
Hollannin vanhustenhuollon kehitys Toisen maailmansodan jälkeen Hollannissa oli asuntopula ja ikääntyneille rakennettiin hoivakoteja, jotta nuoret perheet saisivat mahdollisuuden omaan asuntoon. Ikääntyneille tarjottiin asunnoksi laitosmaisia rakennuksia, joissa oli heille tarjolla pienet huoneet mutta kattavat palvelut. Asunnot oli suunniteltu omatoimisille ja varsin hyväkuntoisille ikääntyneille. Useimmat yhden hengen huoneista olivat vain 14 m² kokoisia ja kahden hengen huoneet 25 m². Huoneet jakautuivat keskikäytävän varrelle ja jokaisessa kerroksessa oli yhteinen oleskelutila ja pesutila. Samankaltaisia hoivalaitoksia löytyy paljon myös Suomesta. Vanhainkoteja rakennettiin alun pitäen myös lyhytaikaishoitoa varten kalliiden sairaalapaikkojen rinnalle. Asukkaat toipuivat joitakin viikkoja tai kuukausia vanhainkodissa, jonka jälkeen he muuttivat takaisin omaan kotiinsa. Jo 1970 luvulta lähtien, asuntopulan hellittäessä, alettiin Hollannissa hoivakotien huoneistojen kokoa kasvattaa jopa 50 m² asunnoiksi. Tutustumismatkamme kohteena olleessa Humanitas Bergeweg palvelutalossa asunnot olivat n. 68 m² suuruisia. Vanhainkoteihin muuttavat asukkaat ovat nykyään huonokuntoisempia ja tarvitsivat enemmän hoivaa kuin aikaisemmat hoivakotien asukkaat. Tällä hetkellä 85 % asukkaista asuu vakituisesti näissä hoivalaitoksissa eivätkä vanhat sairaalamaiset rakennukset tarjoa sellaista kodikkuutta ja yksityisyyttä mitä asunnoilta vaaditaan. Asumisvaatimusten kasvaessa vuotuinen kustannustaso ei saisi kasvaa. Ikääntyneiden asuinympäristöjä ja palveluita tulisi kehittää siten, että omassa asunnossa asuminen on mahdollista myös toimintakyvyn laskiessa. Hollannissa on runsaasti henkilökuntaa asukkaita hoitamassa. Vanhushoitoalalle on paljon hakijoita ja henkilökuntaa on myös runsaasti reservissä. Vapaaehtoistyötä käytetään tehokkaasti hyväksi hoivatyössä, tosin viimeaikoina vapaaehtoisten määrä on alkanut laskea myös Hollannissa. Hoivatyön periaatteena on, että asukasta autetaan mahdollisimman vähän, jotta hänen toimintakykynsä säilyisi hyvänä mahdollisimman pitkään. Hoivafilosofian mukaan liian vähän hoivaa on parempi kuin liikaa hoivaa. Hoivayksiköiden yhteisöllisyyttä korostetaan ja asukkaita kannustetaan osallistumaan ja antamaan apua. Asukkaat voivat näin tuntea olevansa hyödyllisiä. Hollannissa on arvioitu, että n. 22% hoitolaitoksissa asuvista voitaisiin siirtää vanhainkoteihin ja n. 60% vanhainkotien asukkaista pystyisi asumaan palvelutaloissa tai kotonaan, mikäli kotihoitoa kehitettäisiin. Yksi vaihtoehto olisi käyttää vanhainkotien rakentamiseen varatut rahat lyhytaikaishoitopaikkojen rakentamiseen. On laskettu, että yhden lyhytaikaispaikan hinnalla hoidetaan kolme vanhainkodissa asuvaa vanhusta, jotka muuten jouduttaisiin sijoittamaan hoitolaitoksiin 1. 1 Van der Voordt, T. J.M. 1998. Spatial Implications of Policy Trends and Changing Concepts of Housing and Care for the Elderly, Current Trends in the Netherlands. Proceedings of the 15th International Association for People-Environment Studies Conference, (ISBN: 0-88937- 282-9), pp. 78-89 5
Asuminen ja palvelut ovat nykyään Hollannissa erotettu toisistaan. Asukkaat vuokraavat asuntonsa ja maksavat erikseen tarvitsemastaan hoivasta. Ikääntyneiden toiveena on ollut asunto, jossa he voivat ikääntyä kumppaninsa tai muun omaisensa kanssa yhdessä. Palveluasumista kehitetään ikääntyneen itsenäistä asumista tukevaksi palvelukokonaisuudeksi Apartment for life nimikkeellä. Tällaiset palvelutalot tarjoavat kaikenasteista hoivaa ja hoitoa, jolloin toimintakyvyn laskiessa henkilön ei tarvitse muuttaa asuinpaikkaansa, vaan palvelut tuodaan hänelle kotiin. Ikääntyneet ovat joutuneet tähän asti muuttamaan useaan kertaan: ensin omasta kodista palvelutaloon ja sen kautta vielä hoitolaitokseen. Jokainen siirtymä tarkoittaa suurempia hoitokuluja, vähemmän itsenäisyyttä ja rajoittuneempaa asumista. Hoidon järjestämisessä ollaan siirtymässä palvelun tarjontaan perustuvasta järjestelmästä palvelun kysyntään perustuvaan malliin. Tätä varten tarvitaan lisää tutkimusta iäkkäiden omista mieltymyksistä ja valinnoista sekä joustavia ratkaisumalleja, jotka sallivat yksilöllisen muunneltavuuden. Uuden palvelumallin avulla ikääntyneet pystyvät myös säilyttämään sosiaalisen verkostonsa ja itsellisyytensä mahdollisimman pitkään. 6
Tutustumiskohteet 25.03.2008 De Toonladder Almere Kathleen Ferrierstraat 191 Palvelukeskus de Toonladder sijaitsee Almeren kaupungissa pienimittakaavaisella asuinalueella, jossa on laajoja viheralueita ja kävelyreittejä. Palvelukeskus sijaitsee kävelymatkan päässä juna-asemasta, pienen ostoskeskuksen lähistöllä. Alueella sijaitsee myös muita palvelutaloja. Palvelukeskukseen kuuluu palveluasuntoja eritasoista hoivaa tarvitseville asukkaille sekä kaksi erillistä pientaloa, jotka on varattu dementiaoireisille. Osa asunnoista sijaitsee palvelukeskuksen välittömässä yhteydessä ja niihin annetaan hoivaa 24h vuorokaudessa. Tätä osaa nimitetään de Ronde Hof iksi. Hieman kauempana sijaitsevissa palveluasunnoissa annetaan kevyempää hoivaa asukkaan tarpeen mukaan. Palveluasunnot sijaitsevat suojatun piha-alueen molemmin puolin matalissa kerrostaloissa. Sisäänkäynti ylemmän kerroksen asuntoihin kulkee pihaa reunustavan luhtikäytävän kautta. Rakennusryhmän tätä osaa kutsutaan Lange Poteniksi. Lisäksi alueella on dementiaoireisille tarkoitettu Het Menuet dementiaryhmäkoti. Rakennukset muodostavat vaihtelevan kylämäisen kokonaisuuden, jossa on erilaisia ja erikokoisia rakennuksia. Palvelukeskus on rakennettu laajan sisäpihan ympärille. Pihalla on omenapuita ja istuinryhmiä. Kesäisin palvelukeskuksen yhteiset tilat avautuvat piha-alueelle. Piha-alueella on myös pieniä viljelypalstoja sekä kotieläinaitaus, joista huolehtiminen on palvelutalon lähistöllä asuvien vapaaehtoisten vastuulla. Kuva 1. De Toonladder palvelukeskus, dementiaryhmäkotien sijainti merkitty katkoviivalla 7
Kuvat 2 ja 3. de Toonladder: Palvelukeskuksen pihalla on omenapuita ja kotieläinaitaus, jossa on muun muassa kanoja, sorsia, lampaita ja kilejä. De Ronde Hof Palvelutalon 24 tunnin hoivan asunnot sijaitsivat puoliympyränmuotoisen rakennuksen ulkokaarella. Asunnoista löytyi mielenkiintoisia asukkaan yksityisyyden kunnioittamiseen liittyviä yksityiskohtia. Kaksiosainen huoneisto-ovi mahdollisti sen, että asukas voi halutessaan olla omassa kodissaan rajatussa tilassa ja samalla olla yhteydessä muihin palvelutalon asukkaisiin sekä henkilökuntaan oven avonaisen yläosan kautta. Huoneisto-ovet avautuivat palvelutalon yhteisiin tiloihin. Ensimmäisen kerroksen asunnoissa oli oma sisäänkäynti myös pihan puolelta, mikä lisäsi asumiseen yksityisyyden ja oman elämän tuntua. Asuntoihin kuului avara oleskeluhuone, makuuhuone ja tilava WC- ja peseytymistila. Asuintila oli jaettu saarekekeittiön avulla oleskelutilaan ja keittiöön. Asunnot avautuivat palvelutalon yhteistiloihin. Monipuolisten oleskelutilojen lisäksi rakennuksista löytyi paljon muita palvelutiloja sekä keittiö- ja pyykinpesutiloja. Henkilökunnalle oli varattu omia tiloja. Kuvat 4, 5 ja 6. De Ronde Hof: Oma ovi pihalle, huoneisto-ovi normaalia leveämpänä sekä kaksiosainen huoneisto-ovi. 8
Kuva 7. De Ronde Hof: Saarekekeittiön vesipiste oli sijoitettu siten, että siihen oli helppo ulottua myös pyörätuolista. Kuva 8. De Ronde Hof: Henkilökunnan uusi kokoustila Kuvat 9, 10 ja 11. De Ronde Hof: Kampaamotilat, kirjasto ja pesulatilat 9
Kuvat 12 ja 13. Lange Poten: Palvelutalon ulko-ovien väritys oli suunniteltu tukemaan muistihäiriöisten itsenäistä asumista. Lange Poten Het Menuet Kaksikerroksisissa rakennuksissa sijaitsevissa palveluasunnoissa oli 3 4 huonetta, keittiö sekä WC- ja pesutila. Kevyempää hoivaa tarvitseville senioreille oli tarjolla myös kaksikerroksisia pientaloasuntoja. Yksi pientalo muodostui neljästä asunnosta. Asunnot olivat normaaleja, hyvin varustettuja asuntoja, joiden alin kerros oli esteetön. Portaat asunnon toiseen kerrokseen olivat kuitenkin suomalaisen normin mukaan hyvin jyrkät. Kaikkiin asuntoihin kuului laajat säilytystilat Dementiaoireisille suunnatut kaksi pienrakennusta sijaitsivat vierekkäin ja asukkaat saivat liikkua vapaasti rakennuksesta toiseen niiden väliin jäävä aidatun pihan kautta. Ryhmäkodin tilat vastasivat suuren perheasunnon tiloja. Vierailemassamme rakennuksessa oli kuusi asukasta. Asukkailla oli omat yksityishuoneet, yhdessä huoneista asui dementiaa saiirastava pariskunta. WC- ja pesutilat sekä oleskelutilat ja keittiö olivat yhteiset. Oleskelutilat olivat avarat ja valoisat ja ne oli sisustettu kodikkaasti. Avokeittiö sijaitsi oleskelutilan yhteydessä ja siihen liittyi ruuanlaittoon tarvittavat kalusteet ja laitteet. Kuvat 14, 15 ja 16. Het Menuet: Oleskelutila, ruokailutila ja asuinhuone 10
Kuvat 17 ja 18. Sisäänkäynti kadulta asuinyksiköihin, sisäpiha. De Naber Rotterdam President Rooseveltweg 100 De Naber on voittoa tavoittelemattoman Laurens järjestön ylläpitämä vanhainkoti dementiaoireisille ikääntyneille. Dementiayksikön vieressä sijaitsi saman järjestön hallinnoima palvelutalo de Hofstee, jossa asukkaita on n. 170. Järjestön toiminnassa on vahvasti mukana vapaaehtoisjärjestöjen työntekijöitä. Palvelutalossa heitä käy säännöllisesti yhteensä noin 140. Vapaaehtoisjärjestöt pitävät myös yllä palvelutalon alakerrassa sijaitsevia pieniä kauppatiloja, jotka muuten eivät olisi kannattavia. Dementiayksikkö sijaitsi kerrostalovaltaisella asuinalueella. Se oli rakennettu yhteen kerrokseen sisäpihan ympärille. Sisäpihaa kiersi valoisa käytävä. Vierailumme aikana asukkaat istuskelivat lämmittelemässä käytävällä auringon valossa. Dementiayksikkö oli jaettu 6 8 asukkaan itsenäisiin asuinryhmiin, joilla jokaisella oli oma keittiö, oleskelutila ja oma sisäänkäynti kadulta. Sisäpihaa kiertävä käytävä yhdisti ryhmäasunnot toisiinsa. Jokaisesta ryhmästä vastaa yksi hoitaja, joka on vastuussa koko ryhmän toiminnasta ja asukkaista. Hoitaja saa oman budjetin, jonka käytöstä hän vastaa. Hoitajan työ sisältää hoivan lisäksi ruokatarvikkeiden oston, ruuanlaiton ja vaatehuollon sekä muut kodinaskareet, joissa asukkaat auttavat kukin kykynsä ja Kuva 19. De Naber: ryhmäasunnon pohjapiirros 11
Kuvat 20 ja 21. Teknisiä apuvälineitä ja nostolaitteita käytetään hoivahenkilökunnan apuna. halunsa mukaan. Tavoitteena on ollut luoda kodikas, moniaistinen ja aktivoiva ryhmäkoti, jossa asukkaat osallistuvat kodin askareisiin kykyjensä mukaan. Järjestön edustaja vertasi hoitajia kotirouviin, jotka hoitavat talouttaan ja lapsiaan. Näin tiiviissä yksiköissä asukkaiden ja henkilökunnan väliset suhteet muodostuvat vahvoiksi. Myös asukkaiden keskinäiset suhteet ja keskinäinen apu nousevat tärkeiksi. Dementiayksikössä jokaisella asukkaalla oli oma huoneensa. Oleskelutilat ja WC-tilat olivat yhteiset. Asukkaat tuovat mukanaan omat huonekalunsa. Myös oleskelutiloihin pyritään sijoittamaan asukkaiden omia huonekaluja kodikkaan tunnelman aikaansaamiseksi. Oleskeluhuone oli avara ja yksi asukkaista seurasi yksikön toimintaa omasta sängystään, joka oli siirretty päivän ajaksi oleskelutilaan. Apuvälineitä käytetään aina asukkaan tarpeiden mukaan. Kattoon kiinnitetyn kiskon varassa liikkuva nostolaite asennetaan asuinhuoneeseen tarvittaessa ja muita liikuteltavia nostolaitteita asun-noissa käytetään päivittäin. De Hofstee ja De Schutse Palvelutalon de Hofstee puolelta löytyi runsaasti erilaisia aktiviteetteja mm. kirjasto, parturi ja kuntosali fysioterapialaitteineen, jotka olivat myös dementiayksikön käytössä. Kirjastossa on kirjojen lisäksi paljon muisteluun tarkoitettuja tavaroita. Tutustuimme myös Laurens järjestön toiseen palvelutalokohteeseen, nimeltään De Schutse (Cordell Hullplaats 22). Rakennuksen alimmassa kerroksessa toimi muun muassa pub sekä useita pieniä liikkeitä, joita myös ulkopuoliset saattoivat käyttää vapaasti. Liikkeiden toiminta oli vapaaehtoistyöntekijöiden varassa. Asukkailla oli omassa käytössään paljon viihtyisiä, huolella sisustettuja yhteistiloja sekä oma tietokonehuone, jossa pidettiin myös internetkursseja. Lisäksi asukkailla ja henkilökunnalla oli käytössään taulutelevisiolla varustettu kuntosali. 12
Kuvat 22, 23 ja 24. De Schutse: Parturipalvelu, pub ja pankkipalvelut Kuvat 25, 26 ja 27. De Schutse: Palvelutalo tarjosi ravintolapalveluita, kuntoutusta ja internetkoulutusta asukkaille. 13
n De Tapaaminen Van Der Voordtin kanssa 26.03.2008 Toisen vierailupäivän ohjelma alkoi Delftin tekniseltä yliopistolta. Siellä tapasimme Theo van der Voordtin, joka toimii arkkitehtiosastolla vanhempana tutkijana ja opettajana. Hän on tutkinut mm. ikääntyneiden asumista ja esteettömyyttä 1990-luvun lopulla. Hollannissa tutkittiin ja kehitettiin 1990-luvulla paljon ikääntyneiden asumista, mutta tällä hetkellä tutkimuksen painopiste on siirtynyt muihin aiheisiin. Nykyään Van der Voordt on mukana Center for People and Buildings -organisaation toiminnassa sekä POE (Post-Occupancy Evaluation)-tutkimuksissa, joissa arvioidaan käyttökokemuksen perusteella rakennusten ominaisuuksia ja toiminnallisuutta. kuitenkin todeta, että pienissä yksiköissä on suuremman alkuinvestoinnin jälkeen säästetty henkilöstökustannuksissa ja toimintamenoissa. Hollantilaisessa mallissa, jossa hoitaja suorittaa kaikki askareet, on pystytty säästämään sekä henkilöstökuluissa että materiaalihankinnoissa. Tällaisen mallin edellytyksenä on toimiva sijaishoitajajärjestelmä ja hoitokulttuurin muutos. Malli ei sellaisenaan ole siirrettävissä suomalaiseen hoivaympäristöön, jossa hoivatyöntekijät ovat vahvasti erikoistuneita. Hyväksi koettuja käytäntöjä on mahdollista kokeilla myös meillä. Keskustelumme van der Voordtin kanssa käsitti arvioita hollantilaisista ikääntyneille suunnatuista hyvistä asuinkohteista. Keskustelun aikana nousi esille muun muassa kysymys vanhainkotiyksiköiden koosta. Asukkaan kannalta viihtyisin on pienimittakaavainen asuinyksikkö, jossa asuu vain 5 8 asukasta.. Suurempaan yksikköön saadaan taas sisällytettyä enemmän palveluita ja toimintamahdollisuuksia. Hyvänä vaihtoehtona koettiin laajempi kokonaisuus, joka on hajautettu pienempiin 6-8 hengen asuinyksiköihin. Kustannusten kannalta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja kompleksisia, koska palvelu- ja vanhainkotiasumiseen liittyy niin monia eri muuttujia. Saatujen kokemuksen perusteella voidaan Van der Voordtin mukaan Kuva 28. Vierailumme aikana yliopiston arkkitehtiosaston ala-aulassa oli näyttely TKK:n arkkitehtiosaston töistä. 14
Humanitas - Bergweg Bergwegplantsoen 10 Humanitas -järjestö ylläpitää kolmeakymmentä palvelu- ja vanhainkotia Rotterdamin alueella ja muualla Hollannissa. Työntekijöitä järjestöllä on n. 1800 ja asukkaita eri palvelukeskuksissa on n. 4000. Bergweg -kompleksissa on asuntoja eritasoista hoivaa tarvitseville asukkaille. Tavoitteena on tarjota elinkaariasumista ikääntyneille yli 65-vuotiaille. Asuntoja markkinoidaan senioreille nimikkeellä Appartment for life. Asunnot vastaavat normaaleja vuokra-asuntoja, joissa asumis- ja hoivapalvelut on eritelty toisistaan. Asunnot ovat kooltaan 68 m² - 75 m². Ne ovat tilavan ja kodikkaan tuntuisia. Asuntoihin kuuluu olo- ja makuuhuone sekä keittiö ja WC-tilat. WC-tila on läpikuljettavissa eteisen ja makuuhuoneen välissä. Hollantilaiseen tyyliin asuntoihin kuuluu tilava vaatehuone, jossa voi säilyttää myös liikkumisen apuvälineitä. Pariskunnat voivat asua yhdessä palvelutalossa elämänsä loppuun asti, mikäli he tai heidän omaisensa niin haluavat. Asukkaat saavat tuoda myös lemmikkinsä mukaan palvelutaloon. Asunnot sijaitsivat atriumpihan ympärillä kahdessa kerroksessa sekä korkeassa asuntosiivessä, johon pääsee siirtymään käytävää pitkin sisäkautta. Asuntojen ovet erottuivat käytävällä väritykseltään selkeästi. Atriumpihalle oli tuotu akvaario ja lintuja sekä suuri vesiallas kaloineen. Rakennuksen sisäänkäyn- Kuvat 29 ja 30. Humanitas - Bergweg -palvelukeskus. 15
Kuvat 31 ja 32. Humanitas Bergeweg: Asukkaat sisustavat palveluasuntonsa omilla huonekaluillaan. nissä oli sähköinen turvajärjestelmä, joka sulki oven kun turvaranneketta käyttävä dementiaoireinen henkilö lähestyi ovea. Palvelukeskuksen pohjakerroksessa on varattu tiloja ruokapalveluille, kauneudenhoito- ja terveyspalveluille. Tilat on vuokrattu yksityisille palveluntuottajille. Palvelukeskuksen alakerrassa sijaitsee myös yhteiset pesulatilat. Asukkaat voivat käydä itse pesemässä pyykkinsä tai saada pyykkinsä pesetettyä niin halutessaan, mikäli asukkaalla ei ole pesukonetta omassa asunnossaan. Asukkaat saivat hoidettua myös pankkipalvelut alakerrassa sijaitsevan palvelutiskin kautta. Koska Hollannissa on paljon myös ikääntyneitä maahanmuuttajia erityisesti turkkilaisia, on palvelukeskuksessa heille aivan omia muun muassa uskonnollisiin kokoontumisiin tarkoitettuja yhteistiloja. Kuvat 33 ja 34. Humanitas Bergeweg: Asukkaiden omat postilaatikot, katettu atriumpiha. 16
Liite 1 Matkasuunnitelma Tutustumistmatka Amsterdam - Rotterdam 25.03.2008-26.03.2008 25.03. 2008 26.03.2008 06:15 Lento KLM 1164 Amsterdamiin 07:55 Saapuminen Amsterdamiin 09:50 10:15 Juna Amsterdam keskusta Almere Muziekwjik 11:00 12:30 Tutustuminen de Toonladder Kathleen. Ferrierstraat 191, 1311 KW Almere 13:22 14:47 Juna Almere Muziekwjik Rotterdam Alexander 15:00 17:00 Tutustuminen Laurens Wonen järjestön de Naber dementiakotiin ja de Hofstee palvelutaloon. President Rooseveltweg 100, 3068 TS Rotterdam. de Schutse palvelutalo, Cordell Hullplaats 22, 3068 VH Rotterdam 12:00 Lounas Delftin yliopistolla. Dr. Van der Voordt Faculty Building, Berlageweg 1, Room 12.15, Berlageweg 1, Delft 14:00 16:00 Humanitas-järjestö Bergweg Rotterdam, Bergwegplantsoen 10 3037 SK Rotterdam. Jan van der Ploeghuis, Hooglandstraat 67 3036 PD Rotterdam 16:58 17:47 Juna Rotterdam Amsterdamin lentokenttä 20:15 23:45 Lento KLM 1171 E Amsterdam Helsinki 23:45 Saapuminen Helsinkiin 17