Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj
Esityksen sisältö 1. Handbookin (HB) muutoksia ja tarkennuksia malliin 2. Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä malliin
Handbookin tilanne Nykyinen versio v1.1 julkaistiin 17.9.2014 Seuraava versio julkaistaan joulukuussa 2014 Laskutusasioiden ja vakuusmallin yksityiskohtainen kuvaaminen Materiaali http://www.nbs.coop/materials
Handbookin v1.1. muutoksia Jakeluverkkolupa ja suljetun jakeluverkon lupa (luku 2.2.3) Kaikilla verkkoalueilla (Metering Grid Area) tulee olla verkonhaltija, joka vastaa kyseisen verkkoalueen mittauksista ja niiden toimituksesta taseselvitykseen Koskee kaikkia taseselvitykseen määriteltyjä jakelu-, teollisuus- ja voimalaitosverkkoalueita Verkonhaltijan vastuut on kuvattu lainsäädännössä ja Energiavirasto myöntää kyseiset luvat Pohjoismainen kalenteri (2.3) Pohjoismaiset pyhäpäivät esitetty HB:n liitteessä 5, Nordic Calendar Täsmennetty kesä- ja talviajan siirtymät ja niiden käsittely taseselvityksessä (keväällä 23 tuntia ja syksyllä 25 tuntia yhtenä vuorokautena)
Handbookin v1.1. muutoksia Taseselvitysvastuu ja sopimukset (luku 2.4) Tasevastaavilla tulee olla taseselvityssopimus selvitysyhtiö esett:n kanssa Tasevastaavilla tulee olla myös tasehallintasopimus kantaverkkoyhtiön (TSO) kanssa siinä maassa, jossa tasevastaava toimii Suomessa säätösähkömarkkinaosapuolilla tulee olla erillinen sopimus, jos toimivat säätösähkömarkkinoilla (kuten nykyisinkin) Balance Agreement TSO BRP Imbalance Settlement Agreement esett
Handbookin v1.1. muutoksia Rakenteellisten tietojen raportointiaikatauluja ja gate closure -ajat täsmennetty (3.6.7)
Handbookin v1.1. muutoksia Taseselvitystietojen yksiköt ja tarkkuus raportoinnissa (5.1.1.) Tietoja voidaan raportoida kwh tai MWh (maksimissaan 3 desimaalia kwh ja 6 desimaalia MWh) Tarkkuuden osalta noudatetaan Suomessa Energiateollisuus Oy:n ohjeistusta "Tuntimittaussuositus 2010 (päivitetty 28.1.2014" http://energia.fi/sahkomarkkinat/sanomaliikenne/ohjeet-ja-suositukset
Handbookin v1.1. muutoksia Raportoitavien tietovirtojen osalta on lisätty taulukko mitä tietovirtoja esett raportoi markkinatoimijoille ja minkä kommunikointikanavan kautta (5.2)
Handbookin v1.1. muutoksia Taseselvitystietojen raportointi häiriötilanteissa (5.6.) ja taseselvityksen tekeminen häiriötilanteissa (6.7) lisätty Jos markkinatoimijoiden sanomavälityksessä on ongelmia, niin tiedot tulee päivittää Online Servicen kautta (sanomia myös mahdollista tallentaa kyseisen kanavan kautta) Jos esett:n taseselvitysjärjestelmässä on vikaa, niin sanomat vastaanotetaan järjestelmään saapumisjärjestyksessä vikatilanteen korjauksen jälkeen Laajamittaiset häiriötilanteet käsitellään tapauskohtaisesti Jos taseselvitystä ei voida esett:stä johtuvista tekijöistä tehdä määräaikoja noudattaen, niin taseselvitys tulee tehdä välittömästi kun vikatilanne on selvitetty
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä NBS-mallissa on mahdollista, että sähkömyyjän (RE) tuotannolla ja kulutuksella voi olla eri tasevastaava (BRP). Tähän liittyen on hieman epäselvää, miten tuotantosuunnitelma käsitellään? Jos tasevastaavalla on tuotantotase, niin sillä tulee aina olla kulutustase ja tuotantosuunnitelma on laskentakomponenttina kummassakin taseessa. Myyjällä voi olla tuotannolle ja kulutukselle eri tasevastaava yhdellä verkkoalueella sekä eri tasevastaava eri verkkoalueiden välillä. Jos myyjällä on tuotantoa niin se tarkoittaa, että myyjän tuotanto aggregoidaan sen tasevastaavan tuotantotaseeseen ja tässä tapauksessa kyseisellä tasevastaavalla tulee olla myös kulutustase, jonka kautta tuotanto esim. myydään spottiin tai bilateraalikaupalla jollekin toiselle osapuolelle. Samalla myyjällä voi tässä tapauksessa olla eri tasevastaava pelkälle kulutukselle ja tässä tapauksessa esim. energia ostetaan spotista tai bilateraalikaupalla taseeseen ja myydään mitatulla toimituksella eteenpäin.
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Mitä osapuolilyhenteitä NBS-mallin sanomaliikenteessä käytetään? Säilyvätkö nykyiset osapuoli/verkkoyhtiötunnukset entisellään? Osapuolilyhenteiden osalta voidaan käyttää kansallisia koodeja, EICkoodeja tai GS1 koodeja. Jos osapuoli toimii useammassa kuin yhdessä maassa niin tulee käyttää EIC- tai GS1-koodia. Perusteluna ovat kansalliset ja kansainväliset säännöt koodien suhteen. Miten verkkoalueet (Metering Grid Area MGA) määritetään taseselvitykseen? Lähtökohtana on, että kaikista nykyisistä taseselvityksen verkkoalueista voidaan muodostaan omat MGA:t, jos niillä on vastuullinen verkonhaltija, jolla on jakeluverkkolupa, suljetun jakeluverkon lupa tai vastuu on muuten kuvattu lainsäädännössä. Esim. teollisuus- ja voimalaitosten osalta laitoksen omistajan on sovittava käsittely sen verkonhaltijan kanssa, jonka alueella laitos sijaitsee.
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Tarvitseeko/haluaako selvitysyhtiö esett verkonhaltijoilta kaikki tuotannot per tuotantoyksikkö (Production Unit PU), eikä esimerkiksi tuotantolajikohtaisina summina? Tuotantotiedot tulee raportoida esett:le per tuotantoyksikkö ja tuotantoyksiköistä voidaan muodostaa omat tuotanto-mga:t Poistuuko verkon avoimen toimituksen (ja avoimen toimittajan) käsite kokonaan? Jatkossa Imbalance? Suomessa edelleenkin avoimet toimitukset ja avointen toimitusten ketjut kuten sähkömarkkinalainsäädännössä on määritelty NBS-mallissa ei ole määritelty erikseen verkon avointa toimitusta ja verkon häviösarja on vastaava. MGA Imbalance tarkoittaa sitä, jos MGA rajapistesumma ei vastaa MGA:lle toimitettua kulutusta ja MGA:lla tuotettua tuotantoa, niin virhe lasketaan kyseisen MGA:n tasevastaavan taseeseen
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Säätöobjektien (Regulation Object RO) osalta sanotaan, että niiden koostumuksesta päättävät TSO ja BRP. Milloin ja miten näistä päätetään? Onko nykyinen voimalaitosverkko yksi RO, mikäli tuotantotyypit sallivat? Onko nykyinen alle 100MVA yhdistetty tuotanto yksi RO per tuotantotyyppi? Tuotantosuunnitelmat raportoidaan säätöobjektikohtaisesti ja tuotantosuunnitelmista sopivat BRP ja TSO. Esim. tasevastaavan vesivoima Pohjois-Suomessa voi muodostaa yhden RO:n. Nykyinen voimalaitosverkko ei ole yksikäsitteisesti yksi RO. Esimerkiksi tasevastaavan vesivoima Pohjois-Suomessa voi käsittää yhden RO:n, mutta kyseisen tuotanto koostuu useista voimalaitoksista (PU) Pohjois-Suomessa. Nykyinen alle 100MVA ei ole yksi RO, koska tuotanto tulee eritellä tuotantotyyppikohtaisesti.
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Rajapistemittausten merkkisäännöt ja muuta? Tuleeko yksi rajapistesumma, jossa arvot sekä plus että miinus vai tuleeko kaksi summaa/verkkoalue eli ottosumma ja antosumma? Rajapistesumman osalta on mahdollista, että molemmat verkonhaltijat (DSOt) toimittavat rajapistesumman (yksi aikasarja per DSO). Sanomassa määritetään sekä In Area ja Out Area ja niiden sekä rajapistesumman ns. pääsuunnan mukaisesti määritetään etumerkit. Esim. kahden verkkoalueen MGA1 (DSO1) ja MGA2(DSO2) välillä rajapistesumma 10MWh MGA1>MGA2. Tässä tilanteessa DSO1 voi määrittää sanomassa In Area=MGA1 ja Out Area=MGA2 ja raportoida -10MWh tai In Area=MGA2 ja Out Area=MGA1 ja raportoida +10MWh. DSO2 on mahdollisuus raportoida samalla tavalla. Fingrid ehdottaa, että se laskee oman häviötaseensa rajapistesummat muihin verkkoihin nähden ja toimittaa ne esett:lle
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Esimerkkejä rajapistemittaussummien raportoinnista MGA1 area DSO1 responsible In Area: MGA1 Out Area: MGA 2 DSO1 report -10 MWh 10 MWh Exchange measurement sum MGA2 area DSO2 responsible In Area: MGA1 Out Area: MGA 2 DSO2 report -10 MWh MGA1 area DSO1 responsible In Area: MGA1 Out Area: MGA 2 DSO1 report +10 MWh 10 MWh Exchange measurement sum MGA2 area DSO2 responsible In Area: MGA1 Out Area: MGA 2 DSO2 report +10 MWh MGA1 area DSO1 responsible In Area: MGA1 Out Area: MGA 2 DSO1 report -10 MWh 10 MWh Exchange measurement sum MGA2 area DSO2 responsible In Area: MGA2 Out Area: MGA 1 DSO2 report +10 MWh
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Mitä tietoja toimitetaan jatkossa Fingridille ja mitä esett:lle verkonhaltijoiden toimesta? Kantaverkkosopimuksen mukaiset tiedot (esim. tuotanto- ja alkuperätakuuaikasarjat) toimijat raportoivat suoraan Fingridille ja niiden raportointiin suositellaan käytettäväksi uutta sanomaformaattia, mutta mahdollista käyttää myös voimassaolevaa sanomaformaattia. Taseselvitykseen liittyvät taseselvitystiedot toimijat toimittavat suoraan esett:lle taseselvityssopimuksen ja Handbookin mukaisesti.
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Muuttuuko bilateraalikauppojen jälkikorjauskäytäntö ja aikataulu? Eli jos osapuolten ilmoituksissa on eroja esett:n järjestelmässä? Tasevastaavat raportoivat bilateraalikaupat esett:lle osapuolikohtaiset (RE) ja markkinatasealuekohtaisesti (MBA) taseselvityssopimuksen ja HB:n mukaisesti Vastuu tietojen korjauksesta on tasevastaavalla ja tasevastaavan Online Servicen Admin-käyttäjä hallinnoi omia käyttäjiään, joilla oikeus järjestelmään Tarkoituksena on, että tasevastaavat voivat hyväksyä kaupan käyttötunnin jälkeen seuraavaan päivään klo 12 (CET) mennessä kaupat vastapuolen ilmoituksen mukaisesti. Jos korjauksia ei tehdä ja kaupoissa on eroja, niin ne korjataan korjaussääntöjen mukaisesti.
Markkinatoimijoiden esittämiä kysymyksiä Onko taseikkunan rajoihin tulossa vielä muutoksia? Taseikkunan rajoihin ei ole tulossa muutoksia ja taseikkuna sulkeutuu D+13 klo 12:00 CET esett ei ota kantaa missä vaiheessa verkonhaltija ei saa tehdä muutoksia omiin sopimuksiin ja laskentoihinsa tai minkä ajankohdan jälkeen laskentoja ei saa käynnistää Kyse on raportoinnista esett:n suuntaan
Kiitos, kysymyksiä? esett Oy c/o Fingrid Läkkisepäntie 21 P.O.Box 530 FI-00101 Helsinki, Finland