TOIMINTAKERTOMUS 2014
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus...2 Jäsenistö ja hallinto...2 Huomionosoitukset... 4 Talous... 5 Tiedotus...10 Standardointi... 12 Komiteat ja seurantaryhmät... 12 Standardit ja käsikirjat 2014... 18 Kansainvälinen standardointi... 20 International Electrotechnical Commission (IEC)...20 European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC)... 21 Pohjoismainen yhteistyö (NOREK)... 21 LIITTEET SESKOn kansalliset standardointikomiteat...23 IEC:n tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)...23 CENELECin tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)...26 Suomalaiset jäsenet kansainvälisissä työryhmissä...28 Suomessa pidetyt sähköalan kansainväliset standardointikokoukset 2014... 40 SESKOn edustukset ulkopuolisissa yhteisöissä 2014... 40 Kohti älykästä yhteiskuntaa Älykkäät sähköverkot (Smart Grid) olivat sähköalan standardoinnin kärkiaiheita vuonna 2014 ja ovat sitä jatkossakin. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vuoksi lisätään jatkossa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja parannetaan energiatehokkuutta. Keskitetystä energiantuotannosta siirrytään yhä enemmän hajautettuun tuotantoon. Tulevaisuuden maailmassa ovat tärkeitä kohtuuhintaisen ja keskeytyksettömän energian saanti sekä jatkuvuuden hallinta. Energiaturvallisuus tulee yhä tärkeämmäksi. Sähkön toimitusvarmuuden turvaaminen, pientuotannon lisääminen ja energiavarastojen yleistyminen lisäävät tiedonvälityksen ja tiedonkeruun tarvetta. Samalla kasvaa tietoturvallisuuden merkitys. Sähköverkkoihin tarvitaan suuria uudistuksia lähitulevaisuudessa kaikkialla maailmassa. Standardoinnin kannalta isoja haasteita asettavat tiedonsiirtojärjestelmien tietomallien määrittelyt sekä eri osa-alueiden, kuten rakennustekniikan, sähkön jakeluautomaation sähköpörssin ja sähkön pientuotannon yhteensovittaminen. Kuluttajan monipuolistunut rooli älykkäässä sähköverkossa tuo esiin uusia turvallisuuskysymyksiä. Niin ikään kuluttajan järjestelmien liittyminen ulkoisiin tietoverkkoihin lisää tietoturva- ja yksityisyydensuojahaasteita. Tarvitaan selvästi yhteisesti sovittuja sääntöjä sekä teknisten ominaisuuksien hallintaa ja yhteensovittamista. Nämä onnistuvat standardeilla. Standardoinnin haasteisiin on IEC vastannut edistämällä Smart Cities -konseptin standardointia.
Toimitusjohtajan katsaus Keskittäminen turvaa standardien hankintaa SESKO ja SFS pääsivät vuoden 2014 aikana sopimukseen siitä, että myös IEC- ja ENstandardit tulevat saataville SFS:n myyntiin vuoden 2015 aikana. Suurin kiinnostus saada standardit samasta paikasta on globaaleilla Suomessa toimivilla yrityksillä, jotka hankkivat standardinsa laajoina lisensioituina on-line-kokoelmina. Eri alojen standardien saanti yhdestä paikasta Suomessa on hyvää palvelua isoille asiakkaille. Se on myös välttämätöntä, jotta SFS säilyy yhtenä toimituskanavana standardien välittäjien kovassa, maailmanlaajuisessa kilpailussa. Jatkossa IEC- ja EN-standardeja ei siis enää voi ostaa suoraan SESKOsta, mutta SESKO neuvoo edelleenkin suomalaisia sähköalan standardien käytössä ja hankinnassa. IEC:n verkkokaupasta voi kuten tähänkin asti hankkia suoraan yksittäisiä standardeja ja standardikokoelmia. Myynnin siirto SFS:lle vaikuttaa merkittävästi SESKOn töiden organisointiin ja järjestelyihin, sillä SESKO on huolehtinut IEC- ja EN-standardien myynnistä Suomessa vuodesta 1994 alkaen, kun myynti puolestaan tuolloin siirtyi sille SFS:ltä. Nyt on siis palattu lähtöasetelmaan. Toivottavasti standardimyynnin keskittämisellä voidaan palvella kaikkia asiakkaita entistä paremmin. Taloudellista turbulenssia Vuosi 2014 koetteli SESKOa taloudellisesti enemmän kuin aikoihin. Suurin yksittäinen tekijä, joka vaikutti SESKOn tuottojen vähenemiseen ja vei tulosta reippaasti alijäämäiseksi, oli sähkötyöturvallisuusstandardin julkaisemisen siirtyminen vuodelle 2015. Tämän laajalevikkisen standardin julkaisu oli alun perin suunniteltu vuodelle 2014. Viivästys johtui kansallisen valmistelun arvioitua pidemmästä käsittelyajasta. Myös ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin taloudellinen taantuma näkyi sekä osallistujamäärän että sähköalan standardien myyntitulojen vähenemisenä. Ensimmäistä kertaa IEC-standardien myynnistä saadut tuotot olivat suuremmat kuin SFS-standardien myyntituotot. SESKO rahoittaa näillä tuloilla toimintaansa ja suuret muutokset vaikuttavat olennaisesti SESKOn toimintakykyyn. SESKOn toiminnan periaatteena on, että ne jotka hyödyntävät standardeja, maksavat niiden kehitystyön, ylläpidon ja saatavuuden. Standardien hyödyntäjiä ovat ne yritykset, jotka lähettävät asiantuntijoitansa vaikuttamaan standardien sisältöön ja saamaan ensikäden tietoa valmisteilla olevista standardeista. Standardeista hyötyviä ovat niiden sellaisetkin käyttäjät, jotka eivät ole mukana valmistelutyössä, mutta käyttävät standardeja saadakseen omille tuotteilleen ja palveluilleen helpomman ja nopeamman pääsyn markkinoille. Vuorovaikutus parantaa asiantuntijakokemusta IEC:n ja SESKOn yhdessä järjestämä workshop 2014 osoitti, että kontaktitilaisuuksia tarvitaan sähköisistä tiedonhallinnan lähteistä ja keinoista huolimatta. SESKOn komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijat pitivät tilaisuuden antia erittäin hyödyllisenä. Erityisesti standardointiuransa alussa olevat nuoret asiantuntijat kokivat tärkeäksi tavata kokeneita asiantuntijoita ja jakaa kokemuksiaan heidän kanssaan. Sähköiset järjestelmät ja verkon yli tapahtuva kommunikaatio eivät voi korvata ihmisten välistä, kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Vaikka sähköiset järjestelmät tuovat nopeutta ja joustavuutta asioiden hoitoon ja vähentävät kustannuksia, fyysisillä kokouksilla ja koulutustilaisuuksilla on edelleen tarvetta. Parhaimmillaan nämä kommunikaatiomuodot täydentävät toisiaan. Palautteen perusteella on selvästi jatkossakin tarvetta järjestää vastaavia sähköteknisen standardoinnin kontaktitilaisuuksia. SESKO Toimintakertomus 2014 1
Hallituksen toimintakertomus Jäsenistö Hallinto SESKOn jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 20. SESKOn vuosikokouksen yhteydessä järjestettävä perinteinen kevätseminaari oli vuonna 2014 IEC:n ja SESKOn yhteisesti järjestämä kaksipäiväinen sähköteknisen standardoinnin workshop. Tilaisuudesta saatu palaute oli erittäin positiivista ja mukana oli huomattavan paljon uutta standardoinnin sukupolvea. SESKOn hallitukseen kuului kymmenen jäsentä. Hallituksen ja yhdistyksen uudek si puheenjohtajaksi valittiin johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä ja varapuheenjohtajaksi teknologiajohtaja Matti Rae Ensto Oy:stä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen jäsenet edustivat SESKOn jäsenyhteisöjä ryhmittelyjaon mukaan. Suurimpia standardien käyttäjä- tai intressitahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 1) hallituksessa toimi neljä jäsentä, sähkötekniseen alaan liittyviä viranomais-, testaus- ja tarkastustahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 2) neljä jäsentä ja sähköteknisten standardien muista käyttäjätahoista (ryhmä 3) kaksi jäsentä. Hallituksen työvaliokunta Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2014 puheenjohtaja Kenneth Hänninen, varapuheenjohtaja Matti Rae ja jäsen Vesa Haakana. SESKOn jäsenyhteisöt 2014 SESKOn hallitus vuonna 2014 Energiateollisuus ry Promaint ry Radioteknillinen Seura ry SGS Fimko Oy Suomen Automaatioseura ry Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Valoteknillinen Seura ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry Sähkösuunnittelijat NSS ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry Teknologiateollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Viestintävirasto VTT Expert Services Oy Puheenjohtaja Johtaja Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry Asiantuntija Esa Niemelä, Energiateollisuus ry Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Matti Rae, Ensto Oy (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry Hallituksen jäsenet Toimialapäällikkö Vesa Haakana, Inspecta Tarkastus Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry) Yli-insinööri Harri Westerlund, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Key Account Manager Esa Kankaanpää, SLO Oy (Suomen Valoteknillinen Seura ry) Erikoistutkija Jaakko Ketomäki, Teknologian tutkimuskeskus VTT (Suomen Valoteknillinen Seura ry) Toiminnanjohtaja Antti Kuisma, Suomen Automaatioseura ry Sähkövalvoja Timo Viitanen, Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Johtaja Esa Tiainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Toimitusjohtaja Mika Leivo, Klubio Oy (Sähköinsinööriliitto SIL ry) Huoltopäällikkö Kimmo Ukkonen, LSK Electrics Oy (Promaint ry) Johtaja Kari J. Lång, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Sähköinsinööri Seppo Puhakka, Sähkökuva Oy (Sähkösuunnittelijat NSS ry) Timo Tenninen, Insinööritoimisto Lausamo Oy (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Johtaja Tom Törn, SGS Fimko Oy Liiketoimintapäällikkö Antti Turtola, VTT Expert Services Oy Listassa yllä kunkin hallituksen varsinaisen jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi on kursivoitu. 2 SESKO Toimintakertomus 2014
Tilintarkastus SESKOn tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab:stä kauppatieteiden maisteri Heidi Vierros KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab yhteisönä. Yhdistyslain mukaisena toiminnantarkastajana toimi toimitusjohtaja Risto Hiltunen Sähkösuunnittelijat NSS ry:stä. Komiteat Hallituksen asettamia kansallisia standardointikomiteoita oli vuoden 2014 lopussa 46. Komiteoiden lisäksi kan sal li sia seurantaryhmiä oli yli 100. Asian tuntijajäseniä komiteoissa ja seurantaryhmissä oli 478 henkilöä. Hallitus hyväksyi 478 standardia, joista 23 julkaistiin suomeksi. Henkilöstö SESKOn palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 12 henkilöä, joista seitsemän tek nistä asiantuntijaa ja viisi tukipalvelutehtävissä. Yksi henkilö teki lyhennettyä työpäivää ja kaksi oli osa-aikaeläkkeellä. SESKO Toimintakertomus 2014 3
Huomionosoitukset Erkki Yrjölä -mitalit Vuonna 2014 SESKOn myöntämän Erkki Yrjölä -mitalin sai kaksi sähköteknisessä standardoinnissa ansioitunutta henkilöä: Timo Lehtonen ja Hasse Nordman. Timo Lehtonen palkittiin ansioistaan ympäristö- ja sairaalasähkötekniikan standardoinnin asiantuntijana. Lehtonen tuli 1990-luvulla mukaan SESKOn komiteaan SK 62 ja on toiminut sen puheenjohtajana vuodesta 2011. Komitean SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat puheenjohtaja hän on ollut sen perustamisesta, vuodesta 2005 alkaen. Timo Lehtosen oma yritys opastaa mm. terveydenhuollon laitteiden vaatimustenmukaisuuden hallinnasta ja on näin aktiivisesti hyödyntämässä standardeja. Hasse Nordman palkittiin EY-mitalilla hänen erityisen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta osallistumisestaan tehomuuntajien standardointiin SESKOn seurantaryhmässä SR 14. Nordman osallistui ensimmäistä kertaa IEC:n komitean TC 14 Power Transformers työryhmäkokoukseen jo vuonna 1975. Vuosikymmenien saatossa hän on ollut useiden kansainvälisten työryhmien jäsen, sihteeri ja puheenjohtaja. Pitkäaikaisen työnantajansa ABB:n palveluksesta hän jäi täysin palvelleena eläkkeelle vuonna 2013. Kansainvälisen arvostuksen osoituksena ja tunnustuksena Hasse Nordman sai muuntajien termisen suorituskyvyn johtavana asiantuntijana vuonna 2013 IEC:n myöntämän IEC 1906 Award-palkinnon. IEC 1906 Award Vuonna 2006 sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö, International Electrotechnical Commission (IEC) täytti 100 vuotta. Ensimmäisen vuosisatansa kunniaksi se perusti 1906 Award -palkinnon, jolla halutaan antaa tunnustusta teknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien asiantuntijoille heidän arvokkaasta panoksestaan käytännön standardointityössä. IEC:n komiteoissa ja työryhmissä oli vuonna 2014 mukana yli 10 000 asiantuntijaa. Heidän joukostaan IEC:n tekniset komiteat ja työryhmät olivat valinneet huomionosoituksen saajiksi 162 asiantuntijaa, jotka edustavat 71 teknistä tai sertifiointikomiteaa (TC tai CA). Suomeen saatiin tällä kertaa yksi uusi IEC 1906 Award. Jafar Keshvari (Microsoft Oy) sai IEC 1906 Awardin tunnustuksena ansioistaan IEC TC 106/MT1 vetäjänä harmonisoitaessa IEC-standardeja, eurooppalaisia standardeja ja ITUn sääntöjä yhtenäisiksi IECjulkaisuiksi, jotka liittyvät altistumiseen matkapuhelimen aiheuttamille sähkömagneettisille kentille. Ylläpitotiimin MT1 lisäksi Jafar Keshvari toimii vetäjänä myös muissa IEC TC 106:n työryhmissä ja projektiryhmissä, jotka käsittelevät sähkömagneettisten kenttien määrittämiseen liittyviä julkaisuja ja SARmittauksia. Eurooppalaisen CENELECin vastaavissa työryhmissä sekä useissa kansainvälisten järjestöjen IEEEn ja ITUn suurtaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumiseen liittyvissä työryhmissä, samaten kuin SESKOn komiteassa SK 106 hän on aktiivinen jäsen. Timo Lehtonen ja Hasse Nordman Jafar Keshvari 4 SESKO Toimintakertomus 2014
Talous Yhdistyksen toimintakulut 2014 olivat 1 402 558,15 ja laskivat edellisestä vuodesta lähes kolme prosenttia. Henkilöstökulut puolestaan laskivat 6,4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tähän vaikutti mm. se, että kaksi henkilöä oli vuoden aikana osa-aikaeläkkeellä. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus kaikista toimintakuluista oli 61 %. Yhdistyksen tulos vuodelta 2014 oli negatiivinen ja määrältään 90 799,89. Tuloksen alijäämäisyys johtui siitä, että vuoden 2014 aikana julkaistavaksi tarkoi tetun sähkötyöturvallisuusstandardin ilmestyminen siirtyi alkuperäisistä suunnitelmista poiketen vuodelle 2015 kansallisen käsittelyn vuoksi. Tästä syystä julkaisun myynnistä SESKOlle koituvat laadintakorvaukset jäivät kuluneelta vuodelta saamatta. Standardien jakelu Standardien myynnistä saadut laadinta- ja jakelukorvaukset kattoivat SESKOn rahoituksesta 43 % (47 %). SFS-standardien ja käsikirjojen laadintakorvauksista kertyi 21 % (31 %). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Osallistumismaksut SESKOn standardointikomiteoissa ja seurantaryhmissä toimi 478 (488) sähköteknistä asiantuntijaa suomalaisen yhteiskunnan eri alueilta. Osallistujamäärä laski kaksi prosenttia. Osallistumismaksutuotot kattoivat noin 26 % (25 %) koko toiminnan rahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön avustus SESKO sai valtionapua työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kautta yhteensä 174 882,69, josta 56 % (54 %) kului kansainvälisiin jäsenmaksuihin (IEC, CENELEC). SFS maksoi TEMin valtionavusta sihteeristö-, käännös- ja kokouskuluja. Suoraan kansainvälisiin standardointikokouksiin osallistuneille maksettujen matkakorvausten osuus oli 35 400. Matkaavustusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. VTT Expert Services Oy vastasi IECEx:n ja SGS Fimko Oy IECEE:n jäsenmaksuista. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuki Toimintavuonna Sähköturvallisuuden edistä miskeskuksen (STEK) myöntämä sähköturvallisuuden standardointituki oli 185 000, mikä kattoi noin 14 % rahoituksesta. SESKOn rahoituksen jakauma 2010 2014 2010-2014 2014 SFS-standardit IEC-standardit Osallistumismaksut TEMin avustus STEK ym. Muut 21 % 22 % 26 % 14 % 13 % 4 % 2013 31 % 16 % 25 % 12 % 13 % 3 % 2012 30 % 14 % 24 % 15 % 15 % 2 % 2011 23 % 16 % 26 % 16 % 16 % 3 % 2010 29 % 17 % 23 % 16 % 14 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % SESKO Toimintakertomus 2014 5
TULOSLASKELMA 1.1. 31.12 2014 2013 Varsinaisen toiminnan tuotot SFS-julkaisujen valmistelu 272 235,22 447 482,35 IEC-julkaisujen jakelu 277 067,74 209 156,12 Osallistumismaksut 340 500,00 352 480,00 Muut toimintatuotot 203 858,33 201 292,83 Avustukset 174 882,69 1 268 543,98 174 447,15 1 384 858,45 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ja palkkiot 672 592,11 712 038,82 Muut henkilöstökulut 186 879,92 206 508,49 Poistot 20 861,49 28 876,59 Matkustuskulut 114 459,63 121 894,16 Julkaisujen hankinta 90 856,60 60 475,37 Julkaisu- ja tiedotuskulut 29 376,42 27 357,22 Toimitilakulut 64 133,88 63 937,44 Toimistokulut 41 857,56 49 507,09 Kokous- ja neuvottelukulut 37 023,17 35 155,42 Kansainväliset jäsenmaksut 98 103,21 94 447,15 Muut kulut 46 414,16 1 402 558,15 45 296,83 1 445 494,58 Kulujäämä 134 014,17 60 636,13 Varainhankinta Jäsenmaksut 35 500,00 35 500,00 37 500,00 37 500,00 Tuottojäämä 98 514,17 23 136,13 Sijoitus- ja rahoitustuotot Sijoitustuotot ja -kulut 7 714,28 10 563,00 Tilikauden tulos 90 799,89 12 573,13 Tilikauden ylijäämä 90 799,89 12 573,13 6 SESKO Toimintakertomus 2014
TASE 31.12. 2014 2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 10 675,05 21 581,26 Aineelliset hyödykkeet 23 749,47 25 553,98 Osakkeet ja osuudet 1 345,50 1 345,50 Pitkäaikaiset sijoitukset 143 371,40 179 141,42 241 615,15 290 095,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT Julkaisusaamiset 37 198,69 28 760,54 Siirtosaamiset 29 963,85 104 814,97 Rahat ja pankkisaamiset 273 269,56 340 432,10 199 549,15 333 124,66 YHTEENSÄ 519 573,52 623 220,55 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 300 000,00 300 000,00 Ylijäämä ed. vuosilta 153 335,48 165 908,61 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 90 799,89 362 535,59 12 573,13 453 335,48 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat 24 539,12 24 560,80 Siirtovelat 107 979,63 121 451,97 Muut lyhytaikaiset velat 24 519,20 157 037,95 23 872,30 169 885,07 YHTEENSÄ 519 573,54 623 220,55 Helsingissä 9. helmikuuta 2015 Kenneth Hänninen Vesa Haakana Esa Kankaanpää Sami Kujala Olli-Heikki Kyllönen Mika Leivo Seppo Puhakka Matti Rae Tom Törn Heikki Uusitalo Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Toimintakertomus 2014 7
Tilintarkastuskertomus 8 SESKO Toimintakertomus 2014
TOIMINNANtarkastuskertomus SESKO Toimintakertomus 2014 9
Tiedotus SESKOn keskeisimpiä tehtäviä on sähköteknisen standardoinnin ja standardien tunnetuksi tekeminen Suomessa eri viestintäkanavien välityksellä. Kohderyhminä ovat SESKOn jäsenyhteisöjen ja standardoinnin asiantuntijoiden lisäksi sähkötekniseen alaan läheisesti liittyvät yritykset ja yhteisöt sekä alan oppilaitokset ja opiskelijat. Kaikille näille ryhmille on tärkeää saada ajankohtaista tietoa sekä olemassa olevista että valmisteilla olevista standardeista. Yrityksille suunnatussa viestinnässä SESKO painottaa mahdollisuutta vaikuttaa komiteajäsenyyden kautta yrityksen liiketoimintaan liittyvien standardien sisältöihin standardointihankkeiden valmistelun eri vaiheissa. SESKO julkisuudessa SESKO viestii kohderyhmäänsä kiinnostavien sähköisten ja painomedioiden välityksellä. Vuonna 2014 julkaistiin suomalaisissa medioissa 204 (207) sähköteknistä standardointia tai standardeja käsitellyttä artikkelia, tiedotetta tai ilmoitusta. SESKOa ja standardointia tehtiin tunnetuksi monissa verkkojulkaisuissa, erilaisissa hakemistoissa, alan messuilla, seminaareissa ja koulutustapahtumissa. SESKOn oma verkkosivusto www.sesko.fi sekä viisi kertaa vuodessa ilmestyvä SESKO-lehti ovat sähköalalla jo tuttuja tiedottajia. Vuosittain tammikuussa valmistuu SESKOn alueelta edellisenä kautena julkaistujen ja vahvistettujen SFS-standardien luettelon käsittävä erikoisnumero. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa www.sesko.fi -lehtiarkistossa. Tiedotuksen kärkiaiheita Merkittävimmät vuoden aikana ilmestyneet standardit käsittelivät yleiskaapelointia, tietotekniikan suunnittelua ja asentamista, ilmajohtoja sekä ympäristöolosuhdetestausta. Turvallisuuteen liittyviä standardointiaiheita, kuten hälytyskeskuksia, kameravalvontaa ja kulunvalvontaa nostettiin esiin tiedotuksen keinoin. Älykkäiden sähköverkkojen standardoinnista valmisteltiin artikkeleita mm. Sähkö&Tele-lehteen, Automaatioväylään sekä Hyvinvointia Sähköllä Visio 2030 -uutiskirjeeseen. Uusien valonlähteiden ledien ominaisuudet ja käyttö kiinnostivat, joten niistä sekä valaistukseen liittyvistä oikeista termeistä jaettiin tietoa eri yhteyksissä. Turva-alan standardeista valmisteltiin artikkeleita ammattijulkaisujen teemanumeroihin. Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistusehdotus eteni lausuntokierrokselle loppuvuodesta. Standardiehdotuksesta tiedotettiin laajasti eri intressipiireille. Tämän koko sähköalaa koskevan standardin uudistuksesta kertovien artikkelien yhteydessä muistutettiin alan asiantuntijoita mahdollisuudesta vaikuttaa standardin sisältöön jo sen valmisteluvaiheessa ko miteajäsenenä. Vuoden 2014 tiedotuksessa nostettiin esiin komiteoiden työskentelyä ja merkitystä sekä komiteoiden asiantuntijoiden panosta standardoinnin lopputuloksen onnistumisessa. SESKOn valaisinkomitean SK 34 laajaa tehtäväkenttää esiteliin VALOlehdessä, sähkötyöturvallisuuskomiteaa SK 78 SESKO-lehden maaliskuun numerossa ja kesäkuun numerossa räjähdysvaarallisten tilojen komiteaa SK 31. SESKOn verkkosivut Eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen standardoinnin ajankohtaisista tapahtumista kerrottiin verkkosivujen uutisissa ja kunkin komitean omilla sivuilla. Uudet julkaisut -osassa esiteltiin vuoden aikana ilmestyneet uudet standardit ja käsikirjat. Verkkosivujen englanninkielinen osio palvelee SESKOn kansainvälisiä yhteistyökumppaneita sekä Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin osallistuvia. Verkkosivujen uudistustyö käynnistettiin loppuvuodesta. 10 SESKO Toimintakertomus 2014
Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 SESKO toimi aktiivisesti yhdessä neljän jäsenyhteisönsä: Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n kanssa Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -hankkeessa. SESKOlla on edustaja hankkeen johtoryhmässä, Visio 2030 -seminaarin suunnitteluryhmässä ja uutiskirjeen toimitusneuvostossa. SESKO kannattaa vision ideaa ja näkemyksiä sekä edistää vision viestejä ja sanomaa omassa viestinnässään. Tapahtumat Perinteisen kevätseminaarin sijasta järjestettiin kaksipäiväinen sähköteknisen standardoinnin workshop, jossa IEC:n ja SESKOn asiantuntijat esittelivät standardointijärjestelmää sekä perehdyttivät sähköteknisen standardoinnin strategioihin, prosesseihin ja työkaluihin. Lisäksi esiteltiin tietojärjestelmiä ja niiden tehokasta käyttöä. Mukana oli sekä kokeneita konkareita että juuri standardointiuransa alussa olevia asiantuntijoita. Osallistuneilta saatu palaute oli hyvin positiivista. SESKO osallistui myös Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -seminaariin Heurekassa sekä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen standardoinnin FORUM 2014 -vuositapahtumaan Oppilaitosyhteistyö SESKO jatkoi toimintaansa eurooppalaisten standardointijärjestöjen (CENELECin ja CENin) yhteistyöryhmässä Education about Standardization (JWG EaS). SESKO on mukana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen oppilaitosyhteistyön ohjausryhmässä, joka toimii myös JWG EaS:n kansallisena vastinryhmänä. SESKO suuntaa oppilaitoksiin kohdistuvaa viestintäänsä, kuten opetusaineistoja ja oppilaitosinfoja, sähköteknisen alan opiskelijoille ja opettajille pääasiassa ammatti- ja tiedekorkeakouluissa sekä ammattiopistoissa. Standardoinnin toimialayhteisöjen yhteisessä oppilaitosportaalissa www.sfsedu.fi SESKO ylläpitää oman vastuualueensa sivuja. Vuonna 2014 SESKO järjesti kolme oppilaitostilaisuutta, joissa esiteltiin sähköteknistä standardointia ja etenkin stan dardien soveltamista turvallisuuden varmistamisessa. Vaasassa tiedekirjasto Tritoniassa järjestettyyn tilaisuuteen kokoontui sähkö- ja energiatekniikan opiskelijoita Vaasan yliopistosta sekä Vaasan ammattikorkeakoulusta. Toinen tilaisuus pidettiin sähkötekniikan ja automaation opiskelijoille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja kolmas Aalto-yliopiston Sähköteknisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä. Kaikkiaan näihin tilaisuuksiin osallistui lähes 200 opettajaa ja opiskelijaa Koulutus SESKOn henkilöstöä esiintyi luennoitsijoina sekä useiden jäsenyhteisöjensä että muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuk sissa. Luennot käsittelivät yleisesti standardointijärjestelmää, standardointiin osallistumista, standardien sisältöä ja asemaa sekä niiden ohjeistusta. Erityisiä aihealueita 2014 olivat valaistusstandardit ja niiden käyttö, sähkötyöturvallisuus sekä suurjänniteilmajohdot. SESKOn ja IEC:n yhdessä järjestämän sähköteknisen standardoinnin workshopin osallistujat Helsingissä 25. - 26.3. 2014. Kuvassa äärimmäisenä vasemmalla IEC:n edustaja, johtaja Jan-Henrik Tiedemann. SESKO Toimintakertomus 2014 11
Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät SESKOlla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 46 standardointikomiteaa ja yli 100 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 478 asiantuntijajäsentä. Standardointikomiteat kokoontuvat säännöllisesti vuosittain ja niille on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri. Komiteoita on yleensä kansallisesti merkittävillä sähköteknisillä alueilla ja näiden komiteoiden keskeisenä tehtävänä on saada aikaan kansallinen konsensus standardeissa. Myös erityinen tarve julkaista suomenkielisiä standardeja voi edellyttää tällaista vastinkomiteaa. Sellaisten IEC:n ja CENELECin komiteoiden aihealueille, joilla pääasiassa seurataan kansainvälistä standardointia tai joissa aktiivisia toimijoita Suomessa on vain muutamia, ei välttämättä ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa. Näissä tapauksissa SESKOlla on toimintakanavana seurantaryhmiä. Jäsenten lisäksi nimetään seurantaryhmään yhdyshenkilö. Komiteoiden ja seurantaryhmien toiminta Standardointikomiteoiden ja seurantaryhmien painopistealueet vaihtelevat vuosittain aihepiireittäin. Kaikkien ryhmien työssä on tärkeää aktiivinen ja kattava osallistuminen IEC:n ja CENELECin äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä työryhmätyöhön. Näin voidaan parhaiten vaikuttaa standardien sisältöihin ja valmistautua niiden käyttöönottoon. Alueilla, joilla on Suomessa paljon toimijoita, myös standardien kääntäminen ja kansallisten osien laatiminen standardeihin on komitean keskeistä työtä. SK 78 komitean vastuulla olevan Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 valmistelua on aina tehty erittäin hyvässä hengessä. Kokouksissa asioita on pohdittu perusteellisesti ja kokoustyöskentely on ollut konsensuksen hakua parhaimmillaan. Kuvassa komitean jäseniä kokoustauolla maaliskuussa 2014. Keskellä edessä puheenjohtaja Martti Tukiainen. 12 SESKO Toimintakertomus 2014
Aktiiviset komiteat ja seurantaryhmät vuonna 2014 SK 1 Terminologia Komitea on vuoden 2014 aikana siirtänyt kaikki sähköalan suomennetut termit IEC:n Eletropedia-termitietokantaan. Electropedia on kaikkien vapaasti käytettävissä osoitteessa www.electropedia.org. IEC:n sanastostandardisarjassa IEC 60050 on tällä hetkellä yli 20 000 termiä, ja näistä noin puolet (9 948 termiä) on suomennettu. Sanastot on perinteisesti julkaistu painettuina, mutta nyt IEC kehittää tietokantaa sähköisille termeille. Komitea SK 1 on aktiivisesti mukana uuden tietokannan ylläpidossa ja kehittämisessä. Jatkossa suomennetut sähköalan sanastot julkaistaan Eletropedia-tietokannassa ja tarvittaessa painettuina SFS-standardeina. Terminologiakomitea SK 1 koordinoi sähköalan sanastojen valmistelua ja kääntämistä suomen kielelle. Komitean toiminta on horisontaalista ja se luo vankan perustan sähköalan termistölle. Komiteassa on jäsenenä sähkötekniikan ja terminologian asiantuntijoita. Komitea tekee yhteistyötä useiden teknisten komiteoiden kanssa ja laatii niiden kanssa sanastoja eri komiteoiden toimialoilta. SK 3 Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Komitean SK 3 jäsenet osallistuivat IEC TC 3, SC 3C ja SC 3D standardointikomiteoiden toimintaan ja vaikuttivat sitä kautta alan sähkötekniikassa käytettävien graafisten tunnusten ja dokumentoinnin standardeihin. Komitean toimialaan kuuluvat graafiset tunnukset, sähköpiirustukset, dokumenttien hallinta, tuotetiedot, käyttöohjeet sekä turvallisuuteen liittyvät perusstandardit. Vuonna 2014 komitean valmistelema suomenkielinen versio IEC 60617 piirrosmerkkistandardista lisättiin IEC 60617-tietokantaan. SK 3 ylläpitää piirrosmerkkitietokannan suomenkielistä sisältöä. IEC TC 3 uusimmat työkohteet liittyvät käyttöohjestandardin päivittämiseen sekä tasasähköasennusten kaapeleiden ja johtimien tunnistamiseen. Kansallisen komitean sihteeri Arto Sirviö toimi alakomitean SC 3C:n puheenjohtajana ja piirrosmerkkistandardin ylläpitoryhmän TC 3/MT 60617 sihteerinä. SESKOn vastuulla ovat CENELECin raportoivan sihteeristön SR 3C:n tehtävät. SK 11 Suurjänniteilmajohdot Uusi suurjänniteilmajohtojen asentamista koskeva perusstandardi SFS-EN 50341-1, joka koskee kaikkia yli 1 kv suurjänniteilmajohtoja, käännettiin ja julkaistiin suomeksi. Perusstandardiin liittyy monen CENELECin jäsenmaan kansallinen liite (National Normative Aspects), jossa otetaan huomioon kunkin maan kansalliset erityisolosuhteet kuten tuulikuormat, jääkuormat, maadoitusolosuhteet ja maissa käytetyt tyypilliset pylväsrakenteet. Suomea koskeva ehdotus valmisteltiin ja lähetettiin yleiselle lausunnolle. SK 13 Sähköenergian mittaus Vaihtosähköenergian mittauslaitteistoja koskevasta standardista SFS 3381 valmisteltiin neljäs painos. Loistehon mittausvaatimuksia tarkkuusluokkien 0,5 S, 1S ja 1 mittareille käsittelevä standardi IEC 62053-24 ilmestyi. Komitea osallistui sähköenergiamittareita sekä niihin liittyvää tiedonsiirtoa koskevien IEC-standardien valmisteluun. Erityisesti seurattiin kommunikointitaajuuksiin 2 150 khz liittyvien häiriötasojen standardointia. SK 17D Jakokeskukset Jakokeskuksia koskevien standardien pitkä siirtymäkausi päättyi, kun aikaisemmin käytössä olleen perusvaatimusstandardin SFS-EN 60439-1 voimassaolo päättyi marraskuussa 2014. Tästä lähtien kaikkia keskusrakenteita koskee uusi SFS-EN 61439-standardisarja. Komitea jatkoi paljon käytetyn jakokeskuskäsikirjan uudistamista uuden standardisarjan mukaiseksi. Käsikirja on tarkoitus julkaista vuonna 2015. Tyhjiä kotelointeja koskevan standardin uusi painos julkaistiin suomeksi. SK 20 Energiakaapelit Voima- ja asennuskaapelien merkintöjä koskevasta standardista SFS 4680 ilmestyi uusi painos. Keskijännitekaapelien rakennetta koskevasta standardista SFS 5636 valmisteltiin uutta painosta, joka ilmestyy vuoden 2015 alussa. Käynnistettiin verkostokaapeleita koskeva projekti, jonka tarkoituksena on selvittää kaapelistandardeja koskevat muutostarpeet maakaapelien käytön yleistyessä taajamien ulkopuolella. Rakennuksissa käytettävien ja tulipalon aiheuttamille vaikutuksille alttiiksi joutuvien energia-, ohjaus- ja tietoliikennekaapelien palamisominaisuuksia sekä niihin liittyviä testi- ja arviointimenetelmiä käsittelevä standardi EN 50575 ilmestyi. Komitean asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti IEC:n ja CENELECin kaapelityöryhmien työhön. Seurantaryhmä IEC TC 21 Akut Alueen standardointi on ollut vilkasta. Normaalien standardien päivitysrutiinien lisäksi uudistuvien energialähteiden tuottaman sähköenergian varastointiin liittyvien energiavarastojen vaatimusten valmistelu on aktiivista. Kysymyksessä oleva standardi eteni äänestysvaiheeseen. Ajoneuvojen akustoissa käytettävien litiumionikennojen turvallisuutta koskeva ehdotus puolestaan oli lausuntokierroksella. Teollisuussovelluksissa käytettävien litiumkennojen ja -akkujen suorituskykyä koskeva standardi (EN 62620) ilmestyi. Vastaava turvallisuusstandardi on äänestyskierroksella. Pelkästään paikallisakustoissa käytettäviä litiumkennojen ja -akkujen turvallisuusstandardia valmistellaan työryhmässä ja siirreltävissä laitteissa käytettävien nikkeli- ja litiumakkujen turvallisuusstandardit hyväksyttiin äänestykseen. Trukkiakkuasennuksia koskeva uusi standardi EN 62485-3 ilmestyi. SESKO Toimintakertomus 2014 13
SK 22 Tehoelektroniikka Tehoelektroniikka on elinvoimaisimpia elektroniikkateollisuuden sektoreita Suomessa ja alalla on merkittävää suomalaista osaamista. Suomi on vahvasti edustettuna IEC TC 22 / SC 22G:n Adjustable speed electric drive systems incorporating semiconductor power converters ja SC 22H:n Uninterruptible power systems (UPS) työryhmissä, samoin kuin CENELEC TC 22X:n sähkömoottorikäyttöjen ecodesign-standardisarjaa EN 50598 laativassa työryhmässä. Työryhmä on tehnyt uraauurtavaa työtä energiatehokkuuden parantamiseksi pohtimalla koko moottorin sisältävän järjestelmän energiahäviöitä, mukaan lukien taajuusmuuttajan, moottorin ja moottorilla käytettävän mekaanisen laitteiston energiahäviöt. Keskittyminen pelkästään taajuusmuuttajan energiahäviöihin olisi johtanut harhaan, sillä ne ovat yleensä merkityksettömän pieniä verrattuna taajuusmuuttajan avulla saavutettaviin merkittäviin energiasäästöihin järjestelmän muissa osissa. SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet Kotitalouspistokytkintä koskevan kansallisen standardin uusi versio toimitettiin kansalliselle lausuntokierrokselle. Osallistuttiin aktiivisesti rasia- ja pistokytkinstandardeja laativan ylläpitoryhmän IEC SC 23B/MT 4 toimintaan. Suomen kannalta työhön osallistuminen on tärkeää, koska ryhmässä valmistellaan vaatimuksia kylmässä käytettäville kytkimille. Kotitalouskäyttöön tarkoitetun suko-pistokytkimen käyttö suurilla tehoilla pitkäaikaisesti (esim. sähköauton lataus) puhututtaa myös kansainvälisiä asennustarvikeasiantuntijoita. Sähköauton pistokytkintä koskevaan kansainväliseen ja eurooppalaiseen standardointiin osallistuttiin aktiivisesti. Sähköauton teholatauksessa käytettävää pistokytkintä koskeva standardi EN 62196-3 vahvistettiin. Osallistuttiin aktiivisesti auton verkkosähköpiireissä käytettäviä pienoisliittimiä koskevan standardin EN 50066 päivitykseen. Standardi on tärkeä Suomelle. Standardin soveltamisalaa laajennettiin kattamaan myös lämmitysjohdon kojepistokkeen ja autossa olevan vastakkeen vaatimukset. SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardoinnissa IEC TC 31:llä on hyvin vankka asema. Sähkölaitteiden standardien lisäksi IEC valmistelee standardeja myös mekaanisille laitteille ja laatujärjestelmille. Käytännössä ATEXdirektiivien sähkölaitteita koskevat vaatimukset perustuvat IEC-standardeihin. Tämän takia komitea käsittelee standardien lisäksi säännöllisesti myös direktiiveihin ja sertifiointiin liittyviä asioita. Vuonna 2014 uusittiin ATEX laitedirektiivi ja sen valmistelua seurattiin ja käyttöönottoa selvitettiin. Suomessa on maailmanlaajuisesti huomattavia räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden valmistajia, joiden on välttämätöntä olla mukana standardien valmistelussa. Suomesta on 18 henkilöä jäsenenä kaikkiaan 27:ssä IEC TC 31 työryhmässä. Painopistealueina Suomella on erityisesti moottoreita, valaisimia ja asennuksia koskevien standardien valmistelu. Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden rakennetta koskevasta perusstandardista SFS-EN 60079-0 käännettiin ja julkaistiin uusi painos. SK 34 Valaisimet Komitea osallistuu aktiivisesti valaisimia, energiansäästölamppuja, ledejä, ledilamppuja ja niiden liitäntälaitteita koskevien IEC-standardien valmisteluun. Suomalaisia osallistuu lamppu-, liitäntälaite- ja valaisinstandardeja valmistelevien työryhmien kokouksiin. Kansallisesti valmistellaan valaisimien yleisten vaatimusten standardin SFS-EN 60598-1 uutta suomennosta sekä uutta ledituotteita koskevaa sanastoa. Valaisimien liitäntälaitteita standardoivan komitean IEC SC 34C puheenjohtajana seitsemän vuotta toimineen Markku Norhion (Helvar) toimikausi jatkuu vuoteen 2017 saakka. Komitean SK 31 kesäkuun kokoukseen osallistuneet. Eturivissä Hanna Mustonen (Tukes), Risto Sulonen (VTT Expert Services ja Tapio Annala (ABB). Takarivissä Tapani Nurmi (SESKO), Jukka Kettunen (Labkotec) ja Veli-Pekka Vitikka (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL). 14 SESKO Toimintakertomus 2014
SK 45 Ydinlaitosautomaatio Komitean SK 45 jäsenet osallistuivat IEC TC45 ja CENELEC TC45AX -standardointikomiteoiden toimintaan ja vaikuttivat sitä kautta ydinlaitosautomaation standardeihin. Komitean tavoitteina on mm. vaikuttaminen turvallisuusasioihin, käyttöliittymiin ja automaatioarkkitehtuuriin kohdistuviin vaatimuksiin sekä tuoda kansainväliseen standardointiin osaamista ja kokemusta mainittujen standardien soveltamisesta ydinlaitoksissa Suomessa. Maassamme meneillään olevat uuden sukupolven laitosten rakennus- ja uudistusprojektit ovat saaneet huomiota maailmanlaajuisesti. Ydinteknologia-ala on merkittävä työllistäjä ja tulevaisuudessa myös CO2-päästöttömyytensä ansiosta tärkeä. Alan standardoinnissa panostetaan kansainvälisten standardien uudistamiseen ja yhtenäistämiseen sekä niiden voimaansaattamiseen Euroopassa. Sähköisten järjestelmien lisäksi ajankohtaisia aiheita komiteassa ovat kyberturvallisuus ja keskustelu standardin IEC 60880 päivitystarpeesta. SK 46 Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit Erityisaiheina ovat olleet digitalisointia seuraava taajuusspektrin uudelleenjärjestely ja siitä johtuvat uudet vaatimukset sähkömagneettiselle suojaustehokkuudelle ja EMC:lle. Komitean jäsen Lauri Halme luovutti paikkansa IEC TC 46:n ja IEC SC 46A:n pitkäaikaisena puheenjohtajana seuraajilleen puheenjohtajakauden tultua täyteen, mutta hän toimii edelleen CENELEC TC 46X:n puheenjohtajana ja työryhmän TC 46/WG 5 Screening effectiveness kokoonkutsujana. Standardeista SFS 2752 ja SFS 3158 julkaistiin uudet painokset, ja kansallisten telekaapelistandardien päivitysurakka saatiin näin päätökseen. SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus Komitea osallistuu aktiivisesti sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen työhön kokouksissa ja ottamalla kantaa lukuisiin kansainvälisiin ja eurooppalaisiin standardiehdotuksiin. Suomalaisen liesivahteja valmistavan yrityksen edustajat ovat aktiivisesti mukana eurooppalaisen liesivahtistandardin valmistelussa. EN-standardi läpäisi äänestyksen loppuvuodesta. Standardoitavalla ratkaisulla voidaan estää lukuisat liesipalot, joten kysymyksessä on merkittävä parannus turvallisuuteen. Komitea valmisteli ja toimitti IEC:lle muutosehdotuksen taipuisia lämmityselementtejä koskevaan standardiin IEC 60335-2-96. SK 64 Pienjännitesähköasennukset Komitea SK 64 vastaa pienjännitesähköasennuksia koskevan CENELECin HD 60364 harmonisointidokumentteihin perustuvan standardisarjan SFS 6000 valmistelusta. SFS 6000 -standardeilla on keskeinen asema sähköasennusten turvallisuuden varmistamisessa. Standardien mukaan toimittuna katsotaan kansallisten sähköasennusten turvallisuutta koskevien säädösten vaatimusten toteutuvan. Koska standardeilla on hyvin laaja käyttäjäkunta, joka joutuu ylläpitämään tietämystään standardien sisällöstä, on komitea päättänyt, että koko standardisarja uudistetaan määrävälein. SFS 6000 -standardit ja käsikirjat, joihin nämä standardit sisältyvät, on uudistettu viimeksi vuonna 2012 ja seuraavan painoksen valmistelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 lopulla. Vuonna 2014 on keskitytty vaikuttamaan valmisteilla olevien IECja CENELEC-standardien sisältöön. Seurantaryhmä TC 57 Sähkövoimajärjestelmien ohjaus ja siihen liittyvä viestintä Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat komitean IEC TC 57 työryhmissä sähkönjakeluverkkojen kommunikaatiojärjestelmien standardien kehittämiseen. Älykään sähköverkon kommunikaatiojärjestelmä perustuu IEC TC 57:n laatimiin standardeihin. Näissä standardeissa määritellään kommunikaatiojärjestelmän toimintamalli tietoturvavaatimuksineen sekä protokollat ja datamallit. Ne ovat osa EU-komission älykkäiden sähköverkkojen standardointimandaattia M/490. Komitean SK 34 syyskuiseen kokoukseen osallistuneet. Kuvassa vasemmalta oikealle: Mika Toivonen (Tukes), Juha Vesa (SESKO ), Pekka Strömmer (Secto Design Oy), Markku Norhio (Helvar Oy), Arto Mattila (Blue Import BIM Oy), Teemu Vainio (Teknoware Oy) ja Pasi Orreveteläinen (SGS Fimko Oy). SESKO Toimintakertomus 2014 15
SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus Merkittävimpiä työkohteita oli ohjaustekniikan sanastostandardin IEC 60050-351 Ed. 4.0 kääntäminen suomeksi, mistä syystä järjestettiin myös muutama käännöskokous. Komitean puheenjohtaja Kari Hakkarainen on ollut aktiivisesti mukana mm. prosessiteollisuuden toiminnallisen turvallisuuden standardia IEC 61511 päivittävässä työryhmässä. CENELECin TC 65X:ssä on edelleen kuumana keskustelunaiheena teollisuuden langattomien verkkojen tulevaisuus, kun 2,4 GHz:n taajuusalueen radiolaitteita koskevan ETSIn standardin EN 300 328 tuleva versio 1.8.1 tuo uusia vaatimuksia. Ongelmia ratkomaan on perustettu työryhmä, johon liittyi myös suomalaisjäsen. SK 69 Sähköautot ja niiden latausjärjestelmät Komitea seuraa ja osallistuu asiantuntijoidensa välityksellä latausjärjestelmää koskevien standardien (IEC 61851) sekä sähköauton pistokytkimen (IEC 62196) standardointiin ehdotuksia kommentoimalla. Auton ja sähköverkon välistä kommunikaatiota koskevat standardit ovat myös valmisteilla. Työ on laajentumassa myös johdottoman latauksen puolelle, joten asian kehittymistä seurataan tarkasti. Sähköauton eurooppalaista standardointityötä koordinoivan CEN-CENELEC-ryhmän sekä eurooppalaiseen Smart charging työryhmän toimintaa seurattiin. Komitea valmisteli uuden version laajasti kansallista ja kansainvälistä huomiota herättäneestä suosituksesta Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa. Tämä uusittu suositus julkaistiin SESKOn verkkosivulla. Uudessa painoksessa keskitytään siihen, miten sähköautojen lataus tulee ottaa huomioon, kun laajempia latausalueita suunnitellaan ja rakennetaan esimerkiksi taloyhtiöiden, kauppakeskusten jne. parkkipaikoille. SK 77 Sähkömagneettinen yhteensopivuus SK 77 toimii IEC TC 77:n ja sen alakomiteoiden sekä CENELEC/TC 210:n kansallisena vastinkomiteana. SK 77 puheenjohtajana toimi Ari Honkala SGS-Fimko Oy:stä. IEC TC 77 alakomiteoineen laatii ja ylläpitää lähinnä sähkömagneettisten häiriöiden siedon testausmenetelmien standardeja. Kansallisen komitean SK 77 toiminta keskittyy IEC-ehdotusten käsittelyyn. Vuoden 2014 aikana käsi tel - tiin noin 20 äänestystä ja lausuntopyyntöä. Varsinaisia lausuntoja annettiin kahdeksaan standardiehdotukseen, jotka olivat myös CLC/IEC rinnakkaiskäsittelyssä ja valmistuneet stan dardit vahvistettiin SFS-EN standardeiksi ilmoitusmenettelyllä. Komitean toimialueelta julkaistiin vuoden 2014 aikana neljä pääasiassa uudistettua standardia. Valmisteluvaiheessa on 25 projektia. EMC-alueella täysin uusia standardeja ei juurikaan julkaista. Työ keskittyy olemassa olevien standardien jatkuvaan ylläpitoon, kun tekninen kehitys elektroniikan alueella on nopeaa. Uusimpana aiheena 2014 nousi esiin pienjänniteverkon käyttö tiedonsiirtoon ja siitä johtuvat häiriöt taajuusalueella alle 150 khz. Työ käynnistyy yhteistyössä IEC:n radiohäiriökomitea CISPR:n kanssa. SK 78 Sähkötyöturvallisuus Komitean SK 78 tehtävät muutettiin vuoden 2013 alusta niin, että sen vastuulle tuli kansainvälisten jännitetyöstandardien lisäksi myös erittäin tärkeän ja kysytyn standardin SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus uudistustyö. Standardin uudistamista jatkettiin seitsemässä kokouksessa ja ehdotus lähetettiin syksyllä yleiselle lausuntokierrokselle. Lausuntojen käsittely aloitettiin loppuvuodesta ja standardi julkaistaan kesällä 2015 SK 79 Hälytysjärjestelmät Komitean SK 79 jäsenet osallistuivat hälytysjärjestelmien vaatimuksia standardoivien komiteoiden IEC TC 79 ja CLC TC 79 sekä niiden työryhmien kokouksiin. Komitean SK 79 toimialaan kuuluu kiinteistöissä käytettävien sähköteknisten turva- ja valvontajärjestelmien standardointi sisältäen myös ilmoituksensiirtojärjestelmät ja hälytyskeskukset. Komitea laati suomennokset useille CLC/TC 79 ja IEC TC 79 -standardeille. Vuoden 2014 alussa aloitettiin CLC/TC 79:n EN 5013X -sarjan standardien korvaaminen vastaavilla uusilla IEC-standardeilla. IEC TC 79 uusimmat työkohteet liittyvät digitaalisiin lukkoihin, rakennuksen tiedonsiirtoverkon vaatimuksiin sekä kameravalvontajärjestelmän tuotestandardeihin. SK 79:n sihteeri Arto Sirviö toimi komitean CLC TC 79 termit ja määritelmät, työryhmän vetäjänä. Seurantaryhmä TC 82 Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat komiteoiden IEC TC 82 ja CLC TC 82 kokouksiin, kommentoivat standardiehdotuksia sekä valmistelivat uuden SFS-käsikirjan 607 Aurinkosähköjärjestelmät, sisältöä. Valosähköisiin paneeleihin perustuvat aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistyneet Keski- Euroopassa. Myös Suomessa kiinnostus sähkön pientuotantoon ja niihin liittyviin standardeihin on kasvanut. Seurantaryhmä TC 88 Tuuligeneraattorijärjestelmät Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat komitean IEC TC 88 työryhmissä tuulivoimaloiden standardien kehittämiseen. Tuulivoimatekniikka on merkittävä uusiutuvan energian tuotantotapa. Tuuligeneraattoreita valmistetaan muutaman kilowatin pienlaitteistoista aina megawattiluokan voimaloihin ja tuulivoimapuistoihin. IEC-standardeissa esitetään laitteiston turvallisuuteen ja suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia sekä laitteiston suunnitteluohjeita, simulointi- ja mittausmenetelmiä. Suomessa tuulivoimaloiden lukumäärä kasvaa lähivuosien aikana merkittävästi syöttötariffin vauhdittamana. SK 91 Elektroniikan valmistustekniikat SK-komitea 91 koordinoi kolmea IEC-standardointikomiteaa. Ne ovat: IEC TC91 Elektroniikan valmistustekniikat, IEC TC 113 Nanoteknologiat elektroniikan tuotteissa ja järjestelmissä sekä IEC TC 119 Painettu elektroniikka. Komitea IEC TC 91 laatii stan- 16 SESKO Toimintakertomus 2014
dardeja elektroniikan kokoonpanotekniikkaan sisältäen myös komponenttien hautaamisen piirilevylle. Komiteassa IEC TC 113 standardoidaan sähkö- ja elektroniikkatuotteissa käytettävää nanoteknologiaa. Komitean alueella seurataan erityisesti grafeenin merkitystä standardoinnissa, sillä EU-komissio on päättänyt rahoittaa 10-vuotista Graphene Flagship -ohjelmaa grafeenia käyttävien sovellusten kaupallistamiseksi. Komitealla IEC TC 119 on työn alla useita uusia työkohteita, jotka liittyvät painetun elektroniikan terminologiaan, mittausmenetelmiin sekä johtaviin musteisiin. Suomen komitea on korostanut sitä, että työkohteissa tulee ottaa huomioon polymeeri- ja lasipohjaisten lisäksi myös paperipohjaiset rakenteet. SESKO hoitaa CENELECin raportoivan sihteeristön SR 91:n tehtävät. SK 99 Suurjännitesähköasennukset IEC ja CENELEC ovat julkaisseet uudet yli 1 kv vaihtojännitteisiä sähköasennuksia koskevat standardit ja niiden pohjalta on aloitettu suomalaisen standardin valmistelu. Esikuvastandardit antavat harkinnanvaraa maadoitusjännitteitä koskevien vaatimusten soveltamiseen. Koska tällä asialla on suuri taloudellinen merkitys sähköverkkojen rakentamisessa, tekivät Energiateollisuus ja Aalto-yliopisto standardin jatkovalmistelua varten tutkimuksen maadoitusten tarkoituksenmukaisesta rakenteesta. Tutkimuksen tulosten perusteella standardiehdotusta kehitettiin ja ehdotus lähetettiin yleiselle lausunnolle loppuvuodesta 2014. SK 104 Ympäristöluokitus ja -testaus Komitean toiminta vilkastui ympäristöolosuhdetestien perusstandardin IEC 60068-1 Ed 7.0 käännösprojektin ansiosta. Käännös julkaistiin tunnuksella SFS-EN 60068-1, ja se sisällytetään myös tekeillä olevaan SFS-käsikirjaan 671-1, joka käsittelee ilmastollisia rasitustestejä. Valmisteilla on myös SFS-käsikirja 671-2 mekaanisista rasitustesteistä. Käsikirjoista tiedotetaan mm. SESKO-lehdessä. Komitean sihteeri Olavi Nevalainen sai vastuulleen vesitestistandardin IEC 60068-2-18 päivittämisen. Komitean vastuulla olevat standardit ovat hyvin laajalti käytössä. Seurantaryhmä TC 105 Polttokennotekniikka Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat komitean IEC TC 105 työryhmien toimintaan. Polttokennotekniikalla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Polttokennotekniikka soveltuu moneen käyttöön, niin pienissä kuluttajalaitteissa kuin suurissa voimalaitoksissakin. Hajautetussa sähkönpientuotannossa polttokennotekniikalla voidaan kompensoida esim. aurinkosähköjärjestelmien tuotantokatkoksia yöaikaan. SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristövaikutukset Tärkeimpiä työkohteita oli sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasioiden termistöstandardin IEC 62542 kääntäminen suomeksi. Käännös julkaistiin kesäkuussa 2014. Osallistumista materiaaliselostestandardin IEC 62474 tietokannan ylläpitoon on jatkettu. Komitea on myös seurannut ecodesign- ja energiatehokkuusasioita mm. Euroopan komissiossa ja IEC:n muissa komiteoissa, sillä komitean rooli on varsin horisontaalinen, ja se palvelee useita muita aloja. SK 205 Rakennusten elektroniikkajärjestelmät Komitea osallistuu koti- ja rakennusautomaation (HBES/BACS) järjestelmien yleisten vaatimusten (EN 50491- sarja) sekä avoimen kommunikaatiojärjestelmän (EN 50090/KNX-järjestelmä) standardointiin. Vuoden 2014 aikana CENELEC TC 205:ssa on panostettu EU-komission standardointimandaattien M/441 ja M/490 liittyvään standardien valmisteluun. Komitean työryhmissä WG 16 ja WG 18 on valmisteltu standardeja sekä älykkään sähköverkon ja rakennuksen välisen rajapinnan määrittelyä että kuluttajan energiankulutuksen näyttölaitteen ominaisuuksien määrittelyä varten. Komitea laati suomennoksen standardille SFS-EN 50491-6-1 Yleiset vaatimukset kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmille (HBES) sekä rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmille (BACS). Osa 6-1: HBES-asennukset. Asennukset ja suunnittelu. SK 215 Tietotekniikan kaapeloinnit ja infrastruktuurit Komitean nimi muutettiin tähän muotoon, koska se vastaa käsiteltäviä aihealueita paremmin kuin aikaisempi nimi Tietoliikennelaitteiden sähkötekniset näkökohdat. Komitea on seurannut CENELECin TC 215:ssä laadittavien yleiskaapelointistandardien kehittämistä. Vuonna 2014 julkaistiin suomennos kotien yleiskaapelointistandardiin EN 50173-4 tehdystä muutoksesta A2 ja tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelua ja asentamista ulkotiloihin koskevasta standardista EN 50174-3. Lisäksi komitea on seurannut datakeskuksia koskevan standardisarjan EN 50600 kehittämistä. Tietoa näistä standardeista on välitetty SFS:n seurantaryhmälle SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset. Myös ISO/IEC JTC 1 SC 25:ssä laadittavia standardeja on seurattu ja käytettyä terminologiaa oikaistu. SK SG Älykkäät sähköverkot Älykkäiden sähköverkojen standardointikomitean tarkoituksena on tunnistaa suomalaisen elinkeinoelämän kannalta oleelliset standardointiprojektit mm. teollisuuden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Komitean jäsenet ovat osallistuneet IEC SMB/SEG 4 Pienjännitetasasähköjärjestelmät -ryhmän toimintaan. Käynnissä olevaa matalataajuisten häiriöiden rajaarvojen standardointityötä on seurattu aktiivisesti ja edistetty mahdollisuuden mukaan. Koordinointikomitea päätettiin muuttaa komiteaksi SK 8 Sähköverkon järjestelmävaatimukset, sillä keskeiset älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvät standardiprojektit, kuten pientuotannon kytkeminen sähköverkkoon, painottuvat entistä enemmän komitean IEC/TC 8 sekä sen eurooppalaisen vastineen CLC/TC 8X alueelle. Komitean SK 8 työ uudessa muodossaan käynnistyy vuonna 2015. SESKO Toimintakertomus 2014 17
Standardit ja käsikirjat Vuonna 2014 vahvistetut ja julkaistut standardit Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvisti ja otti standardien luetteloon 425 (584) sähköalan SFS-standardia. Suomeksi julkaistiin 23 (20) standardia. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomeksi julkaistavaksi valittiin sellaisia standardeja, joissa on kansallisia osia tai joiden käyttäjämäärät ovat kansallisesti suuria tai muuten merkityksellisiä. Standardien ja SFS-käsikirjojen kysyntä laski vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui suurelta osin siitä, että sähköasennuksista vuonna 2012 julkaistun kolmiosaisen käsikirjasarjan 600 kysyntä saavutti kyllästymispisteensä jo edellisenä vuonna. Sähkötyöturvallisuusstandardista SFS 6002 ja suurjänniteasennusstandardista SFS 6001 SESKOssa valmisteltiin uusia painoksia ja tästä valmistelusta tiedotettiin avoimesti, jolloin käyttäjät jäivät odottamaan uusien painosten valmistumista seuraavana vuonna. Omalta osaltaan kysynnän laskuun vaikutti myös yleinen taloustilanteen heikkeneminen. Kymmenen kysytyintä standardijulkaisua vuonna 2014 SFS-käsikirja 600-1 Sähköasennukset. Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset SFS-käsikirja 600-3 Sähköasennukset. Osa 3: Sähkötyöturvallisuus SFS-käsikirja 600-2 Sähköasennukset. Osa 2: Säädökset, sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot kpl 1437 831 599 SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 231 SFS-käsikirja 604-2 Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 2: Sähköasennukset, tarkastus ja huolto SFS-käsikirja 604-1 SFS-EN 60204-1 SFS-käsikirja 150 SFS-käsikirja 631-2 Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 1: Määräykset, tilaluokitus ja sähkölaitteiden rakenteet Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset Staattinen sähkö. Ohjeita staattisen sähkön aiheuttamien vaarojen välttämiseksi Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja dokumentointi 479 78 72 41 29 26 Luvuissa ovat mukana myös käsikirjojen oppilaitospainokset sekä ruotsiksi ja englanniksi käännetyt julkaisut, mutta ei verkkokäyttöä. Julkaistut standardisivut 2010-2014 (sivua, kumulatiivinen) 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 22 848 23 954 24 464 24 743 25 805 6000 4000 Sähköalan standardien kokonaismäärä 2010-2014 (kpl, kumulatiivinen) julkaistu ilmoittamalla vahvistettu 60 40 Suomeksi julkaistut standardit 2010-2014 (kpl) 5 000 2000 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 0 2010 2011 2012 2013 2014 0 2010 2011 2012 2013 2014 18 SESKO Toimintakertomus 2014