Infinitiivirakenteista ja lauseenvastikeista Finitní sloveso v roli predikátu lze brát za základ větné konstrukce( ) Finitní sloveso ve finštině může být jednoduchý slovesný tvar (sanomme, poistuvat, kertoisi apod.), složený slovesný tvar (ei sanonut, ei olisi halunnut, oli matkustanut, ). Dalším stupněm je tzv. verbiliitto, verbi-idiomi (ottaa selville, laimin lyödä, ottaa huomioon, mennä mönkään, ) a partikkeliverbi (ottaa vastaan, käydä läpi, ): Keskeiset verbiliitot ISK:n mukaan Asetelma 88: Verbiliittoja Rakenne Nimitys Esimerkit (GEN) on -tava on tehtävä Asiat on hoidettava. Minun on mentävä. (GEN) on ~ käy -minen on ~ käy tekeminen Jos Anttia on uskominen. Sitä ei käy kieltäminen. (GEN) pitää -man pitää tekemän Mitä minun pitikään sanomani? on -tavissa olla tehtävissä Asiat ovat hoidettavissa. on -va olla tekevä Hän on saava osakseen valtaa ja kunniaa. tulee -ma+an tulla tekemään Tämä syksy tulee olemaan rankka. on -ma+ssa olla tekemässä Antti on luistelemassa. Tänne ollaan perustamassa ravintolaa. on (vähällä) -A olla tehdä Olin kuolla raivosta. Olin vähällä kaatua. on -maisilla+pos olla tekemäisillään Antti oli saamaisillaan kalan kiinni. on -nee-na ~ -tu-na olla tehneenä Hän oli pukeutuneena toppatakkiin. Laitos oli siirrettynä Uralin taakse. on -vina+pos olla tekevinään Antti ei ollut kuuntelevinaan opettajaa. on -A+kse+POS olla tehdäkseen Verkko toimii jos on toimiakseen. (GEN) tulee -(t)tua ~ - tu+ksi tulla tehtyä ~ tehdyksi Tuli vähän valvottua ~ valvotuksi. tulee -nee+ksi tulla tehneeksi Tulin valvoneeksi vähän liikaa. tulee ~ joutuu -tu+ksi ~ -ta+va+ksi tulla tehdyksi saa OBJ:n -(t)tua ~ -tu+ksi saada tehdyksi saa ~ ottaa OBJ:n -A+kse+POS ~ -tavakse+pos on ~ jää -ma+tta saada tehdäkseen ~ tehtäväkseen olla ~ jäädä tekemättä Kosonen tuli valituksi. Asiat tulevat käsiteltäväksi. Hän joutui pidätetyksi. Sain sen tehtyä ~ tehdyksi. Sain ~ otin hoitaakseni ~ hoidettavakseni koko jutun. Se on ~ jäi tekemättä. jättää OBJ:n -ma+tta jättää tekemättä Jätin sen tekemättä. V těchto případech se stále jedná o jeden slovesný tvar, který jako predikát může být základem větné struktury (včetně vedlejších vět). O něco volnější spojení se jedná v případě verbiketju, kde obě slovesa lze považovat za sémanticky samostatná: Tillanne voi muuttua. Hän sattui olemaan kotona.
Slovesnému řetězci (verbiketju) se podobají také případy jako: Haluan opiskella saksaa. Pojat tottuivat vihdoinkin tulemaan ajoissa. (lze vyložit 2 způsoby) srv. Voisin opiskella saksaa. Pojat sattuivat vihdoinkin tulemaan ajoissa. Infinitní slovesné tvary ve finštině: infinitivy a participia Nemají stejné možnosti jako slovesa (nevyjadřují čas a způsob, obvykle ani osobu, nemají zápor jako finitní slovesa), proto nemohou být plnohodnotnými predikáty. Naopak často vyjadřují jmenné kategorie, a proto často vystupují ve stejných syntaktických rolích jako jména (adverbiale, subjekt, objekt): adverbiale: Menin uimaan. Jätin sen tekemättä. subjekt: On ihanaa tanssia sambaa. objekt: Mikko haluaa tanssia sambaa. Infinitivní tvary a konstrukce vykazují různé stupně slovesných vlastností. Participia jsou např. schopna rozlišit 2 možnosti časového ukotvení (skončený a probíhající děj), některé infinitní konstrukce mohou mít svůj subjekt, některé i objekt. Subjekt je ovšem nekongruentní, v genitivu.) Některá participia zjevně vyjadřují určitý druh modality (selvitettävät asiat). Söin pilaantuvia kirsikoita. x Söin pilaantuneita kirsikoita. Äidin SUBJ leipoma kakku. (V případě agentního participia je doplnění subjektem infinitivní konstrukce vyžadováno.) Kissan SUBJ ollessa poissa (Kissan SUBJ lähdettyä pois/ Kissan SUBJ nähden) hiiret hyppivät pöydällä. Tätä tehtävää OBJ seuraava selitys on väärin. Také deverbální substantivum -minen má genitivní subjekt (En tykkää musiikin kuuntelemisesta.) Na druhé straně např. záporné -maton participium se chová velmi adjektivně. Slovesné vlastnosti korelují s tím, jaký je stupeň samostatnosti infinitní větné konstrukce, v jaké míře vykazuje větné znaky ( lausemaisuuden aste ) (a naopak do jaké míry mohou vlastnosti hlavního větného predikátu zapůsobit uvnitř infinitní konstrukce, např. hlavní predikát na tvar objektu infinitní konstrukce). Lauseenvastike (ISK: rakenne ) je tradiční termín užívaný o infinitních konstrukcích, které lze nahradit vedlejší větou (vzhledem k tomu jsou relativně samostatné vzhledem k hlavní predikaci.)
1. Referativní konstrukce (referatiivirakenne) Tyttö kuuli käen kukkuvan. Luulisin asian ratkeavan. Luulin asian jo ratkenneen. Podle M. Vilkuny lze jmenné slovesné tvary této konstrukce (-van a -neen) považovat za nedělitelný celek (analysoimaton kokonaisuus), které pro současné mluvčí prostě odkazují na referativní konstrukci, tzn. ne jako tvary participií (výklad koncovky -n jako genitivní je problematický). Tehtävä: Yksi seuraavista lauseista on selvästi kaksiselitteinen: Mikä ja miksi? Hän luuli takanaan seisovan robotin. Hän huomasi takanaan seisovan robotin. Hän kaatoi takanaan seisovan robotin. Konstrukce má subjekt v genitivu nebo je subjekt konstrukce vyjádřen posesivním sufixem, v tom případě posesivní sufix indikuje, že subjekt infinitní konstrukce je stejný jako subjekt hlavní predikace: Sanoin meneväni. Mikko sanoi menevänsä. (Z toho důvodu nelze zkombinovat hänen + poses. sufix *Mikko sanoi hänen menevänsä. Genitivní subjekt infinitní větné konstrukce odkazuje naopak na subjekt odlišný od subjektu hlavní predikace: Elsa kimmastui kun Uolevi sanoi hänen valehtelevan.) (Referativní konstrukce funguje i pro existenciální větu: Luulisin järvessä olevan vielä ahvenia. Pak může být subjekt konstrukce také v partitivu nebo nominativu.) Tvar hlavního predikátu nemá vliv na volbu koncovky totálního objektu infinitní konstrukce: Uolevin väitetään saavan palkkakorotuksen. Referativní konstrukce jako subjekt: Käki näyttää pysyvän piilossa. Metsässä ei kuulu pesivän muita lintuja. Podle Vilkuny jde o specifický případ užití -van, -neen tvarů a to jako nutného doplnění (täydennys) sloves näkyy, näyttää, kuuluu, tuntuu, vaikuttaa. (Subjekti kongruoi: Pilvet näkyvät tulevan tänne pian.) Tehtävä: Selitä ero: Pojat näyttivät osaavan olla hiljaakin. Pojat näyttivät osaavansa olla hiljaakin.
2. Permisivní konstrukce (permissivirakenne) (=objektina oleva infinitiivirakenne) Anna minun mennä. Isä käski kerätä puolukoita. srov. Isä lupasi minun osallistua. x Isä lupasi osallistua. Isäntä käski vieraan syödä. x Isäntä käski syödä vieraan. 3. Temporální konstrukce (temporaalirakenne) Hän saapui kaikkien ollessa jo unessa. Hetken levähdettyäni jatkoin matkaa. (generická podoba (nollapersoona): Puku silitetään odottaessa., pasivní: Sinne mentäessä sovittiin strategiaa. Syötyä lähdettiin kävelylle.) Vykazuje relativně silné větné vlastnosti: může mít svůj subjekt v genitivu, možnost pasiva, dvou časových vztáhnutí k hlavní predikaci, mimořádně i objekt (Kirjoitettaessa vastaus työnantajalle ). Subjekt je v genitivu, pokud je jím osobní zájmeno, doplňuje se (ve spisovné finštině) posesivním sufixem (Sinun olessasi poissa Hänen tultuaan kotiin ). 4. Modální konstrukce (modaalirakenne) (ISK: tehden- ja tekemällä- rakenne) (tekemättä je zápor k tehden, tekemällä-rakenne není v tradičním dělení řazena k lauseenvastikkeet, má stejný subjekt jako hlavní predikace) adverbiale (většinou jako rozšíření, může jít i o nutné doplnění: Jätin kirjat viemättä.) Někdy se vyskytuje genitivní subjekt (pokud je to osobní zájmeno i posesivní sufix): Tyttö nauroi kaikkien nähden. Mies makasi kadulla kenenkään tekemättä mitään. Sehän tapahtui aivan sinun nähtesi. Tvar totálního objektu se řídí podle predikátu hlavní věty: Avaa ovi painamalla nappi pohjaan. x Avasin oven painamalla napin pohjaan. V tomto je konstrukce méně větná/samostatná než referativní konstrukce. 5. Finální konstrukce (finaalirakenne) Hän vuokrasi asunnon voidakseen itsenäistyä.
Hän teki parhaansa todistaakseen asiansa. Ollakseen pätevä asiakirjan pitää olla oikeasti todistettu. Posesivní sufix odkazuje k subjektu hlavní predikace subjekty jsou stejné až na ustálené fráze (tietääkseni, luullakseni, nähdäkseni, toden sanoakseni), podle některých dělení v tomto případě jde o samostatnou kvantumrakenne (ISK: A-infinitiivin translatiivin metatekstuaalinen käyttö ) Ministeriön vaatimukset on (minun) tietääkseni jo täytetty. 6. Statusrakenne Hän odotti kädet hikoillen. Kaikki kuuntelivat silmät kauhusta pyöreinä. Asianajaja tuli papereita mukanaan. Agenttirakenteet (ISK: agenttipartisiipit) ma-participium: obvykle jde o ukončený děj, s irezultativními slovesy i probíhající Olen kiitollinen saamistani tiedoista. Linna on monien ihailema kirjailija. maton-participium Se oli kenenkään ennalta aavistamaton mahdollisuus. přítomné pasivní participium Auto on teidän käytettävänänne. Laiva oli aaltojen ajeltavana. Použitá literatura: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja. Edita, Helsinki. ISK:n verrkoversio: http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php