RT 82-10605 ohjetiedosto kesäkuu 1996 korvaa RT 41-10124 1 (20) PUUTALON IKKUNA- JA ULKO-OVILIITTYMÄT puutalo, ikkuna, ulko-ovi trähus, fönster av trä, dörrar av trä timber frame house, wooden windows, wooden doors Tässä RT-ohjekortissa käsitellään ikkunoiden ja ovien liittymistä puurunkoiseen ulkoseinään sekä esitetään kattoikkunan ratkaisuvaihtoehtoja. Ikkuna- ja oviaukon vaikutusta runkorakenteisiin sekä ulko- ja sisäpuoliseen listoitukseen havainnollistetaan esimerkkikuvin. Ohjeet on tarkoitettu lähinnä paikallarakentamiseen, mutta ne soveltuvat myös teolliseen talotuotantoon. Kuvaesimerkeissä on käytetty lautaverhoiltuja julkisivuja, mutta ratkaisuja voidaan soveltaa myös ulkoverhoukseen tarkoitettujen puulevyjen yhteydessä. Puutalon rakenteita käsitellään tarkemmin RT-ohjekortissa RT 82-10560 Pientalon puurakenteet, ulkoverhouksia RT-ohjekortissa RT 82-10571 Puujulkisivut ja sisäverhouksia RT-ohjekortissa RT 82-10582 Puiset sisäverhoukset. JJ/1/kesäkuu 1996/6500/Vla/Rakennustieto Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISIMMÄT IKKUNATYYPIT JA ULKO-OVET 2 AUKKOJEN VAIKUTUS RAKENNUSRUNKOON 2.1 Ikkuna- ja oviaukot 2.2 Kulmaikkuna 2.3 Ulokeikkuna 2.4 Poikkeavan muotoiset ikkunat 2.5 Kattoikkunat ja lasikatot 3 IKKUNAN JA OVEN LIITTYMINEN SEINÄRAKENTEESEEN 3.1 Sijainti seinärakenteen syvyyssuunnassa 3.2 Kiinnitys 3.3 Karmin ja runkorakenteen välisen raon tiivistäminen 3.4 Ulkopuolinen listoitus 3.5 Sisäpuolinen listoitus
RT 82-10605 ohjetiedosto 2 1 YLEISIMMÄT IKKUNATYYPIT JA ULKO-OVET Asuinrakentamisessa käytetään nykyään yleisimmin sisäänaukeavaa ikkunatyyppiä. Puitteita on tavallisesti kaksi tai kolme. Useimmissa tämän RT- ohjekortin kuvaesimerkeissä on käytetty sisäänaukeavaa ikkunaa, jonka sisäpuitteessa on kaksilasinen umpiolasi (MSE-ikkuna). Pientaloissa on perinteinen sisään- ulosaukeava ikkunatyyppi edelleen käyttökelpoinen. Sen sisäpuite voidaan tarvittaessa varustaa umpiolasilla. Tämän RT- ohjekortin ohjeita ja esimerkkiratkaisuja voidaan soveltaa myös sisään- ulos aukeavien ikkunoiden liittymiin. Kiinteä ikkuna on yleensä umpiolasielementti, joka on kiinnitetty joko omaan karmiin tai välittömästi rakennuksen runkoon (puurunkoinen lasiseinä). Runkoon tehtävissä lasituksissa tulee ottaa huomioon mahdolliset rakenteiden taipumat, etenkin monikerroksisissa rakennuksissa. Umpiolasin asennus ja tiivistys tehdään RT- ohjekortin RT 41-10433 Puuikkunan lasitus umpiolasilla ohjeita soveltaen. Umpiolasi suositellaan sijoitettavaksi seinärakenteeseen siten, että se on mahdollisimman lähellä seinän sisäpinnan tasoa. Muussa tapauksessa saattaa esiintyä kosteuden tiivistymistä umpiolasin reuna- alueille etenkin kosteissa tiloissa. Umpiolasin asennusvara on mitoitettava niin väljäksi, että rakenteiden mahdolliset painumat eivät aiheuta lasielementin rikkoutumisvaaraa. Työmaalla tehtävän lasituksen asennusvaran on oltava vähintään 5 mm ympäriinsä (lasielementin yläpuoliseksi asennusvaraksi suositellaan 5...10 mm). Umpiolasin alapuolinen asennusvara on tuuletettava. Kuvassa 1 on esitetty yleisimpiä avattavan ja kiinteän ikkunan poikkileikkauksia. Kiinteän umpiolasiseinän ratkaisuperiaatteita on esitetty kuvissa 3 ja 5. Kuva 1. (CAD) Yleisimpiä puuikkunoita, pystyleikkauksia. Vasemmalta sisäänaukeava (MSE) ikkuna, sisään-ulosaukeava ikkuna ja kiinteä umpiolasi-ikkuna. Sisäänulosaukeava ikkuna on mahdollista tehdä myös siten, että sisäpuitteessa on kaksinkertainen umpiolasi. Tilauksesta voidaan teettää myös näistä poikkeavia ikkunoita. Ulko-ovet ovat joko yksin- tai kaksinkertaisia. Yksinkertaista ulko- ovea suositellaan vain sisäänkäynneissä, joissa on tuulikaappi ja toisena ovena tuulikaapin sisäovi. Ulko- ovet on suositeltavaa tehdä ulospäin avautuvina. Jos ulko- ovi joudutaan tekemään sisäänpäin avautuvana, se tehdään tavallisesti yksinkertaisena, esimerkiksi ranskalaisen parvekkeen ovi. Kaksinkertaisena se voidaan toteuttaa, jos sisempi ovi tehdään hieman ulompaa ovea suurempana, sisäänaukeavien ikkunoiden tapaan, jotta molemmat ovilevyt avautuisivat vähintään noin 90 astetta. Ikkuna- ja ovivalmistajien karmi- ja puiteprofiilit ja niiden mitoitus poikkeavat jonkin verran toisistaan, mikä on syytä ottaa huomioon liittymien yksityiskohtien suunnittelussa. Kuva 2. Yleisimpiä puu-ulko-ovia, pystyleikkauksia. Vasemmalta oikealle lämpöeristetty umpiovi mahdollisella sisäovella, 2-kertainen lasiovi ja 1-kertainen lasiovi. Tilauksesta voidaan teettää myös näistä poikkeavia ovimalleja.
3 ohjetiedosto RT 82-10605 Pystyleikkaus 1:5 Vaakaleikkaus 1:5 Yläpuolinen asennusvara 5...10 mm Lasituslista vähintään 21 x 54 (ruuvikiinnitys runkotolppaan asti) Höylätty runkotolppa, tässä 54 x 120 (voidaan myös työstää esimerkiksi katkoviivoin esitettyyn muotoon) Välilista, paksuus vähintään 18 mm, syvyys määräytyy umpiolasielementin paksuuden mukaan Alavaakalistan yläpinta höylätään ulospäin kaltevaksi Tuuletusreiät Ø 8 mm (vähintään 3 kpl / lasielementti tai k 400 mm) A Pystyleikkaus 1:5 Kuva 4. Kiinteä umpiolasiseinä. Rakenne vastaa kuvan 3 A ratkaisua. Vaakaleikkaus 1:5 Höylätty runkotolppa Alavaakalistan alapinnassa tuuletusurat (vähintään 3 kpl / lasielementti tai k 400 mm) Lasituslista paksuus vähintään 18 mm (ruuvikiinnitys) B Kuva 3. (CAD). Esimerkkejä kiinteästä lasiseinästä, jossa kolmilasinen umpiolasi on kiinnitetty puulistoilla välittömästi rakennuksen runkoon. Runkorakenteet suositellaan tehtäväksi liimatusta puutavarasta mahdollisen kieroontumisen estämiseksi etenkin suurehkojen yhtenäisten lasiseinien yhteydessä. Kuvan B ratkaisussa runkorakenteet ovat osittain säälle alttiina. Pysty- ja vaakaleikkaukset 1:5. 1 RT 41-10433 Puuikkunan lasitus umpiolasilla.
5 ohjetiedosto RT 82-10605 2 AUKKOJEN VAIKUTUS RAKENNUSRUNKOON 2.1 Ikkuna- ja oviaukot Ikkuna- tai oviaukko voidaan sijoittaa puurunkoiseen ulkoseinään lähes vapaasti. Seinärakenteen mitoituksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. aukon yläpuoliset kuormat sekä aukon vaikutus seinän jäykistykseen ja kestävyyteen tuulikuormia vastaan. Aukon korkeuden merkitys on vähäinen, mutta aukon leveys vaikuttaa sekä viereisten pystyrakenteiden että yläpuolisten vaakarakenteiden mitoitukseen. Tavallisesti joudutaan ikkunan yläpuolista vaakarakennetta vahvistamaan aukon ylittävällä vaihtopalkilla, joka tarvittaessa tuetaan päistään ylimääräisillä pystytolpilla. Aukkojen yläpuoliset palkkirakenteet mitoitetaan tapauskohtaisesti. Kuvissa 9...12 on esimerkkejä eri kokoisten ikkuna-aukkojen vaikutuksesta ulkoseinän runkorakenteeseen. Kuva 9. Esimerkki ikkuna-aukon sovittamisesta ulkoseinän runkorakenteisiin. Leikkaus ja aksonometria 1:50. Kuva 8. Esimerkki ulkolistoituksesta. Kuva 10. Esimerkki ikkuna-aukon sovittamisesta ulkoseinän runkorakenteisiin. Leikkaus ja aksonometria 1:50.
RT 82-10605 ohjetiedosto 6 2.2 Kulmaikkuna Ikkunan sijoittamiselle puurunkoisen ulkoseinän ulko- tai sisäkulmaan ei ole esteitä. Tavallisesti kulmassa on kantava pystyrakenne, jonka mitoituksessa otetaan huomioon ikkuna-aukon ja mahdollisten aukon yläpuolisten palkkirakenteiden vaikutus. Lisäksi on huolehdittava, ettei kulmaan tehtävä aukotus heikennä rakennuksen jäykistystä. Kulmaikkunoiden asennusvaran mitoituksessa otetaan huomioon ikkunan saranointi ja avautuminen sekä sisäpuolinen listoitus. Osittain tai kokonaan kiinteillä ikkunoilla toteutettuna saadaan kulmaratkaisusta ilmeeltään sirompi kuin avattavilla ikkunoilla etenkin silloin, jos erillisten karmien sijasta lasit kiinnitetään suoraan runkorakenteisiin. Kuvassa 15 on esimerkki tavanomaisen kulmaikkunan vaikutuksesta seinän runkorakenteisiin, ks. myös kuvat 22 ja 23. Kuva 11. Esimerkki ikkuna-aukon sovittamisesta ulkoseinän runkorakenteisiin. Ikkuna-aukkojen palkkirakenteet mitoitetaan tapauskohtaisesti. Leikkaus ja aksonometria 1:50. 2.3 Ulokeikkuna Ulokeikkuna (erkkeri) tukeutuu joko ulkoseinärakenteeseen tai sekä seinä- että vaakarakenteisiin. Ulokkeen ikkunat voivat olla joko kiinteitä tai avattavia. Rakenteiden mitoituksessa otetaan huomioon riittävä lämmöneristys erkkerin ala- ja yläpohjarakenteessa sekä yläpohjan vedeneristys kallistuksineen. Kuvissa 16 ja 17 on esimerkkejä ulokeikkunan vaikutuksesta runkorakenteisiin. Kuva 12. Esimerkki ikkuna-aukon sovittamisesta ristirunkoiseen ulkoseinään. Leikkaus ja aksonometria 1:50.
7 ohjetiedosto RT 82-10605 Kuva 13. Kulmaikkuna. Kuva 15. Esimerkki kulmaikkunan sovittamisesta ulkoseinän runkorakenteisiin, aksonometria 1:50. Vaakaleikkaus ikkunan kohdalta kuvassa 22. Nurkan rakenne vastaa RT-ohjekortin RT 82-10560 1 kuvassa 27 esitettyä ratkaisua. Kuva 14. Ulokeikkuna. 1 RT 82-10560 Pientalon puurakenteet. Kuva 16. Esimerkki seinärakenteeseen tuetun ikkunan korkuisen ulokkeen runkorakenteista. Ulokkeen ikkuna-asennus tehdään kuten ikkunat yleensäkin. Ikkunat voivat olla kiinteitä tai avattavia. Rakenteet tulee mitoittaa aina tapauskohtaisesti. Ratkaisua ei suositella kosteisiin tiloihin mahdollisen kosteuden tiivistymisriskin vuoksi. Leikkaus ja aksonometria 1:50.
RT 82-10605 ohjetiedosto 8 Kuva 17. Esimerkki seinä- ja vaakarakenteisiin tuetun huoneen korkuisen ulokkeen runkorakenteista. Ulokkeen ikkuna-asennus tehdään kuten ikkunat yleensäkin. Ikkunat voivat olla kiinteitä tai avattavia. Rakenteet tulee mitoittaa aina tapauskohtaisesti. Leikkaus ja aksonometria (ei mittakaavassa). 2.4 Poikkeavan muotoiset ikkunat Pyöreä, vinokulmainen tai muuten poikkeavan muotoinen ikkuna- aukko tehdään siten, että se noudattaa mahdollisimman tarkasti ikkunakarmin muotoa. Suositeltavaa on, että asennus- ja tilkevara on 10...15 mm ympäriinsä kuten yleensäkin. Tällöin sekä karmin kiinnitys rakennusrunkoon että tiivistys ja listoitus voidaan tehdä tavanomaisten ikkunasovitusten tapaan. Ks. kuva 18. Pyöreiden tai kulmittain asennettavien ikkunoiden osalta on otettava huomioon, että sadevesi ikkunapintaa alas valuessaan kerääntyy ikkunan alareunaan tai -kulmaan. Jotta vältetään sadeveden valumajälkien syntyminen ikkunan alapuoliseen julkisivupintaan, tulee vesipellin ulottua riittävästi (vähintään 30 mm) seinäverhousta ulommaksi. Kuva 18. Esimerkki pyöreän ikkunan ikkuna-aukon sovittamisesta ulkoseinän runkorakenteisiin, periaatepiirros. Leikkaus ja aksonometria 1:50. Lisätukia asennetaan tarpeellinen määrä ikkunan koon ja muodon mukaan. Lisätuet helpottavat ikkunan kiinnittämistä runkoon, rungon ja karmin välisen raon tiivistämistä, ulko- ja sisäverhouksen sekä ikkunalistoituksen asentamista. Vastaavalla periaatteella tehdään muut suorakaiteen muodosta poikkeavat ikkuna-aukot.
9 ohjetiedosto RT 82-10605 2.5 Kattoikkunat Kattoikkuna voidaan tehdä vesikaton yläpuolelle kohoavana rakenteena (kattolyhtynä), tai se voidaan asentaa kattorakenteeseen tehtyyn aukkoon vesikaton suuntaisesti. Vesikaton yläpuolelle kohoavassa kattolyhdyssä ikkuna on yleensä pystyasennossa kuten tavanomainen seinään sijoitettu ikkuna. Kattolyhty voidaan tehdä myös lasikatteisena. Kaikissa ratkaisutavoissa otetaan huomioon vaikutus kattotuolien tai yläpohjapalkiston mitoitukseen. Vesikaton suuntaisia kattoikkunoita voidaan käyttää, kun kattokaltevuus on jyrkempi kuin 15 astetta. Kattoikkunan liittyminen vesikatteeseen ja mahdolliseen aluskatteeseen edellyttää erityistä huolellisuutta yksityiskohtien suunnittelun lisäksi myös asennuksessa, jotta estetään sadeveden pääsy yläpohjarakenteeseen. Yläpohjan tuuletuksen toiminta varmistetaan myös kattoikkunoiden yhteydessä. Kuvassa 19 on esimerkkejä kattoikkunoiden vaikutuksesta yläpohjapalkistoon. Kattoikkuna voidaan tehdä myös lasikattona, joka soveltuu etenkin kuistien ja viherhuoneiden kattamiseen. Lasikaton kantavat rakenteet suositellaan tehtäväksi höylätystä puuutavarasta kiinteän lasiseinän tapaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sadeveden poisjohtamiseen, lasilevyjen kiinnitykseen ja saumoihin sekä katon mahdolliseen k-arvovaatimukseen. Tavallisesti lasikatoissa käytetään karkaistua tai laminoitua lasia. Kuva 19. Esimerkkejä ikkuna-aukon sovittamisesta kattorakenteisiin. Ikkunan yläpuolisen katonlappeen tulee täyttää vesikatteen edellyttämä vähimmäiskaltevuus. Lisäksi lämmöneristys ja tuuletus toteutetaan kuten vastaavissa rakennusosissa yleensä. Rakenteet mitoitetaan aina tapauskohtaisesti. Mahdollisen alavaakapuun (a) korkeusasema määräytyy vesikatteen ja kattokaltevuuden mukaan siten, että ikkunan liittymästä kattorakenteeseen saadaan vesitiivis yläpohjan tuuletusta estämättä.
RT 82-10605 ohjetiedosto 10 Kuva 20. Puurakenteinen lasikatto ja -seinä. Kuva 21. Esimerkki vesikaton lappeen suuntaisen ikkunan sovittamisesta kattorakenteisiin. Ikkuna-aukon koko ja sijainti suositellaan suunniteltavaksi siten, että kattopalkkien katkaisut minimoidaan. Rakenteet mitoitetaan aina tapauskohtaisesti. Poikittaiset tukirakenteet sijoitetaan siten, että ikkunaaukon sisäpuoliset pielirakenteet mahdollistavat tehokkaan ilman kierron ja optimaalisen valon saannin. Aksonometria ja leikkaus 1:50.
11 ohjetiedosto RT 82-10605 3 IKKUNAN JA OVEN LIITTYMI- NEN SEINÄRAKENTEESEEN 3.1 Ikkunan sijainti seinärakenteen syvyyssuunnassa Ikkunan sijoitukseen seinän syvyyssuunnassa vaikuttavat seinärakenteen paksuus ja karmin syvyysmitta. Useimmiten karmisyvyys on jonkin verran seinän paksuutta pienempi. Ikkunat voidaan teettää myös mittatilaustyönä siten, että karmisyvyys vastaa seinän paksuutta tai on muuten halutun suuruinen. Lämpöteknisesti on edullista sijoittaa ikkuna seinän lämmöneristeen kohdalle ja sisäpuite likimain sisäverhouksen tasoon. Tällöin ikkunan alapuolella mahdollisesti olevasta lämmittimestä kohoava ilmavirtaus nostaa sisälasin pintalämpötilaa ja ehkäisee ikkunavetoa sekä kosteuden tiivistymistä lasin sisäpintaan. Karmin ulkopinnan sijainti suhteessa seinän ulkopintaan vaikuttaa ulkopuolisiin listoituksiin ja pellityksiin. Lasipinnan ja julkisivupinnan välisellä suhteella sekä listoituksella on huomattava merkitys rakennuksen ulkonäölle. Perinteisesti on puutalojen ikkunat sijoitettu seinän ulkopinnan tasoon. Kuvissa 22...33 on vaihtoehtoisia esimerkkejä ikkunan sijoittamiselle ulkoseinään. Lauta 21 x 70 1 Sisäpuolinen peitelista 12 x 45 2 Ulkopuolinen peitelista 21 x 45 3 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi 2 x 30) taivutetut kannakkeet k 300 mm, tai tukeva lauta. Vesipellin vähimmäiskaltevuudeksi suositellaan 20, ks. myös RT 41-10110. 2 3 1 Kuva 22. (CAD) Esimerkki ikkunan liittämisestä ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ikkunakarmin sisäpinta on sisäverhouksen sisäpinnan tasossa. Kuvan seinärakenne on esitetty tarkemmin RT-ohjekortin RT 82-10560 kuvassa 10. Ikkunan yläkarmin liittyminen seinärakenteeseen voidaan tehdä myös kuten kuvassa 23. 15...20 Lauta 21 x 95 1 1 Muotoon höylätty puu (50 x 75), pellitetty sekä peitelista 21 x 45 2 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi 2 x 30) taivutetut kannakkeet k 300 mm, tai tukeva lauta 2 1 RT 82-10560 Pientalon puurakenteet. 2 RT 41-10110 Ikkunan vesipellit. Kuva 23. (CAD) Esimerkki ikkunan liittämisestä ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ikkunakarmin sisäpinta on sisäverhouksen ulkopinnan tasossa. Ratkaisu soveltuu etenkin rakennuslevyjä sisäverhouksessa käytettäessä, ks. myös kuva 25. Vastaava julkisivukaavio on esitetty kuvassa 39.
RT 82-10605 ohjetiedosto 12 3.2 Kiinnitys Karmit asennetaan paikoilleen kiilojen avulla. Karmin vaaka- ja pystysuoruus tarkistetaan vesivaa alla. Kiinnitys runkorakenteisiin tehdään puuruuvein tai erikoisvalmisteisin karmiruuvein. Puuruuvein kiinnitys voidaan tehdä joko karmin läpi tai piilokiinnityksenä runkorakenteiden puolelta ennen lämmöneristeen asentamista. Karmiruuvein kiinnitys tehdään tavallisesti karmin läpi. Läpikiinnitys peitetään puu- tai muovitulpilla, ja se mahdollistaa tarvittaessa ikkunan irrottamisen piilokiinnitystä helpommin. Karmin kiinnityspisteiden määrä ja sijainti riippuu ikkunan tai oven koosta, ks. RT- ohjekortit RT 41-10095 Ikkuna, puuta, kiinnitys sekä RT 42-10083 Ovi puuta, kiinnitys. Lauta 21 x 70 1 Muotoon höylätty puu (50 x 75), pellitetty 2 Sisäpuoleinen kulmalista 3 Lauta 21 x 70 15...20 4 Vesipellin alla muotoon höylätty puu (50 x 75) (tai sinkitystä laattateräksestä taivutetut kannakkeet) 1 3 4 2 Kuva 25. (CAD) Esimerkki ikkunan sovittamisesta ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ikkunakarmin sisäpinta sisäverhouksen ulkopinnan tasossa kuten kuvassa 23. Kuvan seinärakenne on esitetty tarkemmin RT-ohjekortin RT 82-10560 kuvassa 10. 20...25 1 Lauta 21 x 50 1 Sisäpuolinen listoitus voidaan tehdä kulmalistoin tai kahdella erillisellä listalla 2 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi 2 x 30) taivutetut kannakkeet k 300 mm, tai tukeva lauta 2 Kuva 24. 1 RT 82-10560 Pientalon puurakenteet. Kuva 26. (CAD) Esimerkki ikkunan sovittamisesta ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ikkunakarmin ulkopinta on tuulensuojalevyn ulkopinnan tasossa. Vastaava julkisivukaavio on esitetty kuvassa 43. Ratkaisu soveltuu myös peiterima- ja lomalaudoitukseen.
13 ohjetiedosto RT 82-10605 3.3 Karmin ja runkorakenteen välisen raon tiivistäminen Ikkuna- ja oviaukot mitoitetaan siten, että asennusvaraksi (tilkeraoksi) jää ympäriinsä 10...15 mm. Tilkerako täytetään lämmön-eristeellä, joka ominaisuuksiltaan vastaa seinärakenteen lämmöneristettä. Ikkunoiden ja ovien tilkeraon sisäpuolisen tiiviyden tulee vastata ympäröivän seinärakenteen ilman- tai höyrynsulun tiiviyttä. Ilman- tai höyrynsulku ulotetaan aukkojen kohdalla tilkeraon yli hieman karmin päälle. Tämä voidaan tehdä myös vastaavasta materiaalista leikatuin erillisin liuskoin, jotka teipataan seinän ilmantai höyrynsulkuun, ks. kuva 34. Tarkoitukseen voidaan käyttää myös elastista tiivistysmassaa, jolla on riittävä tarttuvuus puupintaan. Tilkeraon ulkopuolinen tiivistys tehdään joko ulkoverhouslaudoin tai erillisin vuorilaudoin tai -listoin. Laudan tai listan alla voidaan tarvittaessa käyttää lisäksi tuulensuojapahvia. Tiivistysmassan käyttö ulkopuolella ei ole suositeltavaa, koska ulkopuolisen tiiviyden tulee olla selvästi sisäpuolista tiiviyttä pienempi. Kuva 28. Esimerkki ikkunan sovittamisesta ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ikkunakarmin ulkopinta on tuulensuojalevyn ulkopinnan tasossa, vastaava julkisivukaavio on esitetty kuvassa 42. Vesipellin alapuolinen tuuletus voidaan järjestää myös ilman korokepaloja tekemällä peltiä tukeva lauta pätkistä, joiden väliin jätetään noin 50 mm pituinen tuuletusrako. Kuva 27. Kuva 29. Esimerkki ikkunan sovittamisesta ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ikkunakarmin ulkopinta on ulkoverhouksen sisäpinnan tasossa. Vastaava julkisivukaavio on esitetty kuvassa 26. Ratkaisu soveltuu myös lomalaudoitukseen.
RT 82-10605 ohjetiedosto 14 15...20 1 2 Rima 21 x 33 Kuva 30. (CAD) Kiinteän umpiolasielementin liittyminen ulkoseinään.vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ratkaisu vastaa kuvan 3 A järjestelmää. Rakenteiden mahdollisen painuman vuoksi suositellaan umpiolasielementin yläpuoliseksi asennusvaraksi vähintään 10 mm. Ratkaisua ei suositella kosteisiin tiloihin umpiolasin reuna-alueiden mahdollisen kondenssiriskin vuoksi. 1 Muotoon höylätty puu (45 x 70), pellitetty 2 Kulmalista 3 Alavaakapuu kiinnitetään tukevasti runkorakenteisiin, jotta se kantaa umpiolasielementin painon. Alavaakapuuhun porataan tuuletusreiät siten, että lasielementin alatila on yhteydessä ulkoilmaan. 4 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi 2 x 30) taivutetut kannakkeet k 300 mm tai tukeva lauta 3 4 Kuva 31. (CAD) Kiinteän umpiolasielementin liittyminen ulkoseinään. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ratkaisu vastaa kuvan 3 B järjestelmää. Lasituslistojen mitoitus riippuu umpiolasielementin paksuudesta ja seinän runkorakenteiden mitoituksesta. Rakenteiden mahdollisen painuman vuoksi suositellaan. umpiolasielementin yläpuoliseksi asennusvaraksi vähintään 10 mm. Ratkaisua ei suositella kosteisiin tiloihin umpiolasin reuna-alueiden mahdollisen Lauta 21 x 58 1 Muotoon höylätty puu (45 x 70), pellitetty 2 Höylätty lauta 21 x 110 3 Höylätty lista 21 x 28 4 Alalista 21 x 33, alapinnassa tuuletusurat 15...20 5 Vesipellin alla sinkitystä laattateräksestä (esimerkiksi 2 x 30) taivutetut kannakkeet k 300 mm, tai tukeva lauta 1 3 4 5 2
15 ohjetiedosto RT 82-10605 Kuva 32. (CAD) Esimerkki kulmaikkunasta. Vaakaleikkaus 1:10. Kulman umpiosassa on pystyverhouslauta. Muutoin ikkunan sijainti seinärakenteessa vastaa kuvien 26 ja 28 ratkaisua. Ikkunan ala- tai yläpuolinen umpiosa voidaan tehdä samalla periaatteella kuin RT-ohjekortin RT 82-10560 Pientalon puurakenteet kuvassa 27 esitetty nurkka. Tuulensuojalevy Ulkoverhouslauta UTS 21 x 95 Seinän ulkopinta ikkunan ala- ja yläpuolella Vesipellin ulkoreuna Vesipellin ulkoreuna Seinän ulkopinta Vesipellin takareuna, ks. myös kuva 30 Höylätty nurkkatolppa, mitoitetaan aina tapauskohtaisesti Kuva 33. (CAD) Esimerkki kiinteän umpiolasielementin kulmasovituksesta. Vaakaleikkaus 1:10. Ratkaisu vastaa kuvan 3 A järjestelmää ja kuvassa 30 esitettyjä leikkauksia. Nurkkatolpan koko mitoitetaan aina tapauskohtaisesti, ja se voidaan koota liimaamalla useammasta kappaleesta. Lisäksi se voidaan työstää haluttuun muotoon. Ratkaisua ei suositella kosteisiin tiloihin umpiolasin reunaalueiden mahdollisen kondenssiriskin vuoksi. Huom! kuvan ratkaisussa nurkkatolppa ei ole kantavana rakenteena. Välilistojen koko määräytyy umpiolasielementin paksuuden mukaan Lasilistat 21 x 70
RT 82-10605 ohjetiedosto 16 3.4 Ulkopuolinen listoitus Ikkunan tai oven ulkopuolinen laudoitus, listoitus tai pellitys tulee tehdä siten, ettei sadeveden tunkeutuminen tilkerakoon tai seinärakenteeseen ole mahdollista. Lisäksi on huolehdittava, että ulkoverhouksen takana oleva tuuletusrako toimii moitteettomasti myös aukkojen ala- ja yläpuolisissa seinän osissa. Ikkunan ulkopellityksiä on käsitelty laajemmin RT- ohjekortissa RT 41-10110 Ikkunan vesipellit. 3.5 Sisäpuolinen listoitus Ikkunoiden ja ovien sisälistoitukseen ja listan valintaan vaikuttavat mm. ikkunan tai oven sijainti suhteessa seinän sisäpintaan, sisäverhous ja muu sisäpuolinen listoitus (jalkalistat ja kattolistat). Ikkunasovituksia esittävissä piirroksissa on vaihtoehtoisia esimerkkejä myös sisäpuolisesta listoituksesta. Kuvat 22...31. Mahdollisten ikkunalautojen, verholautojen ja kaihtimien suunnittelussa ja sijoituksessa on otettava huomioon, ettei olennaisesti heikennetä ilmankiertoa. Ikkunan karmi voidaan liittää ulkoverhoukseen joko vuorilautoja tai -listoja käyttäen, tai karmi asennetaan ulkoverhousta vasten ilman listoituksia. Alakarmi edellyttää kuitenkin lähes poikkeuksetta pellitystä, jotta estetään sadeveden pääsy seinärakenteisiin. Lisäksi vaakaverhotuissa ulkoseinissä on suositeltavaa suojata lautojen katkaisupinnat aukkojen pielissä pystylistoin tai -laudoin. Kuvissa 22...29 ja 39, 40 ja 42 on vaihtoehtoisia esimerkkejä sisäänsisään aukeavan ikkunan listoituksista sekä vaaka- että pystyverhotuissa seinissä. Kuvissa 30 ja 31 on esimerkkejä kiinteän lasiseinän listoituksista. Höylätty puulista Ilmansulku (tai höyrynsulku) Tilke Ulko-oven kynnys joudutaan lähes poikkeuksetta varustamaan pellityksellä, jotta estetään sadeveden pääsy oven alapuoliseen seinärakenteeseen. Tästä syystä on suositeltavaa sijoittaa ulko- ovi mahdollisimman lähelle seinän ulkopintaa. Samalla pellin näkyvä osuus voidaan minimoida. Muilta osin ovikarmi liitetään seinäverhoukseen ikkunoiden tapaan. Jos ulko- oven vieressä on välittömästi ikkunoita, on yhtenäisen listoituksen kannalta suositeltavaa asentaa ikkuna- ja ovikarmit ulkopuolelta katsottuna samaan tasoon. Höylätty puulista Ilmansulku (tai höyrynsulku) Ulko- oven suositeltava kynnyskorkeus on enintään 25 mm sekä sisä- että ulkopuolella. Tämän vuoksi on oviasennus tehtävä erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta noudattaen, ja jotta kynnyksen mahdolliset pellitykset ja listoitukset saadaan sekä teknisesti että esteettisesti hallitusti toteutettua. Kuvassa 35 on esimerkki ulko- oven liittymisestä seinärakenteeseen. Karmin, kynnyksen ja oven huulloksen mitat vaihtelevat valmistajakohtaisesti, mikä on otettava huomioon liittymien yksityiskohtien suunnittelussa. 1 2 4 3 5 Elastinen massa (tarttuvuuden puuhun tulee olla hyvä) Saumanauha Tilke 1 Tuulensuojalevy 2 Pystyverhouksen kiinnitystuki (vaakalauta) / tuuletusrako 3 Pystyrima (estää tilkkeen pursuamisen tuuletusrakoon) 4 Pystyverhouslauta 5 Vuorilauta Ulko-oven yläpuolelle on suositeltavaa sijoittaa katos, joka suojaa ovea ja kynnystä sekä sisääntulotasoa sateelta, lumelta ja jään muodostumiselta. Myös ikkunan yläpuolelle voidaan suunnitella lippa, joka suojaa ikkunarakenteita viistosateelta. Kuva 34. (CAD) Ilman- tai höyrynsulun liittyminen ikkunakarmiin ja tilkeraon sisäpuolinen tiivistys. Kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. Vaakaleikkaus. Vastaavalla periaatteella tehdään ulko-oven karmin tiivistys.
17 ohjetiedosto RT 82-10605 15...20 2 1 1/80...1/100 3 Lauta 21 x 58 1 Kulmalista (tai kaksi erillistä listaa) 2 Muotoon höylätty puu (45 x 70), voidaan tarvittaessa pellittää. Asennus voidaan tehdä myös kuten kuvassa 25. 3 Vesipellin alla muotoon höylätty puu, joka kiinnitetään tukevasti seinärakenteeseen Kuva 35. (CAD) Esimerkki ulko- oven sovittamisesta ulkoseinään ja alapohjaan. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ovikarmin ulkopinta tuulensuojalevyn ulkopinnan tasossa (vastaa kuvan 26 ikkunasovitusta). 15...20 1 2 3 1/80...1/100 4 5 Rima 21 x 33 1 Peitelista 12 x 33 2 Muotoon höylätty puu (45 x 70), pellitetty 3 Höylätty rima, tässä 21 x 45 4 Vesipellin alla tarvittaessa muotoon höylätty rima 5 Puu, tässä 50 x 50 Kuva 36. (CAD) Esimerkki ulko- oven sovittamisesta ulkoseinään ja alapohjaan. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ovikarmin ulkopinta ulkoverhouksen sisäpinnan tasossa.
RT 82-10605 ohjetiedosto 18 15...20 Höylätty rima, tässä 21 x 45 1 1/80...1/100 2 3 1 Muotoon höylätty puu (45 x 95), pellitetty 2 Vesipellin alla muotoon höylätty puu (45 x 45) 3 Puu 50 x 50 Kuva 37. (CAD) Esimerkki ulko-oven sovittamisesta ulkoseinään ja alapohjaan. Vaaka- ja pystyleikkaus 1:10. Ovikarmin ulkopinta ulkoverhouksen sisäpinnan tasossa (vastaa kuvan 29 ikkunasovitusta). Kuva 38. Kuvan 41 (viereinen sivu) ulokeikkunan vaaka- ja pystyleikkaus 1:20. Lasit ovat kiinteitä umpiolasielementtejä.
19 ohjetiedosto RT 82-10605 Kuva 39. Julkisivukaavio. Ylä- ja alavaakalistat ovat puuta tai peltiä. Ks. myös kuva 23. Kuva 42. Julkisivukaavio. Vastaavaa ulkolistoitusta voidaan käyttää myös pystyverhouksen yhteydessä. Ks. myös kuva 28. Kuva 40. Julkisivukaavio. Ylä- ja alavaakalistat ovat puuta tai peltiä. Ks. myös kuva 29. Kuva 43. Julkisivukaavio. Ks. myös kuva 26. Kuva 41. Esimerkki ulokeikkunasta. Rakenne vastaa piirrosta kuvassa 38.
RT 82-10605 ohjetiedosto 20 Kuva 44. Kuva 46. Kuva 45. Kuvien lähdetietoja: Kansikuva. Hakalan paritaloalue, suunnittelija Arkkitehtistudio Penttinen & Tiensuu. Kuva Jussi Tiainen. Kuva 4. Kuva Jarmo Saari. Kuva 6. Kuva Seppo Häkli. Kuva 7. Kiinteistö Oy Oma kämppä Hesassa, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa. Kuva Jarmo Saari. Kuva 8. Kuva Jussi Vepsäläinen. Kuvat 13 ja 47. Laakakiven päiväkoti, Espoo, suunnittelija Arkkitehtistudio Penttinen & Tiensuu. Kuvat Seppo Kaksonen. Kuva 14. Kuva Yrjö Suonto. Kuva 20. Ryhmäpuutarhamaja Pensas, Puolarmaari, Espoo, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Bruno ja Eva Erat Ky. Kuva Seppo Kaksonen. Kuva 23. Ryhmäpuutarhamaja. Puolarmaari, Espoo, suunnittelija Olavi Lipponen. Kuva Seppo Kaksonen. Kuva 27. Naturpolis, Kuusamo, suunnittelija arkk. SAFA Seppo Koutaniemi. Kuva Yrjo Suonto. Kuva 38. As Oy Kutterintie 2, Helsinki, suunnittelija arkk. SAFA Esko Rautiola. Kuva 44. Metsolan ala-aste, suunnittelija ArkkitehtitoimistoP&PManner Oy. Kuva Jarmo Saari. Kuvat 45 ja 47. Kuvat Seppo Kaksonen. Kuva 46. Seitsemisen opastuskeskus, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Laatio Oy. Kuva Mika Nieminen. Kuva 47. Tämän RT-ohjekortin laadintaan on osallistunut Rakennustietosäätiön toimikunta TK 170 Puurakenteet: arkkitehti Jussi Vepsäläinen, pj toim.joht. Pertti Hämäläinen arkkitehti Jarmo Saari arkkitehti Jukka Jaatinen, siht. Ohjeen pohjatyön on tehnyt Jarmo Saari.