1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille, yhdistyksille ja julkisyhteisöille. Perustietoja STT-Lehtikuvasta STT-Lehtikuvan tehtävä STT-Lehtikuvan keskeiset tavoitteet Kansainväliset kumppanit STT:n ja Lehtikuvan synty 1.1.1 Perustietoja STT-Lehtikuvasta Suomen Tietotoimisto STT on perustettu vuonna 1887. Se on yksi maailman vanhimmista toimintaansa edelleen jatkavista uutistoimistoista. Sanoma Osakeyhtiö ja Eljas Erkko perustivat Lehtikuvan vuonna 1951. Lehtikuva kasvoi lähes tyhjästä yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista kuvatoimistoista. STT-Lehtikuva syntyi vuonna 2010, kun STT osti Sanomalta pitkään haluamansa Lehtikuvan. Sanan ja kuvan liittäminen yrityskaupalla yhteen oli STT:lle strateginen askel varmistaa asemaansa suomalaisen median keskiössä. STT-Lehtikuva perustaa toimintansa sananvapauden ja riippumattoman tiedonvälityksen ihanteille. STT-Lehtikuva katsoo, että sen tuottamien uutisten pitää perustua tarkistettuun tietoon ja uutisraportoinnin on oltava tasapuolista. STT-Lehtikuvan tehtävänä on tuottaa tietoa ja näkökulmia, jonka perusteella lukijat, katselijat tai kuuntelijat voivat itse tehdä johtopäätöksiä ja muodostaa mielipiteensä. STT-Lehtikuvan toimitus sijaitsee Helsingin Malminkadulla. Uutistoimistolla on aluetoimitukset Oulussa ja Tampereella sekä oma kirjeenvaihtaja Brysselissä. Lisäksi toimituksella on useita vakituisia avustajia Suomessa ja ulkomailla. STT-Lehtikuvan palveluksessa on noin 145 ihmistä. Useissa maissa tiedotusvälineet ovat kokeneet kansallisen uutistoimiston itselleen niin strategiseksi, että ne omistavat sen yhteisesti. Näin on myös Suomessa: STT-Lehtikuva on 38 media-alan yrityksen omistama osakeyhtiö. Suurimmat omistajat ovat Sanoma (34,3 %), Alma Media (24,1 %) ja TS- Yhtymä (18,0 %).
STT-Lehtikuvan uutis- ja kuvapalvelun asiakkaina ovat lähes kaikki Suomessa uutistoimintaa harjoittavat yksityiset mediat. Lisäksi asiakkaina on yrityksiä, yhdistyksiä ja julkishallinnon yhteisöjä. 1.1.2 STT-Lehtikuvan tehtävä STT-Lehtikuva on kaksikielinen media- ja viestintätalo, jonka tehtävä on tuottaa asiakkailleen erinomaisia palveluja. Se edistää toiminnallaan omistajiensa ja asiakkaidensa liiketoimintaa. STT-Lehtikuva on riippumaton media, joka vaalii ja edistää sananvapautta. STT-Lehtikuvan keskeiset tavoitteet STT-Lehtikuvan visiona on olla edelläkävijä. Sen liiketoiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa, ja se hakee kasvua vahvistaakseen markkinaasemaansa. 1.1.3 Kansainväliset kumppanit STT-Lehtikuva tekee kansainvälisessä uutisvälityksessä tiivistä yhteistyötä johtavien uutistoimistojen kanssa. STT-Lehtikuva on Euroopan uutistoimistojen järjestön European Alliance of News Agencies EANA:n jäsen sekä uutistoimistojen liiketoimintaa kehittävän MINDS-järjestön jäsen. STT-Lehtikuva on mukana keskikokoisten eurooppalaisten uutistoimistojen muodostamassa ryhmässä Group 39:ssä. Ryhmä perustettiin 1939 takaamaan luotettava kansainvälinen uutisvaihto myös silloisissa erittäin vaikeissa kansainvälisissä oloissa. Group 39:n muut perustajajäsenet ovat Ruotsin TT, Tanskan Ritzau, Norjan NTB, Hollannin ANP, Belgian Belga ja Sveitsin SDA-ATS. Myöhemmin mukaan liittyi myös Itävallan APA. 1.1.4 STT:n ja Lehtikuvan synty Nuori lennätinvirkailija ja toimittaja Woldemar Westzynthius huomasi 1880-luvulla markkinaraon: Suomesta puuttui uutistoimisto. Kukin lehti hankki tuolloin itse kaikki uutisensa. Suurilla lehdillä saattoi olla varaa jopa ulkomaankirjeenvaihtajiin. Pienet lehdet sen sijaan saksivat niin kotimaan- kuin ulkomaanuutisiakin suurista lehdistä enemmän tai vähemmän vanhentuneina. Koska Suomessa oli jo varsin kattava lennätinverkko, yksi toimisto saattaisi hänen mielestään hoitaa uutisten hankinnan lehtien puolesta. Ajatus ei sinänsä ollut Westzynthiuksen oma, vaan hän oli saanut esimerkin muualta Euroopasta. Westzynthius sai luvan aloittaa uutisten toimittamisen lehdille lennättimen avulla, ja 1. marraskuuta 1887 Suomen Sähkösanomatoimisto aloitti toimintansa. Tuota päivää pidetään myös Suomen Tietotoimiston toiminnan alkuna.
1910-luvulle tultaessa Suomessa toimi kolme uutistoimistoa. Kilpailu oli kovaa, ja pian ilmeni, ettei niille kaikille ollut riittävästi markkinoita. Vuonna 1915 yhdistymisten kautta syntyi Suomen Tietotoimisto STT. Lehtikuva syntyi 1951 Sanoma Osakeyhtiön pääomistajan Eljas Erkon aloitteesta. Erkko perusti Lehtikuvan mutta antoi sen pian tyttärensä Patricia Langenskiöldin (myöhemmin Seppälä) hoidettavaksi. Lehtikuva perustettiin ennen muuta palvelemaan Sanoma Osakeyhtiön lehtiä, mutta asteittain siitä tuli koko suomalaisen median kuvatoimisto. Esimerkiksi 1980-luvulla sen palveluksessa oli jo yli 80 työntekijää. Patricia Seppälästä kasvoi suomalaisen kuvajournalismin keskeinen hahmo. Hän oli sitä kuolemaansa asti vuonna 2001. Seppälä oli kansainvälisestikin niin verkottunut, että maailmalla hän oli suomalaisen lehtikuvauksen kasvot. Seppälän kuoleman jälkeen Lehtikuvan johtoon tuli hänen tyttärensä Rafaela Seppälä. Sanoma oli kuitenkin valmis luopumaan Lehtikuvasta. Vuonna 2010, pitkien neuvottelujen jälkeen, kaupan ehdoista päästiin sopuun, ja STT osti kuvatoimiston. STT-Lehtikuva oli syntynyt. Takaisin tämän asiakirjan alkuun