TOIMINTAKERTOMUS 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013

Toimitusjohtajan katsaus Kiitokset konkarille ja tervetuloa uusille voimille Hyvinvointia sähköllä Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus... 2 Jäsenistö ja hallinto...2 Huomionosoitukset...4 Talous... 5 Tiedotus...10 Standardointi...12 Komiteat ja seurantaryhmät... 12 Standardit ja käsikirjat 2013... 18 Kansainvälinen standardointi...20 International Electrotechnical Commission (IEC)... 20 European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC)... 22 Pohjoismainen yhteistyö (NOREK)... 22 LIITTEET SESKOn kansalliset standardointikomiteat... 23 IEC:n tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)... 23 CENELECin tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)... 25 Suomalaiset jäsenet kansainvälisissä työryhmissä... 26 Suomessa pidetyt sähköalan kansainväliset standardointikokoukset 2013... 37 SESKOn edustukset ulkopuolisissa yhteisöissä 2013... 37 Nuoret asiantuntijat tulevat IEC:llä on nuorille standardointiasiantuntijoille Young Professio nals -ohjelma, jonka avulla uutta sukupolvea perehdytetään standardointiin ja verkotetaan maailmanlaajuisesti SESKO on lähettänyt vuodesta 2010 lähtien nuorta kasvavaa suomalaisten ammattikuntaa maailmalle IEC:n YP-seminaareihin, sillä YP-ohjelma madaltaa kynnystä osallistua kansainväliseen standardointiin. Kaikkiaan suomalaisia nuoria sähköalan asiantuntijoita on ollut YP-toiminnassa mukana viisi. Vuonna 2013 New Delhissä oli nuoret edustajat SGS Fimkosta ja ABB:ltä. IEC:n lisäksi myös SESKO kantaa huolta uuden sukupolven suomalaisista asiantuntijoista ja heidän osallistumisestaan standardointiin. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn vuoksi standardoinnin tulevat resurssit on turvattava ja sen tukemisessa SESKO haluaa olla jatkossakin mukana. SESKO on tehnyt jo vuosia opiskelija- ja oppilaitosyhteistyötä. Yhteistyömuotoja on ollut runsaasti erilaisia: oppilaitosseminaarit, portaali sfsedu.fi, opetusaineistoja verkossa itseopiskeluun tai opettajien tueksi, opiskelijoiden standardikäsikirjoja, luennointia ammatti- ja tiedekorkeakouluissa sekä opinnäytetyöhankkeita. Vuonna 2013 SESKO julkaisi verkossa runsaasti uutta ja laadukasta opetusaineistoa sähkötyöturvallisuudesta ja sähkötekniikan peruskäsitteistä. Tampereen teknillisen yliopiston sähkö- ja magneettikenttätutkimuksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa 2013 todettiin mm., että tutkijoiden, yliopisto-opettajien ja opiskelijoiden osallistuminen standardien valmisteluun on ensiarvoisen tärkeää. He eivät ole vain saavana osapuolena, vaan voivat tuoda lisäarvoa standardointiin ja standardien käyttäjille esimerkiksi tutkimustulosten ja tutkimuksessa kehitettyjen mittausmenetelmien kautta. SESKOn jäsenyhteisöt kutsuivat pitkäaikaisen puheenjohtajan Kimmo Saarisen SESKOn kunniapuheenjohtajaksi. Kimmo Saarinen on johtanut SESKOa 18 vuotta taitavasti ja asiantuntemuksella. Hän on antanut riittävästi tilaa SESKOn organisaatiolle toimia, mutta ollut tukena tarvittaessa. Hänen laaja kokemuksensa ja tietämyksensä niin teknisen standardoinnin kuin kansainvälisen standardoinnin hallinnolliselta kentältä on taannut SESKOlle varman ja ennustettavan jatkuvuuden myös pitkän aikakauden yleisinä epävarmuuden vuosina. Kimmo Saarisen toiminta SESKOn johdossa on koitunut Suomen sähköteknisen standardoinnin ja SESKOn piirissä toimivien hyödyksi. Näistä asemista on uuden puheenjohtajan, Kenneth Hännisen hyvä jatkaa omalla tyylillään sähköteknisen standardoinnin ja SESKOn kehittämistä. Talouden vakaus takaa standardoinnin jatkuvuuden Taloudellisesti SESKOn tulos oli vuonna 2013 tasapainossa. SESKOn tuottojen kolme tukijalkaa ovat: standardien myynnistä saatavat korvaukset, osallistumismaksutuotot sekä avustukset. Myynnistä saatavat korvaukset ja osallistumismaksutuotot muodostivat tarkasteluvuonna lähes kolme neljäsosaa SESKOn tuotoista sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) avustukset yhden neljäsosan. Jäsenmaksujen osuus on vain pari prosenttia. Kaikki muut tuottoalueet nousivat, paitsi TEMin avustukset laskivat kokonaisuudessaan yli 10 prosenttia. Tämä trendi on jatkunut jo joitakin vuosia eikä tulevaisuus näytä tässä suhteessa yhtään valoisammalta. Erityisen merkittävää oli matka-avustusrahojen lasku, joka oli 15 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Matka-avustuksiahan ei käytetä SESKOn toimintoihin, vaan ne kanavoituvat SESKOn kautta yrityksille ja yhteisöille, jotka osallistuvat teknisten komiteoiden standardointikokouksiin. Näillä avustuksilla on suuri merkitys erityisesti pienten ja keskisuurten organisaatioiden asiantuntijoille, sillä avustuksen saanti voi olla ratkaisevaa osallistumiselle kansainväliseen tekniseen standardointiin. Euroopan unionin parlamentin keskeinen tavoite vastikään hyväksytyssä standardointiasetuksessa on varmistaa, että viranomaisten, etujärjestöjen ja pk-yritysten kanta tulee standardoinnissa esiin. Yksi keino valtiovallalta tämän varmistamiseksi on tukea myös taloudellisesti kansallisten toimijoiden standardointiin osallistumista. SESKO liittyi neljän jäsenyhteisönsä julkistamaan Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -hankkeeseen, koska tukee ja kannattaa vision ideaa ja näkemyksiä. Visio 2030 on näkemys tulevaisuudesta ja sähkön roolista hyvinvoinnin tuojana osana jokapäiväistä elämää. Hanke tukee myös sähköteknisen standardoinnin kansainvälistä visiota Älykäs sähköistys avain energiatehokkuuteen, jonka avulla myös IEC luotaa vuoteen 2030. SESKO on luonnollisesti sitoutunut IEC:n visioon sen jäsenyhteisönä. Haasteita asettavat lähitulevaisuudessa mm. energiatehokkuusvaatimukset sekä energian tuotannon ja jakeluketjun uudelleen määrittely, mitkä asiat liittyvät olennaisesti edellä esitettyihin visioelementteihin. Mainitut asiat vaativat tulevaisuudessa sähkölaitteilta ja sähköjärjestelmiltä aivan erilaisia ominaisuuksia nykyisten perustoimintojen lisäksi. Esimerkiksi kommunikointivaatimukset uusien tuotanto-, siirto-, jakelu- ja käyttömuotojen välillä tulevat lisääntymään. Nämä kaikki ovat myös standardoinnin uusia, suuria haasteita. Standardien on oltava myös entistä nopeammin niitä soveltavien saatavilla, jotta uusia teknologioita ja niiden sovelluksia voidaan ottaa ripeästi käyttöön. 2 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 1

Hallituksen toimintakertomus SESKOn hallitus vuonna 2013 Jäsenistö SESKOn jäsenmäärä oli vuoden 2013 lopussa 21. Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry (TSAU) teki toukokuussa yhdistyksen purkupäätöksen ja ehdotti jäsenyyden siirtoa Promaint ry:lle. TSAUn eroaminen käsiteltiin SESKOn vaalikokouksessa ja samalla hyväksyttiin Promaint ry SESKOn jäsenyhteisöksi 1.1.2014 alkaen. Jäsenet kokoontuivat sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa. SESKOn vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin perinteinen kevätseminaari, jonka teemana oli Sähköenergia tulevaisuutta kaikissa muodoissa Visio 2030. SESKOn jäsenyhteisöt 2013 Energiateollisuus ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Radioteknillinen Seura ry SGS Fimko Oy Suomen Automaatioseura ry Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Valoteknillinen Seura ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry Sähkösuunnittelijat NSS ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry Teknologiateollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry (16.5.2013 lähtien Promaint ry) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Viestintävirasto VTT Expert Services Oy Hallinto SESKOn hallitukseen kuului kymmenen jäsentä. Hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana jatkoi toimitusjohtaja Kimmo Saarinen KEMET Electronics Oy:stä ja varapuheenjohtajana johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen työvaliokunta Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2013 puheenjohtaja Kimmo Saarinen, varapuheenjohtaja Kenneth Hänninen sekä jäsenet Vesa Haakana ja Kari J. Lång. Hallituksen jäsenet edustivat SESKOn jäsenyhteisöjä ryhmittelyjaon mukaan. Suurimpia standardien käyttäjä- tai intressitahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 1) hallituksessa toimi neljä jäsentä, sähkötekniseen alaan liittyviä viranomais-, testaus- ja tarkastustahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 2) neljä jäsentä ja sähköteknisten standardien muista käyttäjätahoista (ryhmä 3) kaksi jäsentä. Tilintarkastus SESKOn tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab:stä kauppatieteiden maisteri Heidi Vierros KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab yhteisönä. Yhdistyslain mukaisena toiminnantarkastajana toimi toimitusjohtaja Risto Hiltunen Sähkösuunnittelijat NSS ry:stä. Komiteat Hallituksen asettamia kansallisia standardointikomiteoita oli vuoden 2013 lopussa 46. Komiteoiden lisäksi kansallisia seurantaryhmiä oli lähes 100. Asiantuntijajäseniä komiteoissa ja seurantaryhmissä oli 488 henkilöä. Hallitus hyväksyi 453 standardia, joista 20 julkaistiin suomeksi. Henkilöstö SESKOn palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 13 henkilöä, joista kahdeksan teknistä asiantuntijaa ja viisi tukipalvelutehtävissä. Yksi henkilö teki lyhennettyä työpäivää ja yksi oli osa-aikaeläkkeellä. Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy, (Sähköinsinööriliitto ry) Toimitusjohtaja Martti Kemppainen, Makevision Ky (Teollisuuden sähkö ja automaatio ry) Varapuheenjohtaja Johtaja Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry Diplomi-insinööri Tuomas Maasalo, Energiateollisuus ry (2013-02-28 saakka) Hallituksen jäsenet Toimialapäällikkö Vesa Haakana, Inspecta Tarkastus Oy, (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry) Johtaja Hannu Mattila, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Key Account Manager Esa Kankaanpää, SLO Oy, (Suomen Valoteknillinen Seura ry) Kehityspäällikkö Jouko Rautio, TeliaSonera Finland Oyj (2013-05-02 saakka) Toiminnanjohtaja Antti Kuisma, Suomen Automaatioseura ry Sähkövalvoja Timo Viitanen, Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Johtaja Esa Tiainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Johtaja Kari J. Lång, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Sähköinsinööri Seppo Puhakka, Sähkökuva Oy (Sähkösuunnittelijat NSS ry) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Teknologiajohtaja Matti Rae, Ensto Oy (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry Johtaja Tom Törn, SGS Fimko Oy Toiminnanjohtaja Antti Turtola VTT Expert Services Oy Listassa yllä kunkin hallituksen varsinaisen jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi on kursivoitu. 2 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 3

Talous Huomionosoitukset Kunniapuheenjohtaja Kimmo Saarinen kutsuttiin SESKOn kunniapuheenjohtajaksi ansioistaan SESKOn toiminnassa ja sähköteknisessä standardoinnissa. Kimmo Saarisen ansiot sähköteknisessä standardoinnissa ja SESKOn johdossa ovat kiistattomat. Hän on vaikuttanut SESKOn hallinnon luottamustehtävissä aina 1980-luvun alusta. SESKOn puheenjohtajana hän on toiminut kuusi kolmivuotiskautta eli yhteensä 18 vuotta. Kimmo Saarinen on merkittävällä henkilökohtaisella panoksellaan vaikuttanut niin Suomen kansallisen kuin kansainvälisenkin sähköteknisen standardoinnin kehittämiseen neljällä vuosikymmenellä niin teknisessä standardoinnissa ja sertifiointitoiminnassa kuin hallinnon tasolla. Kansain väli sellä tasolla hän on toiminut IEC:n hallituksen jäsenenä vuosina 2003 2008 sekä eurooppalaisella tasolla CENELECissä ja sitä edeltäneessä organisaatiossa CECC:ssä monissa eri luottamustehtävissä vuodesta 1981 alkaen. Teknisen standardoinnin alueella Saarisen ansiot ovat poikkeuksellisen merkittävät, sillä hän on toiminut useiden vuosikymmenien aikana mm. IEC:n komiteoissa TC 40 ja 91 sekä niiden lukuisissa työryhmissä ja tiimeissä kaikissa mahdollisissa rooleissa: puheenjohtajana, sihteerinä, kokoonkutsujana ja jäsenenä. Hänellä on ollut vetovastuu elektroniikan komponentteja koskevan sertifiointijärjestelmän IECQ:n toiminnasta Suomessa. Vuonna 2009 IEC palkitsi Kimmo Saarisen 1906 Awardilla. Yhdistyksen toimintakulut olivat 1 445 494,58 ja nousivat edelliseen vuoteen verrattuna prosentin. Henki löstö kulut nousivat 5,4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtui palkka- ja sivukulujen kasvusta, kun SESKOn työvoiman edellisen vuoden lisäys vaikutti täysimääräisesti vuoden 2013 palkkakuluihin. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus kaikista toimintakuluista oli 64 %. Yhdistyksen tulos vuodelta 2013 oli hieman negatiivinen ja määrältään -12 573,13. Tulopuolella SFS:n laadintakorvausten määrä nousi jonkin verran standardisarjan SFS 6000 hyvän menekin vuoksi vuonna 2013. Standardien jakelu Standardien myynnistä saadut laadinta- ja jakelukorvaukset kattoivat SESKOn rahoituksesta 47 % (44 %). SFS-standardien ja käsikirjojen laadintakorvauksista kertyi 31 % (30 %). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Osallistumismaksut SESKOn standardointikomiteoissa ja seurantaryhmissä toimi 488 (477) sähköteknistä asiantuntijaa suomalaisen yhteiskunnan eri alueilta. Osallistujamäärä kasvoi kolmisen prosenttia. Osallistumismaksutuotot kattoivat noin 25 % (24 %) koko toiminnan rahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön avustus SESKO sai valtionapua työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) Suo men Standardisoimisliitto SFS:n kautta yhteensä 174 447,15, josta 54 % (51 %) kului kansainvälisiin jäsenmaksuihin (IEC, CENELEC). SFS maksoi TEMin valtion avusta sihteeristö-, käännös- ja kokouskuluja. Suoraan kansainvälisiin standardointikokouksiin osallistuneille maksettujen matkakorvausten osuus oli 35 493,55. Matkaavustusten määrä laski edellisestä vuodesta 15 %. VTT Expert Services Oy vastasi IECEx:n, SGS Fimko Oy IECEE:n ja KEMET Electronics Oy IECQ:n jäsenmaksuista. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuki Toimintavuonna Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) myöntämä sähköturvallisuuden standardointituki oli 180 000, mikä kattoi noin 13 % rahoituksesta. IEC 1906 Award Vuonna 2006 sähköalan kansain välinen standardoimisjärjestö, International Electrotechnical Commission (IEC) täytti 100 vuotta. Ensimmäisen vuosi satansa kunniaksi se perusti 1906 Award -palkinnon, jolla halutaan antaa tunnustusta teknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien asiantuntijoille heidän arvokkaasta panoksestaan käytännön standardointityössä. Vuonna 2013 IEC:n tekniset komiteat ja työryhmät valitsivat IEC:n yhteensä yli 11 000 asiantuntijan joukosta 163 henkilöä, jotka palkittiin IEC 1906 Awardilla. Palkitut edustavat 60 teknistä komiteaa (TC), kun IEC:llä on kaikkiaan 174 komiteaa. Suomalaisia Awardin saajia oli kolme. Hasse Nordman (ABB Oy) sai IEC 1906 Awardin tunnustuksena muuntajien termisen suorituskyvyn johtavana asiantuntijana sekä tehomuuntajia koskevan komitean TC 14 (Power Transformers) asiantuntevana projektien ja ylläpitoryhmien puheenjohtajana, sihteerinä ja jäsenenä. Hannu Peiponen (Furuno Finland Oy) palkittiin IEC 1906 Awardilla ansioistaan merenkulun navigointi- ja radioviestintälaitteita ja -järjestelmiä koskevan komitean TC 80 (Maritime navigation and radiocommunication and systems) standardointityöstä. Hän on edistänyt tuloksekkaasti navigointijärjestelmien integrointia. Arto Sirviölle (SESKO) myönnettiin IEC 1906 Award erinomaisesta toiminnastaan komitean TC SC 3 vetäjänä. Arto Sirviö on menestyksellisesti ohjannut tietokantana julkaistun piirrosmerkkistandardin IEC 60617 sisällön uudelleen jäsentelyä sekä sen käytettävyyden kehitystyötä. SESKOn SESKOn rahoituksen rahoituksen jakauma jakauma 2009 2009-2013 2013 2013 31 % 16 % 25 % 12 % 13 % 3 % 2012 30 % 14 % 24 % 15 % 15 % 2 % 2011 23 % 16 % 26 % 16 % 16 % 3 % 2010 29 % 17 % 23 % 16 % 14 % 1 % 2009 28 % 18 % 22 % 15 % 15 % 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % SFS-standardit IEC-standardit Osallistumismaksut TEMin avustus STEK ym. Muut 4 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 5

TULOSLASKELMA TASE 1.1. 31.12 2013 2012 Varsinaisen toiminnan tuotot SFS-julkaisujen valmistelu 447 482,35 398 253,00 IEC-julkaisujen jakelu 209 156,12 196 073,87 Osallistumismaksut 352 480,00 324 500,00 Muut toimintatuotot 201 292,83 199 569,33 Avustukset 174 447,15 1 384 858,45 194 908,16 1 313 304,36 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ja palkkiot 712 038,82 691 920,12 Muut henkilöstökulut 206 508,49 181 721,04 Poistot 28 876,59 20 981,47 Toimitilakulut 63 937,44 62 601,24 Julkaisujen hankinta 60 475,37 65 171,00 Matkustuskulut 121 894,16 116 719,16 Julkaisu- ja tiedotuskulut 27 357,22 50 306,42 Toimistokulut 49 507,09 58 782,09 Kokous- ja neuvottelukulut 35 155,42 30 371,63 Kansainväliset jäsenmaksut 94 447,15 98 508,16 Muut kulut 45 296,83 1 445 494,58 47 120,76 1 424 203,09 Kulujäämä -60 636,13-110 898,73 Varainhankinta Jäsenmaksut 37 500,00 37 500,00 39 750,00 39 750,00 Tuottojäämä -23 136,13-71 148,73 Sijoitus- ja rahoitustuotot Sijoitustuotot ja -kulut 10 563,00 39 973,38 31.12. 2013 2012 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 21 581,26 30 771,17 Aineelliset hyödykkeet 25 553,98 32 173,23 Osakeet ja osuudet 1 345,50 1 345,50 Pitkäaikaiset sijoitukset 241 615,15 290 095,89 312 029,85 376 319,75 VAIHTUVAT VASTAAVAT Julkaisusaamiset 28 760,54 24 005,30 Siirtosaamiset 104 814,97 226 095,88 Rahat ja pankkisaamiset 199 549,15 333 124,66 32 062,48 282 163,66 YHTEENSÄ 623 220,55 658 483,41 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 300 000,00 300 000,00 Ylijäämä ed.vuosilta 165 908,61 197 083,96 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -12 573,13 453 335,48-31 175,35 465 908,61 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat 24 560,80 44 229,61 Siirtovelat 121 451,97 115 539,12 Muut lyhytaikaiset velat 23 872,30 169 885,07 32 806,07 192 574,80 YHTEENSÄ 623 220,55 658 483,41 Tilikauden tulos -12 573,13-31 175,35 Tilikauden ylijäämä -12 573,13-31 175,35 Helsingissä 3. helmikuuta 2014 Kenneth Hänninen Vesa Haakana Esa Kankaanpää Antti Kuisma Olli-Heikki Kyllönen Mika Leivo Kari J. Lång Seppo Puhakka Matti Rae Tom Törn Sinikka Hieta-Wilkman 6 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 7

Tilintarkastuskertomus TOIMINNANtarkastuskertomus 8 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 9

Tiedotus SESKOn yksi keskeinen tehtävä on sähkö- ja elektroniikkaalan standardoinnin ja sähköteknisten standardien tunnetuksi tekeminen Suomessa eri viestintäkanavien välityksellä. Kohderyhminä ovat SESKOn jäsenyhteisöjen ja standardoinnin asiantuntijoiden lisäksi sähkötekniseen alaan läheisesti liittyvät yritykset ja yhteisöt. Kohderyhmien on tärkeää saada ajankohtaista tietoa uusien standardien lisäksi myös vireillä olevista standardointihankkeista. Näin jokainen osapuoli voi vaikuttaa oikea-aikaisesti valmistelun kuluessa standardien sisältöihin ja saada omaa toimintaa edistävää tietoa riittävän ajoissa. Myös opiskelijat ja opettajat ovat yksi jatkuvan viestinnän kohderyhmä. SESKO julkisuudessa SESKO viestii kohderyhmäänsä kiinnostavien sähköisten ja painomedioiden välityksellä. Vuonna 2013 julkaistiin eri medioissa yhteensä 207 (227) artikkelia ja tiedotetta, jotka käsittelivät sähköteknistä standardointia tai standardeja. SESKO ja sähkötekniset standardit olivat esillä painojulkaisujen lisäksi myös monissa verkkojulkaisuissa, erilaisissa hakemistoissa, seminaareissa ja koulutustapahtumissa. SESKO viestii myös oman verkkosivuston www.sesko.fi sekä viisi kertaa vuodessa ilmestyvän SESKO-lehden välityksellä. Lehden vuosikerran ensimmäinen numero on SESKOn alueelta edellisenä vuonna julkaistujen ja vahvistettujen SFSstandardien luettelon käsittävä erikoisnumero. Vuonna 2013 lehti siirtyi ensisijaisesti verkossa julkaistavaksi, hakukelpoiseksi pdf-formaatiksi. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa www. sesko.fi -lehtiarkistossa. Tiedotuksen kärkiaiheita Merkittävimmät vuoden aikana ilmestyneet standardit käsittelivät teollisuusautomaatiota ja sen tietoturvaa, materiaalideklaraatioita, uusiutuvia energiamuotoja, teknistä dokumentointia ja suomennettuja jakokeskusten rakennevaatimuksia. Näistä laadittiin tiedotteita ja artikkeleita alan lehtiin ja muihin medioihin. Turva-alan standardit, niistä erityisesti kameravalvontaa koskevat uudet standardit, saivat runsaasti julkisuutta ammattimedioissa. Mm. SESKOn isännöimästä komitean CENELEC TC 79, Alarm systems -kokouksesta julkaistiin raportti Sähköala-lehdessä. Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistustyö aloitettiin ja siitä kertovien artikkelien yhteydessä muistutettiin alan asiantuntijoita mahdollisuudesta vaikuttaa standardin sisältöön valmisteluvaiheessa komiteajäsenenä. Edelleen tiedotettiin monin tavoin pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS 6000 soveltamisesta ja siihen liittyvistä standardituotteista, vaikka standardisarja ilmestyi uudistettuna jo edellisen vuoden puolella. Teknologian tulevaisuus on ulottuvillasi tartu siihen -esite saavutti 15 000 sähköalan ammattilaista, kun se jaettiin Sähköinfo-lehden liitteenä. Lisäksi esitettä oli saatavana useissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä verkkosivustolla. SESKOn verkkosivut Eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen standardoinnin ajankohtaisista tapahtumista kerrottiin verkkosivujen uutisissa ja kunkin komitean omilla sivuilla. Uudet julkaisut -osassa esiteltiin vuoden aikana ilmestyneet uudet standardit ja käsikirjat. Verkkosivujen englanninkielinen osio palvelee SESKOn kansainvälisiä yhteistyökumppaneita sekä Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin osallistuvia. Oppilaitoksille tarkoitetulle sivuosiolle valmisteltiin uutta aineistoa sähkötekniikan peruskäsitteistä ja täydennettiin sähkötyöturvallisuusesityksiä. Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 SESKO liittyi mukaan yhdessä neljän jäsenyhteisönsä: Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n kanssa Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -hankkeeseen. SESKO kannattaa vision ideaa ja näkemyksiä sekä edistää vision viestejä ja sanomaa omassa viestinnässään. Tapahtumat SESKO järjesti vuosittaisen kevätseminaarin, jonka teemana oli Sähköenergia tulevaisuutta kaikissa muodoissa Visio 2030. Standardoinnin ja energiaan liittyvien ajankohtaisaiheiden lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -hanketta. SESKO osallistui myös Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -seminaariin Heurekassa. Tampereen teknisessä yliopistossa järjestetyssä kansainvälisessä Sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä juhlaseminaarissa esiteltiin yliopistojen ja standardoinnin yhteistyötä Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. SESKO oli mukana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen standardoinnin FORUM 2013 -vuositapahtumassa. Oppilaitosyhteistyö SESKO jatkoi toimintaansa eurooppalaisten standardointijärjestöjen (CENELECin ja CENin) yhteistyöryhmässä Education about Stan dar di za tion (JWG EaS). SESKO on mukana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen oppilaitos yhteistyön ohjausryhmässä, joka toimii myös JWG EaS:n kansallisena vastinryhmänä. SESKO suuntaa oppilaitoksiin kohdistuvaa viestintäänsä, kuten opetusaineistoja ja oppilaitosinfoja, sähköteknisen alan opiskelijoille ja opettajille pääasiassa ammatti- ja tiedekorkeakouluissa sekä ammattiopistoissa. Standardoinnin toimialayhteisöjen yhteisessä oppilaitosportaalissa www.sfsedu.fi SESKO ylläpitää oman vastuualueensa sivuja. Vuonna 2013 SESKO järjesti viisi oppilaitostilaisuutta, joissa esiteltiin sähköteknistä standardointia ja standardeja. Oppilaitostilaisuuksia järjestettiin ja standardeista luennoitiin mm. Tampereen teknisessä yliopistossa ja ammattikorkeakoululla sekä Metropoliassa. Esitysaiheet käsittelivät käyttöliittymäsuunnittelua koskevaa standardointia, sähköautoja, älykkäitä sähköverkkoja, led-valaistusta ja sähkömagneettista yhteensopivuutta. Mm. Tampereen teknillisessä yliopistossa järjestettiin seminaari Tulevaisuuden älykäs rakennus ja sähköverkko eivät synny ilman standardeja. Myös Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -hanke ja standardoinnin haasteet olivat esillä oppilaitostilaisuuksissa. Lisäksi SESKO osallistui Teknologiateollisuuden ja Metropolian ammattikorkeakoulutuksen työpajaan, jossa suunniteltiin tulevaisuuden insinöörikoulutusta. Teknologian tulevaisuus on ulottuvillasi. Tartu siihen SESKOn henkilöstöä esiintyi luennoitsijoina useiden jäsenyhteisöjensä sekä myös muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuksissa. Luennot käsittelivät yleisesti standardointijärjestelmää, standardointiin osallistumista, standardien sisältöä ja asemaa sekä niiden ohjeistusta. Erityisiä aihealueita olivat 2013 pienjännitesähköasennukset, älykäs sähköistys, sähkötyöturvallisuus, sähkömagneettinen yhteensopivuus, käyttöliittymäsuunnittelun standardit, led-valaistustandardit sekä sähköajoneuvot ja niiden teknisessä yliopistossa tammikuussa 2013 Yleisö kiittää luennoitsijoita. Tampereen lataus. pidettiin oppilaitosseminaari Tulevaisuuden älykäs rakennus ja sähköverkko eivät synny 10 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO ilman standardeja Toimintakertomus. 2013 11 Mukaan standardien kehittämiseen Standardien sisältöön voi vaikuttaa Koulutus

Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät SESKOlla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 46 standardointikomiteaa ja noin 100 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 488 asiantuntijajäsentä. Standardointikomiteat kokoontuvat säännöllisesti vuosittain ja niille on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri. Komiteoita on yleensä kansallisesti merkittävillä sähköteknisillä alueilla. Myös erityinen tarve julkaista suomenkielisiä standardeja voi edellyttää kansallista komiteaa. Sellaisten IEC:n ja CENELECin komiteoiden aihealueille, joilla pääasiassa seurataan kansainvälistä standardointia tai joissa aktiivisia toimijoita Suomessa on vain muutamia ja osallistujamäärä muodostuisi vähäiseksi, ei välttämättä ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa. Näissä tapauksissa SESKOlla on toimintakanavana seurantaryhmiä. Jäsenten lisäksi nimetään seurantaryhmään yhdyshenkilö. Komiteoiden ja seurantaryhmien toiminta Standardointikomiteoiden ja seurantaryhmien painopistealueet vaihtelevat aihepiireittäin ja vuosittain. Kaikkien ryhmien työssä on tärkeää aktiivinen ja kattava osallistuminen IEC:n ja CENELECin äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä työryhmätyöhön. Näin voidaan parhaiten vaikuttaa standardien sisältöihin ja valmistautua niiden käyttöönottoon. Alueilla, joilla on Suomessa paljon toimijoita, myös standardien kääntäminen ja kansallisten osien laatiminen standardeihin on komitean keskeistä työtä. Aktiiviset komiteat ja seurantaryhmät vuonna 2013 SK 3 Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Komitea toimi aktiivisesti kommentoimalla kansainvälisissä vastinkomiteoissa valmisteltuja standardiehdotuksia sekä osallistumalla standardien valmisteluun useissa työryhmissä. SK 3:n soveltamisalaan kuuluvat graafiset tunnukset, piirustukset, dokumenttien hallinta, tuotetiedot, käyttöohjeet sekä turvallisuuteen liittyvät perusstandardit. Komitea laati suomennoksen GRAFCET-määrittelykieli -standardille ja viimeisteli suomenkielisen aineiston lisättäväksi IEC:n piirrosmerkkitietokantaan. Lisäksi komitea valmisteli toisen painoksen sähköasennusten ja sähkölaitteiden turvallisuuteen liittyvien peruskäsitteiden käsikirjasta (SFSkäsikirja 606). SK 3:n sihteeri Arto Sirviö on komitean IEC SC 3C puheenjohtaja ja piirrosmerkkistandardin ylläpitoryhmän MT 60617 sihteeri sekä CENELEC/SR 3C raportoiva sihteeri. Tämän alueen standardit koskettavat laajoja piirejä ja luovat pohjan sekä käsitteistön kaikkien muiden teknisten standardointikomiteoiden työlle. Komitea tiedotti laajasti uusista alueensa standardeista ja käsikirjoista. SK 11 Suurjänniteilmajohdot CENELEC on julkaissut uuden suurjänniteilmajohtojen asentamista koskevan perusstandardin, joka koskee kaikkia yli 1 kv:n suurjänniteilmajohtoja. Perusstandardiin liittyy kunkin CENELECin jäsenmaan kansallinen liite NNA (National Normative Aspects), jossa otetaan huomioon kunkin maan kansalliset erityisolosuhteet, kuten tuulikuormat, jääkuormat, maadoitusolosuhteet ja maissa käytetyt tyypilliset pylväsrakenteet. Komitea on aloittanut uuden perusstandardin kääntämisen ja valmistellut Suomen NNA-osaa. Ne on tarkoitus julkaista vuoden 2014 aikana. SK 13 Sähköenergian mittaus Komitean CLC TC13 työryhmä osallistuu OSGPprotokol lan standardointiin. Valmistuttuaan standardi sisällytetään yhdeksi eurooppalaiseksi Smart Meteringsähköenergiamittauksen tiedonsiirtoprotokollaksi, mikä on hyvä uutinen suomalaisille yrityksille ja sähköverkon toimijoille. OSGP-protokolla sisällytetään myös sellaisenaan IEC:n komitean TC 13 62056-sarjan standardeihin. Tämä työ aloitetaan vuonna 2014. Uusia huolia aiheuttavat PLCkommunikointitaajuuksilla 2 150 khz yleistymässä olevien taajuusmuuttajien kohoavat häiriötasot verkoissa. Ongelmaa on ratkottu Euroopassa CENELECin ja teollisuusjärjestöjen yhteisessä EMC-työpajassa ja ehdotukset viedään IEC:n komitean SC 77A pohdittavaksi. Keväällä 2014 on tulossa loppuäänestykseen mm. loistehon mittausvaatimuksia luokan 0,5 S/0,5/1S/1 mittareille käsittelevä standardi. SK 17D Jakokeskukset CENELEC on vahvistanut uuden jakokeskuksia koskevan kuusiosaisen standardisarjan EN 61439, josta neljä osaa on julkaistu suomeksi vuonna 2013. Vuonna 2014 on tarkoitus julkaista muut osat ja uudistaa suosittu jakokeskuskäsikirja. IEC TC 21 Akut Alueen standardointi on ollut vilkasta. Uutena työkohteena on lausuntovaiheeseen edennyt uudistuvien energialähteiden tuottaman sähköenergian varastointiin tarkoitettujen akkujen yleisiä vaatimuksia koskeva standardiehdotus. Samoin on edennyt ajoneuvojen akustoissa käytettävien litiumionikennojen turvallisuutta koskeva ehdotus. Teollisuussovelluksissa käytettävien litiumkennojen ja -akkujen suorituskykyä koskeva IEC-standardi on äänestysvaiheessa ja vastaava turvallisuusstandardi oli lausuntokierroksella. Pelkästään paikallisakustoissa käytettävien litiumkennojen ja -akkujen turvallisuusstandardin laadinta on käynnistymässä. Siirreltävissä laitteissa käytettävien nikkeli- ja litiumakkujen turvallisuusstandardit olivat lausuntokierroksella ja nikkelikadmiumakkuja koskeva IEC-standardi ilmestyi. Standardointia tarvitaan niin generaattoreissa kuin mikrosiruissakin www.sesko.fi SESKO on suomalaisen sähkö- ja elektroniikka-alan puolestapuhuja kansainvälisillä foorumeilla, IEC:ssä ja CENELECissä, kun yhteisiä standardeja tehdään ja otetaan käytäntöön. SESKOn välityksellä suomalaiset teknologiaosaajat pääsevät mukaan kansainvälisiin standardointitiimeihin. Huomisen standardit tehdään tänään asiantuntijavoimin Vain osallistumalla alan standardien laadintaan SESKOn asiantuntijaryhmässä näkoalapaikalla voi ennakoida standardien kehitystä ja olla mukana luomassa uusia ratkaisuja. Komiteassa mukanaolo on hyväksi havaittu keino olla ajan hermolla, tutkata mitä omalla toimialueella tapahtuu sekä verkottua kansainvälisesti. Aktiivisuutensa tason voi itse valita. Alan menestyjiä ovat he, jotka tämän oivaltavat Komiteatyöskentely sekä kotimaassa että kansainvälisissä yhteyksissä on laajentanut näkökulmaani voimakaapelien kehittämiseen. Maailman parhaiden teknisten kaapeliasiantuntijoiden kanssa käydyt vapaamuotoiset keskustelut ovat olleet oiva tilaisuus benchmarkkaamiseen ja omien ajatusten testaamiseen. Yksin kotimarkkinoiden tuntemuksen ja ostovoiman varaan ei nykypäivän yrityksen tuotantoa rakenneta Mika Mutru, Tuotekehityspäällikkö, Reka Kaapeli SK 20, IEC TC 20, CENELEC TC 20 Standardointi sekä tutkimus- ja opetustyö tukevat hyvin toisiaan. Siirtotekniikassa ja sähkömagneettisessa suojauksessa standardit ovat olennaisen tärkeitä. Standardit kehitetään ja sovitaan yhteisesti perustuen viimeisimpiin relevantteihin tutkimus- ja kehitystuloksiin. Standardoinnin ulkopuolelle ei saa jättää ketään. Sooloilu tulee kalliiksi kaikille. Tekniikan lisensiaatti Lauri Halme, Aalto-yliopisto, SK 100, SK 46, IEC TC 100, IEC TC 46, CENELEC TC 46X, CENELEC TC 215 ym. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja komiteoista ja standardointiin osallistumisesta antavat SESKOssa toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, p. 09 6963 951 ja 040 502 8949, sähköposti: sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi kehityspäällikkö Juha Vesa, p. 09 6963 958 ja 045 657 8661, sähköposti: juha.vesa@sesko.fi. Sähköalan standardointiin osallistumisen merkityksestä sekä mahdollisuudesta vaikuttaa standardien sisältöön SESKOn komiteoiden ja työryhmien jäsenenä kerrottiin alan julkaisuissa. SESKOn Kevätseminaariiin 20.3.2013 Savoy Teatteriin Helsingissä kokoontui toistasataa standardoinnin asiantuntijaa ja SESKOn yhteistyökumppania saamaan tietoa standardoinnin ajankohtaisaiheista ja viihtymään yhdessä. Tilaisuuden teemana oli Sähköenergia tulevaisuutta kaikissa muodoissa Visio 2030. SähköTele_4_2013_SESKO_komiteajasenyys.indd 1 28.5.2013 11:55:45 12 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 13

SK 22 Tehoelektroniikka Komitea valmisteli aktiivisesti ajankohtaisia alan eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja. Tehoelektroniikka on elinvoimaisimpia elektroniikkateollisuuden sektoreita Suomessa, ja alalla on merkittävää suomalaista osaamista. Suomi on vahvasti edustettuna IEC TC 22 alakomiteoiden työryhmissä. Keskeisiä valmistelunaiheita ja työkohteita komiteassa olivat tehoelektroniikan turvallisuusstandardin julkaiseminen, taajuusmuuttajien energiatehokkuusstandardin laatiminen CENELECissä ja muuttuvat häiriöstandardit. Yksi vuoden kuumimmista keskustelunaiheista oli IEC TC 22:n yritys julkaista tekninen spesifikaatio, joka olisi määritellyt sallitut häiriötasot alle 150 khz:n häiriöille verkkoon päin sähköä syöttäville Active Infeed Converter -laitteille. Hanke kaatui ainakin toistaiseksi etäluettavien sähkömittarien valmistajien vastustukseen. Se kuitenkin käynnisti tarpeellisen keskustelun, joka toivottavasti johtaa yhteensopivien häiriötasojen määrittelemiseen EMC-komiteassa. Kansainvälinen työryhmä SC 22H / MT 62040-1 kokoontui kesällä Helsingissä päivittämään UPS-laitteiden turvallisuusvaatimuksia ja SC 22H / WG 5 viimeistelemään niiden ympäristönäkökohtiin liittyviä vaatimuksia ja raportointia käsittelevää standardia. Ympäristöasiat ovat komiteassa muutenkin ajankohtaisia, sillä CENELECin TC 22X puolestaan työskentelee ahkerasti tulevan sähkömoottorikäyttöjen ecodesign-standardisarjan EN 50598 parissa. SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet Kuluneena vuonna käynnistettiin kotitalouspistokytkimen kansallisen standardin uudistus. Sähköauton pistokytkintä koskevaan kansainväliseen ja eurooppalaiseen standardisointityöhön osallistuttiin aktiivisesti. Sähköauton teholatauksessa käytettävään pistokytkimeen liittyvä IEC-standardi valmistui loppuäänestykseen. CENELEC käynnisti auton verkkosähköpiireissä käytettäviä pienoisliittimiä koskevan EN-standardin päivityksen. Jatkossa on tarkoitus tämän työn vauhdittamana saada vaatimukset myös auton kojevastakkeelle ja lämmityskaapelin kojepistokkeelle. Suomi osallistuu työhön aktiivisesti. SK 31 Räjähdysvaaralliset tilat Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardoinnissa IEC TC 31:llä on hyvin vankka asema. Sähkölaitteiden standardien lisäksi IEC valmistelee standardeja myös mekaanisille laitteille ja laatujärjestelmille. Käytännössä ATEX-direktiivien sähkölaitteita koskevat vaatimukset perustuvat IECstandardeihin. Tämän takia komitea käsittelee standardien lisäksi säännöllisesti myös direktiiveihin ja sertifiointiin liittyviä asioita. Suomessa on maailmanlaajuisesti huomat ta via räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden valmistajia, joiden on tärkeää olla mukana standardien valmistelussa. Suomesta on 18 henkilöä jäsenenä kaikkiaan 27:ssä IEC TC 31 työryhmässä. Painopistealueina Suomella on erityisesti moottoreita, valaisimia ja asennuksia koskevien standardien valmistelu. Keskeiset räjähdysvaarallisten tilojen standardit on julkaistu Suomessa SFS-käsikirjoina. Käsikirjoihin sisältyviä standardeja on uudistettu ja niitä on tarkoitus suomentaa vuonna 2014. SK 34 Valaisimet Valaisinkomitean keskeisiä kohteita ovat mm. energiansäästölamppujen sekä ledien, ledlamppujen ja niiden liitäntälaitteiden kansainvälisten standardien valmistelu sekä valaisimien yleisen turvallisuusstandardin uudistaminen. Suomalaisia asiantuntijoita osallistui lamppu-, liitäntälaite- ja valaisinstandardeja valmistelevien työryhmien kokouksiin. Valaisimien liitäntälaitteita standardoivan komitean IEC SC 34C puheenjohtajana vuodesta 2008 toimineen Markku Norhion (Helvar) toimikautta jatkettiin vuoteen 2017 saakka. SK 45 Ydinlaitosautomaatio IEC:n ydinlaitosautomaatiokomitean TC 45 ja sen työryhmien kokouksiin Moskovassa osallistui edustajia Suomesta. Uusi työryhmä WGA11 Electrical Systems käynnisti ydinvoimaloiden sähköjärjestelmien analyyseja koskevan työkohteen. Työryhmässä on mukana peräti neljä suomalaista asiantuntijaa. Tärkeitä aiheita komiteassa ovat sähköisten järjestelmien lisäksi kyberturvallisuus ja voimassa olevien standardien päivitystarpeet. Ruotsin, Norjan ja Suomen kansalliskomiteoiden edustajat kokoontuivat syksyllä Haldenissa, Norjassa pohtimaan yhteisiä intressejä ja toimintatapoja tämän alueen standardoinnissa. Kokouksen yhteydessä oli tilaisuus tutustua energiatekniikkainstituutin (IFE) tutkimustyöhön, joka käsittelee automaatiojärjestelmien käyttöliittymiä. Esittelyssä oli mm. suurnäytön käyttö ydinreaktorin ohjauksessa sekä interaktiivisten työkalujen sovelluksia. Ydinteknologia-ala on Suomessa merkittävä työllistäjä ja CO 2 -päästöttömyytensä ansiosta tärkeä energian tuotantomuoto. Suomen peruskallio myös soveltuu käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikaksi. Kansainvälisiä standardeja uudistetaan ja yhtenäistetään, mikä merkitsee sitä, että standardointi on lähivuosina erittäin aktiivista tällä alueella SK 46 Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit Komitea on valmistellut tiedonsiirtokaapeleiden standardien päivityksiä. Erityisaiheena on ollut digitalisointia seuraava taajuusspektrin uudelleenjärjestely ja sen vaatimukset sähkömagneettiselle suojaustehokkuudelle ja EMC:lle. Lauri Halme on toiminut CENELEC TC46X, IEC TC46 sekä IEC SC46A komiteoiden puheenjohtajana ja IEC TC46/WG5 Screening effectiveness -työryhmän kokoonkutsujana. IEC TC 57 Sähkövoimajärjestelmien ohjaus ja siihen liittyvä viestintä Kansallisen seurantaryhmän jäsenet ovat mukana kansainvälisissä työryhmissä laatimassa sähkönjakeluverkkojen kommunikaatiojärjestelmien standardeja. Älykkään sähköverkon kommunikaatiojärjestelmä perustuu kansainvälisen komitean IEC TC 57 laatimiin standardeihin. Näissä määritellään kommunikaatiojärjestelmän toimintamalli tietoturvavaatimuksineen sekä protokollat ja datamallit. Ne ovat myös osana EU-komission älykkäiden sähköverkkojen standardointimandaattia M/490. SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus Komitea on osallistunut tehokkaasti sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen standardointiin tekemällä IEC:lle ehdotuksia todettujen turvallisuuspuutteiden (akkulatureiden kaapelit, pyykinpesukoneiden liittimet, kuumat pinnat) korjaamiseksi sekä ottamalla kantaa lukuisiin kansainvälisiin ja eurooppalaisiin standardiehdotuksiin. Komitea on julkaissut uuden painoksen kotitaloussähkölaitteiden yleisiä turvallisuusvaatimuksia koskevasta standardista (SFS-EN 60335-1). Suomalaiset osallistuivat aktiivisesti eurooppalaisen liesivahtistandardin valmisteluun ja standardi kierrätettiin lausuntokierroksella vuoden lopulla. SK 64 Pienjännitesähköasennukset Komitea sai pari vuotta sitten valmiiksi uudistetun 39 osaa sisältävän pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS 6000. Tämä sähköasennusten turvallisuutta koskeva standardisarja julkaistiin myös SFS-käsikirjana 600-1. Vuoden 2013 alussa sama käsikirja julkaistiin ruotsinkielisenä. Komitea on vuonna 2013 keskittynyt vaikuttamaan uusien IEC- ja CENELEC-standardien sisältöön. SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus Teollisuusautomaation tietoturvallisuudella on tärkeä merkitys koko yhteiskunnan kyberturvallisuudelle. Komitea sai valmiiksi suururakan, kun tietoturvastandardisarjan kolme keskeistä osaa julkaistiin suomennettuina. Käännöskokoelma julkaistiin syksyllä 2013 ilmestyneessä SFS-käsikirjassa 631-3 Automaatio. Tietoturvallisuus. Komitean jäsenet ovat olleet mukana myös toisessa suuressa hankkeessa laatimassa ja kommentoimassa opasta Standardien valinta ja käyttö automaatiossa, jonka Suomen Automaatioseura on julkaissut verkkosivuillaan. Komitea ja sen työvaliokunta ovat kokoontuneet useita kertoja käsittelemään ajankohtaisia IEC- ja CENELEC-aiheita. Komitean kokouksissa järjestettiin lisäksi teemaluentoja Flexibilis Oy:n ja Neste Jacobs Oy:n toiminnasta, standardisarjan IEC 62443 sisällöstä ja Vacon Oy:n kokemuksista teollisuusautomaation tietoturvasta sekä Tosibox Oy:n ratkaisusta tietoturvallisten etä yhteyksien luomiseksi. IEC SC 65A:n kansainvälinen työryhmä MT 61511 kokoontui marraskuussa Helsingissä päivittämään prosessiteollisuuden turvajärjestelmien toiminnallisen turvallisuuden standardia. SK 69 Sähköautot ja niiden latausjärjestelmät Komitean viides toimintavuosi oli vilkas. Komitea seuraa ja osallistuu asiantuntijoidensa välityksellä latausjärjestelmää koskevien standardien valmisteluun sekä sähköauton pistokytkimen standardointiin ehdotuksia kommentoimalla. Auton ja sähköverkon välistä kommunikaatiota koskevat standardit ovat valmisteilla. Sähköauton eurooppalaista standardointityötä koordinoivan CEN-CENELEC-ryhmän toiminnassa komitea oli aktiivisesti mukana. Vaikutettiin myös eurooppalaisessa Smart charging -työryhmässä, jonka tarkoituksena on selvittää älykkääseen lataukseen sovellettavat IEC-/EN-standardit. Komitean edustaja on osallistunut IEC:n teknisen valiokunnan alaisen, sähköisen liikenteen tulevaisuuden standardointitarpeita selvittelevän strategiaryhmän työhön. Komitea on valmistellut uutta painosta laajasti kansallista ja kansainvälistä huomiota herättäneestä suosituksesta Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa. Uudessa painoksessa keskitytään siihen, miten sähköautojen lataus tulee ottaa huomioon, kun laajempia latausalueita suunnitellaan ja rakennetaan esimerkiksi taloyhtiöiden, kauppakeskusten ja vastaavien parkkipaikoille. Tiedotustoimintaa on jatkettu eri yhteyksissä tiedotteita julkaisemalla ja esityksiä pitämällä. Suomen aloitteesta käynnistynyttä sähköautoja ja niiden latausjärjestelmiä koskevaa pohjoismaista standardointiyhteistyötä jatkettiin. Elokuussa pidetyssä toisessa NOREK-kokouksessa tuotiin esiin suomalaisia näkemyksiä ja päästiin esittelemään perustettavana olevaa suomalaisten energiayhtiöiden yhteistä valtakunnallista latausoperaattori-hanketta. SK 78 Sähkötyöturvallisuus Komitean tehtäväkenttää laajennettiin vuonna 2013 niin, että sen vastuulle tuli kansainvälisten jännitetyöstan dardien lisäksi myös sähkötyöturvallisuutta koskevan, erittäin tärkeän ja kysytyn standardin SFS 6002 uudistaminen. Työn aloittamisesta tiedotettiin alan lehdissä ja komiteaan liittyi kymmenen uutta jäsentä. Uuden sähkötyöturvallisuusstandardin valmistelu on päässyt hyvään vauhtiin ja standardi on tarkoitus julkaista vuonna 2014. 14 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 15

SK 79 Hälytysjärjestelmät Suomalaiset asiantuntijat osallistuivat hälytysjärjestelmien vaatimuksia standardoivien kansainvälisten vastinkomiteoiden sekä niiden työryhmien kokouksiin. Komitea valmisteli suomennoksen sähköisten kulunvalvontajärjestelmien standardille sekä uuden SFS-käsikirjan 670-4, joka käsittelee sähköisen talotekniikan ilmoituksensiirtojärjestelmiä ja hälytyskeskuksia. EN-standardien siirtoon IEC:n komitealle TC 79 liittyvä mandaatti päättyi vuoden 2013 lopussa. Tästä johtuen CENELECin EN 5013X -sarjan standardeja ryhdytään korvaamaan vastaavilla uusilla IEC-standardeilla. IEC:n komitean TC 79 uusimmat työkohteet liittyvät digitaalisiin lukkoihin, rakennuksen tiedonsiirtoverkon vaatimuksiin sekä kameravalvontajärjestelmän tuotestandardeihin. Suomi isännöi Helsingissä lokakuussa 2013 pidetyt CENELECin vastinkomitean ja työryhmien kokoukset. SK 79:n sihteeri Arto Sirviö toimi CENELECin termit ja määritelmät -työryhmän sihteerinä. IEC TC 82 Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti eurooppalaisen vastinkomitean työskentelyyn ja kommentoivat standardiehdotuksia. Komitea laati suomennokset valosähköisten järjestelmien inverttereiden datalehdet ja nimikilpitiedot -standardille sekä suorituskyvyn valvontaa koskevalle standardille. Jälkimmäisessä annetaan ohjeita mittauksiin, datan siirtoon ja analysointiin. Valosähköisiin paneeleihin perustuvat sähkön pientuotantojärjestelmät ovat suosittuja Keski-Euroopassa ja siten Suomessakin kiinnostus sähkönpientuotantoon ja niihin liittyviin standardeihin on selvästi kasvanut. IEC TC 88 Tuuligeneraattorijärjestelmät Kansallisen seurantaryhmän jäsenet ovat mukana kansainvälisissä työryhmissä laatimassa tuulivoimaloiden standardeja. Tuulivoimatekniikka on merkittävä uusiutuvan energian tuotantotapa. Tuuligeneraattoreita valmistetaan muutaman kilowatin pienlaitteistoista aina megawattiluokan voimaloihin ja tuulivoimapuistoihin. IEC-standardeissa esitetään laitteiston turvallisuuteen ja suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia sekä laitteiston suunnitteluohjeita, simulointi- ja mittausmenetelmiä. Suomessa on kasvavaa kiinnostusta niin poliittisella tasolla kuin kansalaisten keskuudessakin tuulienergian runsaampaan hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Tuulivoimaloiden lukumäärä maassamme kasvaa lähivuosien aikana merkittävästi syöttötariffin vauhdittamana. SESKOn jäsenjärjestöjen julkaisujen avulla standardoinnin asiantuntijoiden laatimat standardointiartikkelit tavoittavat oikean lukijakunnan. Tuulivoimaloiden standardeista jaettiin tietoa mm. NSS ry:n Plaani-lehdessä nro 2/2013. SK 99 Suurjännitesähköasennukset IEC ja CENELEC ovat julkaisseet uudet yli 1 kv:n vaihtojännitteisiä sähköasennuksia koskevat standardit ja niiden pohjalta on aloitettu suomalaisen standardin valmistelu. Esikuvastandardit antavat harkinnanvaraa maadoitusjännitteitä koskevien vaatimusten soveltamiseen. Koska tällä asialla on suuri taloudellinen merkitys sähköverkkojen rakentamisessa, tekevät Energiateollisuus ja Aalto Yliopisto standardin jatkovalmistelua varten tutkimuksen maadoitusten tarkoituksenmukaisesta rakenteesta. Uusi standardi julkaistaan tutkimuksen valmistuttua. SK 91 Elektroniikan valmistustekniikat Suomen kansalliskomitea koordinoi kolmea IEC-standardointikomiteaa; TC91 Elektroniikan valmistustekniikat, TC113 Nanoteknologiat elektroniikan tuotteissa ja järjestelmissä sekä TC119 Painettu elektroniikka. SESKO vastaa CENELECin raportoivan sihteeristön SR 91 tehtävistä. IEC/CENELEC - rinnakkaisäänestyksissä SR 91 laatii CENELECin äänestystuloksesta ja kommenteista suosituksen jatkotoimenpiteistä CENELECin tekniselle lautakunnalle (Technical Board). Edellä mainittu menettely on tarpeen, jotta IEC TC 91 -standardit saadaan vahvistettua eurooppalaisiksi EN-standardeiksi ja sen jälkeen kansallisiksi SFSstandardeiksi. Nanoteknologian alueella seurataan grafeenin merkitystä standardoinnissa, sillä EU:n komissio on päättänyt rahoittaa 10-vuotista Graphene Flagship -ohjelmaa grafeenin sovellusten kaupallistamiseksi. Painetun elektroniikan komitealla on parhaillaan valmisteilla useita uusia työkohteita liittyen terminologiaan, mittausmenetelmiin sekä materiaaliominaisuuksiin. Suomi on huolehtinut siitä, että työkohteissa otetaan huomioon polymeeri- ja lasipohjaisten lisäksi myös paperipohjaiset rakenteet. IEC TC 105 Polttokennotekniikka Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat kansainväliseen polttokennostandardien valmisteluun. Polttokennotekniikalla tuotetaan sähkö ja lämpöä. Polttokennotekniikka skaalautuu käytettäväksi pienistä kuluttajalaitteista ajoneuvoihin ja suuriin voimalaitoksiin. Hajautetussa sähkön pientuotannossa polttokennotekniikalla voidaan kompensoida esim. aurinkosähköjärjestelmien tuotantokatkoksia yöaikaan. Kiinteästi asennettujen polttokennojärjestelmien asennusstandardi on tarkoitus suomentaa ja julkaista vuonna 2014. Seurantaryhmä laati suomennoksen kiinteiden polttokennojen asennuksia koskevalle standardille (SFS-EN 62282-3-300). SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristövaikutukset Komitea kokoontui kaksi kertaa käsittelemään ajankohtaisia IEC- ja CENELEC-asioita. Tärkeimpiä työkohteita olivat RoHSdirektiivin vaatimustenmukaisuuden arvioimismenetelmiä käsittelevän standardin EN 50581 sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasioiden termistöstandardin IEC 62542 kääntäminen suomeksi. Osallistuttiin edelleen materiaaliselostestandardin IEC 62474 tietokannan ylläpitoon. Komitea on myös seurannut ecodesign- ja energiatehokkuusasioita Euroopan komissiossa sekä IEC:n muissa komiteoissa, sillä horisontaalisena komiteana SK 111 palvelee useita muita aloja. SK 205 Rakennusten elektroniikkajärjestelmät Komitea on osallistunut koti- ja rakennusautomaation (HBES/BACS) järjestelmien yleisten vaatimusten sekä avoimen kommunikaatiojärjestelmän standardointiin. Vuoden aikana panostettiin älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvän rakennuksen ja sähkönjakeluverkon rajapinnan määrittelyyn ja kulutuksen mittausmandaattiin M/441 liittyvän kuluttajan energiankulutuksen näyttölaitteen ominaisuuksien määrittelyyn. Komitea valmisteli uuden SFS-käsikirjan 670-5 Sähköinen talotekniikka, joka käsittelee yleisiä vaatimuksia koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmille. SK SG Älykkäät sähköverkot Älykkäiden sähköverkojen standardointia seuraavan kansallisen koordinointikomitean tarkoituksena on tunnistaa suomalaisen elinkeinoelämän kannalta oleelliset standardointiprojektit mm. teollisuuden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Komitean jäsenet ovat osallistuneet CEN/CENELEC/ETSI Smart Grid Co-ordination Groupin ja älykästä sähköauton lataamista käsittelevän työryhmän kokouksiin. Käynnissä olevaa matalataajuisten häiriöpäästöjen raja-arvojen standardointityötä on seurattu aktiivisesti ja edistetty mahdollisuuksien mukaan. Näiden häiriöiden on todettu haittaavan energiamittareiden etäluentaa. Kansallisesti tämän taajuusalueen raja-arvojen määrittely IEC:ssä ja CENELECissä on tärkeää, koska Euroopassa ainoastaan Suomi, Ruotsi ja Italia saavuttavat komission energiamittareiden etäluennalle asettaman tavoitteen. 16 SESKO Toimintakertomus 2013 SESKO Toimintakertomus 2013 17