VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2017 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2017
Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2017 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2017 Julkaisupäivä / Publiceras 11.12.2017 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-320-014-2
LYHYESTI TURUN SEUTU JA VAKKA-SUOMI MAAKUNNAN KEHITYKSEN VETUREITA Sivulla 5 esitetään tämän katsauksen keskeinen sisältö ja johtopäätökset. Tehtyjen tarkastelujen valossa Turun seutu ja Vakka-Suomi näyttäytyvät monella mittarilla maakunnan kehityksen vetureina, mutta esimerkiksi myönteinen työllisyyskehitys jakautuu tasaisemmin koko maakuntaan. VAKKA-SUOMEN VÄESTÖNKASVU ENNÄTYKSELLISEN NOPEAA Sivuilla 6 14 tarkastellaan väestökehityksen muutoksia Varsinais- Suomen eri alueilla. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvimmin muuttoliikkeen kehityksessä, sillä Vakka-Suomi on noussut lyhyessä ajassa muuttotappioalueesta koko maakunnankin mittakaavassa merkittäväksi muuttovoittoalueeksi. ASUNTORAKENTAMINEN KESKITTYY TURUN SEUDULLE Sivuilla 15 23 pureudutaan rakennustuotannon alueellisiin vaihteluihin Varsinais-Suomessa sekä asunto- että liike- ja teollisuusrakentamisen näkökulmista. Asuntorakentaminen on voimakkainta Turun seudulla, jossa väestökehityskin on nopeinta. Sen sijaan liikeja teollisuusrakentamisessa Uusikaupunki erottuu Turun seudun rinnalla hyvin voimakaan rakentamisen alueena. TYÖTTÖMYYS VÄHENEE JOKAISESSA VARSINAIS-SUOMEN KUNNASSA Sivuilla 24 31 tarkastellaan Varsinais-Suomen työllisyystilanteeseen. Työttömyysaste on pienentynyt jokaisessa maakunnan kunnassa, ja uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvussa erityisesti Uudessakaupungissa ja Laitilassa. I KORTHET ÅBOREGIONEN OCH NYSTADSREGIONEN DRIVKRAFTER I LANDSKAPETS UTVECKLING På sidan 5 presenteras översiktens centrala innehåll och slutsatser. Mot bakgrund av de granskningar som gjorts framstår Åboregionen och Nystadsregionen (Vakka-Suomi) på många sätt som drivkrafter för utvecklingen i landskapet, men exempelvis den positiva sysselsättningsutvecklingen fördelar sig jämnare över hela landskapet. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I NYSTADSREGIONEN REKORDSNABB På sidorna 6 14 granskas förändringarna i befolkningsutvecklingen i de olika regionerna i Egentliga Finland. Den positiva strukturomvandlingen tar sig tydligast uttryck i migrationsutveckling, eftersom Nystadsregionen på kort tid gått från att vara ett område med flyttningsunderskott till ett område med betydande inflyttningsöverskott också på landskapsnivå. BOSTADSBYGGANDET KONCENTRERAS TILL ÅBOREGIONEN Sidorna 15 23 behandlar de regionala växlingarna inom byggnadsproduktion i Egentliga Finland, med tanke på såväl bostads-, affärs- som industribyggande. Det mest intensiva bostadsbyggandet sker i Åboregionen, som också har den snabbaste befolkningsutvecklingen. Vad gäller affärs- och industribyggande utmärker sig däremot Nystad vid sidan av Åboregionen som en region med intensivt byggande. ARBETSLÖSHETEN MINSKAR I ALLA KOMMUNER I EGENTLIGA FINLAND På sidorna 24 31 granskas sysselsättningsläget i Egentliga Finland. Arbetslöshetsgraden har sjunkit i var och en av landskapets kommuner, och antalet nya lediga arbetsplatser ökar i synnerhet i Nystad och Letala. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3
4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
TURUN SEUTU JA VAKKA-SUOMI MAAKUNNAN KEHITYKSEN VETUREITA Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais- Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa. Tämänkertaisessa maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta. Näiden lisäksi tarkasteluun voisi ottaa monia muita tärkeitä näkökulmia, kuten työpaikkakehitys tai asuntojen saatavuus. Ajantasaisen ja alueellisesti riittävän tarkan tiedon saatavuus asettaa kuitenkin valittaville näkökulmille rajoitteita, sillä liian vanhat ja liian laajaa aluetta koskevat tilastot ovat hyödyttömiä maakunnan sisäisen tilannekuvan rakentamisessa. Positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät korostuneesti juuri Vakka-Suomessa ja Turun seudulla. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun. Positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta on merkittävää, että Vakka-Suomen väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta. Tuhannet uudet työpaikat ovat siis kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, ja tämä heijastuu koko Vakka-Suomeen. Uudenkaupungin nopea muuttovoitto ei kuitenkaan näy vielä asuntorakentamisessa, vaan suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Vakka-Suomen väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän väestön vähenemiskauden jälkeen ymmärrettävästikin varovaista. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentamisen kehitys erottaa Vakka-Suomen selvästi muista maakunnan pienemmistä seutukunnista. Tuotantorakennuksiin tehtävien investointien näkökulmasta positiivinen rakennemuutos näkyy korostuneesti juuri Vakka-Suomessa ja Turun seudulla. Sen sijaan positiivinen rakennemuutos ei näytä eriyttävän työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä tai tuotantotilojen rakentamista. Vaikka positiivinen rakennemuutos korostuukin kahdessa veturiseutukunnassa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Lisäksi esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista. Positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksia tarkasteltaessa on hyvä tunnistaa eri ilmiöiden reagointinopeus ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Esimerkiksi toimitilojen rakentaminen usein ennakoi tuotannon kasvua ja myönteistä talouskehitystä, kun taas tästä johtuva muuttovoitto näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa. Samoin työttömyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki. ÅBOREGIONEN OCH NYSTADSREGIONEN DRIVKRAFTER I LANDSKAPETS UTVECKLING Den positiva strukturomvandlingen förknippas främst med den snabba tillväxten inom sjöfarts- och bilindustrin, och därigenom med den positiva ekonomiska utvecklingen i Nystadsregionen och Åboregionen. Det är dock med tanke på utvecklingen i Egentliga Finland viktigt att veta hur effekterna av den positiva strukturomvandlingen visar sig på landskapsnivå. Översikten över landskapets tillstånd granskar denna gång den positiva strukturomvandlingens regionala effekter ur tre olika synvinklar: befolkningsutveckling, byggnadsproduktion och sysselsättningsutveckling. Granskningen skulle utöver dessa kunna omfatta många andra viktiga synvinklar, såsom utvecklingen av antalet arbetsplatser eller tillgången på bostäder. Tillgången på aktuella och regionalt tillräckligt exakta data begränsar dock valet av aspekter, eftersom föråldrad statistik eller statistik som gäller ett alltför vidsträckt område inte är till någon nytta när man vill skapa en inre situationsbild för landskapet. Effekterna av den positiva strukturomvandlingen syns tydligt just i Nystadsregionen och Åboregionen. Detta visar sig främst i befolkningsutvecklingen, eftersom befolkningstillväxten förblivit kraftig i Åboregionen och invånarantalet dessutom vuxit snabbt i Nystadsregionen, i synnerhet i Nystad. När det gäller den positiva strukturomvandlingen är det anmärkningsvärt att befolkningstillväxten i Nystadsregionen uttryckligen är en följd av ett inflyttningsöverskott från övriga Finland. Tusentals nya arbetsplatser har alltså i betydande grad ökat Nystads dragningskraft, och detta återspeglas i hela Nystadsregionen. Det snabba inflyttningsöverskottet i Nystad visar sig dock inte ännu i bostadsbyggandet, utan största delen av landskapets nya bostäder byggs i Åboregionen. Bostadsbyggandet ser ut att reagera med fördröjning på befolkningstillväxten i Nystadsregionen, och bostadsproduktionens långsamma start är förståeligt nog försiktig efter en lång period av befolkningsminskning. Utvecklingen av affärs- och industribyggandet, som direkt återspeglar den positiva strukturomvandlingen, gör däremot att Nystadsregionen tydligt utmärker sig bland övriga mindre regionkommuner i landskapet. När det gäller investeringar i produktionsbyggnader syns den positiva strukturomvandlingen tydligt just i Nystadsregionen och Åboregionen. Den positiva strukturomvandlingen verkar däremot inte differentiera sysselsättningsutvecklingen på samma sätt som befolkningsutvecklingen eller byggandet av produktionslokaler. Trots att den positiva strukturomvandlingen är särskilt tydlig i de två drivande regionkommunerna ger det allmänna positiva ekonomiska läget omfattande återverkningar på sysselsättningsutvecklingen i hela landskapet. Exempelvis arbetskraftens rörlighet och det faktum att underleverantörskedjorna omfattar hela landskapet gör dessutom att den positiva sysselsättningsutvecklingen fördelas jämnare över landskapet. När man granskar den positiva strukturomvandlingens effekter är det bra att identifiera hur lång tid det tar för olika företeelser att reagera på förändringar i omgivningen. Byggande av affärslokaler förebådar exempelvis ofta produktionsökning och positiv ekonomisk utveckling, medan det därpå följande inflyttningsöverskottet med betydande fördröjning visar sig i att bostadsbyggandet tar fart. Också arbetslöshetsutvecklingen reagerar snabbt på ekonomiska cykler, medan det i fråga om befolkningsutveckling behövs kraftiga enskilda initiativ för att få de ganska långsamma trenderna att vända. Valmet Automotives massrekryteringar är ett gott exempel på sådana initiativ. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5
VAKKA-SUOMEN VÄESTÖNKASVU ENNÄTYKSELLISEN NOPEAA Varsinais-Suomen asukasluku on ollut pitkään tasaisella kasvuuralla. Maakunnan asukasluku on kasvanut noin 1500 2000 henkilöllä vuodessa, mikä tarkoittaa noin 0,4 % vuotuista väestönkasvua. Alueellisesti tarkasteltuna väestönkasvu keskittyy selvästi Turun seudulle, joka on viime aikoina vastannut lähes yksin koko maakunnan väestönlisäyksestä muiden seutukuntien asukasmäärän laskiessa. Vakka-Suomen asukasluku on kuitenkin kääntynyt kuluneen vuoden aikana nopeaan kasvuun. Vakka-Suomen väestönkasvu on merkittävää sekä määrällisesti että ennen kaikkea suhteellisesti tarkasteltuna. Vakka-Suomen asukasluku kasvaa tällä hetkellä noin 500 asukkaan vuosivauhdilla. Seutukunnan suhteellinen väestönkasvu on kasvanut kuitenkin kuluvan vuoden aikana ennätyslukemiin, sillä väestön kasvunopeus saavutti syyskuussa 2 prosentin rajan. Vertailun vuoksi viime vuosikymmeninä väestönkasvu on ollut nopeimmillaan Turun seudulla 1990-luvun puolivälissä, jolloin seudun väestön kasvoi noin 1 % vuosivauhdilla. Uusikaupunki kasvaa Vakka-Suomen kunnista selvästi nopeimmin ja on uusien asukkaiden määrällä mitattuna selvästi maakunnan kakkoskaupunki Turun jälkeen. Turun ja Uudenkaupungin nopea väestönkasvu heijastuu myös lähikuntiin, joskin Uudenkaupungin väestönkasvun nopeus ja Turun määrä ovat omaa luokkaansa. Kuvaavaa onkin, että Turun seudun ja Vakka-Suomen ulkopuolella väestö kasvoi vain yhdessä kunnassa, Oripäässä. Varsinais-Suomen väestönkasvu on kokonaan seurausta muuttovoitosta. Kuluvan vuoden aikana etenkin maan sisäinen muuttovoitto on vahvistunut maahanmuuton rinnalla. Kotimaisen muuttovoiton lisääntyminen johtuu ennen kaikkea Uudenkaupungin muuttovoiton kasvusta, mikä on jo lähes puolet Turun noin tuhannen hengen vuosittaisesta muuttovoitosta. Valmet Automotiven massarekrytoinnit näkyvät siis hyvin selvästi Uudenkaupungin väestökehityksessä. Yksinasuvia koskevasta tarkastelusta esitettiin toive kesäkuun 2017 maakuntavaltuustossa. Varsinais-Suomessa yksinasuvien osuus kaikista kotitalouksista on noin 44 %, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan sisällä yksinasuvien osuus vaihtelee suuresti. Suhteellisesti eniten yksinasuvia on kaupunkikeskuksissa ja osassa maaseutukuntia. Turun kehyskunnissa yksinasuvien osuus on sen sijaan huomattavan matala, vain noin neljäsosa kaikista asuntokunnista. Yksinasuvien osuus on viime vuosina tasaisesti kasvanut tasaisesti kaikilla alueilla. Asukasluvun ja väestökehityksen ajantasainen tilannekuva löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I NYSTADSREGIONEN REKORDSNABB Invånarantalet i Egentliga Finland har länge följt en jämn tillväxtkurva. Landskapets invånarantal har vuxit med cirka 1 500 2 000 personer per år, vilket innebär en årlig befolkningstillväxt på cirka 0,4 %. Vid en granskning regionvis är det tydligt att befolkningstillväxten koncentreras till Åboregionen, som under senare tid nästan på egen hand stått för hela landskapets befolkningstillväxt medan invånarantalet sjunkit i de övriga regionkommunerna. Invånarantalet i Nystadsregionen har dock ökat snabbt under det senaste året. Befolkningstillväxten i Nystadsregionen är betydande kvantitativt sett, och framförallt relativt sett. Invånarantalet i Nystadsregionen växer för närvarande med cirka 500 invånare per år. Den relativa befolkningstillväxten i regionkommunen har dock nått rekordnivåer under det innevarande året, eftersom takten på befolkningstillväxten i september uppnådde gränsen på 2 %. Som jämförelse kan nämnas att befolkningstillväxten under de senaste årtiondena varit som snabbast i Åboregionen i mitten av 1990-talet, då regionens befolkning växte med cirka 1 % per år. Det är uppenbart att Nystad är Nystadsregionens snabbast växande kommun och, mätt i antalet nya invånare, tydligt är landskapets andra stad efter Åbo. Den snabba befolkningstillväxten i Åbo och Nystad återspeglas också i de angränsande kommunerna, om än befolkningstillväxttakten i Nystad, liksom befolkningstillväxten i Åbo, är i en klass för sig. Det är talande att befolkningen ökat i en enda kommun utanför Åboregionen och Nystadsregionen, nämligen Oripää. Befolkningstillväxten i Egentliga Finland är helt och hållet en följd av inflyttningsöverskottet. Under det innevarande året har särskilt det inhemska inflyttningsöverskottet förstärkts vid sidan av invandringen. Ökningen av det inhemska inflyttningsöverskottet beror framför allt på ökningen av Nystads inflyttningsöverskott, som redan uppgår till nästan hälften av Åbos årliga inflyttningsöverskott på cirka 1 000 personer. Valmet Automotives massrekryteringar återspeglas därmed mycket tydligt i befolkningsutvecklingen i Nystad. Vid landskapsfullmäktigemötet i juni 2017 framfördes ett önskemål om granskning av antalet ensamboende. De ensamboende utgör cirka 44 % av alla hushåll i Egentliga Finland, vilket är en aning mer än hela landets medelnivå. Andelen ensamboende varierar mycket inom landskapet. Antalet ensamboende är proportionellt störst i stadscentrumen och i en del av landsbygdskommunerna. Andelen ensamboende är däremot anmärkningsvärt liten i Åbo kranskommuner: endast cirka en fjärdedel av alla bostadshushåll. Andelen ensamboende har under de senaste åren vuxit stadigt inom alla regioner. En aktuell situationsbild av invånarantalet och befolkningsutvecklingen finns i tjänsten Lounaistieto.fi. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (%) +2,5 % +2,0 % Vakka-Suomi +1,5 % +1,0 % +0,5 % Turun seutu Varsinais-Suomi 0,0 % -0,5 % -1,0 % Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1,5 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (henkilöä) +3 000 +2 500 +2 000 Turun seutu Varsinais-Suomi +1 500 +1 000 +500 Vakka-Suomi 0-500 Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Kuva 1 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Ylempi kuvio kuvaa suhteellista väestönmuutosta ja alempi väestön määrällistä kehitystä. Figur 1 Utvecklingen per månad av invånarantalets årsförändring i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Den övre figuren visar den relativa befolkningsförändringen, av den nedre figuren framgår den kvantitativa befolkningsutvecklingen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7
-0,3 Pyhäranta 2,9 1,7 Kustavi 1,1 Laitila Uusikaupunki 0,1 Vehmaa Mynämäki 2,1-0,1 Nousiainen 1,1 Taivassalo 1,5 Rusko -0,3 Masku Raisio -0,1 Naantali Turku 0,9 0,4 Parainen Oripää 1,2-0,7 Pöytyä 0,2 Aura 1,1 Lieto Kaarina 0,9 0,2 Paimio Sauvo -0,9 Loimaa -0,9-1,0 Koski Tl -2,2 Marttila Salo -1,0 Somero -0,5 Kemiönsaari -0,5-1,0-0,7 Asukasluvun suhteellinen vuosimuutos (09/2017) Vähenee yli 1,0 % Vähenee 0,6-1,0 % Vähenee 0,1-0,5 % Ei muutosta Kasvaa 0,1-0,5 % Kasvaa 0,6-1,0 % Kasvaa yli 1,0 % Kuva 2 Väestön suhteellinen vuosimuutos syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 2 Den relativa årsförändringen av befolkningen i september 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 0,9-0,5-0,6 0,4 0,1-0,3-0,5-0,2 0,4-0,3-0,6 1,1-1,2-0,5-1,1-0,5-1,1-0,8 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
-7 Pyhäranta 451 15 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 49 Taivassalo 25 95 84 Laitila 5 Mynämäki -3 Nousiainen 69 Rusko -31 Masku Raisio -18 Turku Naantali 1642 Parainen Oripää 16-60 Pöytyä 8 Aura 218 Lieto Kaarina 282 17 Paimio Sauvo -26 Loimaa -152-25 Koski Tl -45 Marttila Salo -533 Somero -42 Kemiönsaari -81-72 -1263 Asukasluvun vuosimuutos (09/2017) Kunnat Maakunnat 279-903 Vähenee yli 100 henkilöä Vähenee 51-100 henkilöä Vähenee 10-50 henkilöä Muutos alle 10 henkilöä Kasvaa 10-50 henkilöä Kasvaa 51-100 henkilöä Kasvaa yli 100 henkilöä Vähenee yli 1000 henkilöä Vähenee 501-1000 henkilöä Vähenee 100-500 henkilöä Muutos alle 100 henkilöä Kasvaa 100-500 henkilöä Kasvaa 501-1000 henkilöä Kasvaa yli 1000 henkilöä Kuva 3 Asukasluvun vuosimuutos syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 3 Årsförändringen av invånarantalet i september 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 274-887 -1293 1881-197 -905-584 2286-521 -994 18680-1184 -1615-594 -1901-1383 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9
Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys suhteessa alueen asukaslukuun (%) +2,5 % +2,0 % Vakka-Suomi +1,5 % +1,0 % +0,5 % 0,0 % -0,5 % Turun seutu Varsinais-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1,0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys (henkilöä) +2 000 Varsinais-Suomi +1 500 Turun seutu +1 000 Vakka-Suomi +500 0 Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Kuva 4 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Luvut kuvaavat vuosimuutosta, jossa kullekin kuukaudelle on laskettu yhteen edellisen vuoden muuttovoitto tai -tappio. Ylemmässä kuviossa muuttovoitto- tai tappio on suhteutettu alueen asukaslukuun. Alempi kuvio esittää nettomuuton määrällistä kehitystä. Figur 4 Utveckling per månad av nettomigrationen inom landet i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna visar en årsförändring, där det föregående årets inflyttningsöverskott eller -underskott räknats samman för varje månad. I den övre figuren har flyttningsöverskottet eller -underskottet ställts i relation till regionens invånarantal. Den nedre figuren visar den kvantitativa utvecklingen av nettomigrationen. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
-0,1 Pyhäranta 3,0 2,0 Kustavi 0,8 Laitila Uusikaupunki 0,3 Vehmaa Mynämäki 2,7-0,4 Nousiainen 0,6 Taivassalo 2,4 Rusko -0,5 Masku Raisio -0,2 Turku Naantali 0,6 0,5 Parainen Oripää 0,8-0,6 Pöytyä -0,1 Aura 0,8 Lieto Kaarina 0,7 0,1 Paimio Sauvo -0,7 Loimaa -0,3-0,4 Koski Tl -1,3 Marttila Salo -0,6 Somero 0,3 Kemiönsaari -0,2-0,4-0,6 Maan sisäisen nettomuuton vuosimuutos suhteessa alueen asukaslukuun (09/2017) -0,4-0,9 Vähenee yli 1,0 % Vähenee 0,6-1,0 % Vähenee 0,1-0,5 % Ei muutosta Kasvaa 0,1-0,5 % Kasvaa 0,6-1,0 % Kasvaa yli 1,0 % Kuva 5 Suhteellinen muuttovoitto- tai tappio vuositasolla syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 5 Relativt flyttningsöverskott eller -underskott på årsnivå i september 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 0,3-0,9-0,4 0,3-0,8-0,4-0,2 0,4-0,2-0,5 0,6-0,2-0,6-0,3-0,8-0,6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11
-2 Pyhäranta 468 18 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 62 Taivassalo 39 65 95 Laitila 25 Mynämäki -21 Nousiainen 39 Rusko -44 Masku Raisio -56 Turku Naantali 1069 Parainen Oripää 11-51 Pöytyä -3 Aura 162 Lieto Kaarina 219 10 Paimio Sauvo -20 Loimaa -41-9 Koski Tl -26 Marttila Salo -334 Somero 30 Kemiönsaari -35-31 -1089-1831 -647 Kuva 6 Muuttovoitto- tai tappio vuositasolla syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 6 Flyttningsöverskott eller -underskott på årsnivå i september 2017.. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 86-1644 -938 1639-544 -674-536 1825-394 -914 9958-611 -928-340 -1420-998 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Yksinasuvien osuus kaikista alueen asuntokunnista (%) 47 % 45 % 43 % 41 % Turun seutu Varsinais-Suomi Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu 39 % Turunmaa 37 % 35 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 7 Yksinasuvien osuuden kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot. Figur 7 Utvecklingen av andelen ensamboende i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, bostäder och boendeförhållanden. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13
33,4 Pyhäranta 44,1 46,2 Kustavi 40,5 Laitila Oripää 40,6 Uusikaupunki 35,8 37,7 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 40,1 26,7 Nousiainen 22,1 35,4 Taivassalo Aura 37,9 Rusko 24,4 Masku Raisio 27,4 40,1 Turku Lieto Naantali 51,4 Kaarina 36,9 38,8 32,9 Paimio Sauvo 34,9 Parainen Loimaa 44,8 43,0 Koski Tl 42,3 43,6 Marttila Salo 42,7 Somero Kemiönsaari 37,1 43,6 43,3 Yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista vuonna 2016 Alle 32,0 % 32,0-36,0 % 36,1-40,0 % 40,1-44,0 % Yli 44,0 % 38,1 39,1 35,6 40,4 43 43,6 43,7 44,3 43,1 43,4 45,4 Kuva 8 Yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista vuoden 2016 lopussa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 8 De ensamboendes andel av alla bostadshushåll vid utgången av 2016. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 39,6 43,9 45,9 42,7 41,8 45,6 45,5 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
ASUNTORAKENTAMINEN KESKITTYY TURUN SEUDULLE Asuntorakentaminen kulkee vahvasti käsi kädessä väestökehityksen kanssa, kun kasvava väestö lisää kysyntää asuntomarkkinoilla. Siksi ei ole yllättävää, että asuntorakentaminen keskittyy Varsinais- Suomessa hyvin voimakkaasti Turun seudulle, jossa sekä rakennuslupien että aloitettujen rakennushankkeiden määrät ovat selvässä kasvussa. Muissa seutukunnissa asuntorakentaminen on ollut viime vuodet laskusuuntaista, ja etenkin Salossa asuntorakentamisen määrä on romahtanut vuosikymmenen alun tilanteesta. Salossa tosin on käynnistymässä muutama kerrostalohanke, jotka nostavat asuntorakentamisen viimeaikaisia tuotantolukuja. Pienempien seutukuntien asuntorakentaminen on tasoittunut selvästi, sillä vielä vuosikymmenen alussa Salon seudulla rakennettiin selvästi muita enemmän, kun taas Vakka-Suomessa rakennustuotanto oli muita vähäisempää. Kunnittain tarkasteltuna asuntorakentaminen keskittyy selvästi Turkuun ja Turun seudun ydinalueelle. Vakka-Suomen nopea väestönkasvu näkyy vain heikosti asuntotuotannossa. Uusien asuntojen rakennushankkeita on Uudessakaupungissa ollut kuluvan vuoden tammi elokuussa varsin niukasti, joskin rakennuslupien myönnöissä näkyy orastava kasvava trendi. Tämä ennakoi rakennustuotannon kiihtymistä, mutta toistaiseksi Uudenkaupungin kasvava väestö on mahtunut olemassa olevaan rakennuskantaan tai pystynyt hyödyntämään tilapäisiä majoitusratkaisuja. Sen sijaan liike- ja teollisuusrakentamisessa Vakka-Suomessa ja Uudessakaupungissa on ollut merkittävää kasvua. Vaikka liike- ja teollisuusrakentaminen on selvästi voimakkainta Turun seudulla, on Vakka-Suomen aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärä ollut ajoittain lähellä Turun seudun lukuja, ja ero Turun seudun ja muiden seutukuntien välillä on huomattavasti asuntorakentamista pienempi. Liike- ja teollisuusrakentamisen hankkeet painottuvat vielä asuntorakentamista selvemmin positiivisen rakennemuutoksen ydinalueille Turkuun ja Uuteenkaupunkiin sekä näiden naapureihin Laitilaan ja Kaarinaan. Maakunnan muilla alueilla liike- ja teollisuusrakentaminen on selvästi hiljaisempaa Maskun Rivieran kauppakeskukselle myönnettyjä rakennuslupia lukuun ottamatta. Tuotantorakennuksiin tehtävien investointien näkökulmasta positiivinen rakennemuutos ei kuitenkaan heijastu merkittävästi Vakka-Suomen ja Turun seudun ulkopuolelle. BOSTADSBYGGANDET KONCENTRERAS TILL ÅBOREGIONEN Det finns en stark koppling mellan bostadsbyggande och befolkningsutveckling, eftersom en växande befolkning leder till ökad efterfrågan på bostadsmarknaden. Det är därför inte förvånande att bostadsbyggandet i Egentliga Finland mycket kraftigt koncentreras till Åboregionen, som uppvisar en tydlig ökning av antalet bygglov och påbörjade byggnadsprojekt. Bostadsbyggandet i andra regionkommuner har under de senaste åren präglats av negativ utveckling, och särskilt i Salo har antalet bostadsbyggen fallit kraftigt sedan årtiondets början. I Salo håller man dock på att inleda några höghusprojekt som höjer den senaste tidens produktionssiffror för bostadsbyggande. Bostadsbyggandet i de mindre regionkommunerna har jämnats ut betydligt, eftersom man i Saloregionen ännu i början av årtiondet byggde betydligt mer än i andra regioner, medan byggnadsproduktionen då var mindre omfattande i Nystadsregionen än i andra regioner. Vid en granskning kommunvis är det tydligt att bostadsbyggandet koncentreras till Åbo och Åboregionens kärnområden. Den snabba befolkningstillväxten i Nystadsregionen syns endast i begränsad mån i bostadsproduktionen. Antalet byggnadsprojekt för nya bostäder i Nystad har varit lågt under perioden januari augusti innevarande år, om än de bygglov som beviljats tyder på en framväxande trend. Detta förebådar en ökning av bostadsproduktionen, men den växande befolkningen i Nystad har hittills hittat bostäder i det befintliga byggnadsbeståndet eller kunnat dra nytta av tillfälliga inkvarteringslösningar. När det gäller affärs- och industribyggande märks däremot en betydande ökning i Nystadsregionen och Nystad. Fastän det är tydligt att det mest intensiva affärs- och industribyggandet sker i Åboregionen, har kubikvolymen av de påbörjade byggnadsprojekten i Nystadsregionen tidvis legat i närheten av Åboregionens siffror, och skillnaden mellan Åboregionen och övriga regionkommuner är betydligt mindre än i fråga om bostadsbyggande. Affärs- och industribyggnadsprojekten riktar sig i jämförelse med bostadsbyggandet ännu tydligare mot den positiva strukturomvandlingens kärnområden, dvs. Åbo och Nystad, samt dessa städers grannar Letala och St. Karins. Affärs- och industribyggandet är betydligt stillsammare i landskapets övriga regioner, med undantag för de bygglov som beviljats för köpcentret i Riviera-området i Masku. När det gäller investeringar i produktionsbyggnader syns den positiva strukturomvandlingen dock inte i betydande grad utanför Nystadsregionen och Åboregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15
Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) 1 200 1 000 Turun seutu 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) 160 140 120 100 80 60 Salon seutu 40 20 Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 9 Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Figur 9 Utvecklingen per månad av bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för bostadsbyggande i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Asuntorakentamisen aloitettujen rakennushankkeiden vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) 1 200 1 000 Turun seutu 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Asuntorakentamisen aloitettujen rakennushankkeiden vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) 160 140 120 100 80 60 40 20 Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 10 Aloitettujen asuntorakentamishankkeiden (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Figur 10 Utveckling per månad av påbörjade projekt för bostadsbyggande (1000 m 3 ) i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17
1,7 Pyhäranta 21,1 0,4 Kustavi 4,2 Laitila Oripää 0,0 Uusikaupunki 3,6 6,1 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 1,4 2,4 Nousiainen 14,7 9,2 Taivassalo Aura 1,0 Rusko 16,3 Masku Raisio 51,6 24,6 Turku Lieto Naantali 22,8 594,0 Kaarina 43,8 122,2 Paimio Sauvo 0,0 Parainen Loimaa 8,8 0,8 Koski Tl 4,2 Marttila Salo 58,7 Somero 1,6 Kemiönsaari 11,8 6,8 327,5 Asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1023,7 42,5 Alle 5,0 5,0-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 11 Asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat (1000 m 3 ) tammi elokuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 11 Bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för bostadsbyggande under perioden januari augusti 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 73,8 163,9 348,7 365,5 604,1 243,4 1093,3 254,7 153,9 1033,8 5872,9 547,8 82,2 166,8 81,2 368,5 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
3,1 Pyhäranta 7,7 0,7 Kustavi 5,4 Laitila Oripää 0,4 Uusikaupunki 3,6 5,9 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 2,5 4,8 Nousiainen 14,5 5,2 Taivassalo Aura 0,8 Rusko 18,1 Masku Raisio 31,6 33,3 Turku Lieto Naantali 18,1 670,2 Kaarina 54,6 146,2 Paimio Parainen Sauvo 0,8 Loimaa 20,9 1,2 Koski Tl 3,1 Marttila Salo 44,2 Somero 1,4 Kemiönsaari 12,8 16,4 305,1 Asuntorakentamisen aloitetut rakennushankkeet tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1158,3 38,0 Alle 5,0 5,0-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 12 Asuntorakentamisen aloitetut rakennushankkeet (1000 m 3 ) tammi elokuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 12 Påbörjade byggnadsprojekt (1000 m 3 ) inom bostadsbyggande under perioden januari augusti 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 155,3 349,6 439,5 627,2 227,3 1333,5 251,3 183,2 106,2 1127,6 5987,9 479,8 118,3 137,8 99,4 310,1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19
Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) 1 400 1 200 Turun seutu 1 000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) 400 350 300 250 200 150 Vakka-Suomi 100 50 Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 13 Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Tilasto sisältää liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset. Figur 13 Utveckling per månad av bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för affärs- och industribyggande i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. Statistiken omfattar affärs-, kontors-, industri- och lagerbyggnader. 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Liike- ja teollisuusrakentamisen aloitettujen hankkeiden vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) 1 000 900 Turun seutu 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakka-Suomi Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Liike- ja teollisuusrakentamisen aloitettujen hankkeiden vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) 450 400 350 300 250 200 Vakka-Suomi 150 100 50 Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 14 Aloitettujen liike- ja teollisuusrakennusten rakentamishankkeiden (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Tilasto sisältää liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset. Figur 14 Utveckling per månad av påbörjade projekt för affärs- och industribyggande (1000 m 3 ) i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. Statistiken omfattar affärs-, kontors-, industri- och lagerbyggnader. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 21
0,0 Pyhäranta 111,3 0,0 Kustavi 51,9 Laitila Oripää 0,0 Uusikaupunki 7,1 14,4 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 0,6 0,7 Nousiainen 7,0 13,5 Taivassalo Aura 0,1 Rusko 377,4 Masku Raisio 73,8 21,6 Turku Lieto Naantali 35,7 478,6 Kaarina 9,8 136,9 Paimio Sauvo 0,0 Parainen Loimaa 27,2 3,0 Koski Tl 0,5 18,9 Marttila Salo 27,1 Somero Kemiönsaari 38,2 22,9 495,3 Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1231,2 141,9 Alle 5,0 5,0-20,0 20,1-40,0 40,1-60,0 60,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 15 Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat (1000 m 3 ) tammi elokuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 15 Bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för affärs- och industribyggande under perioden januari augusti 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 52,1 234,3 757,5 947,7 794,8 655,6 906,2 319,8 337,0 1478,4 6580,2 548,8 497,0 131,3 369,8 278,8 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
0,0 Pyhäranta 124,1 0,0 Kustavi 62,2 Laitila Oripää 0,0 Uusikaupunki 12,1 24,7 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 0,3 0,9 Nousiainen 8,8 0,5 Taivassalo Aura 0,1 Rusko 14,5 Masku Raisio 33,4 50,5 Turku Lieto Naantali 35,7 527,8 Kaarina 8,1 218,5 Paimio Sauvo 0,0 Parainen Loimaa 10,9 3,0 Koski Tl 1,0 22,5 Marttila Salo 32,0 Somero Kemiönsaari 35,6 26,1 535,0 Liike- ja teollisuusrakennusten aloitetut rakennushankkeet tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1327,8 102,8 Alle 5,0 5,0-20,0 20,1-40,0 40,1-60,0 60,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 16 Liike- ja teollisuusrakentamisen aloitetut rakennushankkeet (1000 m 3 ) tammi elokuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 16 Påbörjade byggnadsprojekt (1000 m 3 ) inom affärs- och industribyggande under perioden januari augusti 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 84,9 199,2 646,3 950,7 874,5 704,5 1074,0 273,7 358,2 1253,4 6696,5 306,4 344,6 291,1 203,9 244,4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 23
TYÖTTÖMYYS VÄHENEE JOKAISESSA VARSINAIS-SUOMEN KUNNASSA Varsinais-Suomen työttömyysaste on laskenut tasaisesti jo yli vuoden, ja maakunnan työttömyysaste on vakiintunut jonkin verran koko maan tilannetta valoisammaksi. Kaikki Varsinais-Suomen seutukunnat ovat myös päässeet mukaan myönteiseen työllisyyskehitykseen, kun Turunmaankin työttömyyden trendikehitys kääntyi lasku-uralle kuluvan vuoden alussa. Työttömyysaste väheni syyskuun lopussa jokaisessa Varsinais- Suomen 27 kunnassa edellisvuotiseen verrattuna. Nopeinta työttömyyden lasku oli Somerolla, Koskella TL sekä Aurassa, mutta työttömyyden laskuvauhtia merkityksellisempää on lähtötilanne. Esimerkiksi maakunnittain tarkasteltuna työttömyysaste kasvoi vain Ahvenanmaalla, mutta tällä on hyvin vähän merkitystä ottaen huomioon, että saarimaakunnassa vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Työttömyysaste olikin syyskuun 2017 lopulla alimmillaan Vakka- Suomessa ja Turun seudun kehyskunnissa, joissa työttömyysaste on painunut alle 7 prosentin myös kausitasoitetuilla luvuilla mitattuna. Matkaa työttömyysasteen viime vuosien alimpiin lukuihin on vielä jonkin verran, mutta osassa kuntia aletaan pikku hiljaa olla lähellä täystyöllisyyden määritelmää. Toisin sanoen suhdannevaihtelusta johtuva työttömyys alkaa olla hävinnyt, ja työttömyys johtuu yksinomaa rakenteellisista tekijöistä. Työllisyysaste onkin Varsinais-Suomessa kasvanut huomattavasti nopeampaa vauhtia kuin koko maassa. Kasvua vuodentakaiseen oli kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä 2 prosenttiyksikköä. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa, mikä antaa syytä olettaa, että työllisyyden vahva kasvuvauhti jatkuisi myös Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen hyvä työllisyystilanne näkyy myös uusien avoimien työpaikkojen määrän kehityksessä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti etenkin Turun seudulla, jossa vuoden aikana syntyneiden uusien avoimien työpaikkojen määrä on noussut 10 000:lla parissa vuodessa. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös Vakka-Suomessa, jossa Valmet Automotiven massarekrytoinnit näkyvät huomattavana hyppäyksenä avoimien työpaikkojen määrässä. Uusia avoimia työpaikkoja onkin syntynyt Turun jälkeen eniten juuri Uudessakaupungissa. Kunnan koko ja työpaikkojen määrä vaikuttaa toki paljon avoimien työpaikkojen määrään jo pelkästään eläköitymisten aiheuttaman työvoimatarpeen kautta. Positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta on kuitenkin kuvaavaa, että esimerkiksi Laitilassa oli enemmän uusia avoimia työpaikkoja auki edellisen vuoden aikana kuin lähes kaksi kertaa suuremmalla Loimaalla. Uudessakaupungissa ja Laitilassa avoimien työpaikkojen kasvuvauhti onkin maakunnan nopeinta. ARBETSLÖSHETEN MINSKAR I ALLA KOMMUNER I EGENTLIGA FINLAND Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland har sjunkit stadigt redan i mer än ett års tid, och landskapets arbetslöshetsgrad har stabiliserats på en nivå som är något bättre än läget i hela landet. Alla regionkommuner i Egentliga Finland har också fått ta del av den positiva sysselsättningsutvecklingen, när arbetslöshetstrenden i Åboland började gå nedåt i början av det innevarande året. Arbetslöshetsgraden minskade i slutet av september i var och en av Egentliga Finlands 27 kommuner, jämfört med föregående år. Arbetslösheten har minskat snabbast i Somero, Koski TL och Aura, men utgångsläget är mer anmärkningsvärt än den takt med vilken arbetslösheten minskat. Vid en granskning landskapsvis växte till exempel arbetslöshetsgraden endast på Åland, men detta har mycket liten betydelse med tanke på att full sysselsättning i praktiken råder i ölandskapet. Arbetslöshetsgraden var i slutet av september 2017 som lägst i Nystadsregionen och i Åboregionens kranskommuner, där arbetslöshetsgraden sjunkit till under 7 % också mätt i säsongsrensade siffror. Det återstår ännu en väg att gå för att nå de senaste årens lägsta arbetslöshetssiffror, men en del kommuner börjar så småningom närma sig definitionen av full sysselsättning. Den arbetslöshet som följer på konjunkturväxlingen börjar med andra ord ha försvunnit, och arbetslösheten beror enbart på strukturella faktorer. Sysselsättningsgraden har vuxit i betydligt snabbare takt i Egentliga Finland än i hela landet. Tillväxten jämfört med föregående år var under det innevarande årets tredje kvartal två procentenheter. Enligt den arbetsmarknadsprognos som arbets- och näringsministeriet publicerade i november kommer sysselsättningen nästa år att stärkas i hela landet, vilket ger skäl att anta att sysselsättningen kommer att fortsätta växa stadigt också i Egentliga Finland. Det goda sysselsättningsläget i Egentliga Finland återspeglas också i utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser. Antalet lediga arbetsplatser har ökat jämnt särskilt i Åboregionen, där antalet nya lediga arbetsplatser som årligen skapats ökat med 10 000 inom ett par år. Den positiva strukturomvandlingen syns tydligt också i Nystadsregionen, där Valmet Automotives massrekryteringar medfört en betydande ökning av antalet lediga arbetsplatser. Det är just i Nystad, efter Åbo, som det största antalet nya lediga arbetsplatser skapats. Kommunens storlek och antalet arbetsplatser inverkar förstås mycket på antalet arbetsplatser redan på grund av det arbetskraftsbehov som uppstår vid pensioneringar. Med tanke på den positiva strukturomvandlingen är det dock talande att exempelvis Letala under det föregående året hade fler nya lediga arbetsplatser än det två gånger så stora Loimaa. Nystad och Letala har således landskapets snabbaste ökning av nya lediga arbetsplatser. 24 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa (%) 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 Salon seutu Turun seutu Varsinais-Suomi 8,0 6,0 Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi 4,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 17 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen trendikehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Paksu viiva kuvaa työttömyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Figur 17 Trendutvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade arbetslöshetsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa ja koko maassa (%) 16,0 14,0 12,0 10,0 Koko maa Varsinais-Suomi 8,0 6,0 4,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 18 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Paksu viiva kuvaa työttömyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Figur 18 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och i hela Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade arbetslöshetsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 25
5,9 Pyhäranta 5,8 9,0 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 7,9 Taivassalo 8,4 5,7 7,6 Laitila 7,4 Mynämäki 5,6 Nousiainen 4,9 Rusko 5,6 Masku Raisio 8,9 Turku Naantali 13,3 Parainen 6,1 Lieto Kaarina 7,5 Oripää 6,5 7,3 Pöytyä 6,0 Aura 5,6 Paimio Sauvo 6,8 Loimaa 8,2 6,6 Koski Tl 6,9 Marttila Salo 12,4 Somero 7,7 Kemiönsaari 6,4 7,2 12,7 Työttömyysaste syyskuussa 2017 Alle 6,0 % 6,0-7,0 % 7,1-9,0 % 9,1-11,0 % 11,1-13,0 % Yli 13,0 % 7,1 7,9 8,3 11,6 12 10,8 11,3 14,5 10,6 11,2 10,9 Kuva 19 Työttömyysaste syyskuussa 2017. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 19 Arbetslöshetsgraden i september 2017. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 3,4 10,2 13 9,1 9,4 13,4 12,4 26 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
-1,7 Pyhäranta -2,8-2,5 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa -1,8 Taivassalo -1,8-1,8-1,8 Laitila -2,7 Mynämäki -3,0 Nousiainen -1,9 Rusko -1,4 Masku Raisio -2,4 Turku Naantali -2,6 Parainen -1,8 Lieto Kaarina -1,8 Oripää -0,5-1,6 Pöytyä -3,3 Aura -2,9 Paimio Sauvo -1,7 Loimaa -1,0-3,3 Koski Tl -2,7 Marttila Salo -2,5 Somero -3,5 Kemiönsaari -0,8-1,8-2,2 Työttömyysasteen vuosimuutos syyskuussa 2017 Vähentynyt alle 3,0 %-yks. Vähentynyt 2,1-3,0 %-yks. Vähentynyt 1,1-2,0 %-yks. Vähentynyt 0,1-1,0 %-yks. Ei muutosta Kasvanut 0,1-1,0 %-yks. Kasvanut 1,1-2,0 %-yks. Kasvanut 2,1-3,0 %-yks. Kasvanut yli 3,0 %-yks. Kuva 20 Työttömyysasteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna syyskuussa 2017. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 20 Förändringen av arbetslöshetsgraden i september 2017 i jämförelse med föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. -2,2-1,8-1,4-1,6-3,5-2,3-3,6-1,3-1,6 0,1-2,2-1,7-1,7-1,3-2,0-1,5-1,5-1,3 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 27
Työllisyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa ja koko maassa (15 64-vuotiaat, %) 73 72 71 70 69 Varsinais-Suomi Koko maa 68 67 66 65 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 21 Varsinais-Suomen ja koko maan työllisyysasteen trendikehitys. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Paksu viiva kuvaa työllisyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Figur 21 Trendutvecklingen för sysselsättningsgraden för Egentliga Finland och hela landet. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade sysselsättningsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien Työllisyysaste ELY-keskuksittain Q3/2017 Ale 65,0 % 65,0-68,0 % 68,1-71,0 % 71,1-74,0 % Yli 74,0 % 71,3 63,7 63,7 Työllisyysasteen muutos ELY-keskuksittain Q3/2016-Q3/2017 Vähentynyt yli 2,0 %-yks. Vähentynyt 1,1-2,0 %-yks. Vähentynyt 0,1-1,0 %-yks. Ei muutosta Kasvanut 0,1-1,0 %-yks. Kasvanut 1,1-2,0 %-yks. Kasvanut yli 2,0 %-yks. 3,1-2,7 1,3 74,2 71,2 67,6 68,0 64,1-2,4-1,1 1,1 0,5 2,9 70,3 69,7 68,0 1,9 1,3 1,8 73,4 65,1 3,9-0,6 85,6 71,5 73,2 2,9 2,0-0,5 Kuva 22 Työllisyysaste ja työllisyysasteen vuosimuutos ELY-keskuksittain vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 22 Sysselsättningsgrad och sysselsättningsgradens årsförändring per NTM-central under tredje kvartalet år 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman kehitys (lkm) 40 000 35 000 Turun seutu 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakka-Suomi Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (lkm) 7 000 6 000 Vakka-Suomi 5 000 4 000 Salon seutu 3 000 2 000 Loimaan seutu 1 000 Turunmaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 23 Uusien avoimien työpaikkojen määrän kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Figur 23 Utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser i Egentliga Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 29
48 Pyhäranta 4410 328 Kustavi 1498 Laitila Oripää 80 Uusikaupunki 234 314 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 58 1673 Nousiainen 238 150 Taivassalo Aura 60 Rusko 35 Masku Raisio 1109 1576 Turku Lieto Naantali 29870 Kaarina 38 248 1162 Paimio Sauvo 60 Parainen Loimaa 1224 57 Koski Tl 791 Marttila Salo 3742 Somero 271 Kemiönsaari 649 124 20441 Uusien avoimien työpaikkojen vuosikertymä syyskuussa 2017 34716 5876 Kunnat Maakunnat Alle 200 200-500 501-1000 1001-2000 2001-4000 Yli 4000 Alle 10 000 10 000-15 000 15 001-20 000 20 001-30 000 30 001-40 000 Yli 40 000 Kuva 24 Edellisen vuoden aikana syntyneiden uusien avoimien työpaikkojen määrä syyskuussa 2017. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 24 Antalet nya lediga arbetsplatser som skapats under det föregående året i september 2017. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2389 4986 13112 14911 22381 18726 55544 18650 14329 50047 207730 26284 12756 8933 12358 11962 30 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND