Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Samankaltaiset tiedostot
PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Korjausavustukset vuosina

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Miten väestöennuste toteutettiin?

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Matkailun kehitys maakunnissa

Kuntien vuoden 2019 veroprosentit

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Työttömyyden perusturvan menot vuonna 2018 ensimmäistä kertaa ansioturvan menoja suuremmat

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Toimeentulotuen menot 2012 Utgifter för utkomststöd 2012

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Kelan sotilasavustustilasto

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Kuntien tilinpäätökset 2017

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Matkailun kehitys maakunnissa

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kelan sotilasavustustilasto

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Kotihoito omaishoidon tukipalveluna

Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto

Lisätietoa kuntien taloudesta

LAPIN KUNTATALOUS

Transkriptio:

Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tukea maksettiin vuoden aikana 277 316 kotitaloudelle. Tuen saajia oli 402 564 henkilöä, mikä on 7 % väestöstä. Maakuntatasolla eniten perustoimeentulotuen saajia vuoden 2017 aikana oli Uudellamaalla (9 % väestöstä) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (5 % väestöstä). Kuntatasolla tarkasteltuna perustoimeentulotuen saajia oli suhteessa eniten Kotkassa, 13 % väestöstä. Pienin saajien väestöosuus oli Pyhärannan kunnassa, alle 2 %. Kuvio 1. Perustoimeentulotuen saajien osuus väestöstä maakunnittain vuonna 2017 Perustoimeentulotuen saajien osuus väestöstä maakunnittain vuonna 2017 Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Lappi Etelä-Karjala Etelä-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 9,0 8,6 8,2 8,0 7,9 7,9 7,6 7,2 6,7 6,6 6,6 6,4 6,3 6,2 5,4 5,4 5,2 5,0 Saajien osuus koko väestöstä 7,3 % Ahvenanmaa ei mukana vertailussa 1 (5)

Tässä tilastokatsauksessa verrataan perustoimeentulotuen saajia ja maksettuja tukia Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan. Se jakaa kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Pääkaupunkiseutu on erotettu tarkastelussa omaksi kuntaryhmäkseen. Kuntatieto on tilastoitu kotitalouden viimeisimmän perustoimeentulotuen maksun oleskelukunnan mukaan. Perustoimeentulotuen saajien osuus kunnan väestöstä on suurinta kaupunkimaisissa kunnissa. Vuonna 2017 kymmenessä kunnassa perustoimeentulotuen saajien osuus kunnan väestöstä oli yli 10 %. Näistä kymmenestä kunnasta yhdeksän oli kaupunkimaisia kuntia. Ainoa poikkeus oli Outokumpu, jonka asukkaista 11 % sai Kelasta perustoimeentulotukea vuoden 2017 aikana. Taulukko 1. Perustoimeentulotuen saajat vuonna 2017 kuntaryhmittäin Saajat Saajien väestöstä Manner-Suomi 402 564 7,3 Pääkaupunkiseutu 117 580 10,1 Muut kaupunkimaiset 213 527 7,7 Taajaan asutut 41 944 5,0 Maaseutumaiset 29 513 4,0 Perustoimeentulotukea saavien väestöosuus on suurin 18 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Lähes 80 000 nuorta sai perustoimeentulotukea vuonna 2017, mikä on 18 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Nuorten perustoimeentulotuen saajien osuus väestöstä oli pienin maaseutumaisissa kunnissa. Taulukko 2. 18 24-vuotiaat perustoimeentulotuen saajat vuonna 2017 kuntaryhmittäin 18 24-vuotiaat saajat 18 24-vuotiaiden saajien väestöstä Manner-Suomi 79 161 17,7 Pääkaupunkiseutu 18 833 18,5 Muut kaupunkimaiset 47 757 18,8 Taajaan asutut 7 918 15,7 Maaseutumaiset 4 653 11,6 2 (5)

Kela maksoi perustoimeentulotukea vuoden 2017 aikana 277 316 kotitaloudelle. Niistä valtaosa (74 %) oli yhden hengen kotitalouksia. Lapsiperheiden osuus oli 20 %. Lapsiperheiden osuus kotitalouksista oli samaa suuruusluokkaa eri kuntaryhmissä. Suurin lapsiperheiden osuus oli pääkaupunkiseudulla (23 %). Taulukko 3. Perustoimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuonna 2017 Kotitaloudet Yhden hengen kotitalouksien Lapsiperheiden Manner-Suomi 277 316 74,0 20,0 Pääkaupunkiseutu 76 993 71,9 22,8 Muut kaupunkimaiset 151 839 75,2 18,5 Taajaan asutut 28 600 73,8 20,4 Maaseutumaiset 19 884 73,7 19,9 Perustoimeentulotukea maksettiin keskimäärin 2 744 euroa vuodessa kotitaloutta kohti. Pääkaupunkiseudulla tukea maksettiin kotitalouksille keskimäärin 3 378 euroa vuodessa. Pääkaupunkiseudulla perustoimeentulotukea maksettiin muuta maata enemmän erityistesti asumisen, mutta tuen kohdistuminen myös välttämättömiin perusosa oli alueella maan suurinta. Kuvio 2. Keskimääräinen kotitalouksille maksettu perustoimee tulo tuki vuonna 2017, /vuosi Pääkaupunkiseutu 1 363 1 676 340 Muut kaupunkimaiset 1 020 1 236 332 Taajaan asutut 900 1 064 367 Maaseutumaiset 804 883 387 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 /vuosi Tuki perusosaan kuuluviin Tuki asumisen Tuki muihin 3 (5)

Kela maksoi perustoimeentulotukea kotitalouksille keskimäärin 6 kuukaudelta vuoden 2017 aikana. Luvussa ei ole mukana kuntien maksamaa perustoimeentulotukea, jota voivat myöntää siirtymäajan maaliskuun 2017 loppuun asti. Reilu kolmannes (34 %) kotitalouksista sai Kelalta tukea vähintään 9 kuukauden ajalta. Pääkaupunkiseudulla lähes 40 % sai tukea vähintään 9 kuukautta. Muissa kaupunkimaisissa kunnissa pitkään tukea saavien osuus oli 34 %, taajaan asutuissa kunnissa 29 % ja maaseutumaisissa kunnissa 25 %. Marraskuussa 2017 perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien nettotulot olivat keskimäärin 888 euroa kuukaudessa. Useammalla kuin joka neljännellä kotitaloudella (27 %) ei ollut marraskuussa verotettavia tuloja. Ne saivat vain verottomia tuloja kuten asumistuki, lapsilisä ja elatustuki tai ne eivät saaneet lainkaan tuloja. Pääkaupunkiseudulla 30 % kotitalouksista ei saanut verotettavia tuloja marraskuussa. Taulukko 4. Perustoimeentulotukea saavat kotitaloudet marraskuussa 2017 ja kotitalouksien tulot Kotitaloudet Keskimääräiset huomioidut tulot, /kk Ei verotettavia tuloja, Manner-Suomi 145 256 888 26,5 Pääkaupunkiseutu 44 265 964 30,3 Muut kaupunkimaiset 78 352 862 25,0 Taajaan asutut 13 735 829 25,2 Maaseutumaiset 8 904 831 23,6 Edellä olevien tarkastelujen perusteella voidaan päätellä, että kaupunkimaiset ja erityisesti pääkaupunkiseutu erottuvat perustoimeentulotuen tilastoissa. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen saajista 29 % asui pääkaupunkiseudulla, kun alueella asui 21 % Suomen väestöstä. Perustoimeentulotuen etuusmenoista 34 % maksettiin pääkaupunkiseudulle. 4 (5)

Pääkaupunkiseudulla perustoimeentulotuen kotitaloudet saavat myös muuta maata suurempaa tukea ja useammalta kuukaudelta. Ilmiötä selittää osaltaan alueen muuta maata korkeammat asumiskustannukset. Mutta pääkaupunkiseudulla asuu myös muuta maata enemmän kotitalouksia, joilla ei ole verotettavia tuloja. Ensisijaisten tulonlähteiden puuttuminen kasvattaa perustoimeentulotuen tarvetta. Kuvio 3. Perustoimeentulotuen menot vuonna 2017 kunnan asukasta kohti Pääkaupunkiseutu 211 Muut kaupunkimaiset 135 332 Taajaan asutut 76 367 1 064 Maaseutumaiset 54 883 387 0 50 100 150 200 250 /asukas 5 (5)