Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN Oppikirjan s. 119-127
NEUVOSTOLIITTO KAATUU Puolan solidaarisuusliike Gorbatšovista NL:n johtaja 1985 glasnost ja perestroika Puola ja Unkari luopuvat kommunistisesta yksipuoluejärjestelmästä ja irtaantuvat Varsovan liitosta Berliinin muurin murtuminen Saksojen yhdistyminen Baltian maiden itsenäistyminen Neuvostoliitto julistetaan lakkautetuksi Elokuun kriisi Neuvostoliitossa: Gorbatšovin kotiaresti ja vanhoillisten vallankaappausyritys
1. PUOLAN SOLIDAARISUUSLIIKE 1980-LUVUN ALUSSA Ammattijärjestö Vaati muutosta kommunistisen puolueen asemaan. Kannattajia kirkon jäsenistä ja kommunismia vastustavasta vasemmistosta Puolaan julistettiin sotatila Liike kiellettiin, mikä ei tukahduttanut oppositioliikettä. 1989 monipuoluevaalit Puolalaissyntyinen paavi Johannes Paavali II vieraili Puolassa 1979. NL vastusti vierailua. Puolassa suuret väkijoukot seurasivat vierailua. Paavin tukeminen merkitsi mielenilmausta kommunistihallintoa vastaan. Kuvassa Puolassa kiellettyjä postimerkkejä.
2. GORBATŠOVISTA NL:N JOHTAJA 1985 Tavoitteena säilyttää NL:n suurvalta-asema Luopui Brežnevin opista ulkopolitiikassa Aloitti uudistusohjelmat: a) Glasnost Hallinnon läpinäkyvyys Kritiikin salliminen Virheiden tunnustaminen Sananvapauden laajentaminen
Mihail Gorbatšov Helsingin huippukokouksessa 1990. b) Perestroika Suunnitelmataloutta lievennettiin ja siirryttiin kohti kapitalistista taloutta. Oikeusvaltion periaatteita hallintoon ja politiikkaan
3. KOMMUNISMI ROMAHTAA ITÄ-EUROOPASSA 1989 kaikissa kansandemokratioissa laajoja mielenosoituksia. Vaadittiin vapaita vaaleja ja ihmisoikeuksia. 8/ 1989 Unkari luopui rajavalvonnasta Itävaltaan päin. Yli 13 000 itäsaksalaista pakeni länteen Unkarin kautta. 1990 91 vapaat monipuoluevaalit: Tšekkoslovakiassa, Unkarissa ja DDR:ssä kommunistit menettivät valtansa. Albaniassa, Romaniassa ja Bulgariassa kommunistit jatkoivat uudistettuaan politiikkaansa.
4. BERLIININ MUURI MURTUU SYKSYLLÄ 1989 DDR:ssä mielenosoitukset johtivat kommunistijohtaja Eric Honeckerin eroon syksyllä 1989. 11/1989 uusi hallitus päätti lievittää ankaria matkustusrajoituksia. Virhe tiedottamisessa johti muurin murtumiseen.
Itä-Saksassa mielenosoitukset alkoivat Leipzigin Nikolainkirkossa maanantaisin pidetyn rukoushetken jälkeen. Pian ne levisivät muihin Saksan kaupunkeihin. Lokakuussa 1989 yli 250 000 ihmistä oli liittynyt mielenosoituksiin. Mielenosoituksissa vaadittiin muun muassa vapaata liikkumisoikeutta ja vapaita vaaleja. Mielenosoituksien kuuluisin iskulause oli "Wir sind das Volk!", eli "Me olemme kansa".
BERLIININ MUURI
1 2 3 4 5 6 7 1. Rautaesteillä varustettu betonimuuri, korkeus n. 4 metriä, paikoitellen elektroninen valvonta. 2. Stalinin nurmikko, maahan kiinnitettyjä metalliesineitä. 3. Piikkilanka-aita, korkeus 2 metriä. 4. Hälyttimen anturi. 5. Piikkilankaesteitä. 6. Bunkkeri 7. Vahtikoirat pitkässä juoksuvaijerissa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
8. Pehmeää hiekkaa pakolaisten jalanjälkien paljastamiseksi, joskus miinoitettu. 9. Kaivanto, syvyys 3-5 metriä. 10 10. Katuvalot. 11. Öljysoratie, aseistettujen vartijoiden valvoma. 12. Sähköaita, varustettu hälytyslaittein. 13. Kaistale avointa maata. 8 11 12 13 14 14. Betonimuuri, vaalea väritys, jotta pakolaisten varjot näkyisivät. Suunniteltu kestämään raskaan ajoneuvon törmäys. Yläosa muotoiltu vaikeuttamaan yli kiipeämistä. 9
5. SAKSAT YHDISTYVÄT 1990 Muurin murtumisen jälkeen kansan suuri enemmistö alkoi vaatia Saksan jälleenyhdistymistä. NL:n oli pakko hyväksyä omien talousvaikeuksiensa vuoksi. Virallinen yhdistyminen tapahtui 3.10.1990. Jälleenyhdistyminen merkitsi kylmän sodan päättymistä ja lännen julistamista kylmän sodan ideologiseksi voittajaksi. Kylmä sota julistettiin päättyneeksi Pariisin Ety-kokouksessa 1990.
6. BALTIAN MAAT ITSENÄISTYVÄT Glasnostin myötä vaatimukset demokratian ja kansalaisvapauksien laajentamisesta yltyivät. Neuvostoaika vuodesta 1945 lähtien koettiin miehityksenä. Latvia ja Liettua julistautuivat itsenäisiksi 1990 Neuvostoliiton sotilaallinen väliintulo. Itsenäistyminen varmistui syksyllä 1991 Neuvostoliiton ajauduttua kriisiin.
7. ITÄBLOKIN HAJOAMINEN JOHTI KRIISIIN NEUVOSTOLIITOSSA NL ajautui poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin. Neuvostotasavallat alkoivat vaatia riippumattomuutta ja Baltian maat itsenäisyyttä. Kommunistisen puolueen valta-asema alkoi horjua.
Gorbatšov syrjäytettiin ja asetettiin kotiarestiin. Vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys Kansalaisten enemmistö ja armeija eivät tukeneet kaappaajia. Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsinin johdolla valta palautettiin Gorbatšoville. Baltian maiden itsenäisyys varmistui.
Jeltsin alkoi ajaa Venäjän federaation itsenäistymistä ja Neuvostoliiton hajottamista. Boris Jeltsinistä tuli Venäjän presidentti. 12/1991 Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän federaatioiden päätös: Neuvostoliitto on lakannut olemasta. Jeltsinin johtama Venäjä peri Neuvostoliiton aseman maailmanpolitiikassa.