Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä. Järvi-Saimaa Merja Rehn Sitra. Sitra Merja Rehn

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Kiertotalouden edistäminen

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Päijät-Hämeen alue osana kansallista kiertotaloustyötä Laura Järvinen Sitra

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Läpivirtauksesta kiertotalouteen!

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

Kiertotalous. kuinka ilmiö etenee. Green Keyte tapäivä Merja Rehn - Sitra

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

Haastekilpailu: Kestävä liikkuminen suurtapahtumissa

Miltä tulevaisuus näyttää ja miten sinne mennään?

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Hiilineutraali kiertotalous

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

Kuinka edistämme maatalouden tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Biotalouden digitaalinen ekosysteemi BDE

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

Biotalouden kestävyyshaasteet

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Rakentaminen ja kiertotalous. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari Nani Pajunen, Sitra

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Suomen rooli. siirryttäessä kiertotalouteen. Tekstiilien kiertotalous Merja Rehn - Sitra

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN Johtaja Mari Pantsar, Sitra

KANSALLINEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tampere Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Ota ennakointi osaksi yrityksen menestystä

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biokiertotalouden tulevaisuus

Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila,

Hiilineutraali kiertotalous

Megatrendit ja työn tulevaisuus. Perttu Jämsén

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kiertotalous- Suunta tulevaisuudelle Mari Pantsar, Johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Kestävän hyvinvoinnin visio ja Uusi juoni lukupiirit. Jenna Sitra #uusijuoni #nextera

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Resurssiviisaus ja kiertotalous

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Kiertotalouden mahdollisuudet Pohjois-Afrikan kaupungeissa. Lari Rajantie

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalous maataloudessa

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

- Potentiaalia innovaatioiksi

Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta

Kiertotalouden Suomen Tiekartta

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

KIERTOTALOUDESTA MAHDOLLISUUKSIA. Laura Järvinen Asiantuntija Sitra

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Resurssiviisas kaupunki

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

KESTÄVÄN KEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA. Osaamisesta uutta kasvua ja kilpailukykyä

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Transkriptio:

Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä Järvi-Saimaa 12.12.2017 Merja Rehn Sitra Sitra Merja Rehn 12.12.2017 1

5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja, verkottaja 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä 5. Vision alla kolme teemaa, 6 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita + 1 Tulevaisuustyö on yhteistyötä Valokuva: Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967 Sitra Merja Rehn 12.6..2017 2

Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025

Maailmanlaajuisesti uniikkitiekartta Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa 3 miljardin euron lisäarvopotentiaali kansantaloudelle 13-66 prosentin vähennyspotentiaali eri sektoreiden ilmastopäästöissä (Deloitte 2017) The number of additional jobs would exceed 75,000 in Finland (Club of Rome 2016)

Mitä on kiertotalous? Kiertotalous tähtää luonnonvarojen ylikulutuksen irtikytkentään talouskasvusta. Se pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä.

Maailma on täynnä hukkaa ylitämme jo nyt maapallon kantokyvyn Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Viljelysmaa + 200% Vesi + 137 % Globaalisti 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa se tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/vuosi. Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke Toimistotilojen käyttöaste 40 % Teräs + 57 % Energia + 32 %

Muista nämä! 1 2 Maapallolla on vain rajallinen määrä luonnonvarjoja. Niitä tulee käyttää kestävästi. Materiaalien kiertoa tulee tehostaa. 3 Elinkaariajattelu pitää olla aina mukana materiaalikehityksessä ja tuotesuunnittelussa. 5 6 7 Muutokseen tarvitaan kaikki ammatit, ikäkaudet ja koulutustasot. Kestävät ratkaisut pitää olla perustoimintaa yhteiskunnassa. Jokaisella päätöksellä on merkitystä

Kiertotalouden viisi pääperiaatetta 1. Poista jäte jo suunnittelussa. Tuotteet ja palvelut suunnitellaan jo alun perin uudelleenkäyttöä ja -valmistusta tai uusiomateriaaleiksi kierrättämistä varten. 2. Pidennä elinkaaria muunneltavuuden kautta. Modulaarisia, muunneltavia ja mukautuvia tuotteita voidaan kehittää ja parantaa tekemättä niitä kokonaan uudelleen. 3. Nojaa uusiutuvaan energiaan. Tuotanto- ja arvoketjujen tulisi tavoitella uusiutuvan energian hyödyntämistä 100 prosenttisesti. Uusiutuva energia on itsessään kiertävää. 4. Ajattele systeemejä. Systeemejä tulisi tarkastella kokonaisuudessaan yksittäisten palasien sijaan. Systeemiajattelussa viitataan usein valtaosaan todellisen maailman systeemeistä, jotka ovat epälineaarisia, takaisinkytkeytyviä ja keskinäisriippuvaisia. 5. Jäte on ruokaa. Tuotteista ja palveluista syntyvän biologisen jätteen hyödyntäminen toisiin käyttötarkoituksiin ja palauttaminen turvallisesti osaksi ravinneketjua on olennainen osa kiertotalouden biologisia kiertoja. Lähteet: Ellen MacArthur Foundation, McKinsey Sitra Merja Rehn 8

Käyttö Tuotteiden käyttö jatkuu mahdollisimman pitkään, niitä huolletaan ja tarvittaessa korjataan. Kuluttaja Kuluttajien kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa 1 Kestävä ruokajärjestelmä 2 Metsäperäiset kierrot 3 Tekniset kierrot 4 Liikkuminen ja logistiikka 5 Yhteiset toimenpiteet Alkutuotanto Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Yritykseltä yritykselle Yritykseltä yritykselle hankinnoissa painottuvat helposti vaihdettavat ja huollettavat osat kertakäyttöisten sijaan. Kauppa Kauppa myy palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Jakelu Jakelussa käytetään eri sektoreiden yhteiskuljetuksia ja kuljetusvälineitä sekä uusiutuvia polttoaineita. Materiaalien prosessointi Materiaaliprosessien suunnittelulla vähennetään valtavien raaka-ainemäärien jalostuksen energiantarvetta ja tehdään sivuvirtojen hyödyntäminen mahdolliseksi. Valmistava teollisuus Valmistava teollisuus tarjoaa pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata, huoltaa ja joiden materiaalit erotellaan elinkaaren lopussa. Merja Rehn - Sitra 12.12..2017

Kiertotalouden tiekartan viisi painopistealuetta 1 Kestävä ruokajärjestelmä Kuluttajat valitsevat ruokaa, joka on tuotettu alkutuotannosta lähtien raaka-aineita viisaammin käyttäen ja ravinteita kierrättäen 2 Metsäperäiset kierrot Metsäteollisuuden globaali kilpailukyky nousee uusilla biopohjaisilla tuotteilla, palveluilla, yhteistyömalleilla ja digiteknologialla. 3 Tekniset kierrot Neitseellisten raaka-aineiden vähäinen käyttö sekä materiaalien ja tuotteiden pitkäikäisyys rakentavat kilpailuetua. 4 Liikkuminen ja logistiikka Liikkuminen kehittyy saumattomaksi, älykkyyttä ja fossiilittomia polttoaineita hyödyntäväksi. 5 Yhteiset toimenpiteet Systeemiseen muutokseen tarvitaan lainsäätäjää, yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuluttajia ja kansalaisia sekä elinvoimaisia alueita. Sitra Merja Rehn 12.12.2017 10

Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Päästöt ja resurssien kulutus on vähäisempää. Paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen. Avainhanke: Alueellinen yhteistyö tuo arkeen kestävän lähiruoan. (MMM ja Sitra) Sitra Merja Rehn 12.12.2017 11

Esimerkkejä piloteista: Kestävän ruuan julkiset hankinnat Hävikkiruoan logistiikka Yhdyskuntabiojätteen keräämisen tehostaminen Kotimaisen vähempiarvoisen kalan suosiminen ruokapöydissä, ravinteiden kierrätyksessä, matkailussa ja yritystoiminnassa. Merja Rehn - Sitra 12.12.2017

Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä MMM:n alueellisen kestävän ruokajärjestelmän hankehaun toteuttajaksi valittiin Ahvenanmaa. Sitran hankkeiksi valittiin Järvi-Saimaa, Keski-Suomi ja Lappi. AKR:llä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka myös tuotetaan ja kulutetaan. Ravinteet kierrätetään takaisin peltoon ja erilaiset energiantuotantomahdollisuudet käytetään hyväksi. Uudet ratkaisut voivat tarjota suomalaisille menestystä myös globaalisti. AKR perustuu paikallisen ruuan arvostukseen ja ruokakulttuurin kehittämiseen. Avainhankkeen tavoitteena on edistää ekologisesti kestävää ja taloudellisesti kannattavaa ruuantuotantoa. Sitra Merja RSitra Merja Rehn ehnsitra 13

Periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta. Näkyykö tämä missään? Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna. Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Julkiset hankinnat luovat alueilla työpaikkoja ja kasvattavat verotuloja. Myös kuntia ja maakuntia kannustetaan sisällyttämään palvelu- tai hankintastrategioihinsa nämä tavoitteet ja periaatteet. Periaatepäätös on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ruuan tuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamisen kärkihanketta. Matti Aistrich - Sitra - 19.10.2016

Suomella on vahva yritys- ja osaamispohja kiertotaloudessa ja yhteinen tahtotila Nuukuus on aina ollut suomalaisten hyve ja resurssiviisaus on yritysten selkäytimessä. Mummo oli kiertotalouden edelläkävijä. Kiertotalous leikkaa kaikki teollisuussektorit. Meillä on menestystarinoita ja markkinajohtajia. Pk-ja Startup-yrityksillä on vahva suuntaus kiertotalouteen. Yliopistot ja ammattikorkeat profiloituvat kilpaa kiertotaloudessa (Aalto, LUT, TUT, Oulun Yliopisto, Metropolia, LAMK ). Kunnat kilvoittelevat kiertotalouden pääkaupungin asemasta. Kansalaisten ympäristötietoisuus kasvaa jatkuvasti. Hallituksen kärkihanke: Suomi biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkimaaksi. Merja Rehn - Sitra 23.5.2017

Tulevaisuuden maatalous Globaali kuva Väestömäärän kasvaessa globaali ruuantarve kasvaa Väestömäärän arvioidaan kasvavan yli 10 miljardiin ihmiseen 2050 mennessä Kaupungeissa asuu tuolloin yli 70 % maailman väestöstä, työvoima siirtyy entistä enemmän kaupunkeihin (pois maataloudesta) Ruuantarve kasvaa 60-70 %:lla nykyisestä tarpeesta, investointitarpeita etenkin kehittyvissä maissa. Lihantuotannon arvioidaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna Ilmastonmuutos uhkaa vähentää ruuantuotantokelpoista pinta-alaa maailmassa Tarvitaan aivan uudenlaisia toimintatapoja. à Väestömäärän ja kaupungistumisen kasvaessa kestävän alkutuotannon merkitys kasvaa. On tärkeää miettiä, että mitä, miten ja missä ruokaa tuotetaan. à Merkityksensä vuoksi maaseutu tulisi nähdä samanlaisena innovaatioalustana kuin kaupungit, joiden innovatiivisilla ratkaisuille on suuri vientipotentiaali. Merja Rehn - Sitra - Kestävä ruokajärjestelmä 16

http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/ Sitra Merja Rehn 17

Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun toimijan yhteistyöverkosto Knehtilän tilan ympärille. Tavoitteena on synnyttää energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli (agroekologinen symbioosi), joka on valtakunnallisesti monistettavissa. Tehokas ravinteiden kierrätys säästää luonnonvaroja ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi tilalle siirtyvässä Samsaran luomuleipomossa. Biokaasulaitos rakennetaan Knehtilän luomutilan yhteyteen. Biokaasulaitosta varten perustetaan uusi yritys, jonka osakkaina ovat mäntsäläläisen energiayhtiön Nivos Oy:n lisäksi Knehtilän tila ja Metener Oy. Ylimäääräinen kaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös hyödynnetään maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Sitra Merja Rehn 18

Palautuminen & kierrätys Ongelma: Toisistaan irralliset tuotantoprosessit synnyttävät paljon hukkaa ja jätettä. Ratkaisu: Paikallisiin olosuhteisiin räätälöitävä suljetun kierron integroitu konsepti, joka tuottaa kalaa, kasviksia ja energiaa. Suljetun kierron konsepti Sybimar on kehittäneet suljetun kierron ratkaisun, jossa ravinteet, vesi, hukkalämpö ja hiilidioksidi kierrätetään takaisin ruoan- ja energiantuotantoon. Lähde: Sybimar.fi Sitra Merja Rehn Kestävä ruokajärjestelmä 19

Kotipellon puutarha Mimis-tuotteet Uudenkaupungin ja Nousiaisien puutarhoilla kasvatetaan 150 eri tuotetta. Ravintolat, kauppa, vienti. Pirjo ja Tapio Mönkkönen lopettivat kannattamaton kasvihuonekurkun viljely vuonna 2009, syntyi Mimis-tuotteet. Perheyrityksessä vävy Niko Honkanen hoitaa markkinoinnin ja yhteistyön alan ammattilaisten ja huippukokkien kanssa. Sybimarin kalanviljelylaitoksen päällä sijaitseva 1400 neliön kasvihuoneessa kasvatetaan versoja. Kasvit kastellaan kalanviljelylaitoksen tutkitulla ravinnepitoisella vedellä ja ne kasvavat luomuturpeessa. Me kasvatamme kukkaset alusta asti itse emmekä käytä mitään säätelyaineita. Siihen perustuu se, että ne voidaan laittaa kaikki lautaselle. - Niko Honkanen Sitra Merja Rehn 12.6.2017 20

Särjessä on järkeä! Jyväskylän Korpilahdella hunajantuotantoon keskittynyt luomutila päätti laajentaa. Uuden tuotteen nimi syntyi aloittamisen järkevyyttä pohdittaessa: Järki Särki. Elintarvikeala on säädeltyä. Tarvittiin byrokratian sietämistä ja suuret investoinnit. Pääosassa kylmän veden aikaan kalastettu särki, mausteena luomulaatuiset raaka-aineet ja herkulliset mausteet. Lasipurkkiin pakattu kalasäilyke sekä kypsennetty särki vakuumipusseissa ravintoloille ja suurkeittiöille. Toivomme, että särki nousisi ihan vakavaksi ruokakalaksi. Uusiutuvien resurssien hyödyntäminen on järkevää luonnon ja talouden kannalta Sitra Merja Rehn 12.6.2017 21

Vapaa-ajan asumisen yleistyminen tasoittaa maaseudun väestönmuutoksia ja lisää alueiden elinvoimaa Vapaa-ajan asuminen kaksinkertaistaa harvaan asutun maaseudun asukasmäärän kesällä Merkitys on erityisen suuri eteläisen Järvi- Suomen alueella, rannikolla, saaristossa ja Pohjois-Suomessa Lähde: SYKE; YKR/SYKE ja TK; VTJ/VRK 4/2016.

Kiitos! merja.rehn@sitra.fi +358-50-500 3890 sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund