Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Ilmastokatsaus Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee Tammikuu joulukuu 2012
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2011 Pääkaupunkiseudun yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,9 miljoonaa tonnia (CO 2 -ekv.) vuonna 2011. Päästöt vähenivät edellisvuodesta kaksi prosenttia ja palasivat lähelle 1990-luvun tasoa. Noin puolet pääkaupunkiseudun päästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, neljännes sähkönkulutuksesta ja neljännes liikenteestä. Vuonna 2011 sähkönkulutuksen kasvu pysähtyi ja päästöt pienenivät. Myös tieliikenteen päästöt pienenivät. Sen sijaan kaukolämmön päästöt kasvoivat lisääntyneen kivihiilen käytön vuoksi pääkaupunkiseudun kaupungeissa lukuun ottamatta Helsinkiä. Keskimääräisellä 2000-luvun päästökehityksellä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n alkuperäinen tavoite, -39 % asukasta kohti vuoden 1990 tasosta, saavutetaan vain Helsingissä. Vuodesta 2007 lähtien päästöt ovat kuitenkin vähentyneet entistä jyrkemmin kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. (Kuva 1) Liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelma hyväksyttiin HSL:n hallitus hyväksyi lokakuussa 2012 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) puiteohjelman. Puiteohjelma luo raamit ja painopisteet noin 2,5 vuoden kestoisen hankkeen tarkemmalle ohjelmoinnille ja valmistelulle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet, tavoitteet ja kehittämisstrategia sekä muodostetaan, arvioidaan ja priorisoidaan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. HLJ 2015 valmistellaan kiinteässä yhteistyössä Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman kanssa. www.hsl.fi/hlj www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/paastot/ 8000 7000 KHK-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö ei trenditasoitusta 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 KUVA 1: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011
HSL edisti viisasta liikkumista HSL on tehnyt vuonna 2012 viisaan liikkumisen neuvontakäyntejä yrityksissä ja organisaatioissa sekä laatinut niille liikkumissuunnitelmia. Lisäksi pääkaupunkiseudun ekotukihenkilöille on järjestetty viisaan liikkumisen luentoja ja koulutuksia. Työpaikkojen ja liikkumisen ohjausta tekevien toimijoiden käyttöön kehitettiin myös kulkumuotojakauma- ja päästölaskuria. HSL on kehittänyt internetissä toimivan uuden saavutettavuuspalvelun, matka-aikakartan. Matka-aikakartan avulla näkee, kuinka nopeasti jokin HSL-alueella oleva paikka on saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä. Syyskuussa vietettyä Auton vapaapäivä -tapahtumaa varten toteutettiin lisäksi uusi joukkoliikennepeli yhteistyössä mm. Ilmastoinfon kanssa. Matka-aikakartta: mak.hsl.fi HSL aloitti ensimmäisen täyssähköbussin testaamisen liikenteessä HSL aloitti ensimmäisen täyssähköbussin testaamisen marraskuussa 2012. Kolmivuotisen koekäytön aikana sähköbussia testataan kesä- ja talviolosuhteissa sekä VTT:n laboratoriossa. Bussia koeajetaan muun muassa Espoon sisäisellä linjalla 11 ja bussin liikennöinnistä vastaa Veolia Transport Finland Oy. Sähköbussikokeilu kuuluu ebus-hankkeeseen, jossa HSL:n ja Veolia Transport Finland Oy:n lisäksi ovat mukana muun muassa VTT, liikenne- ja viestintäministeriö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Espoon kaupunki, Tekes, Fortum Oy sekä useat laitevalmistajat. Hankkeen myötä eri valmistajien sähköbusseja on tarkoitus saada kokeiltaviksi pääkaupunkiseudun liikenteeseen lähivuosina neljästä kuuteen kappaletta. www.hsl.fi Vantaalle suunnitteilla lähes sata sähköautojen latauspistettä Vantaalla joulukuussa 2012 hyväksytyn suunnitelman mukaan kaupungin alueelle on tavoitteena saada lähes sata sähköautojen latauspistettä. Latauspaikat sijoitetaan kaupungin palvelujen ja liityntäpysäköintialueiden yhteyteen. Vantaa on mukana Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne -hankkeessa, jossa ovat mukana myös Helsinki, Espoo, Kauniainen sekä Lahti. Hankkeessa on mukana kolme tutkimus- ja oppilaitosta sekä toistakymmentä suomalaista ja kansainvälistä yritystä, joilla on sähköiseen tieliikenteeseen, sen palveluihin ja energiaratkaisuihin liittyvää liiketoimintaa. Mukana olevat yritykset ja kaupungit ovat sitoutuneet hankkimaan sähköajoneuvoja useamman sadan sähköauton testilaivueen rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle kahden vuoden kuluessa. www.vantaa.fi Espoo oli Suomen suurin sähköautokaupunki vuonna 2012 Espoo oli Suomen suurin sähköautokaupunki vuonna 2012. Espoon Varikko on hankkinut erimerkkisiä sähköautoja jo muutaman vuoden ajan kaupungin työntekijöiden käyttöön käyttökokemusten keräämiseksi. Aurinkoenergialla ladattavia sähköautoja käyttävät mm. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja elinkeinojohtaja Tuula Antola. Maankäyttö Seudullisen maankäyttösuunnitelman laatiminen käynnissä Helsingin seudun 14 kuntaa ja HSL allekirjoittivat maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL 2012 2015) valtion kanssa kesäkuussa 2012. Seudullisen maankäyttösuunnitelman laatiminen käynnistyi elokuussa 2012. www.helsinginseutu.fi Espoon asemakaavoissa luodaan edellytyksiä uusiutuvan energian hyödyntämiselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskus hyödyntää kaavoitustyössään vapaaehtoisuuteen ja avoimeen dataan perustuvia työkaluja, kuten energiasuunnittelu-, energiakartta- ja energiatietopalveluja. Suunnitelmien tarkoitus on selvittää paikalliset uusiutuvan energiantuotannon edellytykset ja kaavoittaa alue siten, että säädösympäristön muuttuessa uusiutuvan energian tuotannolle ei ole kaavarajoitteita. www.espoo.fi
KUVA 2: Vantaalla sijaitseva Siimapuiston päiväkoti on Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen päiväkoti. Syyskuussa 2012 avatun päiväkodin koko toimintaideologia perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin.
Sähkönkulutus Käyttäjiä palkitaan energiansäästöstä Vantaan kouluissa Vantaan kouluissa toteutetaan energiansäästökampanjaa, jossa sähköä säästäneet koulut saavat puolet säästyneistä rahoista omaan käyttöönsä. Kokeilu, jossa on mukana tällä hetkellä kymmenen koulua, kannustaa tehokkaasti koululaisia ja koulun henkilökuntaa energiansäästötoimiin. www.vantaa.fi Reaaliaikaista energiankulutustietoa ja sisätilojen olosuhdeseurantaa Helsingissä Helsingin kaupungin rakennusvirasto kehittää yhdessä VTT:n kanssa reaaliaikaista energiankulutus-, olosuhde- ja vikatietoseurantajärjestelmä ETSIVÄÄ. Rakennusautomaatiojärjestelmää hyödyntävä ET- SIVÄ mahdollistaa energiatehokkuuden seurannan pelkän energiakulutusseurannan sijaan. Järjestelmää pilotoitiin vuonna 2012. www.hel.fi/hkr Rakennukset Vantaalla energiansäästöhankkeita ESCOkonseptilla Vantaan kaupunki toteuttaa 14 kiinteistössä energiansäästöhankkeen ESCO-konseptilla. Investointi maksaa 1,5 miljoonaa euroa, joka saadaan takaisin hankkeen tuottamilla säästöillä. Energiansäästöhankkeen kohteet ovat kouluja, urheiluhalleja, monitoimitaloja sekä päiväkoti ja kalliosuoja. ESCO-konseptissa palvelun tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun hankkeen toteutuksesta, mahdollisesti hankkeen rahoituksesta ja sopimuksen aikaisesta käytön ohjauksesta. www.vantaa.fi Lähes nollaenergiarakentamisohjeet valmisteilla Helsingissä Helsingissä on käynnistetty vuonna 2012 lähes nollaenergiarakentamisen määrittely ja suunnitteluohjeiden laatiminen. Työ on jatkoa muutaman viime vuoden aikana valmistuneille julkisten rakennusten uudisrakentamisen ja peruskorjausten matalaenergia- ja passiivienergiarakentamisohjeille. www.hel.fi Ammattikeittiöille matalaenergiarakentamisohjeet Vuonna 2012 valmistuivat Helsingin kaupungin matalaenergiarakentamisohjeet ammattikeittiöille. Ohje kattaa keittiöiden energiatehokkuuteen liittyvät asiat arkkitehtuurin, rakennus- ja kiinteistötekniikan sekä laitekannan osalta. www.hel.fi Vantaalla Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen päiväkoti Pohjois-Nikinmäessä sijaitseva Siimapuiston päiväkoti on Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen päiväkoti. Syyskuussa 2012 avatun päiväkodin koko toimintaideologia perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Päiväkodin lämmitysmuotona on maalämpö ja valaistuksessa sekä vesihanoissa käytetään liiketunnistimia. Jotta tiloja ei lämmitettäisi turhaan, päiväkotia pyritään käyttämään tehokkaasti myös iltaaikaan. Päiväkotiin otetaan lapsia lähialueelta, jotta kuljetusmatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä ja vältyttäisiin turhalta autoilulta. Päiväkodin esiopetuksessa ei käytetä oppikirjoja, sillä matematiikkaa opiskellaan muun muassa laskemalla siemeniä ja muotoja opetellaan tekemällä puutarhasuunnitelmia. (Kuva 2) www.vantaa.fi Mårtensbron koulu ja päiväkoti lämpenevät maalämmöllä Mårtensbron koulu ja päiväkoti Espoossa valmistuivat vuodenvaihteessa 2012. Rakennuksessa toteutettu maalämpöjärjestelmä mahdollistaa yli 30 prosentin energiaomavaraisuuden. Koulun ja päiväkodin E-luku, 85, on hyvin alhainen verrattuna vastaavaan tavanomaiseen rakennukseen. www.espoo.fi
Energiatehokkuuteen kannustava Otaniemen tutkijahotelli sai ensimmäiset asukkaansa Espoon kaupungin rakennuttama Otaniemen tutkijahotelli sai ensimmäiset asukkaansa marraskuussa 2012. VTT ja Espoon kaupunki seuraavat asukkaiden muuton jälkeen, miten ja mihin asukkaan käyttämä energia kuluu. Tutkijahotellin rakennusautomaatio seuraa ja jakaa tietoa eri asioiden energiavaikutuksista suoraan asukkailleen. Tavoitteena on luoda uusi vastavuoroinen seurantamalli, jossa asukkaat saavat ja antavat tietoa omasta energiankulutuksestaan ja oppivat vaikuttamaan siihen. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä kertoo, että asukkaan rooli on merkittävä. Asiasta on jo olemassa aiempaa tutkimustietoa: asukkaiden energiankäytön kulutuserot voivat olla jopa nelinkertaiset. Tällä on merkitystä energiasäästön kannalta. Tutkijahotelli on ensimmäinen asuinkohde maailmassa, joka tulee saavuttamaan LEED-sertifioinnin mukaisen kulta-tason. Kiinteistö tuottaa itse noin kolmanneksen tarvittavasta sähköstä ja lämpöenergiasta. www.espoo.fi Suomen suurin puurakentamishanke käynnistyi Espoossa Työ- ja elinkeinoministeriö, Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki tekivät helmikuussa 2012 aiesopimuksen yhteistyöstä, jolla kehitetään modernia suomalaista puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää osaamista. Yhteistyössä Aalto-yliopisto tutkii laajasti työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella puurakentamista, ja ensimmäiset pilottikohteet rakennetaan Espooseen. www.espoo.fi Helsingin ympäristökeskuksen uudet toimitilat toivat mittavat säästöt Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen uudet toimitilat Viikissä toivat ensimmäisenä käyttövuotenaan mittavat säästöt, sillä rakennuksen energiankulutus on vain kolmasosa tavallisen toimistorakennuksen kulutuksesta. Talon sisäänajovaiheen jälkeen päästään noin 70 prosentin säästöön edelliseen toimitilaan verrattuna. Viherkattoja Vantaalle Vantaan Porttipuistoon on rakennettu suuren liikekeskuksen katolle Suomen suurin viherkatto. Hanke on osa Helsingin yliopiston tutkimus- ja kehittämishanketta Viides ulottuvuus Viherkatot metropolialueella, jossa Vantaan kaupunki on mukana. Viherkatot mm. viilentävät rakennuksia ja sitovat hulevesiä, mutta niiden soveltuvuudesta Suomen oloihin on vielä vähän tutkittua tietoa. Viides ulottuvuus -hanke alkoi 1.9.2011 ja päättyy 31.8.2013. www.luomus.fi/kasvitiede/tutkimus/viherkatot/ Hankinnat, kulutus ja jätteet Uudet lajitteluvelvoitteet lasin, metallin ja kartongin osalta 2012 Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen uusien jätehuoltomääräysten mukaan lasi- ja metallipakkaukset tulee lajitella erikseen suurilla kiinteistöillä vuoden 2014 alusta lähtien. Lasin ja metallin lajitteluvelvollisuus koskee kaikkia vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöjä sekä muita kuin asuinkiinteistöjä, joilla syntyy lasi- tai metallijätettä yli 50 kiloa viikossa. Kartonkipakkausten lajitteluvelvollisuus laajenee koskemaan vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöjä. Kartonki on kerättävä erikseen myös silloin, kun muulla kuin asuinkiinteistöllä syntyy kartonkijätettä vähintään 50 kiloa viikossa. Uudet jätehuoltomääräykset tulivat voimaan heinäkuun alusta 2012, mutta määräykset sisältävät siirtymäaikoja, jotta kiinteistöt ehtivät varautua uudistuksiin. www.hsy.fi/jatehuolto www.hel.fi/ymk
Kuva 3. Auringon säteilymäärä kwh/m2/vuosi talojen kattopinnoilla Espoossa. Energiantuotanto Uusiutuvan energian kuntakatselmus Espoossa Espoon kaupunki on laatinut vuoden 2012 aikana uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Katselmuksessa selvitettiin biomassan, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja hukkalämmön käyttöönoton mahdollisuuksia sekä energian käytön ja tuotannon nykytila. Laaja katselmus ja sen pohjalta tuotetut energiakartat palvelevat sekä kaupungin omaa suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista että yksityisten rakentajien hankkeita. Katselmus tehtiin yhteistyössä WSP Finland Oy:n, Motivan ja Fortum Power and Heat Oy:n kanssa. Merkittävä potentiaali Espoon alueen uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämiseksi kohdistuu kaukolämmöntuotantoon ja sen yhteydessä tapahtuvaan sähköntuotantoon. Nykyisin suurin osa Espoon kaupungin rakennustilavuudesta (67 %) kuuluu kaukolämmön piiriin ja kaukolämmön tuotanto tapahtuu pääosin Suomenojan Fortumin CHP-laitoksella kivihiiltä ja maakaasua hyödyntäen. Espoon aurinkoenergiapotentiaali on 650 GWh sähköä tai 2620 GWh lämpöä vuodessa. Vuoteen 2010 verrattuna luvut tarkoittavat, että aurinkoenergialla saataisiin tuotettua 30 % koko Espoon sähkönkulutuksesta tai vastaavasti jopa 90 % Espoon lämmönkulutuksesta. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on tuottanut aurinko- ja geoenergian tuotantomahdollisuuksia kuvaavaa kartta-aineistoa. Aurinkoenergiakarttaa varten on simuloitu kaikkien Espoossa sijaitsevien rakennusten kattopinnoille lankeavan aurinkosäteilyn määrä. Geoenergiakartta kuvaa puolestaan maa- ja kallioperän soveltuvuutta geoenergian tuotantoon. Energiapaikkatiedon perusteella laaditaan sovellus, jonka avulla jokainen voi suoraan tarkastella eri alueiden geoenergiapotentiaalia ja olemassa olevien kattopintojen sijaintia suhteessa auringonsäteilyn tulosuuntaan ja määrään. Ensimmäinen versio sovelluksesta julkaistaan keväällä 2013. (Kuva 3) Aurinko- ja geoenergiakartat: www.hri.fi
Tuotatko sinäkin liikennepolttoainetta? Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolle valmistui joulukuussa 2012 biokaasun jalostuslaitos, jossa tuotetaan biokaasua Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan jätevesistä. Ensimmäisenä biokaasun on ottanut käyttöön Helsingin Bussiliikenne, joka liikennöi biokaasulla Helsingin keskustasta lentokentälle. Tuotettu biokaasu riittää noin 50 päästöttömän kaasubussin käyttöön, mikä vastaa yli kuutta miljoonaa työmatkaa vuodessa. Ilmastoa lämmittävät hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 700 tonnia vuodessa. Biokaasun käyttö parantaa myös ilmanlaatua typenoksidipäästöjen ja pienhiukkaspäästöjen vähetessä. www.hsy.fi HSY lisää päästötöntä energiantuotantoa ja osallistuu kaupunkien uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämiseen Tampereen, Turun, Oulun ja Vantaan kaupungit sekä HSY tekevät yhteistyötä hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä kaupunkien uusiutuvan energian käyttöä. RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit -hankkeessa kehitetään uusiutuvan energian tuotantoa sekä jaetaan parhaita käytäntöjä. Kaupungit ja HSY toteuttavat yhdessä yhteensä 15 uusiutuvan energian pilottihanketta. HSY:n kehityshankkeita ovat lämmön talteenotto Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen raakavedestä, kiinteistökohtainen energiantuotanto aurinkoenergialla sekä tuulivoimaloiden sijoittaminen Metsäpirtin kompostointikentälle ja Ämmässuolle. Helsingin Energia sai tunnustusta ja Helsinki nimettiin parhaiden energiakäytäntöjen esimerkiksi Helsingin kaupunki on saanut Euroopan komission Kaupunginjohtajien yleiskokoukselta tunnustuksen poikkeuksellisen tehokkaasti toimivasta yhdistetyn sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannosta. Helsingin Energia on toteuttanut palkitun kokonaisuuden yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Samalla Helsingin kaupungille myönnettiin parhaiden energiakäytäntöjen esimerkki -tunnustus. www.helen.fi Kuvaaja: Lotta Henriksson/ Helsingin ympäristökeskus
Yleiset keinot Helsingistä hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä Syyskuussa 2012 hyväksytyn uuden ympäristöpolitiikan mukaan Helsingin kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2020 päästövähennystavoite asukasta kohti on 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Vuoden 2020 tavoitteen kiristämistä 30 prosenttiin selvitetään. www.hel.fi/ymk Uusia merkittäviä yrityksiä ja osaajia Ilmastokumppanit-verkostoon Elinkeinoelämän ja Helsingin kaupungin yhteinen Ilmastokumppanit -verkosto kasvoi uusilla jäsenillä syyskuussa 2012. Mukaan liittyivät Aalto-yliopisto, ABB, Bring Express, Gaia, Gasum, GreenNet Finland, Helsingin yliopisto, HOK-Elanto, Itella, Kämp Group, Metropolia, Motiva, Nordic Offset, Sitra, Suomen ympäristökeskus ja Yleisradio. Ilmastokumppanit antavat sitoumuksen, jossa ne lupaavat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tehostamalla omaa toimintaansa ja tarjoamalla parempia tuotteita ja palveluita ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Verkoston tavoitteena on sitoumusten lisäksi myös vahvistaa yritysten kilpailukykyä, löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää yhteistyötä verkoston jäsenten kesken. (Kuva 4) www.ilmastokumppanit.fi Tapahtumat tarvitsevat tukea ja osaamista ympäristöasioiden hallinnassa Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat mukana pääkaupunkiseudun tapahtumien ympäristöasioiden hallintaa kehittävässä EU-hankkeessa, joka alkoi vuoden 2012 alussa. Hankkeessa luodaan käytäntöjä tukeva toimintamalli kaupunkien ja tapahtumien väliselle vapaaehtoiselle ympäristötyölle sekä tarjotaan räätälöityä ympäristökoulutusta ja -neuvontaa. (Kuva 5) www.greeningevents.fi Kuva 4: Ilmastokumppaneihin liittyi syyskuussa uusia isoja yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja ratkaisujen tarjoajia.
*Sunrise Avenue -yhtye 2012, laskelmassa ei ole mukana festivaaliyleisön matkoista aiheutuneita kasvihuonekaasu päästöjä. KUVA 5. Greening Events Yhden festivaalikeikan hiilijalanjälki vastaa 25 000 km autoilua.* HSY mukaan kuntien energiatehokkuussopimukseen HSY on solminut kuntien energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuonna 2012. Sopimuksessa HSY on sitoutunut yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2016 mennessä vuoden 2010 tasosta laskettuna. Vuonna 2011 HSY kulutti energiaa vajaan 10 000 omakotitalon vuosikulutuksen verran, joka on noin prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Suurin energiantarve on vesilaitoksilla. HSY:n energiatehokkuutta edistetään jatkossa kaikessa toiminnassa. Energiansäästötavoite huomioidaan erityisesti investoinneissa, hankinnoissa ja kiinteistöjen energiankulutuksessa. Vuoteen 2017 mennessä HSY:n tavoitteena on tuottaa energiaa itse saman verran kuin se kuluttaa. HSY on jo nyt yli 90-prosenttisesti energiaomavarainen, kun tuotantoon lasketaan mukaan oman kulutuksen lisäksi valtakunnan verkkoon myyty, kaatopaikkakaasusta tuotettu sähkö. Ostoenergian hankinnassa HSY lisää vähitellen vihreän sähkön osuutta. Vantaan sivistystoimen ympäristöohjelma tuottanut tulosta Vantaan sivistystoimen ympäristöohjelman tähänastiset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on ympäristöjohtamisen vakiinnuttaminen osaksi johtamisjärjestelmää, ympäristötietoisuuden lisääminen ja ylläpitäminen, energia- ja materiaalitehokas toiminta sekä tehokas tilojen käyttö. Lukukautena 2011 2012 Vantaalla järjestettiin mm. EkoTeko-kilpailu, johon osallistui yhteensä 30 päiväkotia, koulua, oppilaitosta ja kirjastoa. Lisäksi vuonna 2012 on järjestetty opettajille kohdennettuja ekotukikoulutuksia. Uusien ekotukihenkilöiden myötä Vantaalla oli yli 400 ekotukihenkilöä vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuutta on myös lisätty mm. hyviä sähkönsäästöideoita levittämällä sekä sammuttamalla koulujen atk-laitteet keskitetysti yöajaksi. Energialuontopolku ja näyttely Harakan saaressa Tiedätkö, miten eroavat toisistaan aurinkokeräin, -paneeli ja -puhallin? Entä minkä kokoinen on omakotitalon sähköt jauhava pientuulivoimala? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin antaa vastauksen Suomen ensimmäinen energialuontopolku ja Hiilipihi Harakka -näyttely Harakan saaressa Helsingissä. Heinäkuun alussa 2012 astuivat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset, jotka kannustavat talokohtaiseen energiantuotantoon uusiutuvilla energiamuodoilla. Silti edes ammattilaisilla ei aina ole selkeää kuvaa, miltä laitteet näyttävät ja mitä niillä tuotetaan, kertoo energialuontopolun ja näyttelyn suunnittelija Pekka Hänninen. Energiateknologian liittäminen osaksi rakennuksen arkkitehtuuria on kokonaan uusi taiteen laji, hän jatkaa. Kävijät voivat tutustua energialuontopolulla mm. pientuulivoimalaan, aurinkolämpökeräimeen, aurinkopaneeliin, aurinkopuhaltimeen ja ilmalämpöpumppuun. Energialuontopolku ja näyttely ovat avoinna elokuun alusta syyskuun loppuun. www.hel.fi/ymk/harakka
Ekotukitoiminnalle Uudenmaan ympäristöpalkinto 2012 Uudenmaan ELY-keskus myönsi Uudenmaan ympäristöpalkinnon 2012 Helsingin kaupungin kehittämälle ja koordinoimalle ekotukitoiminnalle. Palkinto myönnettiin ekotukitoiminnalle ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä ja ympäristötietoisuuden edistämisestä. Ekotukimalli on osoittautunut erittäin toimivaksi ja sen käyttö on laajentunut Helsingistä nopeasti myös useisiin muihin kaupunkeihin ja organisaatioihin. Vuoden 2012 lopussa ekotukihenkilöitä on yli 2000. www.eco-support.net Tapahtumia ja kampanjoita Energiatehdas-tapahtuma Energiatehdas -kaupunkitapahtuma järjestettiin 5.- 6.5.2012 Kierrätystehtaan yhteydessä. Tapahtumassa oli tarjolla mm. toiminnallisia rasteja sekä vinkkejä vähähiiliseen elämään. Ilmastoinfon järjestämässä Energiatehdas-tapahtumassa olivat mukana mm. Helsingin kaupunki, HSL, HSY, Helsingin Energia, WWF ja British Council Challenge Europe. www.energiatehdas.fi Auton vapaapäivä Lauantaina 22.9.2012 HSL:n ja Ilmastoinfon yhteisessä tapahtumassa annettiin autolle vapaapäivä ja pelattiin joukkoliikennepeliä. Tapahtumalla kannustettiin pääkaupunkiseudun asukkaita joukkoliikenteen käyttöön. Tapahtumaa on aiemmin vietetty Autottomana päivänä 12 kertaa. www.ilmastoinfo.fi Muikkuja ja hunajaporkkanoita tarjolla Espoossa Espoon kaupungin kouluissa, päiväkodeissa ja lounasravintoloissa oli perjantaina 9.11.2012 tarjolla mm. uunimuikkuja hunajaporkkanoiden kera. Ideana lounasvaihtoehdoissa oli ilmastoystävällisyys ilmastopäivän kunniaksi. Kouluissa ja päiväkodeissa tutustuttiin ilmastopäivään eri teemojen avulla ja kasvatettiin lisäksi herneenversoja. Ilmastopäivän lounaan järjesti Espoo Catering yhdessä RCE:n (RCE Espoo - Regional Centre of Expertise on Education for Sustainable Development) kanssa. Espoossa Kilometrikisassa kerättiin yli 10 000 euroa hyvään tarkoitukseen Espoon kaupungista osallistui 37 joukkuetta Kilometrikisaan, joka pidetään vuosittain toukokuusta syyskuuhun. Ihmisiä pyöräilyyn kannustavan leikkimielisen kisan yhteydessä kerättiin rahaa SPR:n katastrofirahastoon yli 10 000 euroa.
Kuva 7. HSY seutu- ja ympäristötieto osallistui Kevyin askelin -kampanjaan lupaamalla vähentää toimipaikkansa sähkönkulutusta 5 % vuosittain. Kuusentaimet lahjoitti istutettavaksi Taimitarha Timo Korhonen Oy. 002 Kannen kuva: Heureka / Kirill Lorech. Espoon kaupunki on ollut mukana Kilometrikisassa myös aiempina vuosina, mutta rahakeräykseen kaupunki osallistui vuonna 2012 ensimmäistä kertaa. Kerätty summa korvasi kaupungin ns. joulukorttirahat, jotka kaupunki on perinteisesti lahjoittanut hyväntekeväisyyskohteeseen. Tonni vetoa -kampanja Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa aiheutuu asumisesta, ruoasta ja liikenteestä. Ilmastoinfon Tonni vetoa -kampanja auttaa löytämään keinoja omien päästöjen pienentämiseksi. Voisitko matkustaa Kaukoidän sijaan Euroopan lomarannoille? Syödä lautasen tyhjäksi ja matkustaa muutaman kerran viikossa työpaikalle julkisilla kulkuvälineillä? Edelleen käynnissä olevaa kampanjaan osallistuneet ovat tammikuuhun 2013 mennessä lupautuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään yhteensä noin 470 000 CO 2 kg ja tavoite on 5 000 000 CO 2 kg. Osallistu mukaan osoitteessa: www.ilmastoinfo.fi/tonnivetoa. Kevyin askelin -kampanja Vuonna 2010 2012 toteutetussa Kevyin askelin Helsingissä -kampanjassa kannustettiin helsinkiläisiä energiansäästötekoihin omassa arjessaan. Kampanjassa yli 700 asukasta, kaupungin työntekijää ja eri sidosryhmien edustajaa antoi ilmastolupauksen. (Kuva 7) Helsingin seudun ympäristöpalvelut PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi