Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 14.3.2007 PIR 2006 Y 591 113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Naudanlihantuotannon laajentaminen rakennettavassa eläinsuojassa Toni ja Mira Rentto Korkeistontie 101 35550 Salokunta Rentto RN:o 2:70 ja 2:68 Juupajoen kunnan Sukkilan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Oriveden kaupungin ympäristöviranomaiselle 11.12.2006. Asia on siirretty 22.1.2007 Pirkanmaan ympäristökeskukselle. ALUEEN MAANKÄYTTÖ JA AIKAISEMMAT LUVAT Alue on perinteistä maa ja metsätalousaluetta. Pirkanmaan seutukaavassa alue on merkitty luontosuhteiltaan ja maisemiltaan arvokkaaksi maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Vahvistamattomassa maakuntakaavassa alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Juupajoen kulttuurimaisema alueeseen. Luttu järven ranta alue kuuluu osana Juupajoen rantaosayleiskaavaan. Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään toiminta on merkitty 5.10.2001. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Käsittelymaksu 1200 euroa Eläinsuoja sijaitsee Juupajoen kunnan Sukkilan kylässä. Uusi eläinsuoja rakennetaan nykyisen eläinsuojan lounaispuolelle. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 400 metriä. Lähin vesistö on Luttujärvi, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 600 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantosuunta on naudanlihantuotanto. Nykyisin toimintaa harjoitetaan laajuudessa 75 emolehmää ja noin 110 lihanautaa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa niin, että tilalle rakennetaan uusi kylmäpihatto 100 emolehmälle, 100 lihanaudalle ja 50 vasikalle. Lihaa tuotetaan 20 000 40 000 kg vuodessa. Lisäksi tuotetaan jalostuseläimiä. Nykyinen eläinsuoja jää pois käytöstä niin, että sitä käytetään jatkossa vain tarvittaessa poikima ja muina väliaikaistiloina. Uuden navetan suunnittelussa on panostettu erityisesti eläinten hyvinvointiin. Uuteen eläinsuojaan tulee emolehmille makuuparsipihatto ja jaloittelutarha ja nuorkarjalle vinokuivikepohjakarsinat. Eläinsuojasta kertyvä lietelanta kerätään olemassa olevaan kattamattomaan 1200 m 3 :n ja vanhan navetan alla sijaitsevaan 400 m 3 :n lietesäiliöön. Lisäksi eläinsuojan itäpuolelle rakennetaan kattamaton 683 m 3 :n lietesäiliö. Nuorkarjan vinokuivikepohjalta ja emolehmien jaloittelutarhasta kertyvä kuivalanta kerätään rakennettavaan 486 m 2 :n lantalaan. Lisäksi vinokuivikepohja ja jaloittelutarha toimivat osittain kuivikepohjana. Kuivikkeina käytetään olkisilppua ja turvetta. Emolehmät pääsevät vapaasti kulkemaan rakennettavaan 1085 m 2 :n suuruiseen jaloittelutarhaan. Tarha rakennetaan niin, että valumavedet ja virtsa valuvat lietesäiliöön. Osa nesteestä imeytyy kuivikkeisiin. Tarhaan kertyvä kuivalanta työnnetään etukuormaajalla lantalaan. Säilörehu valmistetaan esikuivattuna torniin (1 000 tonnia/vuosi), aumaan (noin 800 tonnia/vuosi) ja pyöröpaaleihin (noin 200 tonnia/vuosi).varastointi aumaan ja pyöröpaaleihin on tarkoitus korvata rakennettavilla noin 1 000 tonnin laakasiiloilla. Säilörehun puristenesteet kerätään kaivoihin ja tyhjennetään lietesäiliöihin. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 78 hehtaaria. Lanta levitetään pääosin keväällä huhti toukokuussa (70 100 %). Noin puolet emolehmistä on vasikoineen laitumella (4 kuukautta vuodessa). Eläinten juotto suoritetaan siirrettävällä juottovaunulla. Laidunala on noin 25 hehtaaria. Eläimiä on ollut laitumella myös tilan ulkopuolella perinnebiotoopin hoitajina. Vesi hankitaan omasta porakaivosta. Tilalla on 16 000 litran, 1 900 litran ja 2 000 litran polttoöljysäiliö. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Muita öljytuotteita ja jäteöljyä säilytetään konehallissa enintään 600 litraa. Lisäksi tilalla säilytetään pesuaineita, hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita, rehunsäilöntähappoja ja lannoitteita. Auma ja paalimuovit toimitetaan hyödynnettäviksi. Ongelmajätteet (jäteöljy, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ym.) toimitetaan Juupajoen hyötyjätekeskukseen tai keräysautoihin. Metalliromu toimitetaan hyö 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen siirto dynnettäväksi. Pilaantunut rehu kerätään kuivalantalaan ja käytetään lannoitteena. Kuolleet eläimet toimitetaan raadonkeräykseen. Melua aiheutuu lähinnä säilörehutornin koneistosta. Liikennöinti tilalle tapahtuu Kiperävuori Korkeisto yksityistieltä. Teurasauto käy tilalla 5 10 kertaa vuodessa. Lannoite, rehu, tarvike ja muita kuljetuksia on noin 10 20 vuodessa. Vuokrapelto sijaitsee Salokunnantien varressa. Tilan omat pellot sijaitsevat lähellä talouskeskusta, joille liikennöinti tapahtuu pääosin omia peltoteitä pitkin. Lupahakemuksen tiedottamisen on hoitanut Oriveden kaupungin ympäristöviranomainen. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 18.12.2006 16.1.2007 Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin ilmoitustaululla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Oriveden Sanomissa 19.12.2006 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asianosaisille. Hakemusasiakirjat ovat olleet yleisesti nähtävillä Juupajoen kunnanvirastossa. Asiasta pyydettynä lausuntonaan Pirkanmaan ympäristökeskus totesi 16.1.2007, että eläinmäärän ylittäessä 200 lihanautaa, lupaviranomainen on ympäristökeskus. Lausuntoon perustuen Juupajoen kunnan ympäristöviranomaisena toimiva Oriveden ympäristölautakunta siirsi asian ympäristökeskukselle 22.1.2007. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Juupajoen kunnalta ja Oriveden ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Juupajoen kunta on 24.1.2007 ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksesta. Oriveden ympäristölautakunta on lausuntonaan 25.1.2007 esittänyt, että se puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalta on saatu lisäselvityksiä useissa puhelinkeskusteluissa sekä paikalla 20.12.2006 suoritetussa tarkastuksessa. 3
VIRANOMAISEN RATKAISU Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Toni ja Mira Renttolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihantuotannon harjoittamiselle rakennettavassa eläinsuojassa Juupajoen kunnan Sukkilan kylässä tiloilla Rentto 2:70/2:68. Ympäristölupa myönnetään lihantuotannon harjoittamiselle laajuudessa 100 emolehmää, 100 lihanautaa ja 50 nuorkarjaksi katsottavaa alle kuuden kuukauden ikäistä nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa tulee noudattaa lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa hakijan ilmoituksen mukaisissa tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilojen on rakentamistekniikaltaan vastattava maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Ympäristökeskukselle on ennen rakentamisen aloittamista esitettävä rakennettavaa lietesäiliötä ja kuivalantalaa koskevat pohja ja leikkauspiirustukset sekä salaojitussuunnitelma. Salaoja on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Lantalan kattamiseen ja lantalaan kertyvän nesteen johtamiseen lietesäiliöön tai erilliseen säiliöön on varauduttava. Varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Tuorerehun puristenesteet sekä sadevedet, joihin on liuennut ravinteita tuorerehusta tai muusta käytettävästä rehusta, on kerättävä talteen ja levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Ympäristökeskukselle on toimitettava selvitys ennen siilojen rakentamisen aloittamista järjestelyistä, joilla nesteiden talteenotto toteutetaan. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Eläinsuojan pesuvedet ja jaloittelutarhasta valuvat nesteet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4
5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle on oltava jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle eläinmäärälle on noin 64 hehtaaria. Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Muovijäte ja metalliromu on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämistai käsittelypaikkaan tai asianmukaisesti järjestettyyn jätteenkeräykseen.. 9. Polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja luvan haltijan on tarkastettava niiden kunto vähintään kerran vuodessa. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lannan varastoimistilojen kuntoa vähintään kerran vuodessa tyhjennyksen yhteydessä. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 5
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpitoon on sisällytettävä ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen on oltava vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastoimistilavuuksien on vastattava 12 kuukauden laskennallista varastoimistilavuutta. Tällä turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hakemusasiakirjoista 6
puuttuu rakennettavia lannan varastoimistiloja koskevat piirustukset. Mahdollisessa vuototilanteessa lannan varastoimistilojen salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Kattamaton kuivalantala ilman nesteenkeruuta ei ole BAT:n mukainen ratkaisu. Tämän vuoksi lantalan kattamiseen ja lantalaan kerääntyvän nesteen johtamiseen lietesäiliöön tai erilliseen säiliöön on varauduttava. Varastoimistilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Puristenesteeseen verrattavissa olevaa nestettä muodostuu myös rehusta/rehujäämistä ja sadevedestä kattamattomissa rehuvarastoissa. Asiakirjoista ei yksiselitteisesti selviä puristenesteiden/ravinnepitoisten sadevesien talteenottojärjestelmä. Velvoite nesteiden talteenottojärjestelmän selvittämiseksi on annettu sen varmistamiseksi, että nesteistä huolehditaan asianmukaisesti. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Pesuvesien ja jaloittelutarhasta valuvien vesien johtaminen lietesäiliöön on BAT:n mukainen ratkaisu. Lupamääräyksellä on mahdollistettu myös käsittely muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siltä varalta, että tällainen hyväksyttävä ratkaisu löydettäisiin ja haluttaisin ottaa käyttöön. 5. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Emolehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 9 kg. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 3 emolehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta 7
pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioon ottamista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka kysymyksessä ei olisikaan luokiteltu pohjavesialue. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Muovin poltto hallitsemattomissa ja liian alhaisissa lämpötiloissa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Muoveista saattaa aiheutua myös roskaantumista. Tämän vuoksi muovit on kuljetettava asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan. Poltto tilalla ei ole mahdollista. 9. Polttonestevarastoihin liittyy huomattavia ympäristöriskejä. Varastojen säännöllisellä seurannalla riskejä ja mahdollisia vahinkoja voidaan pienentää. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Tekniikka kehittyy nopeasti myös karjataloudessa. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 8
LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 11. Lietesäiliöitä ja muita lannan varastoimistiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa tällä lupapäätöksellä myönnetyssä laajuudessa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) 9
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on 17.12.2003 antanut vuoden 2006 loppuun saakka voimassa olleen asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Em. asetusta sovelletaan asetuksen voimassaoloaikana vireille tulleisiin hakemuksiin. Hakemus on tullut vireille11.12.2006. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1200 euroa. Yli insinööri Hannu Wirola Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Juupajoen kunnanhallitus Oriveden ympäristölautakunta (toimii Juupajoen kunnan ympäristöviranomaisena) Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Juupajoen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 13.4.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Rautatienkatu 21 B, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelinvaihde: 020 490 104 asiakaspalvelunumero: 020 690 164 telekopio: 020 490 4000 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 11