PÄÄTÖS Nro 75/08/2 Dnro ISY-2008-Y-38 Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2008 HAKIJA Rantasalmen kunta ASIA Puikonkosken pohjapadon rakentaminen Putkilahden virkistys- ja luontoarvojen säilyttämistä varten, Rantasalmi HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Asiakohdassa mainittu hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 5.2.2008 ja sitä on täydennetty 13.3. ja 8.4.2008. Hankkeen sijainti Rakennettava pohjapato sijaitsee Vuoksen vesistön Haukiveden alueella sijaitsevan Putkilahden lasku-uomassa sijaitsevassa Puikonkoskessa. Lasku-uoma on noin 1,2 km pitkä ja sitä pitkin Putkilahden vedet laskevat Suureen Raudanveteen ja sieltä edelleen Haukiveteen. Rakennettavan pohjapadon paikka on Puikonkoskessa noin 80 metriä alavirtaan lasku-uoman ylittävästä Varkaus-Savonlinna maantiestä. Puolet patopaikan vesialueesta (681-419-876-1) kuuluu Puikonniemen osakaskunnalle ja toinen puoli kuuluu Koskelan tilaan (681-420-1-10). Puikonkosken länsiranta kuuluu Puikonkosken tilaan (681-419-1-32) ja itäranta Koskelan tilaan (681-420-1-10).
2 Hankkeen tausta ja tarkoitus Putkilahti on valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan ja Suomen Natura 2000 verkostoon kuuluva kohde. Alueen suojelullisten arvojen turvaamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskus on vuonna 2006 laatinut kohteelle hoitosuunnitelman, jonka mukaisiin hoitotoimenpiteisiin kuuluu pohjapadon rakentaminen Putkilahdesta laskevaan Puikonkoskeen. Putkilahden vedenkorkeus laskee kuivina kausina alueen luonnonsuojelullisten arvojen kannalta haitallisen alas. Hankkeen tavoitteena on turvata Putkilahden suojelulliset arvot estämällä vedenpinnan laskeminen liian alas ja parantamalla siten myös lahden kalataloutta, lintujen elinolosuhteita ja muutoinkin lahden soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Vesistötiedot Putkilahden valuma-alue sen laskiessa Suureen Raudanveteen on 173,8 km 2 ja järvisyys 12,8 %. Putkilahden pinta-ala on 3,64 km 2 ja rantaviivan pituus 19,5 km. Lahden suurin syvyys keskiveden vallitessa on noin 1,2 m ja Putkilahden vesialueeseen kuuluvassa Ruskeaperässä veden syvyys on vain 0,4-0,6 m. Putkilahden vedenkorkeutta on havaittu säännöllisesti vuodesta 1985. Putkilahden ja Haukiveden (Oravin asteikko) vedenkorkeuden tunnusluvut ovat jaksolla 1985-2004 olleet seuraavat (N 60 -taso): Putkilahti Haukivesi HW + 76,72 m + 76,70 m MHW + 76,38 m + 76,29 m MW + 76,19 m + 75,94 m MNW + 75,94 m + 75,57 m NW + 75,70 m + 75,06 m Haukiveden ja Putkilahden vedenkorkeuksien ero on pieni ja etenkin Haukiveden pinnan ollessa korkealla vaikuttaa Haukiveden vedenkorkeus myös Putkilahden veden-
3 korkeuksiin. Putkilahden luonnontilaisia menovirtaamia ei ole mitattu, vaan ne on arvioitu keskivalunnan (10 l/s x km 2 ) sekä Wäreen (MNQ) ja Kaiteran (MHQ) nomogrammien perusteella: HQ 1/20 11 m 3 /s MHQ 6,9 m 3 /s MQ 1,7 m 3 /s MNQ 0,3 m 3 /s NQ 0,1 m 3 /s Vedenlaatu Putkilahden vesi on sameaa ja väriltään ruskeaa. Lahti on tyypiltään runsashumuksinen ja lievästi rehevä. Happitilanne on ollut hyvä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Putkilahti kuuluu luokkien hyvä/tyydyttävä välille. Kalasto ja linnusto Putkilahti on hyvää lisääntymisaluetta kevätkutuisille kaloille. Syyskutuisia kaloja ei koekalastuksessa ole tavattu eivätkä kalastajat ole niistä maininneet. Kalastus käsittää lähinnä hauen ja lahnan pyyntiä. Talvisin pyynti on lähinnä koukkupyyntiä. Alueella ei ole suoritettu istutuksia ja muutakaan hoitotoimintaa ei ole tehty, koska kalastus on ollut vähäistä. Alueen linnusto on runsasta sisältäen monia lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Padon rakentamissuunnitelma Pohjapato rakennetaan syksyllä ennen pakkaskauden alkua kuivatyönä työmaapatojen suojassa. Rakentaminen toteutetaan joen itärannalta, johon on olemassa oleva tieyhteys. Työnaikainen ohijuoksutus ei ole tarpeen, koska Haukiveden vesipinta ulottuu alapuoliseen työpatoon asti ja Putkilahden vedenpinta ehtii nousta suunnitellun rakenta-
4 misajan (1 1,5 kk) aikana vain 0,2 0,4 metriä. Alapuolisen jokiosuuden vedenvaihtuvuuden turvaamiseksi pumpataan työalueen ohi vähintään 0,5 l/s vettä koko työmaan keston ajan. Mikäli työajankohdan aikana Putkilahden vedenpinta on korkealla, rakennetaan pohjapato kahdessa vaiheessa siten, että ohijuoksutus on toiminnassa koko ajan. Rakennettavan padon harjan kokonaispituus on 14 m, jossa on keskellä noin 0,9 m leveä alennettu loivan V-mallinen alivirtaama-aukko, joka toimii myös kalannousuurana. V-aukon pohja on tasossa N 60 + 75,85 m, josta aukon reunat nousevat kaltevuudessa 1:3 tasoon N 60 + 76,00 m. Tästä harja nousee kumpaakin rantaa kohden 6,5 metrin matkalla noin 5 cm. Tästä rantaluiskat nousevat keskikaltevuudella 1:3 tai loivemmin. Pohjapato tehdään maa- ja kivirakenteisena ilman erillistä tiivisseinää, mutta tarvittaessa patoon rakennetaan puuponteista tai puulevyistä tiivisseinä, jonka yläosan muoto vastaa ilman erillistä tiivistettä tehtävän padon tiiviin osan muotoa. Tiivisseinän yläreuna vahvistetaan solkipuilla tai kulma-/u-teräksellä. Pohjapadon alavirranpuoleinen luiska kivetään kaltevuuteen 1:30 tai loivemmaksi kalankulun helpottamiseksi. Ylävirranpuoleinen luiska kivetään kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Pohjapadon verhous rakennetaan lajittumattomasta luonnonkivestä, jonka laskennallinen koko on d 65 >0,30 m. Isot runkokivet istutetaan ensin paikoilleen soraan, jonka jälkeen rakennetaan muu verhous pelkästä kiviaineksesta. Verhouksen raot täytetään soralla tai soramoreenilla, joka huuhdotaan veden avulla verhouksen rakoihin. Pohjapatoon upotetaan maisemakiviä ja kalannousu-ura kivetään hydraulisesti karkeaksi ja allastetaan siten, että kalan nousu on mahdollisimman suuren osan ajasta mahdollista. Kalatiehen rakennetaan 5-7 m:n välein kivikynnyksiä, joiden kohdalla vesipintojen korkeusero on 0,05-0,15 m. Lopuksi alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat muotoillaan maastoon sopiviksi. Kaikki kiviaines käytetään pohjakynnysten ja kalannousu-uran kiveämiseen.
5 Hankkeen vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamin Putkilahden vedenkorkeudet ovat luonnontilaisella purkautumisella ja uuden pohjapadon vaikutuksesta N 60 -tasossa seuraavat: Suunniteltu Havaittu Erotus HW + 76,7 m + 76,72 0 MHW + 76,51 m + 76,38 m + 0,13 m MW + 76,205 m + 76,185 m + 0,02 m MNW + 76,08 m + 75,94 m + 0,14 m NW + 76,04 m + 75,70 m + 0,34 m Putkilahden ylin vedenkorkeus on riippuvainen Haukiveden vedenkorkeudesta, joten se säilyy ennallaan. Putkilahden menovirtaama kasvaa hieman, koska vesialtaan varastotilavuudesta menetetään noin 0,5 milj. m 3. Tästä ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa tai vahinkoa Putkilahden ja Suuren Raudanveden välisellä vesistöosuudella. Varastotilan menetys pienentää menovirtaamaa kuivana aikana, mutta vaikutus tuntuu vain pohjapadon kohdalla, koska Haukiveden vesipinta vaikuttaa aina vähintään pohjapadon alapuolen luiskaan asti. Vaikutukset Putkilahden Natura 2000 -alueeseen Putkilahden vedenkorkeusvaihtelut pienenevät nykyiseen verrattuna. Tästä ei ennalta arvioiden ole haitallisia vaikutuksia alueeseen, sillä lahden ranta-alueiden vesipinta ja rantasoiden vesitase ei vaihtele haitallisesti enää niin paljon kuin luonnontilassa. Hakijan mukaan hanke ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon.
6 Hankkeen hyödyt ja haitat Hankkeen keskeisenä hyötynä on alueen Natura-arvojen turvaaminen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Pohjapadon rakentaminen haittaa jonkin verran veneilyä Putkilahden ja Suuren Raudanveden välillä Haukiveden vedenpinnan ollessa alhaalla. Pohjapadon vaikutuksesta Putkilahden keskivedenkorkeus nousee 2 cm. Kesällä kasvukauden ja virkistyskäyttökauden aikana Putkilahden vedenkorkeudet riippuvat pääosin Haukiveden vedenkorkeudesta eikä pohjapadon rakentamisesta siten aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa Putkilahden rantatiloille. Suostumukset ja oikeus tarvittaviin alueisiin Maa- ja vesialueiden omistajat ovat antaneet hakijalle pysyvän käyttöoikeuden patoa ja sen rantoihin kiinnittämistä varten tarvittaviin alueisiin sekä oikeuden työn aikana tarvittaviin alueisiin. Puikonniemen osakaskunta (681-419-876-1) on kirjannut käyttöoikeuden luovuttamista koskevaan osakaskunnan kokouksen pöytäkirjan pykälään ehdon, että Putkilahden ja Haukiveden välinen veneliikenne on mahdollistettava patorakenteista huolimatta rakentamalla tarvittaessa padon kohdalle esimerkiksi rullarata tai muu järjestely, joka turvaa liikkumisen veneillä ja kanooteilla padon ohi aliveden aikana. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään 12.5.2008.
7 MUISTUTUKSET 1) Etelä-Savon ympäristökeskus lausuu muistutuksenaan seuraavaa: Putkilahti sisältyy Natura 2000 -kohteeseen Putkilahti-Ruskeaperä (FI0500038). Kohde kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Lisäksi se on Corine -kohde. Hanke on yleisen tarpeen vaatima eikä sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hanke turvaa Putkilahden luonnonsuojelullisten arvojen säilymisen sekä parantaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kalataloutta. Hanke ei heikennä Natura 2000- verkostoon kuuluvan alueen niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Alueen linnustosuojelullinen arvo paranee. Veneilymahdollisuus pohjapadon yli tulee hieman vaikeutumaan Haukiveden vedenkorkeuden ollessa alhaalla, mutta tämä haitta on jo nykyisinkin olemassa. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, on lupamääräyksiin sisällytettävä seuraavaa: "- Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen vaatii. - Töiden valmistuttua on rakentamisalue saatettava asianmukaiseen kuntoon. - Hankkeen vaikutuksia Putkilahden vedenkorkeuteen on tarkkailtava Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vedenkorkeustiedot on säilytettävä. - Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. - Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta lukien." 2) Etelä-Savon TE-keskus lausuu, että Putkilahden vedenkorkeudet laskivat nykyiselle tasolleen tielaitoksen uusiessa Puikonkosken ylittävän sillan 1970-luvulla. Haukiveden vedenkorkeudet ovat 44 % ajasta ylempänä kuin Putkilahden tavoiteltu alivedenkorkeus. Suunniteltu pohjapato ei siten vaikuta Putkilahden ylimpiin vedenkorkeuksiin.
8 Puikonniemen osakaskunta on antanut suostumuksensa pohjapadon rakentamiseen sillä edellytyksellä, että pohjapatoon rakennetaan rullarata tai muu mahdollinen järjestely veneliikenteen turvaamiseksi myös aliveden aikana. Tämän vuoksi TE-keskus suoritti maastotarkastuksen paikalla 17.4.2008. Maastotarkastuksen aikana veden pinta oli hyvin korkealla, eikä kosken kynnystä juuri havainnut. Saadun selvityksen mukaan veneellä liikkuminen koskessa on nykyisinkin hyvin vaivalloista aliveden aikana kivikon vuoksi. Osakaskunnan huoli liikkumisesta on perusteltu. Veneliikennettä koskessa ei nykyisin juurikaan ole ja osakaskunnan kannanotossa on varauduttu tulevaan. Hakijan edustajalta saadun selvityksen mukaan Puikonkosken mahdollisen rullaradan rakentaminen on ongelmallista Haukiveden voimakkaiden vedenkorkeusvaihteluiden ja siitä aiheutuvien jäätymisongelmien vuoksi. Rullaradan rakenne tulisi olla erityisen kestävä tai rata pitäisi rakentaa yksityiselle maalle. Nämä molemmat toimenpiteet nostavat oleellisesti rakentamiskustannuksia ja ennen kaikkea lisäävät ylläpitokuluja. Hakemuksen mukaan pato mahdollistaa kalan nousun valtaosalla vallitsevia virtaamia, mutta haittaa veneliikennettä alivesillä. Mikäli veneliikenteen mahdollistavien rakenteiden kustannukset uhkaavat lykätä hanketta tai peräti estävät sen rakentamisen kokonaan, on Putkilahden alivesien nopea nostaminen niin tärkeää, että veneliikenteen mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen voidaan tässä tapauksessa jättää myöhemmin toteutettavaksi. 3) Kaakkois-Suomen tiepiiri lausuu, että suunniteltu pohjapato ei muuta seututiellä 464 olevien putkisiltojen olosuhteita, koska vedenpinnan vaihtelu säilyy nykyisten arvojen puitteissa. Toimenpide ei muuta myöskään virtaamia haitallisempaan suuntaan. 4) Metsähallitus lausuu, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen mukaisen pohjapadon rakentamisesta. 5) AA lausuu, että jos pato rakennetaan entiseen koskeen eikä entisen/luonnollisen kynnyksen paikalle, on se lopullinen kuolinisku Puikonkoskelle. Patona joessa poikittain oleva betonimuuri on huono, koska se katkaisee veden ylä- ja alapuolisen liikenteen. Vedenjuoksua jarruttava luonnonmukainen "kivikasaeste" antaa asuinpaikan
monelle veden elävälle. Tällaisen rakenteen tekeminen olisi myös todennäköisesti halvempaa ja yksinkertaisempaa. 9 HAKIJAN SELITYS 5) muistutuksen osalta hakija lausuu, että suunnitelmat on tehty huolella ja patorakennelmat pyritään tekemään mahdollisimman hyvin luontoon sopiviksi. Muutoin hakijalla ei ole huomauttamista tehdyistä muistutuksista. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Rantasalmen kunnalle luvan pohjapadon rakentamiseen Puikonkoskeen Rantasalmen kunnan Puikonniemen ja Putkisalon kylissä. Pohjapadon rakentamisesta ei aiheudu ennalta arvioiden korvattavaa haittaa, vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan tuonnempana ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Suunnitelma 1. Pohjapato rakennetaan hakemuksen suunnitelman sekä 7.5.2007 päivättyjen asemapiirustuksen 1:400 ja leikkauspiirustuksen 1:100 osoittamalla tavalla. Padon harjan kokonaispituus on 14 m, jossa on noin 0,90 m leveä alennettu loivan v-mallinen alivirtaama-/kalannousu-uran aukko. Aukon pohjan taso on N 60 + 75,85 m, josta luiskat nousevat noin kaltevuudella 1:3 tasoon N 60 + 76,00 m. Tästä padon harja nousee kumpaakin rantaa kohti 6,5 m:n matkalla noin 5 cm. Harjan leveys on 2-3 m. Pohjapato ja alavirran puoleinen luiska kivetään kalankulun mahdollistamiseksi. Järven puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:30 tai loivempi.
10 Rakentamistyöt 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä muulle käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Rakentamisaika 3. Rakentamistyöt on tehtävä valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kunnossapito 4. Pato kaikkine siihen liittyvine rakenteineen on pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. Haittojen estäminen 5. Luvan saajan tulee, ellei muusta sovita Puikonniemen osakaskunnan kanssa, turvata matalien vedenkorkeuksien vallitessa veneellä liikkuminen pohjapadon ohi rakentamalla tätä tarkoitusta varten veneenvetotie. Vedenkorkeuksien havainnointi 6. Putkilahden vedenkorkeutta on havainnoitava säännöllisesti vähintään viiden vuoden ajan uuden padon valmistumisesta lukien Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Esitys vedenkorkeuksien tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ilmoitukset 7. Rakentamistöiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakentamistöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastol-
le, Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11 Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tähän päätökseen perustuvasta rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. RATKAISUN PERUSTELUT Putkilahti on valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan ja Suomen Natura 2000 - verkostoon kuuluva kohde. Puikonkosken pohjapadon rakentamisella estetään Putkilahden vedenpinnan laskeminen kuivina, vähäsateisina kausina haitallisen alas ja turvataan siten Putkilahden luonnonsuojelullisten arvojen säilyminen. Alimpien vedenkorkeuksien nostaminen parantaa myös Putkilahden kalaston elinolosuhteita ja muutoinkin vesialueen virkistyskäyttöarvo nousee. Hanke ei merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella Putkilahti- Ruskeaperä on otettu Natura 2000 -ohjelmaan. Padon kohdalla olevan maa- ja vesialueen omistajat ovat antaneet pysyvän käyttöoikeuden padon sijoittamiseen alueelleen. Puikonniemen osakaskunta (681-419-876-1) on kirjannut suostumusta koskevaan osakaskunnan kokouksen pöytäkirjan pykälään ehdon, että Putkilahden ja Haukiveden välinen veneliikenne on mahdollistettava patorakenteista huolimatta rakentamalla tarvittaessa padon kohdalle esimerkiksi rullarata tai muu järjestely, joka turvaa liikkumisen veneillä ja kanooteilla padon ohi aliveden aikana. Asiasta on annettu määräys 5. Hanke ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Lupa voidaan myöntää.
12 VASTAUS MUISTUTUKSIIN Muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavoin. LAINKOHDAT Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti, 12, 14a ja 17 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 495 euroa. Pohjapatoa, jolla padotetaan 0,1-4 km 2 vesialuetta, koskevan hakemuksen käsittelymaksu on 2 300 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen (asian esittelijä). EV/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8069
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 11.8.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.