Tampere3 Korkeakoulujen opetusyhteistyö Koulutuksen siirto AMK-hallintokieli HE 73/2017 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 10.11.2017
Ehdotuksen sisältö 1. Yhdistetään Tampereen yliopistot uudeksi säätiöyliopistoksi (Tampereen yliopisto) ja mahdollistetaan Tampere3- korkeakoulukonserni 2. Parannetaan kaikkien korkeakoulujen mahdollisuutta opetusyhteistyöhön 3. Säädetään koulutuksen siirrosta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta toiseen 4. Yhdenmukaistetaan ammattikorkeakoulujen hallintokielisäännös yliopistolain mukaiseksi 2
Tampere3 ensimmäinen hallitus Perustuslakivaliokunta (PeVL 43/2017) esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 3. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 3 :n 1 momentista tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon. Perustuslakivaliokunnan mielestä 3. lakiehdotuksen 3 :n 1 momenttia on muutettava siten, että yliopistolain 24 :ssä säätiöyliopiston hallituksesta säädetystä poikkeusta merkitsevien siirtymäjärjestelyjen ajallinen kesto rajataan vain välttämättömään. Tällainen muutos on edellytyksenä sille, että 3. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lainsäätämisjärjestyksessä. Valiokunnan mielestä sivistysvaliokunta voi toteuttaa rajauksen esimerkiksi siten, että uuden säätiöyliopiston monijäseninen hallintoelin valitsee uuden yliopiston hallituksen normaaliksi toimikaudeksi heti järjestäytymisensä jälkeen. 3
Tampere3 ensimmäinen hallitus Opetus- ja kulttuuriministeriön uusi ehdotus: Voimaanpanolaki 3 Yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat uuden yliopiston siirtymäkauden hallituksen siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2018. Yhdistyvien yliopistojen hallitukset päättävät siirtymäkauden hallituksen toimikaudesta siten, että kahden jäsenen toimikausi päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2018. Uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus valitsee yliopiston ensimmäisen rehtorin. Uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus päättää yliopiston ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen jäsenten määrästä noudattaen, mitä yliopistolain 26 :n 2 momentissa säädetään. Uusi monijäseninen toimielin on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2018. Monijäseninen toimielin valitsee uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen. Hallitus aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2019. Kahden jäsenen toimikausi alkaa kuitenkin jo 1 päivänä heinäkuuta 2018. Uuden yliopiston toimielinten ja yhdistyvien yliopistojen tulee yhdessä järjestää uuden yliopiston hallinto ja muut palvelut sekä päätöksenteko niin, että yliopisto voi aloittaa toimintansa muutoslain 1 :n tullessa voimaan. Uuden yliopiston toimielimet voivat tehdä päätöksiä, sitoumuksia ja oikeustoimia perustettavan yliopiston lukuun. 4
Oikeusperuste Päättäjä Prosessi Yliopiston hallituksen valintaprosessi Valmistelutoimivalta 4/2017 Korkeakoulu -säätiö perustetaan 7/2017 Säätiön hallitus aloittaa 12/2017 20.4.2017 Säätiön Voimaan- perustami-nen panolaki tulee voimaan 1/2018 Siirtymäkaud en hallitus aloittaa 4/2018 Yliopiston monijäseninen hallintoelin aloittaa 7/2018 Kaksi hallituksen jäsentä vaihtuu 1.1.2019 Uusi yliopisto aloittaa, uusi hallitus aloittaa Nimitystoimikunta (3+3), PJ perustajista Siirtymäkauden hallitus päättää vaalijohtosäännöstä Monijäseninen toimielin päättää prosessista Monijäseninen toimielin päättää prosessista TTY:n ja TAY:n hallitukset valitsevat TTY:n ja TAY:n hallitukset valitsevat Yliopistoyhteisö valitsee vaaleilla Monijäseninen toimielin valitsee Monijäseninen toimielin valitsee Säätiölaki Säätiön säännöt Voimaanpanolaki Voimaanpanolaki Voimaanpanolaki Voimaanpanolaki Yliopistolaki
Tampere3 muuta Opetus- ja kulttuuriministeriön yhtyy yhdistyvien korkeakoulujen toivomukseen siitä, että uuden yliopiston nimen tulisi hallituksen esityksestä poiketen olla Tampereen yliopisto. Tampereen yliopisto ja sen ylioppilaskunta ovat ehdottaneet hallituksen kooksi 7-9, opetus- ja kulttuuriministeriö vastustaa. säätiöyliopistoissa vahva monijäseninen toimielin (akateeminen hallitus) 7 on toiminut hyvin säätiöyliopistoissa hallituksen tulee edustaa koko korkeakoulua, ei sen osia ehdotus on käsitelty prosessin aikana AMK:n henkilötön eläketurva ratkaistava myös vuoden 2025 jälkeen Kyllä, vastuut vähenevät siihen mennessä voimakkaasti. Ei mahdollista tämän esityksen puitteissa Julkisen alan eläkejärjestelmää uudistetaan parhaillaan 6
Opetusyhteistyö AMKL 8 a Ammattikorkeakoulu voi järjestää kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen koti- tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sen toiselta korkeakoululta. Ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta [eli kieltenopetusta] yhteistyössä toisen koti- tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Ammattikorkeakoulun tulee antaa pääosa sen koulutusvastuuseen kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse. Opetuksen, joka 1 tai 2 momentin mukaisesti korvaa ammattikorkeakoulun oman opetuksen, on vastattava tutkinnon myöntävän ammattikorkeakoulun määrittelemiä tavoitteita. Opiskelijalla, joka osallistuu 1 tai 2 momentin tai yliopistolain (558/2009) 7 a :n 1 tai 2 momentin mukaisesti järjestettyyn, korkeakoulun oman opetuksen korvaavaan opetukseen, on rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opetusta antavassa korkeakoulussa. 7
Opetusyhteistyö Omasta opetuksesta luopumisen oikeutta ei voida rajoittaa vain kanditasolle: Rajoittaisi korkeakoulujen autonomiaa sen ytimessä Suomi 100+ -korkeakouluvisio edellyttää mahdollistavaa lainsäädäntöä Yhteistä osaamista on kaikilla tutkintotasoilla Viesti on, että yhteistyö on sallittua ja toivottavaa kaikessa korkeakoulujen toiminnassa. Yhteistyön tarve ei rajoitu perusopetukseen. Suomi 100+ -korkeakouluvision keskeinen arvo on yhdessä tekeminen Osaamisperusteisuus on keskeinen osaa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Se ei tunnista eroa sillä, missä tai millä tavoin osaaminen on hankittu. kun se luetaan hyväksi tutkintoa. Osaamisen sisältö ja laatu ratkaisevat. Suomi 100+ -korkeakouluvisio pitää sisällään osaamisperusteisuuden vahvistamisen 8
Opetusyhteistyö Opetuksen hankkiminen ulkomaiselta korkeakoululta: Mahdollista jo nyt Kyse on siitä, milloin oikeuttaa omasta opetuksesta luopumisen Kielten ja viestinnän opetuksen osalta oikeuttaa jo voimassa olevan lain perusteella omasta opetuksesta luopumisen. Opiskelijoilta ei voida hyvän hallinnon periaatteista ja koulutuksen maksuttomuudesta johtuen edellyttää ulkomaille siirtymistä. Opettajan tai tiedon siirtäminen on helpompaa. Korkeakoulut voivat vahvistaa muitakin opetuskieliä kuin lakisääteiset. Ei voi tulla opiskelijalle yllätyksenä. Korkeakoulu ei voi laajassa mittakaavassa luopua opettamasta kotimaisilla kielillä, kuitenkin esim. kielten opetuksessa vieraan kielen käyttäminen yksinomaisena opetuskielenä voisi olla luontevaa. Muun opetuksen osalta ei ehdoteta, että opetuksen hankinta ulkomaiselta korkeakoululta oikeuttaisi omasta opetuksesta luopumista 9
Opetusyhteistyö Korkeakoulun on annettava pääosa sen koulutusvastuiden mukaisesta opetuksesta itse, voiko säännöstä täsmentää: Opetuksen määrälle ei ole olemassa yksiselitteisiä mittareita. Opetuksen sitominen esimerkiksi suoritettuihin opintopisteisiin johtaisi epätoivottavaan opintopisteiden optimointiin. Opintopisteet eivät myöskään kuvaan opetuksen määrää. Opetuksen määrä eivät kuvaa myöskään opetustunnit, koska opetustavat vaihtelevat merkittävästi Säännöksen tarkoituksena on estää sellaiset ylilyönnit opetuksen hankkimisessa, jotka vaarantaisivat pitkällä aikavälillä tutkinnon myöntävän korkeakoulun oman osaamisen alalla ja siten opetuksen laadun. Opetuksen määrää seurataan osana ministeriön normaalia vuorovaikutusta korkeakoulujen kanssa. Oikeussuojakeinona kantelu. 10
Opetusyhteistyö Perustuslakivaliokunnan lausunnossa (43/2017) tuodaan esiin tarve täsmentää hallintovaltaa opetusyhteistyön yhteydessä Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemykseen mukaan hallintovallasta opetusta hankittaessa (eli että opiskelija on opetusta antavan korkeakoulun hallintovallan alainen) ei tulisi säätää erikseen. Koreakoulun hallintovalta perustuu opiskelija-asemaan. Hallintovallan rajoista ja käytöstä säädetään laissa. Opetuksen hankinnan vuoksi toisen korkeakoulun opetuksessa olevalla on lakiehdotuksen mukaan rajattu opiskeluoikeus opetusta antavassa koreakoulussa. Hän on siis opetusta antavan korkeakoulun opiskelija ja siten sen hallintovallan alainen. Hallintovallasta ei säädetä erikseen muidenkaan opiskelijoiden osalta tilauskoulutusta lukuun ottamatta. Tilauskoulutukseen osalta ei ole säädetty opiskeluoikeudesta korkeakoulussa, koska opetus perustuu kolmannen tekemään hankintaan. 11
Koulutuksen siirto Perustuslakivaliokunnan lausunnossa (43/2017) tuodaan esiin tarve tehdä hallintopäätös opiskeluoikeuden myöntämisestä vastaanottavassa korkeakoulussa ja opiskeluoikeuden menettämisestä koulutuksen lakkauttaneessa korkeakoulussa: Opiskelijan oikeusturva hänen elämänsä perusteiden kannalta keskeisen opiskeluoikeuden kohdalla puoltaa sitä, että opiskeluoikeus ei pääty ilman erillisiä toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhtyy tähän näkemykseen, mutta toteaa, että kyseessä ei ole lainsäädäntöä edellyttävä asia. Korkeakoululainsäädännössä ei muutenkaan säädetä siitä, mistä asioista on tehtävä hallintopäätös. Viranomaisen on tunnistettava hallintopäätöksiä vaativat asiat itsenäisesti. 12
Tietosuoja Hallituksen esitys ei edellytä tietosuojaan liittyvistä asioista säätämistä. Tietosuojaan noudatetaan 25.5.2019 alkaen EU:n yleistä tietosuojaasetusta sekä oikeusministeriön valmistelussa olevaa kansallista tietosuojalakia. Kansallisia poikkeuksia tietosuoja-asetuksesta voidaan säätää vain asetuksen tarjoaman liikkumavaran puitteissa. Komission ja asetuksen toimeenpanoa valmistelevan Tatti-työryhmän linjausten mukaan kansallinen lainsäädäntö tulee minimoida. - Tampereen korkeakoulufuusion osalta voimaanpanolain 5 :ssä säädettäisiin yhdistyvien yliopistojen oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä. Uudella yliopistolla olisi kaikki samat oikeudet käsitellä henkilötietoja, kuin oli sen edeltäjillä 13
Tietosuoja - Opetusyhteistyön osalta rekisterinpitäjyys määräytyy suoraan tietosuoja-asetuksen perusteella, jonka 4 artiklassa määritellä rekisterinpitäjä. Lopputulos riippuu siitä, miten järjestelyt teknisesti toteutetaan. Erityistä tarvetta täsmentää asiaa kansallisesti ei ole. - Henkilötietojen luovuttamisesta toiselle korkeakoululle opetusyhteistyön osalta ei pidä säätää, koska käsittely perustuu suoraan tietosuoja-asetuksen 6 artiklan c kohtaan: käsittely on tarpeen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi - Koulutuksen siirron yhteydessä opiskelijan tietojen käsittely perustuu samoihin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisiin perusteisiin kuin opiskelijan henkilötietojen käsittely korkeakouluissa muutoinkin. Mahdollisia käsittelyperusteita ovat suostumus, lakisääteinen tehtävä, suostumus, yleisen edun mukainen tehtävä ja oikeutettu etu. - Opiskelijoiden henkilötiedot ovat jo nyt yhteisessä tietovarannossa. Uudistukset tullaan toteuttamaan tämän tietovarannon puitteissa siten, että pääsy tietoihin on aina vain niillä, jotka tarvitsevat niitä lakisääteisten ja opiskelijan edun mukaisten tehtäviensä hoitamiseen. 14