Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Samankaltaiset tiedostot
Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

Johanna Tikkanen, TkT

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Betonimatematiikkaa

Betonimatematiikkaa

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Betoniperheet ja valvontakorttimenettely

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Noora Nieminen BETOCRETE C36:N VAIKUTUS BETONIN LUJUUTEEN

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

Kun teet betonia tee se oikein

Betonin laadunvalvonta

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Kim Johansson. Kim Johansson. Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

NOTKISTAVIEN LISÄAINEIDEN KÄYTTÖ BETONISSA

Rakennustekniikan koulutusohjelma / Korjausrakentaminen ja rakennusrestaurointi

Kuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Betonilattiapäivä Messukeskus

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Sideaineet eri käyttökohteisiin

Ilmavaivaista betonia?

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

1 JOHDATUS BETONIIN JA BETONIRAKENTAMISEEN

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

VALMISBETONIHINNASTO TILAUKSET P F

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Betonin laadunvarmistaminen työmaalla

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

RakMK B4 SFS-EN by50. Mitä uutta

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Betoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali.

Mitä betoni on? Perustietoa betonista Risto Mannonen. Suomen Betoniyhdistys ry. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1 (95) Risto Mannonen

HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

HB VALMIS. HB-VALMISBETONI HINNASTO 2013 alkaen HB-Valmisbetonin tilaukset puh. (014) VALMISBETONI

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Kalkkikivestä sementiksi

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

KIVIAINES. Kiviaines. Betontekniikka / RA10S. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy /

SORAMURSKEEN 0/16 KÄYTTÖ VALMISBE- TONITUOTANNOSSA

Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt

Rakennussementit. Betonilaborantti ja -myllärikurssi Otaniemi, Espoo. Sini Ruokonen. Finnsementti OY

Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Johanna Tikkanen, TkT

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Siltojen betonirakenteiden toteutus - väliaikaiset soveltamisohjeet 2012

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

BETONIN LAADUNVARMISTUS KOESUUNNITELMA

Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla

Vertailukoe Massa-analyysi, maksimitiheys, kappaletiheys, asfalttipäällysteen paksuus

VÄRIBETONIN VALMISTUKSEN HAASTEET. TÄYDENNYS OPIN- NÄYTETYÖHÖN: (VÄRILLISTEN ROUHEKIVIAINESTEN TESTAUS 2010)

Murskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet

11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT

Paksuseinäisen betonirakenteen kuntotutkimus yhdistetyllä ainetta rikkomattomalla menetelmällä

2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.

Varman kosteudenhallinnan ja onnistuneen betonilattian kulmakivet. Sami Niemi Vahanen Oy

Betonilaborantin ja betonimylläri pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson. Kim Johansson. Erityisasiantuntija, DI

Kari Lahdenperä KOERAKENTEEN MAABETONIRESEPTIEN TESTAAMINEN

Määritelmä. Betonin osa aineet Sementti Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Betonin valinta Vesa Anttila, diplomi-insinööri Valmisbetonin kehityspäällikkö, Rudus Oy

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

Kalliokiviaineksen käyttö betonissa. Kiviainekset kiertotaloudessa Tuomo Haara

Selvitys Kostamontien alikulkusillan betonin alilujuuteen vaikuttaneista syistä

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

Fiksumpi sementti, vähemmän päästöjä

Dipl.ins. Tapio Aho, Dipl.ins. Matti Hyttinen, Ins. Reino Hänninen, Dipl.ins. Veli-Pekka Rydenfelt, Dipl.ins. Kari Tolonen, Dipl.ins.

Transkriptio:

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus perustuu arvosteluiässä 150 mm:n kuutioilla saatuihin koetuloksiin. Esimerkiksi lujuusluokan C30/37 betonin nimellislujuus on 37 MPa (MN/m 2 ) 28 vuorokauden iässä, ellei siitä poikkeavaa arvosteluikää ole erikseen mainittu

Betonimassan ja rakenteen valmistuksessa esiintyy vaihtelua aineosien laadussa, olosuhteissa ja työnsuorituksessa. Tämän vuoksi täytyy tavoitelujuuden olla nimellislujuutta korkeampi riittävällä hajonnasta riippuvalla marginaalilla. Tavoitelujuudella tarkoitetaan työn aikana tavoitteena pidettävää betonin keskimääräistä puristuslujuutta. Betonin tavoitelujuus K t lasketaan kertomalla nimellislujuus f ck tavoitelujuuskertoimella k t eli K t = f ck k t k t on jatkuvassa valmistuksessa yleensä vähintään 1,2. Alkuvaiheen valmistuksessa tavoitelujuuskertoimen tulee olla oleellisesti tätä korkeampi.

Betonin koostumusta määritettäessä betonille lasketaan ensin suhteituslujuus K s. Suhteituslujuus saadaan kertomalla tavoitelujuus suhteituslujuuskertoimella k s eli K s = k s x K t Suhteituslujuuskerroin k s lasketaan kaavalla kk ss = 42,5 NN jossa N on sementin koestuslujuus betonin arvosteluiässä. Sementin koestuslujuus varmistetaan yleensä sementin toimittajalta. Jos sementin koetuslujuutta ei tunneta, sen oletetaan olevan sama kuin sementin lujuusluokka. Suhteituslomake on laadittu siten, että käytetyn sementin koetuslujuudeksi oletetaan 42,5 MPa.

Suhteituslujuus K s lasketaan siten kaavalla K s = k s x k t x f ck Suhteituslujuus ei ole betonista mitattavissa oleva lujuus, vaan se on apusuure, jolla on suhteitusnomogrammia hyväksi käyttäen mahdollista muuttaa tunnettua sementtiä käytettäessä tavoitelujuus (vesi+ilma)- sementtisuhteeksi.

1. Betonin nimellislujuus f ck on 45 MN/ m². Sementin koestuslujuus N on 42,5 MN/m². 2. Betonin nimellislujuus on 45 MN/ m². Sementin koestuslujuus on 48 MN/m². 3. Betonin lujuusluokka on C30/37. Betonin valmistukseen käytetään Paraisten Plussementtiä

1. 45 * 1,2 * 42,5/42,5 = 54 2. 45 * 1,2 * 42,5/48 = 47 37* 1,2 * 42,5/50 = 38

Seulojen # 0,125 mm ja # 4 mm ohjeläpäisyarvot määritetään rakeisuusohjeen avulla. Ohjeläpäisyarvoja pidetään kiintopisteinä, jotka toteutuessaan antavat tehokkaan lopputuloksen varsinkin betonin lujuuden ja taloudellisuuden kannalta. Tällöin keskisuuret rakeet ja betonin hienoainekset ovat parhaassa mahdollisessa tasapainossa.

Nomogrammin oikeasta alakulmasta saadaan yhdistetylle kiviainekselle ohjeläpäisyarvot 0,125 mm ja 4 mm seuloille. Ohjeläpäisyarvoja pidetään kiintopisteinä, jotka toteutuessaan antavat tehokkaan lopputuloksen varsinkin betonin lujuuden ja taloudellisuuden kannalta. Tällöin keskisuuret rakeet ja betonin hienoainekset ovat parhaassa mahdollisessa tasapainossa

Ohjearvojen määritystä varten tulee tuntea käytettävän kiviaineksen maksimiraekoko eli ylänimellisraja ja betonin suhteituslujuus K s. Kiviaineksen ylänimellisraja on sen seulan todellinen tai otaksuttu silmäkoko, jonka kohdalla läpäisyarvo on 95 %. Koska yhdistettyä kiviainesta ei tunneta, joudutaan suurin raekoko arvioimaan suhteituksessa mukana olevan karkeimman osakiviaineksen avulla. Tällöin ylänimellisrajaksi arvioidaan se seulan silmäkoko, jonka kohdalla karkeimman osa-kiviaineksen läpäisyarvo on 90 %. Yhdistetyn kiviaineksen 95 %:n läpäisyarvoa vastaava raekoko tulee tarkistaa, kun kiviainesten yhdistäminen on suoritettu.

Kun suurin raekoko on #32 mm Kun suurin raekoko on #16 mm.

Vinoviivalta nomogrammissa voidaan lukea vesisementtisuhde. Esimerkiksi suhteituslujuudella 29 MPa (vesi + ilma)/ sementti = 0,77 Lukuarvoa ei kuitenkaan laskuissa tarvita, vaan osa-aineiden määrät voidaan nomogrammilta lukea. (Vesi +ilma)/sementti -suhteen laatu on litraa / kg

Vedentarpeen arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat tekijät (esimerkki ei liity edellä olevaan esimerkkiin): Kiviaineksen hienous (H=450) Notkeus (painuma 150 mm) Murskeeen osuus kiviaineksessa (60 %) Sementtimäärä (K s = 40 MPa) Ilmamäärä (50 dm 3 /m 3 )

Äskeinen esimerkki: Sementtiä 410 kg/m 3 Kiviainetta 625 dm 3 /m 3 Vesi+ilma 244 dm 3 /m 3 = Vesi 194 dm 3 /m 3 Ilma 50 dm 3 /m 3

Katso erillinen harjoitusmoniste 2 Betonin suhteitus