Pohjois-Karjalan itärajan retkeilyreitti: SUSITAIVAL Patvinsuolta Möhköön
SUSITAIVAL pohjoisesta etelään PATVINSUOLTA MÖHKÖÖN SAATTEEKSI Kuljin luokittelemassa Pohjois-Karjalan pitkät reitit Reiteistä Traileiksi -projektin toimeksiannosta kesän 2013 aikana. Kokonaisuus on 500km yhtenäisen reitistön kuvaus Kainuun maakuntarajalta Ilomantsiin tai päinvastoin sekä muutama yhdyspolku. Jotta tuttujen reittien kulkemiseen tulisi uutta mielenkiintoa, päätin tehdä niistä kunnolliset reittikuvaukset. Suomessa ei tällaisia kuvauksia ole juuri harrastettu, mutta maailmalla ne ovat erittäin yleisiä ja tarpeellisia. Suomalaisen retkeilijän kartanlukutaitoon luotetaan ja voi luottaa. Mutta retkeilijöitä on monenlaisia. Kaiken kokeneet konkarit eivät näitä kuvauksia tarvitse, mutta jos joku saa näistä apua ja tukea suunnitelmilleen tai suunnistukseensa, olen saavuttanut tavoitteeni. Suomalaiset maastot ovat helppoja silloin, kun polut ovat selviä. Mutta kuten vaikkapa Alppien poluilla on usein kullanarvoista tietää, että polku nousee mäkeen leipomon takaa, on näilläkin reiteillä monta mahdollisuutta ohittaa huonosti merkitty käännös tai risteys Varsinkin, kun Karjalan kierros - retkeilykartoissa on polku merkitty peittävällä värillä, jonka alle jää epäselväksi esim. milloin polku kulkee metsäautotietä ja milloin poikkeaa siltä. www.retkeilykartta.fi antaa paremmat printit, kun säätää polun osittain läpinäkyväksi, mutta sekään ei ole erehtymätön. Nämä kuvaukset on jaettu osiin ja kirjoitettu erikseen etelästä pohjoiseen ja pohjoisesta etelään. Yleensä oppaiden ongelma on reitin kuvaus vain toiseen suuntaan, vastakkainen suunta on näistä joskus vaikea tulkita. Näissä vastakkaiseen suuntaan kulkevat kuvaukset eroavat sekä tekstin että kuvien osalta. Reitin tai sen osan yleiskuvauksen, vaikeusasteen ja eri kulkutavoille soveltuvuuden lisäksi viittaan linkeillä Metsähallituksen, kuntien, yrittäjien, historia- ym sivustoihin, mutten toista niitä. Ennakkotutustuminen reittiin kannattaa aina! Näissä ei ole maisemakuvausta eikä tunnelmointia, vaan polun tekninen kuvaus, tärkeimpinä risteykset, poikkeamat, hankalat paikat, purojen ylitykset / kahluupaikat, jyrkät mäet, kivikot, märät paikat, pitkospuut. Jokaisesta merkittävästä polulla pysymiseen vaikuttavasta kohteesta on valokuva, useimmissa kulkusuuntaan, muttei aivan jokaisesta. Kuvat ovat vuodelta 2013 pääosin toukokuun puolivälin ja lokakuun alun välistä. Paikat voivat näyttää erilaisilta eri vuodenaikaan ja eri valaistuksissa. Tekstin ja kuvien asemointi sivuille noudattaa järjestystä: kuvatekstit yllä, kuvat kulkujärjestyksessä vasemmalta oikealle. Etäisyydet on mitattu kartalta. Askelmitalla tai GPS:llä ne saattavat poiketa. GPS-koordinaatit olen merkinnyt vain muutamiin vaikeimpiin paikkoihin. Jos koordinaatteja tarvitsee, ne voi hakea helposti, muuten kartanlukutaito kannattaa! Tämä kuvaus ei muutenkaan korvaa kartanlukutaitoa eivätkä taitoiset näitä ohjeita tarvitse. Matkaan kuluva aika on laskettu 3,5km tuntivauhdille. Tupien, laavujen ja leiripaikkojen etäisyydet vaikuttavat todelliseen aikaan. Päivämatkat on arvioitu alle 8 tuntisiksi. Sekä Susitaipaleella Ilomantsissa että Karhunpolulla Lieksassa on käynnissä kehittämisprojektit. Nämä reittikuvaukset tullaan saattamaan ajan tasalle lähivuosina. Niitä tullaan päivittämään eikä niitä kannata tallentaa varmuuden vuoksi. Olen kiitollinen huomautuksista ja kritiikistä totta kai kuvauksiin tai kuviin on uinut joku virhe. Amatöörin ilmaista työtä on helppo korjata ja parantaa. Eero Oura eero.oura(at)gmail.com
REITTI: Lähes sadan kilometrin pituinen harjujen ja jokilauttojen taival Möhköstä Patvinsuolle tai päinvastoin. Möhkön ja Patvinsuon alueet soveltuvat lapsiperheille. Möhkössä lyhyt luontopolku ja koskikalastusalue. Patvinsuolla useita rengasreittejä ja Suomunjärvellä hienot hiekkarannat. Koko matkalta keskivaativa kolmen vuodenajan reitti, Luttijoen ja Suomujoen lauttojen väli huonossa kunnossa. Talvella vaativa, mutta moottorikelkkareitti kulkee usein lähellä. Autiotuvat helpottavat majoittumista. Naarvalla osa reitistä on talvella koiravaljakoiden pohjustama. Sopii parhaiten vaeltajille. Maastopyöräilijöitä reitillä kulkee. Hiihtoreittinä haastava. Julkisia yhteyksiä ei ole, monta osataipalemahdollisuutta. Ilomantsin keskustasta on Möhköön 23km. Patvinsuolle on Joensuusta 95km, julkista liikennettä vain Enoon asti, josta on 63km perille. Lähtöpisteissä Möhkön kylällä on kyläkauppa ja majoitusta www.mohko.net, Suomun opastuskeskuksella majoitusta ja leirintäalue. http://www.luontoon.fi/palvelupisteet/muut/suomu/sivut. 3 autiotupaa, 5 laavua, 1 kota sopivin välein. Koko reitin kävelyaika on 4-7 päivää. Mahdollista kulkea etapeittain esim. 1.etappi 13 km (3 t) Möhkö Pohjoinen Pitkäjärvi, keskivaativa 2. etappi 11 km (3,5 t) Pohjoinen Pitkäjärvi Särkkäjärvi, keskivaativa 3. etappi 11 km (3,5 t) Särkkäjärvi Kaunisjärvi, keskivaativa 4. etappi 14,5 km (4,5 t) Kaunisjärvi Jorho, keskivaativa 5. etappi 12,5 km (4 t) Jorho Naarva, keskivaativa 6. etappi 12 km (4 t) Naarva Saarikoski, keskivaativa 7. etappi 10 km (3 t) Saarikoski Suomunjoki, keskivaativa (vaikea) 7. etappi 11-16 km (3-5 t) Suomunjoki Patvinsuon Kurkilahti keskivaativa tai Suomun opastuskeskukselle helppo Luonto on metsä- ja harjupolkua, teitä, soita, pitkospuita, siltoja, 4 vetoköysilauttaa. Nousuja ja laskuja harjuille, kivikkoa. Polku katkeilee hakkuu- ja soranottoalueilla, mutta merkinnät ovat riittävät. Siellä täällä raskasta metsäkäsittelyä tai uusia metsäautoteitä, jotka aiheuttavat seuraamis- ja suunnistusvaikeuksia. Reitti kulkee pitkiä pätkiä syrjässä kaukana asutuksesta, metsäautoteitä on kuitenkin tiuhassa. Kännykkä kuuluu kaikkialla, paikoin hieman epävarmasti. Maasto on vaihteleva, kiipeämiset pitkittäisharjujen päälle / alas ovat joskus jyrkkiä. Pohja on paikoin harjujen lakia kulkiessa kivinen. Märkiä paikkoja on pitkostettu, mutta vuodenajan mukaan vedenpitävät jalkineet saattavat olla tarpeelliset. Suomujoen itäpuolella huonoja ojien ylityksiä. Merkintä on oranssi täplä tai oranssipäinen tolppa. Eri-ikäinen viitoitus pääosin riittävä, paikoin tiuha, paikoin ja usein metsäautoteillä harvahko. Pari hankalaa hakkuu- tai uuden metsäautotien pätkää. Ruoan suhteen oltava omavarainen, luonnonvesi on varauksin käyttökelpoista kaikkialla. Äänimaailmaa häiritsee Aasian lentoväylä: suoraan Patvinsuon yli kulkee pitkän matkan koneiden pääreitti. Paikoin on kunnostustarpeita. Reitillä on alkamassa uusimis- ja kunnostusprojekti, jossa selvitetään sopivuus eri lajeille ja niiden vaatimat muutokset sekä suunnitellaan yhdysreitti Kallioniemeltä Särkkäjärvelle. Ylläpitäjä on Ilomantsin kunta. Autiotupien ja laavujen vastuita on jaettu kolmannelle sektorille. Patvinsuosta vastaa Metsähallitus. Kuljettu touko-lokakuussa 2013 Eero Oura
KUVAUS: Suomun opastuskeskuksella on palveluita: majoitusta, leirintäalue, kahvio, ym http://www.luontoon.fi/palvelupisteet/muut/suomu/sivut/default.aspx. http://www.luontoon.fi/ajankohtaista/uutiset/sivut/patvinsuollaopastaavilliemanta Kansallispuistosta enemmän http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/patvinsuo Polku lähtee tietä Karhunpolun viitan suuntaan kohti rantaa, ohittaa venerannan 750m päässä on risteys, jossa Suomu -viitta osoittaa taakse, Karsikkopuu takaoikealle. 150m päässä olevalla rauhoitetulla puulla on päiväyksiä ainakin 20.2.2895, 18.3, 1876, 9.9.1906 ja 1928. 75m päässä olevalla risteyksellä viitat ohjaavat Karhunpolku ja Kurkilahti 2,5 vasemmalle, Suomu taakse ja lakkautetulle Patvinpolulle oikealle. 250m päässä aivan tien tuntumassa jatketaan viitoituksen mukaan Kurkilahti 2
Polku kulkee kapealla kaistaleella rannan ja tien välissä tullakseen 800m päässä tielle viitoitetussa risteyksessä veneidenlaskupaikan kohdalla. Reitti ylittää Surkanpuron sillan ja poikkeaa viittojen kohdalla vasemmalle metsään Viitat osoittavat Surkanpuro, Suomu, Kurkilahti sekä venepaikat Polku jatkaa kilometrin rannan tuntumassa ennen tuloaan Kurkilahden isolle parkkipaikalle, viitoitus Suomu 2, Kurkilahti 1 ja venepaikat ohjaa metsään. Iso parkkipaikka ja Infotaulu, Viittoja Susitaipaleelle, Patvinkierrolle ja Teretti 4 sekä Suomunkierrolle, Suomu 3 ja Virtaniemi 5. Varsinainen Susitaival alkaa tien toiselta puolen. Vastakkaisessa suunnassa on Kurkilahden autoilijoiden suosima tulipaikka. Grillikatos, pöytä, puuvaja, WC. Viittoja Susitaipaleelle, Patvinkierrolle ja Teretti 4 sekä Suomunkierrolle, Suomu 3 ja Virtaniemi 5. 750m tieltä on polkua siirretty 150m matkalta syvemmälle metsään, se kohtaa vanhan pian pitkosten kohdalla. Polku ei ole ehtinyt kulua.
Pian metsä loppuu, alkavat pitkokset ja yhä avoimempi Patvinsuo. Olkkosen risteyksessä viitta osoittaa Olkkonen 2,5, Kurkilahti 2 sekä Teretti 1,5 Lintutornilla on opastaulu ja viitat Suomu 6,4, Kurkilahti 3,4 sekä Majaniemi 4,5. Lintutornin näkymiä aapasuolle ei kannata ohittaa. Muutama kymmenen metriä eteenpäin on Teretin laavu, pöytä, puuvaja, WC, kaivo. Aapasuon tasaisten ja pitkosten jälkeen polku muuttuu metsäisemmäksi ja kumpuilevaksi. Polussa ei ole risteämiä ennen Y-risteystä 3,7km päässä, jonka viitat osoittavat Susitaipaleelle vasemmalle, Majaniemi 1 eteenpäin ja Teretti 3,5 taaksepäin. Tästä on kilometri rantaan ja leiripaikalle. Leirialue on kansallispuiston ulkopuolella
Rannan leirialueella on nuotiokehä, puuvaja, WC sekä viitat Suomu11, Teretti 4,5, rantaa pitkin Patvinkierto, jota länteen Pirskalampi 7. Susitaipaleen risteyksestä on 2,1km taival vaihtelevia maita Suomulta Koitereen rantaan vievän tien ylitykseen. Risteyksessä on viitat Patvinsuo, Susitaival, Teretti 5,5 sekä Majaniemi 3,5. Ertonniemen tielle tullaan viittojen kohdalla: Susitaipale, Teretti 5,5 sekä Majaniemi 3,5. Polku jatkuu suoraan tien yli, jossa on märän painanteen yli vievä romahtanut lankutus. Kiertämään pääsee, mutta tietä 200m vasemmalle pääsee yhtä hyvin tien vieressä olevalle parkkipaikalle. Tieltä tulevan pikkutien päässä on parkkipaikka, pöytäryhmä, opastus, kartta ja WC sekä viitat viitat Susitaipaleelle molempiin suuntiin sekä Suomu 12 ja Majaniemi 3,5. Joen mutkan varrella on komealla paikalla laavu laavu, tulikehä, puuvaja, WC ja jätepiste. Tästä eteenpäin ylitetään Suomujoki lautalla. Toisella puolen viitta osoittaa alavirtaan.
Polku tuo metsäautotien silmukkaan, josta uusi ja iso tie jatkaa suoraan. 250m päässä täysin merkitsemättömänä pisteessä N63 04,819, E030 49,715 tie kääntyy oikealla pitkälle suoralle, polku jatkaa ojan toisella puolen vasemmalle pitkäksi suoraksi, siltana on lankku. Malisenvaaran kallioilla kulkiessaan on puussa yksinäinen risukimppu, jonka kohdalla polku kääntyy vasemmalle. Polku tulee uudelle merkitsemättömälle metsäautotielle pisteessä N63 04,350, E030 51,109. Käännös vasempaan, alamäen alla käännös vasempaan ja 200m päässä pisteessä N63 04,341, E030 51,266 polku eroaa merkitsemättömänä oikealle metsään koneuralle, josta taas eroaa huomaamattomana vasemmalle juuri ennen koneuran mutkaa oikealle.
Pisteessä N63 04,294, E030 52,081 tullaan uudelle metsäautotielle, risteyksessä ei ole merkkejä. 150m päästä oikealta tien päätysilmukasta pisteest ä N63 04,342, E030 52,166 jatketaan polkua tien suuntaisesti. Luttijoen varrella ja edeltävillä soilla on koko Susitaipaleen huonoimmat ja hankalimmat osuudet. Paljon märkiä paikkoja, jotka ansaitsisivat pitkostuksen, ojien yli vievät sillat ovat säännöllisesti lahot ja romahtaneet, suurin 1 ½ metrisen ojan yli vievä on sentään olemassa, mutta aika laho. Luttijoki ylitetään vetolautalla. Ylityspaikasta eteenpäin on viitta laavu 300m. Saarikosken laavu on kottaraisenpönttö -mallia Saarikosken rannalla, jonne pääsee autolla. Laavu, nuotiokehä, puuvaja, WC. Vastarannalla jatketaan ylävirtaan.
Tullaan hakkuuaukolta tielle viitan kohdalla, jatketaan oikealle ja sepelikasojen ohi, heti oikealle, jossa metsäautotiellä 20m päässä on merkki ja viitta metsän puolelle vasemmalle. Pitkän metsätaipaleen jälkeen tullaan nurmettuneelle metsätielle, käännös viitan mukaan vasemmalle, kohta uuden metsäautotien kääntöpaikalle, reitti jatkuu suoraan. Viitta osoittaa kohta metsään oikealle. Tullaan uudelle metsäautotielle, viitta osoittaa oikealle. 40m päässä on T-risteys, viitta osoittaa vasemmalle.
250m päässä reitti poikkeaa ennen mäkeä metsään oikealle, ei viittaa. Polku piipahtaa MoTo uralla, jatkaa kohti tietä. Nousee tielle ja jatkaa viitan mukaan oikealle. 2014 viitta oli katkennut. Mäen päällä viitta näyttää metsään vasemmalle. Tullaan metsästä metsäautotielle viittojen kohdalla, sitä tulee jatkumaan 3km. Mäen alla on ainoa viitan tapainen eli oranssipäinen tolppa, muuten maali on tuntunut merkitsijöistä kovin kallisarvoiselta kalliilta merkit ovat harvassa ja haaleita, risteykset viitattomia.
Matkalla ohitetaan lukuisia merkitsemättömiä sivuun poikkeavia teitä. 3km kuluttua tieltä käännytään viittojen mukaan vasemmalle, tilatien loppuessa on viitta oikealle mäkeen ennen ponnistusta jyrkästi Naarvan vaaran laelle. Risteyksessä on opastaulu Hirvolassa huoneita, mökkejä, telttapaikkoja, sauna asukkaille ilmainen. Taksi. Lisätietoa maantien toisella puolella olevasta ruskeasta talosta. Puhelinnumerot 040 73 77 171 tai 0500 368 300 tai englanniksi 0400 368 300. Noustaan Naarvan tielle Hirvola viitan kohdalla. Näkymät yltävät kauas. Tien toisella puolen on Susitaival-kyltti, Ilomantsin retkeilykartta ja karavaanarien kyltti sekä palveluiden kuvaus Susitaival jatkuu pihalle, josta viitta ohjaa puutarhamajan vierestä sakeaan kuusikkoon.
Polku tulee metsästä valkoisen talon kohdalla, jatkuu suoraan eteenpäin poikkeamatta Laitakorventielle vasemmalle. Tie ohittaa radiomaston vaaran korkeimmalla kohdalla ennen 70m hidasta laskua ja huononee matkan varrella hiljalleen. Kylän reunalla vaaleankeltaiselle talolle vie tie, Susitaival jatkaa heinittynyttä uraa oikealle eteen ja alaspäin. Leppäpusikossa on merkki. Mäen alla polku kääntyy uralta selvänä, mutta ilman viittaa. Oranssi täplä männyn kyljessä osoittaa suunnan. Likolammenpuron jälkeen polku kulkee kalamajan seinänviertä ennen tuloa tielle. Ohitetaan oikealta tulevat pari mökkitietä. Susitaival-viitta oli 2013 kumollaan. Polku poikkeaa melko huomaamattomana metsään vasemmalle, osviittana vain täplä nuoressa männyssä. Jos kävelet suoraan Petrokankaantielle, se ei vie väärään, käännös vasemmalle.
Moottorikelkkaura kääntyy koilliseen eli vasemmalle, Susitaival jatkaa suoraan. Aittosenjärvelle suuntaavan tien risteyksessä on vain merkit puissa, viittakin olisi mahtunut. Tieosuus on pitkä, mutta pinta hyvä ja Petrokangas komea. Ohitetaan muutama sivutie ja keltainen mökki. Yksityistien kyltin jälkeen reitti poikkeaa viittojen kohdalla oikealle metsään päätyäkseen lopulta samaisen tien päätysilmukkaan, jossa on laavu, puuvaja, WC, jätehuolto. Virallinen polku ei edes käy tiellä vaan kulkee sen länsipuolella pitkoksia ennen painumista metsään oikealle. Polun vieressä ja myös tien toisella puolen on lähteet. Ison sorakuopan jo näkyessä polulla on Y-risteys. Moottorikelkkamerkit näyttävät oikealle, mutta suoraan on virallinen. Se päätyy viitan kohdalla ison kuopan reunaan, jonka toisella puolen näkyy matala oranssipäinen tolppa. Reitti kulkee kuopan läpi ja kääntyy seuraavalle metsäautotielle vasemmalle.
Tieltä polku nousee viittojen mukaan kohdalla ylös harjulle, jossa pian alkaa raskas aukkohakkuu, joka on tärvellyt koko Pahakalansärkät. Ne on parturoitu kokonaan ja rumasti. Metsäkone on myllertänyt, kaikki puut on hakattu. Polku on jäänyt raskaan koneen alle, mutta pysymällä laella ja välittämättä alas menevistä urista pysyy reitillä. Hakkuu loppuu harjun korkeimmalla kohdalla. Ennen autiotupaa on kaksi perättäistä vetolauttaa vesistöjen ylittämiseksi. Jorhon autiotupa, nuotiokehä, puuvaja, WC, kaivo, infotaulu, rannassa erillinen laavu ja nuotiokehä.
Polku jatkuu rantaan, josta nousee jyrkähköä pusikkoista mäkeä metsäautotien päätysilmukkaan, jota jatkaa 1,4km. Oranssipäiset tolpat ohjaavat olemaan välittämättä muutamasta sivutiestä. Tielle pääsee myös tuvan takaa lähtevää huoltotietä. Kahden lammen välisen kannaksen ohittamisen jälkeen polku nousee vasemmalle mäkeen laskeutuakseen kohta alas ja takaisin ylös. Lyhyt metsäautotie ja moottorikelkkauran pohja Leppäsuolle on kaivettu syvälle harjuun. Reitti jatkuu suoraan Luotolammensärkän lakea, mutta penkkaan ei vielä lokakuussa 2013 ollut ehtinyt jäädä montaa jalanjälkeä. Ennen paria lampea polku sivuaa metsäautotien päätysilmukkaa, mutta vain muutaman kymmenen metrin verran erotakseen taas metsään. Se kulkee hakkuuaukon reunaa ennen 90 käännöstä vasemmalle ja jatkaa ison kuivan aukon halki liki suorana.
Tullaan metsästä, ylitetään soratie metsäautotielle suoraan viittojen mukaan. Metsäautoteiden T-risteyksessä oranssipäinen tolppa ohjaa oikealle, jonka jälkeen kohta uusi tolppa ohjaa alamäkeen vasemmalle sammaloituneelle ajouralle kohti hakkuuaukkoa. Käännytään vasemmalle ja tullaan harjun reunaan, jossa polku nousee korkeassa heinikossa tolppien merkitsemänä harjulle. Salmenkankaan metsästysmajalle johtava pikkutie ylitetään suoraviivaisesti. Tullaan isommalle hiekkatielle, viittaa ei ole, käännös oikealle. Kaunisjärven laavun viitta on 300m päässä ja osoittaa vasemmalle. Kaunisjärven laavu on komealla paikalla ja järvi nimensä veroinen. Sääli vain, että vastaranta on hakattu sileäksi. Laavu, tulikehä, puuvaja, WC.
Laavulta tullaan tielle, käännös vasemmalle, 50m jälkeen viitta osoittaa Käärmesärkälle. Sen laki on paikoin hyvin terävä, paikoin erittäin kivinen. Laskeudutaan harjulta alas ja tullaan metsäautotielle viitan kohdalla. Vasemmalla 200m jälkeen on uusi viitta metsään oikealle. Tieltä poistutaan Susitaival-viitan kohdalla, jatketaan hakkuuaukon läpi Repojoelle, jonka yli menevä silta on notkahtanut ja takana olevat pitkokset kovin kehnossa kunnossa (2013). Seuraavalle metsäautotielle laskeudutaan viitoitetussa kohdassa ja jatketaan vasemmalle. Metsäkone on murjonut Kaitalammensärkän laen pahaan kuntoon.
Tullaan metsäautotielle, jota kuljetaan pari sataa metriä oikealle ennen kuin poiketaan viitan mukaan vasemmalle. Seuraava metsäautotie ylitetään suoraviivaisesti, viittakin on. Heinäsuon laskuojan on tehokas majava padonnut tehokkaasti ja tuloksena on allikkoinen, vetinen hyvin märkä suo. Teponsärkältä laskeudutaan viitan kohdalla metsäautotielle, jota seurataan pari sataa metriä ennen poikkeamista pienen hakkuun läpi, viittaa ei ole. Laskeudutaan harjulta metsittyneelle hiekkakuopalle, josta 50m päässä vasemmalla näkyy seuraava Sutitaipaleen viitta, joka nostaa uudelle harjulle ja alas maantielle. Laskeudutaan hiekkaista rinnettä Ilomantsin Hattuvaaran tielle ja suoraan sen yli pikkutielle. Viittoja on runsaasti.
Tien lähellä oleva tulipaikka on poistettu. Jo pusikkoitumassa olevan ensimmäisen hiekkakuopan kohdalla poiketaan vasemmalle, oranssipäiset tolpat ohjaavat seuraavalle ja kodalle. Lehtovaaran kylätoimikunta on rakentanut upouuden hyvin varustellun kodan: kota, nuotiopaikka, puuvaja, WC, kaivo. Taival Särkkäjärvelle on komea, polku lähtee hyvin tolpilla merkittynä kuopan perältä. 3km jälkeen tullaan Särkkäjärven koreaksi punamullatulle autiotuvalle, tupa, puuvaja ja WC. Sen alla Särkkäjärven rannalla on uimaranta, pukukopit, erillinen grillikatos, kaivo ja jätepiste.
Polku nousee Teponsärkälle heti uimarannan toisella puolen. Seuraava metsäautotie ylitetään suoraviivaisesti. Viittoja ei ole, muttei erehtymisen vaaraakaan. Polku laskeutuu harjulta hiekkakuopalle, jonka reunalla viitat osoittavat taakse ja eteen pitkin tietä. Seuraa risteys, jossa Kontiovaarantie poikkeaa vasemmalle, Susitaival jatkaa ilman viittaa suoraan. Tien kääntyessä X-risteyksessä vasemmalle on oikealla Susitaipaleen viitta osoittamassa alamäkeen, jossa heti 25m päässä seuraava viitta osoittaa metsään vasemmalle. 2,6km päässä metsäautotie ylitetään suoraviivaisesti, merkkinä vain oranssipäiset tolpat. Kivilampien välinen puro ylitetään siltaa pitkin. Pienen kivilammen rannalla on komea epävirallinen tulipaikka. Syksyllä 2013 loistava puolukkasato ja mättään vieressä suden jätökset.
Kontiovaaralle noustakseen polku tekee suorakulmaisen käännöksen oikealle. Suoraan edessä 100m päässä viitan mukaan on tie ja ryteikköisessä kosteassa paikassa laavu sijainnin aiheuttaminen haittoineen: laavu, nuotiokehä, puuvaja, WC. Kartoissa on sitkeästi pysytellyt autiotuvan merkki. Aivan laavun lähellä alamäkeen on kiviraunio kiukaan perustukset eikä mitään tupaa. Metsäautotie ylitetään suoraviivaisesti. 1,6km päässä tullaan metsäautotien päähän, josta jatketaan alamäkeen. Isommalle metsäautotielle tullessa on ristiviitta oikealle ja Susitaipaleen viitta taaksepäin. Oikealla kääntyvässä risteyksessä Susitaipaleen viitat osoittavat molempiin suuntiin, Pönttökankaantien taaksepäin. Metsäautotie poikkeaa oikealle, Kontiolammentien viitta osoittaa suoraan.
Tieltä poiketaan viittaryppään kohdalla, jotka osoittavat Susitaivalta molempiin suuntiin, menosuuntaan Pohjoisen Pitkäjärven autiotuvalle Ennen autiotupaa on merkitty tulipaikka, jota ei käytännössä ole olemassa. Ei puuhuoltoa eikä ympäristö houkuttele pysähtymään. Tuvalle laskeudutaan lähes sen päältä, Pohjoinen Pitkäjärvi -kyltit ovat sekä polulla että tuvan pihalla. Autiotupa, nuotiokehä, puuvaja, WC. Eteenpäin polku jatkuu joko särkän lakea tai rantaa pitkin WC:n ohi, jossa harjun päällä kulkeva polku aikanaan yhytetään. Laskeudutaan kivikkoista jyrkkää polkua särkältä, oikealle johtaa hento polku kohti mökkitietä. Tullaan aivan Myllylammen rantaan, jossa Susitaival -viitta ohjaa oikealle, hento polku menee vasemmalle kohti Sysmänsärkän autioitunutta pikkukylää. Kohta tämän jälkeen tullaan Myllylammen laskuojan äärelle, jossa 20m oikealla on silta.
Sysmänsärkkä on pitkä ja kapea, yhteensä 4km autiotuvalta. Pysyttävä särkän laella välittämättä alas laskeutuvista poluista Kesällä 2013 ukkonen oli tehnyt tuhojaan, jälki oli kulkijan kannalta aivan sekasortoista. Harjulta laskeudutaan hakkuun viertä. Metsäautotielle tullessa viitta osoittaa taakse ylämäkeen. Käännös vasemmalle ylämäkeen, jossa kohta on puomi Sähkölinjan jälkeen on sammaloituneen tien risteys. Syksyllä 2013 viitta makasi maassa. Tullaan Öykköstenvaarantielle, jossa on Öykköstenvaara-kyltin lisäksi molempiin suuntiin Susitaival-viitat. Tie vasemmalle johtaa Möhkön tielle, josta muutama sata m vasemmalle on Kaatiolammen entisöity taistelupaikka, jossa syksyllä 2013 oltiin rakentamassa ylimitoitettua betonista opastuspistettä ja katosta.
Öykköstenvaaran tien ja Hakoniementien risteyksessä on molempiin suuntiin Susitaival-viitat. Tiellä tulee vastaan puomi, sitä ennen sähkölinja, jota pitkin käännytään vasemmalle. Viittaa ei ole, mutta maalia on käytetty riittävästi. Linjalta polku nousee metsäautotielle, jossa viitta osoittaa taaksepäin. Käännös oikealle. 500m jälkeen Susitaival viitta osoittaa oikealle vanhalle tielle, josta 100m päässä käännytään vasemmalle vanhalle koneuralle harmillisesti pusikon peitossa olevan viitan mukaan. Seuraa vaihtelevia maastoja ja muutama pitkostettu pätkä. Aikanaan tullaan metsäautotielle, jossa 100m päässä oikealla viitta ohjaa vasemmalle.
Ylitetään ja ohitetaan harvennushakkuu, jossa konekuski on ajanut esimerkillisesti: silloin, kun on ajanut polun suuntaisesti, on jättänyt sen pyörien väliin ja selvästi näkyviin. Lokakuussa 2013 korjuukone ei vielä ollut paikalla käynyt tilanne voi muuttuakin. Suurenkivenvaaralla noustaan metsäautotielle, jota jatketaan oikealle, vasemmalle on jyrkähkö alamäki. Ohitetaan vasemmalle vievä metsäautotie, merkit puissa ovat selvät. 900m jälkeen polku laskeutuu oranssipäisen tolpan kohdalla hakkuuaukolle, jonka reunaa se nousee Pienivaaran päälle ja laskeutuu aikanaan alas. Tullaan teiden T-risteyksessä soratielle, jota jatketaan 20m vasemmalle ja jatketaan viitan kohdalla metsäkoneen uraa oikealle, jota myös moottorikelkkareitti seuraa vähän matkaa. Heti moottorikelkkaristeyksen jälkeen kermanvalkoisen talon ollessa suoraan oikealla, oranssipäinen tolppa heinikossa ennen sähköjohtoa ohjaa vasemmalle. Polku nousee talotielle, josta käännytään viitan kohdalla vasemmalle.
Tullaan viitan kohdalla T-risteykseen, josta matka jatkuu vasemmalle kohti tien toiselle puolen olevaa isoa valkoista rakennusta. Tullaan Jokivaarantien ja Möhkön tien risteykseen, josta käännytään oikealle kohti siltoja, risteyksessä on Susitaipaleen ja Möhkön lomakylän viitta. Ensimmäisen sillan takana on oikealla Möhkön Manta kesäkahvila, oikealla ruukkimuseo. Sillan toisella puolen Möhkön kylän palvelut. Niistä enemmän http://www.mohko.net/