Metsänomistajat. Metsänomistajat Etelä-Savon jäsenlehti 1/2015 22.1.2015. Jäsenyys ja jäsenedut. Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän?

Etelä-Savon jäsenlehti 1/2015 22.1.2015 Petri Pajunen HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivut 4 5 Jäsenyys ja jäsenedut sivu 8 Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän? sivut 16 18 Hallituksen jäsenet esittelyssä sivu 21 Puun toimitukset Misawan sahalle käynnistyivät PEFC/02 21 04

2 Uusi, suuri yhdistys on uskottavampi yhteistyökumppani puuntoimittajana Juha-Pekka Hannikainen on Kiilanmäen tilan kahdeksas tai yhdeksäs isäntä, laskentatavasta riippuen, sillä talon ensimmäisenä isäntänä mainitaan manttaaliluettelossa vuodelta 1699 Hannu Pekanpoika Kosoinen. Kosoisen poika Erik kuitenkin käytti sukunimenään myös Hannikaista. Juha-Pekka Hannikainen on myös metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon siirtymäkauden hallituksen puheenjohtaja. Neljän metsänhoitoyhdistyksen valtuustot yhdistetään seuraaviin vaaleihin eli syksyyn 2016 saakka ja nykyisen hallituksen toimikausi kestää saman vuoden loppuun saakka. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan Etelä-Savo syntyi hyvin nopealla aikataululla. Vuoden 2013 lopulla ajatus koko maakunnan kattavasta metsänhoitoyhdistyksestä kaatui, mutta jäi rajatumpana itämään. - Järvi-Savo ja Metsä-Savo jäivät Haukivuoren kanssa jatkamaan alkuperäisen ajatuksen toteuttamista hieman pienempänä ja Itä-Savo ryhtyi harkitsemaan mukaan liittymistä, vaikka jäi maakuntakokoisen hankkeen ulkopuolelle, kertoo Hannikainen, joka toimi hallituksen puheenjohtajana Itä-Savossa. Itä-Savolla koko maakunnan laajuiseen yhdistykseen liittymisen suurin este oli tuore fuusio Kerimäen kanssa, mutta Etelä- Savo houkutti, koska se oli luonteva suunta harkita laajempaa toiminta-aluetta. - Suurempaan kokonaisuuteen liittymisessä vaakakupissa painoi eniten se, että muuttuvassa toimintaympäristössä isompi yhdistys voi paremmin turvata palvelut metsänomistajille, sanoo Juha-Pekka Hannikainen. Perusasiat eivät muutu Puheenjohtajan mukaan yhdistyksen kasvu ei muuta yksittäisen metsänomistajan asemaa juuri lainkaan. Pieniä muutoksia metsäasiantuntijoiden toimialueisiin fuusion myötä saattaa tulla, mutta pääasiassa lähin metsäammattilainen säilyy. - Isommat muutokset organisaatiossa ovatkin ylöspäin mentäessä, isompi yksikkö pystyy tarjoamaan laajemman palvelupaletin, tehokkuutta pystytään lisäämään, kun päällekkäisiä Juha-Pekka Hannikaisen mukaan metsänhoitoyhdistyksen suuri kilpailuvaltti on jokaisen jäsenen oma metsäasiantuntija. Hallinnon rakenteissa voidaan tehdä muutoksia, yhdistyksen koko voi muuttua - mutta miltei poikkeuksetta tuttu metsäammattilainen säilyy. Tiimityöskentelyyn siirryttäessä myös sen muut jäsenet tulevat tutuksi ja vuosilomaa tuuraa henkilö, joka on jo ennenkin tavannut. toimintoja karsitaan, sanoo Hannikainen ja jatkaa, että voimavaroja voidaan vapauttaa paremman palvelun tarjoamiseen jäsenistölle. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan Etelä-Savon käynnistymistä helpottaa sekin, että toimintatavat ovat olleet yhdistyksissä samansuuntaiset. Palvelun ydinverkon muodostavat alueelliset tiimit, joissa on metsäasiantuntijoiden lisäksi metsänhoitoesimies toteuttamassa hoito- ja korjuutöitä. Tiimien töitä ovat toteuttamassa entiseen tapaan tutut metsurit ja yrittäjät. Tavoitteena todelliset hyödyt Metsänhoitoyhdistyksessä edunvalvonta ei jää vain etäiseksi termiksi, vaan jäsenen etua valvotaan käytännön tasolla. - Yhdistyksellä on käytössään ajantasainen puun hinta- ja katkontatieto. Puukaupan kilpailuttamisella saadaan selville leimikon paras hinta ja tätä kautta paras tuotto metsäomaisuudelle, sanoo Hannikainen. Jäsenyyden kautta metsänomistaja on myös mukana ryhmäsertifioinnissa. Tärkeä osa edunvalvontaa on uudistuneen metsänomistajaorganisaation maakunnalliset metsäasiantuntijat, jotka seuraavat muun muassa kaavoitusta ja maankäyttöä. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto vastaa edunvalvonnasta valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Petri Pajunen Aito jäsenyys on tavoite Veroluonteisen metsänhoitomaksun muuttuminen yhdistyksen jäsenmaksuksi on huomattavin kaikkia metsänhoitoyhdistyksiä koskeva muutos vuoden vaihduttua. - Metsänhoitomaksu tilitettiin metsänhoitoyhdistyksille, mutta yhdistyksissä sitä voitiin käyttää tarkasti rajattuihin kohteisiin. Jäsenmaksulla tuotetaan kaikille jäsenille yhteisiä palveluja ja jatkossa on jäsenten käsissä, mitä palveluja toivotaan ja tarvitaan, sanoo puheenjohtaja ja jatkaa, että tätä kautta jäsenkunta voi vaikuttaa myös jäsenmaksun Vaikka metsäomistaminen on muutakin kuin puun myyntiä, uskoo Juha-Pekka Hannikainen, että uusi, suuri metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on uskottavampi yhteistyökumppani teollisuudelle puun toimittajana. Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen, Tiina Salminen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 suuruuteen. Yhdistyksen tehtävät ovat selkeät, mitä jäsenmaksutulolla tuotetaan. Etelä-Savossa jäsenmaksu on alhaisempi jo keskimääräistä pienemmällä tilalla ja leikkuri pitää huolen siitä, että isoilla tiloilla maksu putoaa reilusti. - Yhdistyksen liiketoiminnan painoarvo kasvaa jatkossa, mutta pitää kuitenkin muistaa, että yhdistys ei tavoittele voittoa, vaan sitä, että palvelut voidaan tuottaa oikeaan hintaan jäsenistölle. Aito jäsenyys tarkoittaa myös sitä, että kysytään ensin omalta metsänhoitoyhdistykseltä tätä kautta palvelujen laajuutta, laatua ja hintaa pystytään kehittämään kilpailukyisiksi. Tiedottaminen tärkeää Juha-Pekka Hannikaisen mielestä yhteydenpito jäsenkuntaan nousee yhä tärkeämpään asemaan. - Kotimetsä alkaa olla kaukana lukumääräisesti jo lähes joka toisella metsänomistajalla. Etämetsänomistajan tavoittaminen varsinkin sulkupolvenvaihdosten yhteydessä on haastavaa. Hyviksi on koettu lomaaikaa sijoittuvat tilaisuudet ja pääkaupunkiseudun metsäillat. - Tiedottaminen nousee entistä tärkeämpään asemaan henkilökohtaisten kontaktien rinnalla. Jäsenlehden ja tiedotteiden rinnalla myös verkkopalvelut saavat entistä suuremman painoarvon, uskoo Hannikainen.

3 Metsällä on tulevaisuutta, se ei ole mikään auringonlaskun ala Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallituksen varapuheenjohtaja Mauri Ruuth sanoo, että edellinen harjoitus, joka tehtiin koko maakunnan kattavan metsänhoitoyhdistyksen perustamiseksi, vaikutti siihen, että Etelä- Savo syntyi nopeasti ja vaivattomasti. Metsänomistajien liiton tekemä selvitys oli tuottanut runsaasti taustamateriaalia, joka pystyttiin käyttämään hyödyksi. Varapuheenjohtaja mielestä yhdistymiselle oli nyt tilausta, sillä muuttunut tilanne lakimuutoksen myötä on parempi ottaa vastaan leveämmillä hartioilla. Vankka perusta uuden yhdistyksen syntymiselle oli myös toimintakulttuurien suhteellisen suuri yhtenevyys. Kokemusta erilaisten toimintamallien yhteensovittamisesta pitkään metsänhoitoyhdistysten hallinnossa toimineella Mauri Ruuthilla vuosien varrelta olikin. Järvi-Savon hallituksen puheenjohtajana toiminut Ruuth oli nähnyt yhdistyksen syntymisen, kun ja Hirvensalmi liittyivät yhteen 90-luvun lopulla, seuraavaksi mukaan liittyi Anttola ja viimeisimpänä Suonteen yhdistys eli Joutsa ja Pertunmaa. - Jos leikitään ajatuksella, että metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo olisi syntynyt alueen alkuperäisistä 13 yhdistyksestä niin yhteensovittaminen olisi ollut paljon isompi savotta. Maailma muuttuu Muutos on ainoa varma asia. Metsäsektorilla muutosvauhti on vain kiihtynyt. Metsää ja metsähoitoyhdistyksiä koskevat lait ovat muuttuneet, mutta Mauri Ruuthin mukaan pitää huomioida myös omistajakunnan rakenteen muuttuminen. - Tarpeet ovat muuttuneet riippuen muun muassa siitä, mistä metsää omistetaan, sanoo Mauri Ruuth ja viittaa etämetsänomistajien kasvavaan joukkoon. Viimeksi mainittu ryhmä esimerkiksi vaatii aivan uutta ajattelua yhdistyksen viestintään. Uuden, suuremman yksikön mukanaan tuomat mahdollisuudet varapuheenjohtaja kirjaa kolme pääkohtaan: hallinnollisia päällekkäisyyksiä voidaan purkaa, henkilöstön sijaisjärjestelyt helpottuvat ja toimihenkilöille tarjoutuu mahdollisuus erikoistua. - Varsinkin viimeinen kohta monipuolistaa jäsenkunnalle tarjottavia palveluja, sanoo Mauri Ruuth. Miten mhy poikkeaa muista toimijoista - Toimintaympäristön muutos painottaa metsänhoitoyhdistyksen liiketoimintaa, mutta tavoitteena on, että sen pitää olla metsänomistajalähtöistä ja hyödyttää yhteistä etua, painottaa Mauri Ruuth. Merkittävin ero kaikkiin muihin toimijoihin metsässä on, että metsänomistaja saa yhdistyksen kautta apua myös silloin, kun esimerkiksi kaavoitus uhkaa rajoittaa maankäyttöä tai sähkölinja, tie, kaasuputki halkoo metsää. - Yhdistys on puolenpitäjä, joka on huomattava jäsenetu. Jäsenet päättävät Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttuu ja sen myötä jäsenyys on samankaltaista kuin muissakin yhdistyksissä. Yhdistysten valtuustot päättivät jäsenmaksuperusteista viime vuoden lopussa, myös jatkossa jäsenet edustajiensa kautta vaikuttavat jäsenmaksun suuruuteen. Mitalin toisena puolena tietenkin on se, mitä jäsenmaksutulolla toivotaan tuotettavan. - Asia, jota ei muisteta vanhan mhy-lain ajalta on, että silloin metsänhoitoyhdistyksellä oli lakisääteinen velvoite palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti, nyt on lupa nostaa jäsenet etusijalle. Mauri Ruuth uskoo, että valtuuston ja mhy:n valtuustovaalien merkitys kasvaa yhdistyksen koon myötä. - Yhdistetty valtuusto toimii vuoden 2016 loppuun, mutta koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä miettimään, voisinko asettua ehdolle seuraavissa metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa. Metsän mahdollisuudet Kun metsänhoitoyhdistyksen koko kasvaa niin päällimmäinen huoli on, että paikallisuus katoaa. Mauri Ruuth miettii, että oikeastaan juuri mikään ei muutu: tuttu metsäasiantuntija hoitaa yhteydenpitoa edelleen, toimistot ovat entisillä paikoillaan - vain palvelu monipuolistuu, sillä nyt on käytössä koko ison yhdistyksen osaaminen. Mauri Ruuth mieleen on painunut tapaus, jossa kerrottiin, kuinka koulusta palaava lapsi oli innoissaan kertonut, että he olivat olleet metsässä katsomassa kuinka puunkorjuuta tehdään. Mitä opimme tästä, jos on nähnyt, mitä töitä metsässä tehdään voi harkita sitä myös omana koulutusalanaan ja ammattinaan. - Toisaalta, jos metsä ympäristönä ja työt metsässä ovat tuttuja, niin kynnys ryhtymisessä metsänomistajaksi sukupolvenvaihdoksen kautta on matalampi, sanoo Ruuth. Metsällä on myös tulevaisuutta, se ei ole mikään auringonlaskun ala. Ruuthin mukaan biotalous, jolla tarkoitetaan sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja, on noussut keskusteluissa vahvasti esiin. - Toivotaan, että nuoret ottavat kopin muutoksesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä uusiutumattomien sijaan. Metsällä on myös merkitystä, sillä maakunnallisesta BKT:sta metsän osuus on kymmenen viisitoista prosenttia. Metsästä lähtevät toiminnot vaikuttavat hyvin laajasti säteillen työllisyyttä ja hyvinvointia erittäin laajalle alueelle tehokkaammin kuin monet muut toimialat kirjoitti Mauri Ruuth Mhy Järvi-Savon vuoden 2014 viimeisessä jäsenlehdessä. TERVETULOA METSÄILTOIHIN! Mhy Etelä-Savo toivottaa alueensa metsänomistajat - jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet - tervetulleiksi kevään tupailtoihin! Illoissa esitellään Mhy Etelä-Savon tarjoamat palvelut metsänomistajille sekä uusi organisaatio. Asiaa myös kevään puumarkkinoista, uusiutuvasta Kemera-laista, metsänhoitosopimuksesta sekä SPV-palveluista. Kahvitarjoilu tilaisuuksien alussa. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen sivujen www.mhy.fi/etelasavo kautta tai p. 015 357 4000. Helmikuu 17.2. klo 18-20 Hiirolan koulu 18.2. klo 18-20 Hirvensalmi Satulinna 19.2. klo 18-20 Haukivuoren Yhtenäiskoulu 19.2. klo 18-20 Pertunmaa Nuorisotalo Maaliskuu 3.3. klo 18-20 Puumala Hurissalon Talo 3.3. klo 18-20 n Yliopistokeskuksen auditorio 4.3. klo 18-20 Puumalan valtuustosali 4.3. klo 18-20 Joutsa Sysmän Säästöpankin kerhotila 4.3. klo 18-20 Kerimäki Louhelan hirvikota Louhi 9.3. klo 18-20 Juva Kannashovi 10.3. klo 18-20 Juva Punaisen Piipun kievari 11.3. klo 18-20 Rantasalmi Rouhialan Kartano 11.3. klo 18-20 Juva Vuorenmaan koulu 12.3. klo 14-16 Savonranta Rönkkötalo 16.3. klo 18-20 Sulkava valtuustosali 17.3. klo 18-20 Punkaharju Särkilahden koulu 18.3. klo 18-20 Punkaharju Kulennoisten nuorisoseuran kylätalo 18.3. klo 18-20 Kerimäki Kumpurannan koulu 19.3. klo 18-20 Hirvensalmi valtuustosali 26.3. klo 18-20 Rantasalmi Lomarannan mökit Huhtikuu 18.4. klo 11-14.00 Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Helsinki, Simonkatu 6 ETELÄ-SAVO

4 Tänä vuonna mhy Etelä-Savon jäsen saa entistä paremmat ja laajemmat jäsenedut Mikä meitä metsänomistajia yhdistää? Metsänomistajia yhdistää oma metsänomistajien palveluorganisaatio metsänhoitoyhdistys. Yhdistyksellä on aito intressi metsänomistajan etujen valvontaan puukaupassa ja kaikissa metsäasioissa. Yhdistys on metsänomistajien oma ammattiliitto. Edunvalvonta erottaa metsänhoitoyhdistyksen kaikista muista metsäalan toimijoista. Yhdistyksen toiminnasta ja palveluista päättävät paikalliset metsänomistajat. Mhy Etelä-Savon jäsenedut v. 2015 Maaliskuussa postitettavalla jäsenkortilla ja henkilökohtaisella jäsennumerolla saat monet edut ja alennukset * Henkilökohtainen metsäasiantuntija * Maksuton puunmyyntisuunnitelma (1/2 pv arvo 280 ) * Maksuton metsäkäynti (max. ½ pv, arvo 70 /h) * Jäsenten metsät ovat PEFCmetsäsertifioinnissa mukana ilman eri maksu (ei-jäsenten maksu erikseen liittyen 30 /v) * Edunvalvonta kaikissa metsäasioissa (mm. puukauppa, kaavoitus, lait, verotus, suojeluohjelmat) *Jäsenlehti 4 numeroa vuodessa * Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot 4 numeroa vuodessa * Maksuttomat koulutustilaisuudet ja metsänomistajatapahtumat Osa jäseneduista on vielä neuvottelussa. Loput mhy Etelä-Savon paikalliset ja muut jäsenedut tiedotamme maaliskuun jäsenlehdessä. Maaliskuusta alkaen löydät kaikki jäsenedut myös osoitteesta www.mhy.fi/etelasavo ja www.mtk.fi/jasenyys/jasenedut Jäsenmaksut v. 2015 Vuonna 2015 mhy Etelä-Savon jäsenmaksu on 50 perusmaksu + 1,50 /hehtaarimaksu. Jäsenmaksu on enintään 300 / jäsen. Verovähennyksen jälkeen kustannukseksi jää vain 35 210 euroa. Jäsenmaksun hinnan saat moninkertaisesti takaisin jäseneduissa. Sen voi tuoda jo yksi kilpailutettu puukauppa tai vaikkapa vakuutusmaksun alennus. Jäsenmaksulla saatavat hyödyt ovat moninkertaiset maksuun nähden. Jäsenmaksut käytetään jäsenen eli metsänomistajan eduksi. Puolustamme kannattavaa yksityismetsänomistusta. Moninkertaisista perusmaksuista voi saada vapautuksen Moninkertaisista perusmaksuista (50 ) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat aviopuolisot/avoparit ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan kirjallisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ja vuodesta 2016 alkaen jäsenmaksu menee vain yhdellä perusmaksulla. Lomakkeita on saatavissa omalta metsäasiantuntijaltasi. Jäsenlajit Metsänomistus Äänioikeus, 1 ääni Jäsenmaksu Varsinainen jäsen Yhteisomistajajäsenelle ja kannatusjäsenelle henkilöjäsenmaksu on v. 2015 uuden mhy Etelä-Savon etuna vain 10 /hlö. Henkilöjäseneksi voivat liittyä mm. yhteisomistusten osakkaat ja metsää omistamattomat perheenjäsenet, jotka ovat tulevia metsänomistajia. Henkilöjäsenmaksulla saa oman jäsenkortin ja sitä kautta jäsenlehdet ja kaikki MTK:n ja mhy:n yhteistyökumppanien jäsenedut. Entiseen metsänhoitomaksuun verrattuna esimerkiksi Itä-Savon alueella jäsenmaksu laskee 19 hehtaaria suuremmilla tiloilla ja Järvi-Savon ja Metsä-Savon alueilla 27 hehtaaria suuremmilla tiloilla. Maksu laskee suhteessa enemmän, mitä suurempi metsätila on kyseessä. Kaikista suurimmilla tiloilla maksu laskee alle kolmannekseen nykyisestä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlajit, äänioikeus ja jäsenmaksut Luonnollinen henkilö kyllä kyllä Perusmaksu 50 + 1,50 /ha, max. 300 Yhtymä kyllä kyllä Perusmaksu 50 + 1,50 /ha, max. 300 Puolisot yhdessä kyllä kyllä Perusmaksu 50 + 1,50 /ha, max. 300 Kuolinpesä kyllä kyllä Perusmaksu 50 + 1,50 /ha, max. 300 Yhteisö tai yhteisetuus kyllä kyllä Perusmaksu 50 + 1,50 /ha, max. 300 Yhteisomistajajäsen Puolisoista toinen, yksittäinen yhtymän, kp:n tai yhteismetsän osakas kyllä ei 10 Kannatusjäsen, yhteisöjäsen tai metsää omistamaton perheenjäsen ei ei 10 Kunniajäsen ei ei ei Moninkertaisista perusmaksuista (50 ) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan hallitukselta kirjallisesti. Vuoden 2015 loppuun mennessä tehdyt hakemukset huomioidaan ensimmäisen kerran v. 2016 jäsenmaksun laskutuksessa. Jäsenmaksuista saa 30 % vähennyksen metsäverotuksessa eli maksettavaa jää vain 35 210 METSÄNOMISTAJA! Miksi sinun kannattaa teettää harvennus Sampo-Rosenlew harvesterilla? 1 2 HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN OIKEALLA PUUVALINNALLA Sopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi. TERVEET JA EHJÄT PUUT 3TÄYSTIHEÄ TUOTTAVAT PAREMMIN Jäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan. JA TASAINEN PUUSTO - TUOTTAVA METSÄ Ajouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena.

5 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenenä saat: Loput jäsenedut julkaistaan maaliskuussa Yhdistyksen jäsenedut: Henkilökohtainen metsäasiantuntija Maksuton puunmyyntisuunnitelma (1/2 päivän arvo 280 ) Maksuton metsäkäynti + toimenpide-esitys (max 1/2 pv/v, arvo 70 /h) Maksuton PEFC-sertifiointi Maksuttomat koulutustilaisuudet Jäsenlehti 4 krt/vuosi Maaseudun Tulevaisuuden mo-numerot 4 krt/vuosi Valtakunnalliset jäsenedut: Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50. LähiTapiola:10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. United Bankers: 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta. Savotan Puoti: pokara 34,90, tehoheinäin 65,90 ja raivaveitsi 29,90 SAVOTAN PUOTI MTK:n jäsenedut mm.: Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300-500 etuseteli tarvikehankintoihin. St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa. K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %. Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Grolls työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista -10 %.

6 Toiminnanjohtajan palsta Tammikuun alussa Suomen kartalle syntyi uusi metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Toiminnanjohtajan esittely Tervehdys uudesta metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta! Takana on metsätalouden osalta positiivisten uutisten vuosi. Uusia kuitupuun käyttöä lisääviä investointeja on päätetty ja osa on vielä suunnitteilla. Vuoden vaihde oli myös yhdistystemme kannalta historiallinen metsänhoitomaksuvelvollisuuden poistuessa. Jäsenyys muuttuu jatkossa entistä aidommaksi. Lisäksi metsänomistajien organisaatiorakenne muuttui, kun metsänomistajien liittojen toiminta päättyi viime vuoden lopussa. Kolmas vuoden vaihteessa tapahtunut muutos on uuden metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon syntyminen Suomen kartalle. Uuden yhdistyksen valmistelut etenivät ripeästi syyskuussa valtuustojen tekemien fuusiopäätösten jälkeen. Yhdistymiseen liittyvät työt jatkuvat edelleen. Mhy Etelä- Savo pystyy tarjoamaan metsänomistajilleen kaikki metsäpalvelut metsänviljelystä puukauppaan ja puunkorjuuseen sekä lisäksi esimerkiksi metsäteiden rakennukseen, metsäkiinteistöjen välitykseen sekä metsäsuunniteluun liittyvät palvelut. Kaikille uuden lehtemme lukijoille en ole entuudestaan tuttu, joten lyhyt esittely on paikallaan. Nimeni on Petri Pajunen ja ikää on kertynyt 39 vuoden verran. Olen kotoisin metsän keskeltä, Juvan kunnan Kaskiin kylältä. Maatilan työt ja metsätyöt ovat tulleet tutuksi kotitilalla jo pienestä pitäen. Turvesuolla työskentelykin tuli tutuksi parina vuotena kesätöissä koulunkäynnin ja maa- ja metsätöiden ohessa. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri (YAMK). Lisäksi olen käynyt metsätalousinsinöörin (AMK), metsätalousteknikon ja metsätalouden peruslinjan tutkinnot ja muutamia muita lyhempiä työn ohessa opiskeltuja tutkintoja. Harrastan talvisin hiihtoa, kesäisin lenkkeilyä. Sähly ja salilla käynti kuuluu myös harrasteisiin sekä valokuvaus. Luonnossa viihdyn hyvin vapaa-ajallakin. Myös oman metsätilan metsänhoitotyöt Juvalla voinee lukea vapaaajan harrasteisiin. Asun ssä Rahulan kylällä. Metsänhoitoyhdistyksestä minulla on 15 vuoden työkokemus, joka tuli päivälleen täyteen osuvasti 15.1.15. Olen aloittanut työurani mhy Metsä-Savossa 15.1.2000. Ensimmäiset kolme vuotta toimin metsäneuvojana Pohjois-Juvan alueella. Sen jälkeen toimin pari vuotta hankintaesimiehenä ja viimeiset 10 vuotta olen toiminut Metsä-Savon toiminnanjohtajana. Tammikuun alussa aloitin toiminnanjohtajana uudessa mhy Etelä-Savossa. Puukaupasta yhdistyksen alueelle odotetaan 100 miljoonan euron kantorahatuloja Tänä vuonna puun kokonaismyyntimääräksi mhy Etelä-Savon alueella arvioidaan vähintään 2 800 000 m³. Kyseinen puukauppamäärä tuo metsänomistajille 100 milj. euron puukauppatulot. Kestävä hakkuusuunnite mahdollistaisi yksityismetsistä vuosittain yli 3 500 000 m³:n myyntimäärän, mikäli puulla olisi kysyntää riittävästi. Kaikelle markkinoille tarjotulle puulle ei ole löytynyt ostajaa tänäkään vuonna. Puunmyyntisuunnitelmien tavoite on 1800 000 m³. Puukaupan toimeksiantojen tavoite on 1009 000 m³. Korjuupalvelua tehdään pääosin nuorissa kasvatusmetsissä 8000 hehtaarin alueella lähes 400 000 m³ verran. Korjuupalvelun avulla saadaan harvennettua vuosittain merkittävä määrä kohteita, joista suuri osa jäisi muuten hoitamatta. Korjuupalvelusta puuta 12 ostajalle Korjuupalvelua mhy Etelä-Savossa tehdään yli 30 korjuuyrittäjän voimin. Yrittäjämme ovat harvennushakkuiden ammattilaisia. Korjuupalvelusta puuta välitetään 12 eri ostajalle ja siten metsänomistajan leimikon puutavaralajeille haetaan paras mahdollinen käyttökohde ja sitä kautta hinta. Vuoden alussa uudeksi toimituskohteeksi tuli Misawan saha ssä. Energiapuun markkinatilanne on heikko, koska edellisen lämpimän talven johdosta varastojen määrä on kasvanut merkittävästi. Energiapuun korjuumäärä tulee olemaan aiempia vuosia selkeästi alhaisempi. Toivottavasti talvi on sopivan kylmä ja myös energiapuun tukiratkaisu saadaan sovittua useammaksi vuodeksi. Metsänhoitotyöt hoituvat mhy:n paikallisten metsurien toimesta Taimikonhoitojen tavoitemäärä yhdistyksen työnä on 4300 ha. Metsänviljelyä yhdistyksen toimittamalla taimilla tehdään 2400 hehtaarille, josta yhdistyksen metsurit viljelee 1300 hehtaaria. Metsänhoitotyöt tehdään lähes kokonaan paikallisten metsurien työnä. Ensi heinäkuun alusta alkaen tulossa uusi Kestävän metsätalouden rahoituslaki. Tiedotamme rahoituslaista maaliskuun lehdessä, kun lain ja asetuksen sisältö on tarkentunut. Jäsenille järjestetään runsaasti koulutusta ja tapahtumia Tulevana vuonna järjestetään paljon erilaisia metsänomistajatilaisuuksia metsäpäivien, retkien, työnäytösten ja kurssien muodossa yhteensä 65 kpl. Laajin tapahtuma on heinäkuun alussa Juvalla järjestettävä Metsä Rokkaa. Kaikki tilaisuudet ovat jäsenille maksuttomia. MTK:n metsävaltuuskuntaan valittiin edustaja ensimmäistä kertaa yhdistyksen syyskokouksessa Mhy Etelä-Savon valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa Savonlinnassa. Valtuusto päätti metsänhoitoyhdistyksen säännöistä, jäsenmaksuista, toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta. MTK:n metsävaltuuskunnan kokousedustajaksi vuodelle 2015 mhy Etelä-Savosta valittiin Juha-Pekka Hannikainen ja varaedustajaksi Mauri Ruuth. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Aiemmin syyskokouksissa valittiin metsänomistajien liiton kokousedustajat, mutta metsänomistajaorganisaation uudistuksen vuoksi yhdistys valitsee nykysin vuosittain edustajan valtakunnalliseen metsävaltuuskuntaan. Metsävaltuuskunnan jäsenistä valitaan 20 jäsentä MTK:n valtuuskuntaan, joka on järjestön korkein päättävä elin. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija metsänomistajan tärkein yhteyshenkilö Monista muutoksista huolimatta yksi asia ei muutu - tänä vuonnakin kaikki metsäpalvelut lähtevät liikkeelle oman metsäasiantuntijasi kautta, joka on metsänomistajan tärkein yhteyshenkilö. si on vain puhelinsoiton päässä. Osallistu metsäverokoulutuksiin ja metsäiltoihin Järjestämme tammi - huhtikuussa kattavan kierroksen vero- ja metsäiltoja eri puolella toimialuettamme. Muistathan osallistua tilaisuuksiin. Tilaisuudet ovat jäsenille maksuttomia. Hyvää talven jatkoa toivottaen Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi

7 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Mhy Etelä-Savo aloitti toimintansa 1.1.2015. Yhdistyksen toimialueeseen kuuluu entisten mhy Haukivuoren, Itä-Savon, Järvi-Savon ja Metsä-Savon toimialueet. Palvelemme noin 14 000 jäsentämme yhdeksän kunnan alueella 63 toimihenkilön, 60 metsurin ja 75 yrittäjän voimin. Yhdistyksellä on maakunnassa 14 palvelutoimistoa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten metsäpinta-ala on 461 000 ha. Yhdistyksestä löytyy monipuolista ja vahvaa osaamista kaikkien metsänomistajan tarvitsemien metsäpalvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mhy Etelä-Savo on henkilöstön ja liiketoiminnan määrillä mitaten Suomen suurin metsänhoitoyhdistys ja jäsenmäärillä/jäsenten pinta-alalla mitaten toiseksi suurin. Metsänhoitoyhdistyksellä on palvelutoimistot Anttolassa, Haukivuorella, Hirvensalmella, Joutsassa, Juvalla, ssä, Kerimäellä, Pertunmaalla, Punkaharjulla, Puumalassa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Savonrannalla, Sulkavalla ja Helsingissä. Mhy Etelä-Savo toimii Hirvensalmen, Joutsan (pl. Leivonmäki), Juvan Sulkavan, Pertunmaan, Puumalan ja Rantasalmen kuntien alueilla sekä n (pl. Ristiina ja Suomenniemi) ja Savonlinnan kaupunkien alueilla. Tarjoamme metsänomistajille kokonaisvaltaiset puukaupan, metsänuudistamisen, metsänhoidon, tienrakennuksen, metsäkiinteistökaupan, metsätilan sukupolvenvaihdoksiin ja muut asiantuntijapalvelut. Voit kääntyä puoleemme kaikissa metsällisissä asioissa, jotka lähtevät liikkeelle oman metsäsiantuntijasi kautta! Metsänomistajien oma metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on lähellä ja metsäasiantuntijasi aina puhelinsoiton päässä! Mhy Etelä Savon alue Joutsa (pl. Leivonmäki) Hirvensalmi Pertunmaa Mhy Etelä-Savon alue Juva (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Rantasalmi Puumala Sulkava Savonlinna Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 Juva p. 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Tervehdys metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon itäiseltä alueelta! Metsäalan kosketus lapsuuteni pienviljelijäperheessäni oli väistämätön. Isä ja muut suvun miehet olivat metsätöissä. Teräöljyn, pihkaantuneiden vaatteiden, voipaperiin käärittyjen eväsleipien, Airamkahvin ja öljyyntyneen purun tuoksut ovat vahvana mielessä. Lukion ja armeijan jälkeen metsurin oppiin ja hommiinkin. 1990 alun lama ajoin metsurin hakemaan lisäoppia Joensuusta, mutta laman kourissa kieriskelevä Suomi ei tarvinnut vuosikausiin metsäväkeä töihin. Nykyistä taantuman poikasta en voi edes verrata niihin aikoihin, nyt on töitä ja työpaikkoja tarjolla. Tietotekniikkaopintojen ja atk-työkeikkojen jälkeen aloitin määräaikaisen työn 1992 keväällä Rantasalmella hankkeiden toteuttajana. Vein puuntaimia metsään, ohjasin metsureita, tein tilejä ja laskuja. Vakituinen homma Rantasalmella alkoi 1993 ns aluevastaavana. Tuusmäen, Kolkontaipaleen, Osikonmäen ja Hiismäki-Hiltulan metsänomistajat tulivat tutuiksi. Toiminnanjohtajana Rantasalmella aloitin 1998. Rantasalmen mhy fuusioitui Savonlinnan ja Punkaharjun kanssa Mhy Itä- Savoksi 2003. 2009 kävin LKV tutkinnon ja aloittelin kiinteistövälittäjän hommat toiminnanjohtajan tehtävien ohessa. 2013 alusta Mhy Itä-Savoon liittyi Kerimäen ja Savonrannan alueet. 2015 alusta alkaen olen vastannut Juvan, Sulkavan, Rantasalmen ja nykyisen Savonlinnan resursseista ja metsäpalveluista. Teen mm. urakointisopimukset, toimin alueeni tiimien toimihenkilöiden esimiehenä, vastaan osaltani tiedottamisesta ja markkinoinnista. Olen luonnillisesti kiinnostunut siitä, kuinka asiakkaat palvelumme kokevat. Työn ohessa olen opiskellut monitavoitteisia metsänhoitomenetelmiä, maisemansuunnittelua, johtamista, metsälakiopintoja, AMK tutkinnon ym. alaan liittyvää. Vaimo Petra on töissä samassa työpaikassa ja minulla on neljä lasta Topi 18 v, Hilla 15 v, Helmi 15 v ja Taimi 3 v. Harrastan metsänhoitoa, polttopuiden tekoa, kuntosoutua ja lentopallon seuraamista. Harri Huupponen Asiakkuuspäällikkö Itäinen asiakkuusalue Tervehdys metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon läntiseltä alueelta! Olen Vesa Väänänen ja toimin metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon läntisen alueen asiakkuuspäällikkönä. Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri. Aiemmassa elämässäni toimin entosen metsänhoitoyhdistys Järvi- Savon toiminnanjohtajana. Toiminnanjohtajana kerkisin toimia 17 vuotta ja sinä aikana yhdistyksessä toteutettiin mm. kolme fuusiota. Ennen toiminnanjohtajuutta työskentelin aluevastaavan metsäneuvojana n seudun metsänhoitoyhdistyksessä. Työkokemukseni koostuu metsänhoitoyhdistyksen töistä, lukuun ottamatta puolen vuoden pestiä metsähallituksessa heti valmistumiseni jälkeen 1992. Perheeseeni kuuluu vaimo, kolme tytärtä ja koira. Asumme ssä, maalla mutta kaupungissa. Harrastuksia minulla on vähintäänkin riittävästi, ainakin vaimoni niin välillä minulle kertoo. Tärkeimpänä pitäisin liikuntaan liittyvien harrasteiden lisäksi metsästystä. Arvomaailmaani luonnehtisin melko pitkälle perinteiseksi ja siihen olennaisena osana kuuluvat isänmaallisuus ja luonnon kunnioitus. Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon läntisen alueen asiakkuuspäällikkönä johdan viittä tiimiä. Toiminta-alueeni koko kasvoi fuusion yhteydessä siten, että entinen Haukivuoren metsänhoitoyhdistys ja Metsä-Savosta Puumalan toimisto kuuluvat nyt toiminta-alueeseeni. Tehtäväni on vastata alueen toiminnasta. Haukivuorella muutosta tulee siten, että toiminnanjohtajana toiminut Veli Manninen siirtyi Haukivuoren tiimin töiden toteuttajaksi eli metsänhoitoesimieheksi. Jenniina Ruttonen ja Jyrki Ukkonen jatkavat alueella metsäasiantuntijoina. Jenniina tekee myös metsäsuunnittelua Haukivuoren alueella. Anttolassa muutoksia tulee siten, että metsäasiantuntija Pentti Barck jää eläkkeelle. Pentin työn jatkajana on aloittanut metsätalousinsinööri Jaakko Salakka. Jaakko tuli töihin juuri ennen vuodenvaihdetta. na toiminut Markku Modig jatkaa tiimipäällikkönä ja toimii samalla tiimin metsänhoitoesimiehenä. Jaakko Salakka saa siten sekä Pentin että Markun vanhat toimialueet. Markku Modig ei kuitenkaan häviä minnekään. Hänen toimenkuvansa vain muuttuu ja Markun osaaminen sekä asiantuntemus ovat edelleen käytettävissä. Pertunmaalla muutosta tulee siten, että metsäasiantuntija Samuli Koivisto siirtyy metsänhoitoesimieheksi Pertunmaa- Hirvensalmi tiimiin. Jarmo Mäkiranta jatkaa omalla ja Samulin entisellä alueella metsäasiantuntijana. Veikko Halmesaari siirtyy Joutsan tiimiin, mutta jatkaa pääosin vanhalla alueellaan. Veikon tavoittaa edelleen Pertunmaan toimistolta. Nyt käynnistelemme uuden yhdistyksen toimintaa. Hommat eivät varmasti lähde liikkeelle kuin elokuvissa, vaan me kaikki joudumme tekemään paljon työtä sen eteen. Usko onnistumiseen on vahva. Tässä fuusiossa liittyvät elinkelpoiset yhdistykset yhteen ja metsäinen osaaminen on kaikilla vahva. Pyydämmekin, Teiltä asiakkailtamme, hivenen kärsivällisyyttä ja uskoa uuteen. Me tulemme yrittämään parhaamme, jotta saamme Teille parhaat palvelut! Vesa Väänänen Asiakkuuspäällikkö Läntinen asiakkuusalue

8 Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän? Mitä te olette saaneet aikaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan toisinaan. Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi? Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada tai ainakin ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon kannustava tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin. Tämän lisäksi ajamme uudistuksia, joilla tuetaan biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi. Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoihin. Emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään tai tuomaan moottorisahat Säätytalon portaille. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. Ensi vuonna se on noin 80 -jäseninen. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi keskusliitossa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien joukoista nousemme monen portaan kautta myös me luottamusjohtajat. Olemme teidän luottamuksenne varassa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK Petäjävesi PEFC-metsäsertifiointi yhdistyksen jäsenyydellä saavat metsilleen sertifikaatin tulevaisuudessakin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle ja lopputuotteen käyttäjälle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsänhoitoyhdistys järjestää sertifioinnin jäsenilleen ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Organisointi muuttuu mutta ei vaadi metsänomistajalta toimenpiteitä Metsänomistajajärjestön uu- KYLVÄ HYVÄÄ distus lakkauttaa Metsänomistajien Liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puolesta sertifiointia. MTK:n ja metsäteollisuuden perustama uusi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin haltija, kertoo Järvi-Suomen sertifiointiasioista vastaava aluejohtaja Jukka Hujala. Hujalan mukaan MTK ja metsäteollisuus ovat sopineet toiminnan päälinjoista sekä kustannusten jaosta ja nyt on kiire hioa yksityiskohtia, sillä vuoden vaihde on lähellä. Metsähallitus on jäämässä yhteisestä toteutuksesta pois, mutta se ei ainakaan eteläisessä Suomessa aiheuta ongelmia, sanoo Hujala. Metsäsertifiointi toteutetaan v. 2015 edelleen alueellisena sertifiointina maakuntajaolla. Mukana oleminen ei vaadi metsänomistajalta erityisiä toimenpiteitä, kun jatkaa mhy:n jäsenenä. Sertifiointiryhmään ei ole pakko kuulua, jos vaatimukset tuntuvat metsänomistajasta kohtuuttomilta. Mhy:n jäsenkin voi jättäytyä sertifioinnin ulkopuolelle, mutta silloin puutakaan ei voi myydä sertifioituna. Sertifioinnin vaatimukset uudistuvat 2016 PEFC-sertifioinnin vaatimuksia päivitetään viiden vuoden välein toimintaympäristön muutosten vuoksi. Uusittu kriteeristö hyväksyttiin kesällä vaatimuksia valmistelleessa työryhmässä. Jokunen vaatimus poistettiin ja uusia kriteerejä tuli neljä. Ne koskevat metsänhoidon laatuvarmistusta, metsäpalvelujen hankintaa, roskaamista ja muinaismuistojen säilyttämistä. Kansainvälisen PEFC-organisaation pitää vielä hyväksyä muutosesitykset ja tämä prosessi vie aikaa pitkälle ensi vuoteen, toteaa Jukka Hujala. Tarkoitus on ottaa uudet vaatimukset käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Siihen asti mennään entisin ehdoin. Metsänomistajalle suoraan uudistus ei tuo paljon päänvaivaa, mutta metsäorganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia. Petri Pajunen Hyvistä siemenistä kasvaa TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus Torholantie 33, 12100 Oitti puh. 0294 32 6000 www.tapio.fi Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle ja lopputuotteen käyttäjälle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Kuvan sahatavara on lähdössä Japaniin.

9 Metsätilallinen on laskenut jos raivausta on tarjolla, niin omalla traktorilla ei kannata mennä puita ajamaan Jari Käyhköllä Savonrannan Säimenen kylässä on varaa valita metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänomistajan palstoja on kolmen yhdistyksen alueella. Kotitila, Issakkala, on kuitenkin metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon alueella ja Jari itse on mhy:n valtuutettu ja hallituksen varajäsen. Isakkala on lypsykarjatila, mutta yli kaksi kolmannesta tulosta saadaan metsästä. - Karjanpito on kannattavaa, kun pystytään toimimaan pienimuotoisesti vanhoissa tuotantotiloissa, summaa isäntä. Jari Käyhkö muistelee, että uuden tuotantorakennuksen tekoa lypsykarjalle harkittiin, mutta lopulta siitä luovuttiin ja tilalle hankittiin lisää metsää. Jari tuli isännäksi vuonna 1988, mutta oli ottanut vastuuta tilan töistä jo 16-vuotiaana isän kuoleman jälkeen. Isakkalasta Jari on ollut pois vain maatalouskoulun ja varusmiespalveluksen ajan. - Metsään on pyritty sijoittamaan, pinta-ala on kaksi ja puolikertaistunut 25 vuoden aikana. Etäisyyttä palstojen välille kertyy, sillä syrjäisimmälle palstalle Rääkkylään ja matkaa 72 kilometriä. Metsä tuli Jarin omistukseen, kun Rääkkylän kunta tarjosi myyntiin muutaman metsäkappaleen talouttaan tasapainottaessaan. - Kävin katsomassa kohteen ja jätin tarjouksen, joka hyväksyttiin, kertoo Jari ja jatkaa, että karjatilallisen on vähän järjestettävä töitään, kun menee Pohjois- Karjalan puolelle hoitotöihin. Muutkaan metsät eivät ole yhtenä kuviona, mutta Jarin mukaan eivät mahdottoman monessa palassakaan. Tili tehdään hoitotöillä Jari Käyhkö on pyrkinyt tekemään hoitotyöt pitkälti tilan omina töinä. Raivaukset istutukset, puunajoon Isakkalassa on traktorikalusto. - Jos raivausta on tarjolla, niin ajohommat eivät kannata, vaikka on oma kalusto, sanoo Jari. Yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa on tehty. Suurin osa taimista tulee yhdistyksen kautta, puunmyyntisuunnitelmat on teetetty yhdistyksellä ja osa muokkauksista. - Veljellä on traktorikaivuri, jolla osa maanmuokkauksista on tehty, mutta vaativille kohteille otetaan yhdistyksen ammattilainen, jolla on kunnon kalusto. Iso apu puukaupoissa Metsänhoitoyhdistyksen käytännönläheisin edunvalvonta toteutuu Jari Käyhkön mielestä puukaupan avustamisessa. Metsänomistaja ei pysty yksin keräämään kaikkea tietoa, joka yhdistyksellä on käytössään. Jari arvostaa myös yhdistyksen puukauppapalvelua, jonka avulla pystyy poimimaan tarjousten joukosta parhaan katkonnan. Jäsenyyden pitää näkyä Issakkalan tila Säimen kylässä on lypsykarjatila, joka elää metsästä. Jari Käyhkö teki isännyytensä aikana ratkaisun, että uutta tuotantorakennusta ei tilalle tehdä, vaan panostetaan metsäpinta-alan kasvattamiseen. Tänään hän on sitä mieltä, että ratkaisu on ollut oikea. Jari Käyhkö pitää metsänhoitoyhdistysten rakennekehitystä luonnollisena ilmiönä, maitotilallinen on kokenut saman jo meijeripuolella. - Keskivertoa isompana metsätilallisena tietenkin pidän hyvänä asiana, että jäsenmaksuun on laitettu katto. Uskon, että se tekee joillekin jäsenyydestä houkuttelevamman, sillä jäsenenä palvelujen hankkiminen on yksinkertaisempaa, sanoo Jari. Jari Käyhkön mielestä jäsenyyden pitää kuitenkin näkyä hinnoittelussa. Jäsenedut ovat myös asia, johon pitää perehtyä. Hyvät odotukset Tällä kertaa traktorin kyydissä on pihapiiristä kertynyttä puuta. Talossa on klapikattila, joten polttopuiden loppuosoite ei ole kaukana. Tilalta liikenee jonkin verran myyntiin metrisiä halkoja ja kuivaa rankaa. Tilan traktori on mielenkiintoinen tapaus, sillä se on paluumuuttaja, yhden työuran ruotsalaisella suurtilalla tehtyään. Savonrannalla on totuttu metsänhoitoyhdistysten fuusioihin, sillä ensin oma yhdistys liittyi 2004 Kerimäkeen ja viime vuonna Kerimäki liittyi Itä-Savoon. - Vaikka tahti on ollut tiuha, niin varmaan vuoden takainen fuusio on ollut hyvää harjoittelua, sanoo Jari Käyhkö. Uuden yhdistyksen alkua seurataan mielenkiinnolla, Jarin mielestä ison yhdistyksen korjuupalvelu on kiinnostava toimija jatkossa.

10 Metsä on ollut Säynätniemen tilan päätuotantosuuntana jo 1980-luvulta saakka Säynätniemen tilalla Joutsassa on suunnitteilla sukupolvenvaihdos. Timo Hietalalta isännyys siirtyy pojalle ja Heikki on jo kesällä 2013 aloittanut tulevan sivuelinkeinon harjoittamisen. Piharakennukseen on tehty metalliverstas asesepälle. Metsäsuunnitelma on tilalla ollut pitkään käytössä. Suunnitelmalla on siinäkin mielessä painoarvoa, koska elinkeinoa harjoitetaan metsissä, jotka ovat olleet suvun omistuksessa 1900-luvun alusta saakka. Säynätniemen tila Joutsassa on ollut Hietalan suvulla 1900- luvun alusta saakka. Timo Hietala tuli isännäksi vuonna 1981 ja seuraava sukupolvenvaihdos on jo suunnitteilla ja tilaa on jatkamassa poika Heikki. Säynätniemi on tuotantosuunnaltaan metsä- ja kasvinviljelytila, mutta maatalous on hyvin vaatimattomassa roolissa. Karja tilalta lähti jo ennen Timon tuloa isännäksi. - Tuotantorakennukset olivat vanhoja ja epäkäytännöllisiä, ja niin karjasta päätettiin luopua jo vuonna 1975. Tänä päivänä asiaa ajatellen, ratkaisu oli oikeaan osunut, sanoo Timo Hietala. Uuden sukupolven myötä tilalle on syntynyt myös uusi sivuelinkeino. Vanhalle piharakennukselle on löytynyt käyttöä, kun sinne on rakennettu verstas asesepäksi Ikaalisissa kouluttautuneelle Heikille. Rakennuksessa on nyt Heikin metallintyöstökoneita, joilla onnistuvat myös muut kuin aseisiin liittyvät työt. Heikki uskoo, että tilan työt ja sivuelinkeino on helppo sovittaa yhteen. - Omasta verstaasta on ollut itsellekin hyötyä, sillä talon koneet saattavat olla normaalia paremmassa kunnossa, sanoo Timo Hietala. Säynätniemi on siinä mielessä poikkeava metsätila, että elinkeinoa harjoitetaan alkuperäisellä pinta-alalla. Lisämaita ei tilaan ole hankittu. Metsänhoito omana työnä Vaikka tilan pinta-ala on edellisessä omistajavaihdoksessa pienentynyt, niin runsaan parin sadan hehtaarin metsä on päätuotantosuunta. Oma työpanos keskitetään uudistuksiin ja hoitotöihin. - Kaikki istutukset tehdään itse ja suuri osa taimikonhoidoista. Hankintahakkuita ei ole harkittu, sillä nykysysteemillä niistä on vaikea saada kannattavia, kertoo Timo Hietala. Ensiharvennuksia ja rankahakkuita metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta Rankahakkuut ja ensiharvennukset on teetetty metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta. - Alueella toimii hyvä korjuuketju, jonka jälki on ensiluokkaista, sanoo Timo ja jatkaa, että alueen metsäasiantuntija ja yrittäjä tuntevat metsät ja isännät, joten kanssakäyminen on mutkatonta. Monta ostajaa on käynyt Timo Hietala on tehnyt yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen, mutta myös muiden toimijoiden kanssa. - Yhdistyksen kautta ovat tulleet uudistusalojen taimet ja osa muokkauksista korjuupalvelutöiden lisäksi. Hietalan mukaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ei ole metsätilallisen toimia mitenkään rajoittanut. - Tilalla ollaan aina etsitty itselle sopivinta vaihtoehtoa, sillä ei ole vain yhtä, joka toimii oikein. Hyvä esimerkki on yhdistyksen korjuupalvelun käyttö herkissä kohteissa, tutut tekijät uskaltaa päästää töihin, kun tietää, että jälki on hyvää. Odottavissa tunnelmissa Timo Hietala oli mukana paikallisen metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa aina Suonteen yhdistyksen tuloon saakka. - Edellinen fuusio Järvi-Savoon oli ainakin selvästi positiivinen asia, sillä palvelut laajenivat ja päällekkäisyyksiä saatiin poistettua, sanoo Hietala. Laajeneminen sattui siinä mielessä hyvään saumaan, että energiapuulle oli kysyntää ja sen koneellinen korjuu kasvatti työmääriä. Muistelen, että luvattiin metsässä ryskyvän ja niin siinä kävikin. Uuden, suuren yhdistyksen kohdalla ollaan odottavissa tunnelmissa. - Tilanteen muuttuminen ei johdu vain yhdistyskentän rakenteiden muuttumisesta, vaan myös lakimuutoksesta. Odottavalla kannalla varmaan ollaan myös siinä mielessä, kuten joka puolella Suomessa, kuinka toimintaympäristön muutos vaikuttaa metsänhoitoyhdistyksien asemaan. Luonnollista karsintaa tapahtuu Timo Hietalan mielestä jäsenmaksujärjestelyt voi houkuttaa isoja pinta-aloja palaamaan jäsenyyteen. Metsänhoitomaksun tiukka sitominen tilan kokoon saattoi edistää sitä, että lähdettiin hakemaan muita vaihtoehtoja. - Loppupelissä kuitenkin tärkeintä on jäsenmaksua vastaan saatava vastine, kun jäsenyys on vapaaehtoinen. Hietalan veikkaus on, että monet haluavat ensin katsoa, kuinka uusi yhdistys toimii, ennen kuin tekevät ratkaisun jäsenyytensä jatkosta. - Luonnollista karsintaa varmaan tapahtuu, sillä aivan pienimmillä tiloilla harkitaan varmaan jäsenyyden tarpeellisuutta, kun se ei ole enää lakisääteinen. Paikallinen palvelu avainasemassa Timo Hietalan mukaan Joutsan seutu on tavallista haasteellisempi alue toimija, sillä teollisuuden lisäksi alueella toimii merkittavän kokoinen metsäpalveluyrittäjä, jonka tuotevalikoimassa on samoja palveluja kuin yhdistyksellä. - Metsänhoitoyhdistyksen tärkein asia on lähin kosketuspinta eli alueen metsätoimihenkilö, työntekijät ja yrittäjät. Hallinnon järjestelyillä ei ole niin suurta merkitystä, jos ne pystytään hoitamaan tehokkaasti niin se heijastuu kaikkien tarjottavien palvelujen hintaan.

11 METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVO Väätäisentie 5, 51900 Juva p. 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Toiminnanjohtaja Petri Pajunen p. 040 776 6212 Talouspäällikkö Anja Lipsanen p. 040 776 6235 Toimistopäällikkö Marjukka Kakriainen p. 040 357 5572 Palveluneuvoja Kaija Honkanen p. 044 555 0497 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Palveluneuvoja Kirsi Himanen p. 0440 360 084 Palveluneuvoja Tarja Heikkinen p. 0400 142 906 Palveluneuvoja Tuula Astikainen p. 044 555 0480 METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT Metsäsuunnittelija Teemu Pylkkänen p. 0400 754 254 Metsäsuunnittelija Tiina Salminen p. 0400 754 255, LKV Antti Tiihonen alueet 1 4 p. 040 513 1717, LKV Kimmo Asikainen alueet 5 7 p. 0400 156 022, LKV Petra Huupponen alueet 8 10 p. 044 742 2353 TIET JA OJAT, LANNOITUS METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsätie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen alueet 6 10 p. 044 555 0488 Metsälakimies Tuomo Pesälä tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh 0600-393 959 (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki p. 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi Metsäneuvoja Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki p. 040 720 3160 kati.hakkinen@mhy.fi

1. JO 12 Me teemme metsänomistajan eteen enemmän 1 5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE Hirvensalmi, Joutsa,, Pertunmaa, Puumala Kari Paaso p. 0400 124 950 Matleena Teppola p. 0400 124 916 Asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen p. 0400 754 252 Korjuuesimies Juha Kokko p. 0400 547 133 4 3 6 1 2 5 3. MIKKELI LÄNSI Herkko Hämäläinen p. 050 505 1482 Matti Kekkonen p. 040 560 3445 Taina Kekkonen p. 0440 124 123 Metsänhoitoesimies Tapio Perko p. 0400 754 251 Ari Teittinen p. 0400 754 256 Jenniina Ruttonen p. 0400 165 984

13 UTSA 2. HIRVENSALMI PERTUNMAA Veikko Halmesaari p. 0400 124 951 Metsänhoitoesimies Jussi Rautio p. 0400 515 988 Jarmo Mäkiranta p. 0400 124 952 Jorma Sanisalo p. 0400 142 044 10 8 Niina Ikonen p. 0400 124 915 Metsänhoitoesimies Samuli Koivisto p. 0400 124 953 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi 7 9 5. PUUMALA-ANTTOLA Antti Piskonen p. 044 742 2351 Olli Luukkonen p. 044 742 2355 4. HAUKIVUORI Metsänhoitoesimies Markku Modig p. 0400 183 961 Jaakko Salakka p. 040 146 1120 Jyrki Ukkonen p. 050 343 5046 Mikko Piisola p. 044 720 1720 Metsänhoitoesimies Veli Manninen p. 0500 156 115

14 6. JUVA Me teemme metsänomistajan eteen enemmän 6 10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE Juva, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Hannu Kärkkäinen p. 040 841 7006 Jari Parkkinen p. 040 845 2710 Pekka Harmoinen p. 0400 203 468 Asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen p. 044 555 0481 Korjuuesimies Arto Turtiainen p. 0400 256 492 4 3 6 1 2 5 9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Aki Parkkinen p. 044 555 0492 Jari Loikkanen p. 044 555 0489 (Markku Luostarinen vv 3.11.2014 30.10.2015) Vesa Laukkanen p. 044 555 0485 Metsänhoitoesimies Heikki Mononen p. 044 555 0484

15 7. SULKAVA Ville Oinonen p. 044 742 2352 Metsänhoitoesimies Hanna Reijonen p. 040 359 1256 Aki Kemppinen p. 0400 726 639 Eija Koistinen p. 0400 726 638 10 8 Tomi Miettinen p. 040 180 3338 Metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen p. 044 742 2350 8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI 7 9 Maija-Liisa Kettunen p. 044 555 0490 Otto Kankkunen p. 044 555 0493 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Pauli Pärnänen p. 044 555 0491 Metsänhoitoesimies Iiro Ojalainen p. 044 555 0486 10. KERIMÄKI-SAVONRANTA Katri Mononen p. 044 511 2017 Piia Kietäväinen p. 044 511 2014 Tapani Huttunen p. 044 511 2015 Veli-Matti Suhonen p. 044 555 0495 Metsänhoitoesimies Jorma Korpela p. 044 511 2013

16 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on metsänomistajan paras kumppani tulevaisuudessakin Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toimialue on laaja. Parhaan käsityksen siitä saa, kun antaa tietokoneen laskea, kuinka pitkä matka Joutsan Pappisesta on Punkaharjun Hiukkajoelle. Linnuntietä matkaa on varmaan vähemmän, mutta autokyydillä yhteen suuntaan kertyy kilometrejä 245 ja aikaa kuluu kaksi tuntia ja 39 minuuttia. Seuraaviin metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleihin saakka eli vuoden 2016 loppuun metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolle valittiin siirtymäkaudenhallitus, jossa on edustus kaikista neljästä metsänhoitoyhdistyksestä. Hallituksen jäsenet esittelevät itsensä ja kertovat millaisia ja kuinka aktiivisia metsänomistajia ovat. Samalla he myös kertovat luottamushenkilökokemuksestaan metsänhoitoyhdistyksessä. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Hallituksen jäsenet kirjasivat viestiinsä myös odotuksia tulevasta. Läpi linjan todettiin, että yhdistyminen turvaa monipuoliset palvelut ja toiveena myös oli, että koko vaikuttaa uskottavuuteen esimerkiksi, kun neuvotellaan toimitussopimuksista korjuupalvelupuulle. Lujaa uskoa on myös siihen, että metsänomistajalle on tarjolla laadukas paketti: tarjolla on erittäin laajaa ja ammattitaitoista paikallista osaamista kaikkiin metsäisiin tarpeisiin. Arvioon siirrettiin myös kokemuksia omalta työsaralta - olen nähnyt työelämässä kolme yhtiöiden fuusioita ja metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa samoin kolme ja aina on menty eteenpäin! Bonuskysymykset Hallituksen jäsenet saivat vastattavakseen myös neljä lisäkysymystä, joista ainakin kahteen toivottiin vastausta. Aiheet olivat tuttuja ja yhdistyksen palvelujen turvaaminen ja monipuolistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä näytti nousevan useamman listalle. Vastaajat kantavat huolta, että enää lapset ja nuoret eivät kasva metsään. Metsästä perinteisessä mielessä sekä uusien mahdollisuuksien kautta tulisi kertoa ja Näitä kysyimme 1. Jos katsotaan yhdistyksen tulevaan, minkä rajaat toiminnan tärkeimmäksi painopistealueeksi lähivuosina? 2. Suomessa harjoitetaan perhemetsätaloutta, kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan metsästä tulevina metsänomistajina tai metsäammattilaisina? 3. Valtionvalta on huolissaan metsäomaisuuden pirstoutumisen jatkumisesta, mitä keinoja mhy:llä on edistää metsätilojen säilymistä tai niiden koon kasvua? 4. Kuinka aktiivinen metsänomistaja voi hyödyntää muutakin metsän tuottoa kuin puunmyyntiä. Onko metsän moninaiskäytöllä tulevaisuutta ja kuinka metsänomistaja voisi saada siitä myös tuloa? moni jäi miettimään, mahtuuko koulun opetussuunnitelmiin metsätietoa! Valtiovalta ei saa kovin hyvää arvosanaa ponnisteluista metsäomistuksen pirstoutumisen loppumiseksi. Aikaa, tahtoa ja ymmärrystä uupuu isossa kylässä, mutta nähtiin myös toivoa, että sukupolven vaihdokseen metsätilalla tuli muutoksia. Metsien moninaiskäytössä nähtiin paljon mahdollisuuksia, kaupaksi tarjottiin tulevaisuutta myös hiljaisuutta meille niin luonnollinen asia, mutta sykähdyttävä kokemus maailman metropoleissa asuville. Minna Ahonen Maanviljelijä, viljelen kaaleja, mansikkaa ja asun perheeni kanssa kotitilallani Juvalla Lautealassa. Kaikki metsät ovat tilan lähistöllä, joten metsä muodostaa tärkeän osan tilan kokonaistoiminnassa. Puutarhaalan koulutuksen lisäksi halusin parantaa omaa ammattitaitoa metsäasioissa ja suoritin metsätalousyrittäjätutkinnon 2014. Olen toista kautta valtuutettuna metsänhoitoyhdistyksessä. Ensimmäisenä kautena toimin Metsä-Savon yhdistyksessä valtuutettuna sekä olin hallituksen varajäsen. Toinen kausi alkoi Metsä-Savon hallituksen jäsenenä, mutta nyt yhdistymisen jälkeen toimin Etelä-Savon hallituksessa. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Uudelta suurelta yhdistykseltä odotan hyvää palvelua ja tiivistä yhteistyötä metsänomistajien kanssa. Yhdistyksellä on hyvät, monipuoliset palvelut metsänomistajille sekä osaava, ammattitaitoinen henkilökunta. Alueellisesti toimiva isompi yhdistys tuo näkyvyyttä ja vakautta toimintaan. Yhdistyksellä on parempi neuvotteluasema esim. eri organisaatioiden kanssa. 1. Lähivuosien merkittävin haaste on saada uudesta yhdistyksestä kaikin puolin toimiva yhdistys sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Kaikkia metsänhoitopalveluja pitää kehittää niin, että ne palvelevat hyvin metsänomistajia ja lujittavat jäsenten pysymistä yhdistyksen jäseninä, näin voimme jatkossakin käyttää hyviä metsätalouspalveluja. Yhdistyksen on oltava hyvin esillä, tarjoamassa aktiivisesti omia palveluja kaikille metsänomistajaryhmille, niin maaseudun kuin kaupunkilaismetsänomistajillekin. 2. Suomen perhemetsätalouden ikärakenne on tällä hetkellä varsin ikääntynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuosina metsänomistajien ikärakenne nuorenee paljon. Useimmissa tapauksissa metsän uudet omistajat ovat kaupunkilaistuneita sekä myös nuoria. Uusille tuleville metsänomistajille metsän omistaminen ja taloudellinen hyödyntäminen on usein täysin vierasta. Tässä tilanteessa on tietysti tarjolla metsänhoitopalveluita täysin uuteen tilanteeseen joutuneille metsänomistajille. Uusia, tulevia metsänomistajia voidaan kuitenkin tutustuttaa hyvissä ajoin monin eri tavoin metsätalouden harjoittamiseen. Opastavia metsäpäiviä voidaan järjestää koko perheille sekä kohdennettuna erityisesti nuorille. Helpointa on mennä mukaan sellaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, jossa nuoret ovat itse aktiivisesti mukana. Tällaisia tapahtumia voi olla esimerkiksi kolmannen kerran järjestettävä Metsä-Rokkaa 2015 - tapahtuma. Yksi tapa tutustuttaa nuoria metsään voi olla vaikkapa erilaisten metsänhoitotyökurssien järjestäminen, taimikonhoitoa, raivaussahan käyttöä, yms. Näiden hoitotöiden ja metsän kasvun oppimisen kautta nuori voi oivaltaa metsätalouden tai metsäammatin harjoittamisen omalla kohdallaan. Vastaavan tyyppisiä koulutuksia uusille metsänomistajille voi olla esimerkiksi vuoden tai kahden pituinen jaksomuotoinen metsätalouskoulutus, jossa käydään eri aihe-alueita läpi kuten suorittamani metsätalousyrittäjätutkinto. Tällainen koulutus sopii myös helpommin muussa työssä käyvälle. 4. On kaikkien etu, että suomalaisista metsistä pidetään huolta sekä metsätalous, että -moninaiskäyttötarkoituksessa. Jokainen metsänomistaja haluaa vaalia omaa metsälöään omalla tavallaan ja metsänhoitoyhdistykseltä saa aina apua kaikkiin käyttötarkoituksiin. Esa Anttonen Maa-ja metsätalousyrittäjä Kerimäeltä. Asun kotitilallani, missä pääosa metsistäni sijaitsee ostomaiden sijaitessa noin kymmenen kilometrin päässä. Teemme omana työnä metsänhoitotyöt muokkausta lukuun ottamatta. Hankintapuuta kertyy vuosittain muutama sata mottia, josta osa jalostetaan polttopuuksi myyntiin. Toimeentulo muodostuu metsätuloista ja maataloudesta. Tulin valituksi reilut kymmenen vuotta sitten Kerimäen metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäseneksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi. Fuusion jälkeen metsänhoitoyhdistys Itä-Savossa olin varapuheenjohtajana ja nyt Etelä-Savon yhdistyksen siirtymäkauden hallituksessa. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Toivon, että uusi yhdistys voi turvata hyvät ja monipuoliset palvelut sekä saisi neuvoteltua kilpailukykyiset toimitussopimukset hankinta- ja korjuupalvelupuulle. Aikaa se varmaan vie, mutta mitään hyvää ei hetkessä tehdä. 1. Puukaupoistahan tulot tulevat, joten yhdistyksen pitää etsiä hyviä toimituskohteita metsänomistajien puille. Tässä uskon metsänhoitoyhdistyksen koolla olevan merkitystä. Tärkeintä on, että kaupat kilpailutetaan joko itse tai yhdistyksen puolesta. Palvelut pitää taata koko uuden metsänhoitoyhdistyksen alueella tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti.

17 2. Nuoret pitää ottaa mukaan metsätöihin ja luoda uskoa siihen, että sieltä tulee rahaa elämiseen. Vaikka rahan hankkiminen metsästä on tiukassa, työ on itsenäistä ja sen sisältöön voi itse vaikuttaa. 3. Valtiovallan pitäisi luoda kannustimia metsätalousyrittämiseen ja metsänhoitoyhdistyksen pitäisi olla apuna yrittäjälle. Mhy:n metsätilojen välitys on hyvä apu tilakoon kasvattamiseen. Ongelma on tilojen korkea hinta, kun puut joutuu ostamaan markkinahintaan maan lisäksi. 4. Metsän moninaiskäytöllä, kuten marjat, sienet ja riista, on merkitystä niin meidän kuin monien muidenkin perhetaloudessa. Metsän hoidolla voidaan myös edistää maisema-arvoja ja asumisviihtyvyyttä maaseudulla. Juha-Pekka Hannikainen Maaseutuyrittäjä Kiilanmäeltä kahdeksantoista kilometriä Savonlinnan keskustasta kaakkoon, jossa omat metsät myös sijaitsevat. Metsätalous tärkein tulonlähde, joten metsiä myös hoidetaan aktiivisesti ja hoitotyöt ja hakkuut pyritään tekemään ajallaan. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon valtuustossa olen ollut neljä vuotta, hallituksessa vuodesta 2009 ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Luottavaisin mielin. Suurempana toimijana pystymme paremmin vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Isona yhdistyksenä olemme uskottavampi ja vaikuttavampi yhteistyökumppani eri toimijoille. Toiminta tehostuu kun päällekkäisiä toimintoja puretaan. Alkuun tärkeintä toimintamallien yhtenäistäminen, metsänomistaja tulee saamaan samat laadukkaat palvelut riippumatta metsän sijainnista toimintaalueella. 1. Uuden organisaation sisäänajo ja toimintatapojen yhtenäistäminen vie aikansa. Talouden kannalta tärkeimpänä tulee olemaan liiketoiminnan tuottojen vahvistaminen. Korjuupalvelu, puukaupalliset palvelut ja metsänhoitopalvelut ovat tärkeimpiä, mutta myös muita palveluita on kehitettävä metsänomistajalähtöisesti. 2. Innostus lähtee kotoa, siihen kasvetaan pienestä pitäen. Tämän hetkiset teollisuuden uudet investointisuunnitelmat ja uudet puuhun perustuvat innovaatiot, jotka luovat uusia työpaikkoja, luovat uskoa alaan. Metsä ei ole mikään maailmanlopun ala, vaan jälleen kerran näyttää toimivan Suomen talouden veturina. Sen mukana tulee monenlaisia uusia mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. On pyrittävä jakamaan tätä tietoa nuorille. 3. Ikävä kyllä valtiovalta ei ole omilla päätöksillään millään tavalla osoittanut huolestuneisuuttaan metsien pirstoutumisesta. Puunmyynnin verotus on kiristynyt koko ajan ja siihen on tullut myös progressiivisuutta, mikä osaltaan kannustaa ennemmin tilojen jakamiseen sukupolvenvaihdos tilanteissa. Sukupolvenvaihdoksiin puhtailla metsätiloilla toivoisi myös maatalouspuolen tapaisia helpotuksia verotuksessa. Aika ajoin esiin nouseva metsien kiinteistöveropelottelu ei ole kannustavaa, vaan osaltaan edistää pirstoutumista. Mhy:n rooli neuvontajärjestönä on edelleen tärkeää. Monet mo:t ovat vieraantuneet metsästä eikä sillä ole enää niin suurta merkitystä heidän talouteen. Kun saadaan mo:lle tietoa oman metsän mahdollisuuksista ja metsäalalla käynnissä olevasta hyvästä pöhinästä, tarttuu tästä toivottavasti myös tietoa perheen nuorelle väelle. Tämän toivoisi myös edistävän jatkajan löytymistä ja näin ollen myös vähentävän tilojen jakamista. 4. Esimerkiksi metsästyspalvelujen tuottaminen ja tarjoaminen voisi olla sellaista eli metsästysmatkailu. Elinkeino vaatii suhteellisen suuria pinta-aloja tai rakennettuja riistakohteita. Muu matkailukäyttö, luontoreitit, maisemakohteet, tuotteistetut luontoelämykset metsässä voivat olla osana maatilamatkailutoimintaa. Pertti Havukainen Työskentelen Misawan sahalla ssä vuoronvetäjänä. Asun Puumalassa ja metsät sijaitsevat Puumalassa. Metsänomistajana uskoisin olevani keskimääräistä aktiivisempi, teen itse hoitotyöt sekä pienemmät hakkuut. Metsänhoitoyhdistys Metsä- Savon hallituksessa olen ollut neljätoista vuotta, josta kymmenen vuotta puheenjohtajana. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Kovin odotuksin. Yhdistymällä pystymme varmistamaan laajan palveluvalikoiman. Emme ole niin haavoittuvaisia, kun jokaiseen toimenkuvaan on useampi tekijä. Suurempi kokonaisuus auttaa puukaupallisessa liiketoiminnassa. Metsänhoitoyhdistys on varmempi työnantaja ja hallinnon kulut pienenevät. Yhdistyminen vähentää taloushallinnosta päällekkäisiä töitä ja tuo säästöjä jäsenmaksuissa. 1. - Edunvalvonta puun juurelta Brysseliin - Metsän käyttörajoitusten torjunta, asia joka ei näy kentällä, hyödyttää myös teollisuutta - Valistus/koulutus uusi metsälaki antaa teollisuudelle liikaa mahdollisuuksia * harvennukset vajaapuustoisiksi * uudistushakkuut järeydeltään liian pieniin puustoihin * nähtävissä jo metsäfirmojen omissa metsissä, 10-15 vuoden kuluttua meillä on pulaa sahauskelpoisesta puusta metsien käytön ja hoidon järkevällä tasolla pitäminen 2. Metsätalouden on oltava kannattavaa (verotus on korkea). Metsätalouden opetus saatava kouluihin. Nuorille järjestetään suunnattuja metsäpäiviä, retkiä ja valistusta. 3. Jos sisarusten yhteisomistus ei jostain syystä onnistu, kannustetaan jotain osakasta lunastamaan tila kokonaisena tai liittymään suuremman yhteismetsän osakkaaksi. 4. Turve, sora ja kiviaines voisivat olla helpommin hyödynnettävissä (käytöllä liikaa rajoituksia). Jokamiehen oikeudet vievät pohjan muilta käyttömuodoilta. Se on muutettavissa rahaksi vain muiden palveluiden sivutuotteena, ei laajassa mitassa. Leila Lehtinen Maatalousyrittäjä n Ihastjärveltä. Metsät ovat ssä ja Savonlinnassa Metsänomistajana uskon olevani melko aktiivinen. Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon valtuustossa ja hallituksessa vuodesta olen toiminut vuodesta 2001. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Mhy Etelä-Savossa voi metsänomistajajäsen katsoa toiveikkain ja luottavin mielin tulevaan. Meillä on neljästä vahvasta toimijasta koottu yhdistys, jossa on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Metsänomistajille on tarjolla erittäin laajaa ja ammattitaitoista paikallista osaamista kaikkiin metsäisiin tarpeisiin. Toivon, että jokainen jäsen tulee tutuksi oman metsäneuvojansa kanssa ja hyödyntää aina tarvittaessa hänen ammattitaitoaan. 1. Puukaupan onnistuminen ratkaisee metsänomistamisen kannattavuuden. On tärkeää, että puukaupallisiin palveluihin löytyy riittävää edunvalvontaa ja osaamista sekä kustannustehokkaita vaihtoehtoja. 2. Ehkäpä meidän metsänomistajien tulisi enemmän muistaa korostaa jälkipolville, kuinka hienosta omaisuudesta on kyse. Metsä tarjoaa työtä, taloudellista turvaa sekä upeita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia omistajilleen. Metsäalan koulutus ja tutkimus on kansainvälisestikin arvostettua ja alan työllisyysnäkymätkään eivät ole huonot. 3. Mhy:n keinot taitavat olla lähinnä metsänomistajien neuvonnan ja koulutuksen lisäämisessä. 4. Metsien monikäyttö on tulevaisuutta ja mahdollisuudet esim. mahdollisuudet verkostoitua luontomatkailu-yrittäjien ym. kanssa kannattaa hyödyntää. Mika Nykänen Maa- ja metsätalousyrittäjä. Asun n Haukivuorella Nykälän kylällä. Metsät sijaitsee tilan ympärillä Kyyveden pohjoisrannalla. Jos mittarina pidetään puukauppoja, niin olen ehkä keskimääräistä aktiivisempi metsänomistaja. Joka vuosi on tullut hankintakauppa tehtyä, pystykauppoja ei aivan yhtä usein. Aktiivisuutta on osaltaan myös mielenkiinto olla vaikuttamassa metsänomistajien edunvalvonnassa. Metsänhoitoyhdistys Haukivuoren valtuutettuna vuodesta 2001 ja hallituksessa 2005 lähtien ja puheenjohtajana 2009-2014. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Neljä yhdistystä loivat uuden vahvan palvelutalon, jolla on hyvät edellytykset olla metsänomistajan paras kumppani tulevaisuudessa. Oman alueen metsänomistajille palvelutarjonta vahvistuu muun muassa asiantuntijapalvelujen myötä. Jos suhdanteet, sääolot tai lainsäädäntö eivät aiheuta suurta hämminkiä, niin odotukset metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon ensimmäiselle toimintavuodelle ovat hyvät. 1. Uuden yhdistyksen toiminnan hioutumisen ohella, metsänomistajan henkilökohtaisen palvelun korostuminen tulee olemaan tulevaisuudessa toiminnan painopistealueena. Edunvalvontaa unohtamatta. 2. Kiinnostus metsään ja metsäalalle on aiemmin lähtenyt kotoa, on asuttu tilalla metsätyöt ovat kuuluneet luonnostaan tilan töihin. On kasvettu metsään. Nyt on kasvamassa sukupolvia, joiden suora side metsään on katkennut. On tärkeää koulutuksessa kuin tiedotuksessakin pitää yllä ja tuoda esiin metsän monia mahdollisuuksia, niin tutkimuksen kuin teollisuudenkin aloilla. Metsä on suhteellisen varma sijoituskohde, jonka tuottoon voi omalla työpanoksella vaikuttaa. Tulevaisuuden biotalous ja kestävien luonnonvarojen käyttö saavat nuoret arvostamaan tulevaisuudessa metsäomistusta ja sen monia mahdollisuuksia. Positiivinen asenteen luominen metsään lähtee jo pienestä pitäen. 3. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön asiantuntemus sukupolvenvaihdoksissa on tärkeää ohjaamaan omistusta aktiivisen metsänomistuksen suuntaan. Edunvalvontasaralla yhdistykset yhdessä voivat vaikuttaa, tutkimusten (esim. Metla) osoittamien toimenpiteiden kuten verohuojennusten, yhteismetsien ym. aikaansaamiseksi ja torjua metsätilamaksun ja kiinteistöveron kaltaiset toimet. Juha Pasonen Maaseutuyrittäjä Hirvensalmelta. Työskentelen omassa yrityksessäni rakennus- ja peltisepäntöissä. Etenkin talvisin jää aikaa myös metsätöille. Omistamme vaimoni kanssa metsää Hirvensalmella ja ssä, vaimoni myös Sulkavalla. Olen seurannut aktiivisesti metsäasioita vuodesta 1985, kun hankin ensimmäisen metsäpalstani. Olen tehnyt hankintahakkuita 50-500 mottiin / talvi kolmenkymmenen vuoden ajan sekä mahdollisuuksien mukaan hoito- ja uudistustöitä. Osallistun, niin yhdistyskentän kuin metsäteollisuudenkin järjestämiin yleisö-, koulutus-, tms tilaisuuksiin vuosittain. Ei minua ainakaan passiiviseksi metsänomistajaksi voi kutsua. Luottamushenkilökokemus alkaa jo 1990-luvun puolivälistä Hirvensalmen metsänhoitoyhdistyksestä. Parinkymmenen vuoden aikana olen ollut mukana neljässä yhdistysfuusiossa hallituksen jäsenenä. Valtuutettuna olen ollut Järvi-Savossa niin kauan kun valtuustomalli on ollut olemassa. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Odotukset uutta Etelä-Savon yhdistystä kohtaan ovat suuret. Koen, että tämän kokoisella yhdistyksellä on jo hyvät mahdollisuudet turvata kilpailukykyiset palvelut metsänomistajille ja on myös edellytykset selvitä uuden mhy-lain mukanaan tuomista haasteista. Yhdistyksemme on nyt Suomen suurimpia ja

18 käytännössä en kannata merkittävää laajentumista tulevaisuudessa. Nyt on aika näyttää mihin uusi organisaatiomme pystyy. Palveluksessamme on hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta; on vankkaa kokemusta ja nuoruuden innokkuutta. Kaikki tiedämme metsäsektorilla vallitsevan kovan kilpailun. Yhdistyksen markkinaosuus on ollut perinteisesti vahva ja se ei tule säilymään ilman kovaa työtä ja laadukasta asiakaspalvelua. Palveluiden hinnoittelun tarkistaminen ylöspäin tulee olemaan tulevaisuudessa haastavaa ellei puun hintataso ala merkittävästi kohentua. Uuden yhdistyksen talous on nyt vahva ja antaa hyvät toimintaedellytykset aloittaa tämä uusi aika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Seuraavat kaksi vuotta näyttävät suunnan, kun tarkastellaan jäsenmäärää ja samalla jäsenten sitoutumista käyttämään yhdistyksemme palveluita. Oletettavaa on, että kolme neljästä metsänomistajasta jatkaa edelleen yhdistyksemme jäsenenä lähivuosina. Sanomattakin on selvää, että olemme epäonnistuneet, jos jäsenprosentti tippuisi lähelle puolta seuraavan 3-5 vuoden aikana. 1. Yhdistys tekee tulevaisuudessa pääosin puhdasta liiketoimintaa. Silloin on keskityttävä siihen mikä kannattaa eli puunvälitystoimintaan ja puukauppaan. Hoitotyöt ja metsän uudistamiseen liittyvät toimenpiteet tulevat kyllä siinä samalla, kun keskitytään palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. 2. Vanhempien tehtävä on antaa ensimmäiset metsäiset kokemukset lapsilleen. Metsäalan koulutuksiin on myös saatava nuoria ohjattua. 3. Metsänhoitoyhdistys ei käytännössä voi vaikuttaa tilakokoihin ym. Ainoastaan koulutuksella ja opastuksella voidaan perustella, että suurempi on taloudellisesti kannattavampaa. 4. Luulen, että metsien moninaiskäyttö ja vapaaehtoinen suojelu ynnä muu vastaava jää jokaisen metsänomistajan tapauskohtaiseen harkintaan. Ihmiset ovat kyllä hyviä keksimään ideoita. Varteenotettavat lisätulonlähteet saattaisivat pyöriä matkailun ja keräilytalouden ympärillä. Kaisa Ralli Agrologi-metsätalousteknikko toimin maa-, metsä - ja matkailuyrittäjänä Hanskilatilalla. Asun Sulkavan Partalansaarella, metsäni sijaitsevat Sulkavalla ja Puumalassa. Olen ollut aktiivinen metsänomistaja jo 22 vuotta. Maatilani siirtyi tilakaupalla v. 93 omistukseeni, jonka jälkeen olen osallistunut itse aktiivisesti myös metsieni hoitotöihin. Nuorempana harrastin myös metsätaitoilua, mutta opiskelujeni jälkeen se ei enää ollut mahdollista metsäomistajien sarjassa. Puukauppaa käydään aktiivisesti joka vuosi pysty- ja hankintakaupalla. Kiinnostus metsiin on tullut siten, että olen kulkenut isäni mukana metsätöissä pienessä pitäen. 1990-luvun loppupuolella tulin mhy:n hallituksen varajäseneksi Sulkavalla, sitten Metsä-Savon hallitukseen ja nyt uuteen hallitukseen. Lisäksi olen saanut toimia liittojen kokousedustajana. Kokemukseni luottamushenkilötyöstä mhy:ssä on ollut mielekästä. Edunvalvottavaa on metsäomistajien näkökulmasta ollut paljon ja mielestäni olen päässyt vaikuttamaan niihin päätöksiin, joilla on ollut merkitystä metsäomistajien arjessa ja taloudellisissa kysymyksissä. Yhteistyö on ollut rakentavaa. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Uudessa mhy:ssä on alussa tietenkin rakennettavaa eri toimintakulttuurien yhteen saattamisessa. Toivon, että uusi mhy tuo metsänomistajille uutta lisäarvoa metsänomistajuuteen. 1. Uuden yhdistyksen toiminnan tärkein painopiste on turvata toimivat ja laadukkaat lähipalvelut metsänomistajille. Paikallistasolla metsäomistajien etujen valvominen erityisesti puukaupassa. 2. Nuorille tulee järjestää tilaisuuksia tutustua metsäalan oppilaitoksiin, metsäalan työhönoppimisjaksoja tulee markkinoida jo ylä-asteikäisille (tetjaksot). Näissä voidaan toimia myös aktiivisesti ja tätä tärkeää työtä tekee yhdistysten lisäksi myös mm Suomen Metsäsäätiö. 4H-toiminta on tärkeää myös koululaisille metsästä tiedon viejänä ja tutustuttajana metsäalan töihin. Myös meidän vanhempien tulee muistaa ottaa jälkipolvi mukaan työhön oppimaan ja tutustumaan. Itse olen lapsilleni kertonut tarinoita eri metsikkökuvioista ja niiden historiasta (esim. Mantamyrskyjen kuviot). 3. Mhyt voivat Mtk:n kanssa ajaa verotusratkaisuja, jotka tukevat metsäyrittäjyysmäistä toimintaa. Jos metsäomistajat haluavat mhy:llä voi olla rooli tukea yhteisomistajuutta ja yhteismetsiä. Mhy voi järjestää aiheesta koulutuksia. Mitään pakkokeinoja en henkilökohtaisesti kannata tämän asian suhteen. Kaikin keinoin tulee helpottaa metsäomaisuuden siirtymistä nuoremmille sukupolville. 4. Metsien moninaiskäytöllä on merkitystä tulevaisuudessa entistä enemmän. Matkailussa metsäluonnolla on oma tärkeä painoarvo. Paikallisesti joku metsäomistaja kasvattaa mm joulupuita, erikoispuita tai tekee polttopuita. Näillä voi olla osalle metsäomistajista isompi taloudellinen merkitys, mutta mikään lisäosa ei tule ilman, etteikö siihen panosteta myös enemmän varoja ja työtä. Metsäluonnon ja hiljaisuuden tuotteistaminen osaksi paikallisia matkailutuotteita voi tuoda myös lisätuloja tulevaisuudessa. Olli Ruuskanen Agrologi Rantasalmelta. Metsäni sijaitsevat myös Rantasalmella. Päätyönä toimin LähiTapiola Savo-Karjalan korvauspäällikkönä. Sivutoimena toimin kuutamoviljelijänä eli maanviljely- ja metsätaloustyöt tehdään vapaa-ajalla ja joskus jopa kuunvalossa. Metsänomistajana olen keskiverto aktiivinen. Metsätalouskalustoon kuuluu ainoastaan moottorisaha, kaksi raivaussahaa sekä kaksi pottiputkea ja taimivakkaa eli omat työt metsissä keskittyvät hoitotöihin. Metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa olen toiminut aikanaan vuosituhannen alkupuolella Rantasalmen metsänhoitoyhdistyksessä. Sitten olin pätkän fuusiopakolaisena ja nyt on menossa toinen valtuustokausi hallitustehtävissä. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Neljän yhdistyksen fuusioon suhtaudun hyvinkin positiivisesti. Olen nähnyt työelämässä kolme vakuutusyhtiön fuusioita ja metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa samoin kolme ja aina on menty eteenpäin. Aikaisemmissakin fuusioissa on onnistuttu, niin miksei myös tässäkin. 1. Entistä suuremman Mhy:n tulee lähivuosina tuottaa entistä parempia ja kohtuuhintaisia palveluja jäsenilleen unohtamatta edunvalvontaa. 2. Suomen perhemetsätalouden ongelma on se että nuorempi sukupolvi on yleensä kuudenkymmenen ja kuoleman väliltä saadessaan metsät haltuunsa. Siinä vaiheessa suurin hinku metsätalouden kehittämiseen on taakse jäänyttä aikaa. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tulisi edistää niin, että hypätään vaikka yhden sukupolven yli tilakaupoissa. Kun metsät ovat omassa hallussa, lisää se kummasti kiinnostusta metsäisiin asioihin. Näitä kysyimme 1. Jos katsotaan yhdistyksen tulevaan, minkä rajaat toiminnan tärkeimmäksi painopistealueeksi lähivuosina? 2. Suomessa harjoitetaan perhemetsätaloutta, kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan metsästä tulevina metsänomistajina tai metsäammattilaisina? 3. Valtionvalta on huolissaan metsäomaisuuden pirstoutumisen jatkumisesta, mitä keinoja mhy:llä on edistää metsätilojen säilymistä tai niiden koon kasvua? 4. Kuinka aktiivinen metsänomistaja voi hyödyntää muutakin metsän tuottoa kuin puunmyyntiä. Onko metsän moninaiskäytöllä tulevaisuutta ja kuinka metsänomistaja voisi saada siitä myös tuloa? Mauri Ruuth Metsätalousyrittäjä, ssä Vanhamäen kylässä, metsät ovat n kaupungissa. Mielestäni tavanomainen metsänomistaja, teen viljelyja hoitotyöt, ensiharvennuksia hyötyliikuntamielessä sekä erikoispuuhakkuita Metsänhoitoyhdistys Järvi- Savon valtuustossa ja hallituksessa yli kymmenen vuotta, liittymisvaiheessa hallituksen puheenjohtajana. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Valmistelu on mennyt sutjakasti, kaikissa yhdistyksissä ollut hyvä tahtotila uuden rakentamiseksi, tältä pohjalta odotukset ovat hyvät. Tähtäimenä entistä parempi, vahvempi ja monipuolisempi metsänomistaja jäsenen palveleminen ja kaikin puolinen edunvalvonta. 1. Lähivuosien painopistealue tulisi olla metsänomistaja jäsenien tarpeista lähtevä palveluvarustuksen vahvistaminen, siinä kärkenä puukaupallisten palveluitten kehittäminen. Merkittäviä asioita ovat varmasti maanomistajan edunvalvontaan liittyvät asiat, kuten maankäyttöä rajoittavat tekijät 2. Mitä mhy tässä asiassa voi tehdä on tiedottaa metsätalouden merkityksestä. Metsä ja metsätalous tiedostetaan entistä useammin uusiutuvien raaka-aineitten lähteenä joten tiedotukselle on hyvä pohja. Nuorten kiinnostus sytytetään jo koulun ala-asteella. Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeä aina ylä-asteelle ja ammatinvalinta tilanteeseen asti. 3. Mhy:n vaikuttaminen on tiedottaa ja keskustella metsänomistajien kanssa kaikista metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä asioista. Tähän kuuluvat muun muassa erilaiset omistusjärjestelyt. Lisäksi mhy voi kertoa päättäjille, mitä hallinnollisia päätöksiä tarvittaisiin, jotta pirstoutumista saataisiin estetyksi ja tilakokoa kasvatettua. 4. Metsänomistajan pääasiallinen tulonlähde on tulevaisuudessakin puunmyynnistä saadut tulot. Moninaiskäytöllä yksittäistapauksissa voi olla merkitystä. Edellytyksenä sille on esimerkiksi metsäluontoa hyväksikäyttävää matkailua. Tämä voisi muodostua useasta pienemmästä yrittäjästä, jotka verkostoitumalla voisivat tuoda toimintaa, josta metsänomistajakin voisi hyötyä. Esko Vahvaselkä Maa- ja metsätalousyrittäjä Haukivuorelta. Olen aktiivinen metsänomistaja, sillä metsätalousyrittäjänä teen työtä metsän parissa koko ajan. Menossa toinen valtuustokausi metsänhoitoyhdistyksessä. Samoin toinen kausi metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa, ensin Haukivuoren ja nyt Etelä-Savon. Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin? Positiivisin mielin ja luottavaisin odotuksin mennään eteenpäin. 1. Saada metsänomistajat aktiivisesti pysymään MHY:n jäseninä. 2. Metsätaloutta tulisi tuoda perusopetuksessa paremmin esille. 3. Metsätaloudessa tulisi olla samanlainen mahdollisuus sukupolvenvaihdoksiin kuin maanviljelyspuolellakin. MHY voisi viedä tätä asiaa eteenpäin. Näin pystyttäisiin säilyttämään metsätilat ehjinä kokonaisuuksina. 4. Metsien moninaiskäytöillä on tulevaisuutta. Tuloa voi saada myös luonto- ja erämatkailun yms. kautta

19 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuusto v. 2015-2016 Nimi Postitoimipaikka Nimi Postitoimipaikka Nimi Postitoimipaikka Ahonen Minna Anttonen Esa Hannikainen Juha-Pekka Haukka Milla Havukainen Pertti Heikkilä Voitto Hintsanen Pekka Hirvonen Asko Häkkinen Mervi Häkkinen Pasi Hämäläinen Jukka Hänninen Leo Hänninen Mika Ikonen Matti Jaatinen Jorma Janhunen Markku Kaipainen Esko Kaipainen Harri Karjalainen Esa Kekkonen Pentti Kekkonen Ritva Kerminen Juha Kiesilä Jarmo Kietäväinen Olavi Kiiskinen Taneli Kiljunen Ismo Kohvakka Hannu Kokkonen Kari Komppa Erkki Kontiainen Varpu Koskenniemi Hanna-Mari Kosonen Anneli Kosonen Hannu Kosonen Jouni Kosonen Toni Lauteala Louhi Savonlinna Pertunmaa Puumala Pertunmaa Sulkava Pihlajalahti Haukivuori Haukivuori Juva Vuorenmaa Juva Nykälä Risulahti Hurissalo Kalvitsa Haukivuori Hirvensalmi Puumala Kumpuranta Hurissalo Nykälä Savonlinna Hirvensalmi Telakanava Joutsa Punkaharju Putikko Hiukkajoki Vuoriniemi Kotro Kalevi Kuitunen Pentti Kuoppala Seppo Kurki Kalevi Kämäräinen Liisa Kärkkäinen Olli Käyhkö Jari Laamanen Eija Laamanen Jari Laamanen Päivi Laitinen Jussi Lappalainen Esa Lehtinen Erkki Lehtinen Leila Liimatainen Pekka Liukkonen Jouni Luostarinen Keijo Luostarinen Martti Luukkonen Eeva-Liisa Makkonen Jouko Makkonen Otto Martikainen Esa Miettinen Petri Muhonen Eino Mustalampi Heikki Myllys Mika Mällönen Eero Nikulainen Antti Nousiainen Olavi Nummela Paavo Nykänen Mika Pajunen Osmo Pasonen Juha Piispa Matti Piispa Timo Puumala Joutsa Pertunmaa Sulkava Kolkontaipala Säimä Kerava Putikko Kulennoinen Joutsa Rantasalmi Pertunmaa Juva Hatsola Savonlinna Rönkönvaara Puumala Säimen Savonranta Koikkala Hatsola Kulennoinen Kantala Rantasalmi Joutsa Kantala Raikku Joutsa Nykälä Hirvensalmi Juva Pitkonen Ari Pitkänen Olli Pulkkinen Paavo Pöyry Jukka Pöyry Markku Ralli Kaisa Rantalainen Antti Rautiainen Veli Rouhiainen Petri Rouhianen Ville Ruhanen Timo Ruuskanen Olli-Mikko Ruuth Mauri Ryyppö Vesa Saarela Aulis Sallinen Sakari Saloviin Hannu Siitari Mikael Silvaniemi Kaisu Summanen Matti Taivalantti Paavo Tarkiainen Esko Tiainen Jyrki Tiihonen Seppo Tiimonen Antero Tiusanen Kari Torpo Hetta Turtiainen Jouko Vahvaselkä Esko Valkonen Jari Vauhkonen Pekka Westerstråhle Axel Vuotilainen Juha Väänänen Mika Väänänen Veli-Pekka Raikku Tuusmäki Haukivuori Pertunmaa Kaartilankoski Haukivuori Vuorenmaa Juva Hirvensalmi Rantasalmi Kerimäki Joutsa Ahvensalmi Haukivuori Savonlinna Puumala Mäntsälä Pihlajalahti Telakanava Hirvensalmi Kerimäki Haukivuori Kolkontaipale Nykälä Rantasalmi Savonranta Kuosmala Koikkala Uudet mallit saatavilla - varaa omasi heti! Myynti Erno Mäntynen Puh. +358 40 849 3115 S-posti: erno.mantynen@logset.fi Logset Oy Hännisentie 2 FI-66530 Koivulahti Fax +358 6 2103 216 Y K S I N K E R T A I S E S T I P A R E M P I www.logset.fi

20 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palvelut Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa metsänomistajille kokonaisvaltaiset metsäpalvelut. Tarjoamme palveluja tutkitusti laadukkaasti: vuonna 2014 palveluja käyttäneiden asiakkaiden palautteiden keskiarvo oli 9,1 eli kouluarvosanoin kiitettävä. Puukauppapalvelut Me tunnemme alueemme. Toimimme joka kunnassa lähellä metsänomistajaa. Toimialueemme yksityismetsien puukaupasta 70 % lähtee liikkeelle kauttamme joka vuosi. 1. Teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma metsänhoitoyhdistyksellä Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman tekemisellä. Palvelu on jäsenelle maksuton. Puunmyyntisuunnitelmaan sovittavat korjuukohteet määritellään sinun toiveittesi ja tarpeittesi mukaan. Puunmyyntisuunnitelma on selkeä tuote, jonka avulla myytävä puuerä voidaan kilpailuttaa puunostajien kesken. Saat palvelun yhteydessä maksuttoman hinta-arvion puukauppakohteestasi ja tietoa alueen puumarkkinatilanteesta kaikkien ostajien osalta. 2. Puukaupan toimeksianto lisää euroja kilpailuttamalla Tee nyt helppo, turvallinen ja tuottava puukauppa toimeksiannolla! Kilpailuttamalla ja mhy:n katkontavertailulla saat puukauppaan aina päivän parhaan hinnan! Olemme ainoa toimija, joka kilpailuttaa puukauppasi ja antaa luotettavaa tietoa puukaupan vertailuun. Puukauppa on metsänhoitoyhdistyksen ydinosaamista hyödynnä se. Vuonna 2014 mhy Etelä-Savon alueen yhdistykset tekivät noin 4000 leimikkoa ja myivät niistä toimeksiannolla noin 2300 kappaletta. Tunnemme siis puumarkkinat ja puunostajat parhaiten. Puukauppa kannattaa kilpailuttaa kaikkien alueen puunostajien kesken, jotta puusta saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Valitse suosittu puukaupan toimeksiantopalvelu Palvelun sisältö: *Tarjousten pyytäminen kaikilta alueen puunostajilta *Puukaupan vertailulaskelmat ostajittain puun hinta ja tukin katkontatieto huomioiden *Tarjousvertailun esittely metsänomistajalle. Metsänomistaja päättää puukaupasta. *Puukaupan tekeminen *Puunkorjuun ja kuljetuksen valvonta *Mittaustodistuksen tarkastaminen ja hyväksyminen *Puunkorjuuraportti metsänomistajalle Puunkorjuupalvelu Laadukas korjuujälki harvennuksille soveltuvalle konekalustolla Metsänhoitoyhdistyksellä on yli 30 harvennushakkuisiin erikoistunutta sopimusyrittäjää, jotka ovat harvennushakkuiden ja energiapuun korjuun ammattilaisia. Yrittäjien konekalusto on harvennuksille soveltuvaa ja korjuujälki on laadukasta. Korjuupalvelusta välitetään puuta 12 eri puunostajalle. Samasta korjuukohteesta puuta voidaan välittää usealle eri ostajalle. Puuta toimitetaan pylvään ostajille, sahoille, parrusahoille, vaneritehtaille, sellutehtaille, paperitehtaille sekä energialaitoksille. Metsänomistaja hyötyy, kun puut välitetään parhaan taloudellisen tuloksen antavalle loppukäyttäjälle erikoispuut huomioiden. Metsänuudistaminen Voit jättää metsänuudistamisen metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten huoleksi. Hoidamme puolestasi kaikki taimikon perustamiseen liittyvät työt. Valitsemme kasvatettavan puulajin, maanmuokkauksen ja uudistamismenetelmän. Oikeilla menetelmillä uusi metsä saadaan nopeasti kasvun alkuun. Yhdistyksen toimittamilla taimilla sekä istutustyöllä on takuu. Metsänviljelytyöt tehdään paikallisten ammattimetsurien toimesta. Metsänhoitopalvelut Meiltä saat ammattitaitoiset metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikkosi kasvukuntoon. Metsäsi kasvaa ja kukoistaa, kun huolehdit siitä. Taimikko vaatii alkuvaiheessa paljon hoitoa. Hoidettu taimikko järeytyy nopeammin ja tuottaa paremmin sekä tuhoriskit vähentyvät. Haemme metsänhoitoon saatavat rahoitustuet puolestasi. Metsäsuunnittelu Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto metsäomaisuudesta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäsuunnitelmasta selviää, paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa tulevaisuudessakin hyvin. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Suunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Metsäkiinteistöjen välitys Ota yhteyttä mhy Etelä-Savoon, jos harkitset metsätilasi myyntiä. Mhy Etelä-Savossa on useita LKV-metsäasiantuntijoita palveluksessasi, jotka ovat metsäalan sekä kiinteistökaupan ammattilaisia. Metsätilan myyminen on aina iso asia, johon liittyy paljon käytännön seikkoja. Kun harkitset metsätilastasi luopumista, voit ensin käydä läpi kaupan eri vaiheet ja veroseuraamukset kiinteistökauppaa tuntevan LKV-metsäasiantuntijamme kanssa. Metsätilan omistusjärjestelyt Aloita metsätilan sukupolvenvaihdoksen tai muiden omistusjärjestelyiden suunnittelu yhdessä LKV-metsäasiantuntijan kanssa. Mhy Etelä-Savosta saat metsätilan sukupolvenvaihdoksen starttipalaverin edulliseen kiinteään hintaan. Starttipalaverissa tehdään lähtötilanteen sekä metsäomaisuuden hoidon tavoitteiden kartoitus. Samalla käydään läpi yleisellä tasolla eri luovutusvaihtoehtoja sekä niiden veroseuraamuksia. Saat Mhy Etelä-Savosta saat asiantuntijan hoitamaan koko omistusjärjestelyt suunnittelusta ja metsäarvion laadinnasta sekä luovutuksen liittyvät kaikki asiakirjatyöt ja ilmoituksen viranomaisille. Metsätien rakennus Hyväkuntoiset metsätiet helpottavat metsäsi hakkuita ja hoitotöitä. Metsätien perusparannuksella tie kunnostetaan taas kulkukelpoiseksi ja puun kuljetukseen sopivaksi. Saat leimikollesi paremman hinnan, kun puunkorjuu onnistuu myös kesä- ja kelirikkoaikaan. Joskus kesäkorjuukelpoinen leimikko voi olla jopa puukaupan edellytys. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee ja toteuttaa tienkunnostus- ja rakennushankkeita sekä hoitaa tieyksiköinnit. Kunnostusojitus Kunnostusojitus on tarpeen, kun vanhojen ojitusalueiden ojat ovat menneet tukkoon, eivätkä ne enää johda vettä metsästä pois. Kunnostusojituksessa ojat perataan auki ja tehdään mahdollisia uusia ojia, jotta metsän vesitalous saadaan kuntoon. Kunnostusojitussuunnitelmissa huomioidaan vesiensuojelu. Metsätie- ja ojitushankkeiden yhteydessä hoidamme myös metsässä tarvittavat hoitotyöt, kuten harvennushakkuut, taimikonhoidon, nuoren metsän kunnostuksen ja lannoituksen. Näin saat metsäsi kerralla tuottamaan. Muistatko vielä miltä metsäsi näyttää? Lähde oman metsäasiantuntijasi kanssa maksuttomalle metsäkäynnille. Muista tilata myös maksuton puunmyyntisuunnitelma ajoissa. Me olemme metsäsi lähellä, nyt ja tulevaisuudessa Käy tykkäämässä uusista mhy Etelä-Savon Facebook-sivuista Uudet Facebook-sivumme löytyvät nyt osoitteesta: www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo. Käy tykkäämässä ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista metsäasioista ja tapahtumistamme. Ajankohtaiset mhy Etelä-Savon uutiset ja tapahtumat löydät osoitteesta www.mhy.fi/etelasavo Metsä Rokkaa-tapahtuman facebook-sivut löydät osoitteesta: www.facebook.com/metsarokkaa

21 Suomalaisesta puusta tehdään kestäviä ja energiatehokkaita taloja Japanissa PEFC-merkintä on tärkeä japanilaisille. Saha käyttää vain sertifioitua puuta. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon korjuupalvelupuuta menee jatkossa rekkakuormallinen päivässä Misawan n sahalle. Yhdistysten puuta toimitettiin sahalle sen alkuvaiheessa 90-luvun puolivälissä metsänomistajaliiton hallinnoiman Espan kautta, sen jälkeen puun toimituksesta on huolehtinut yksin metsäteollisuus. Misawa Homes of Finland käyttää sahaukseen kuusta noin sadan kilometrin säteellä stä. Saha on toiminut Pursialassa jo 20 vuotta ja se rakennettiin muutama vuosi aikaisemmin suljetun Vapon sahan paikalle. Misawa tuli in tavallaan mutkan kautta, Japanin rakennusteollisuus ei saa kotimaasta riittävästä tasalaatuista puuta ja alkuun raaka-ainetta tuotiin Kanadasta. Kanadalaisen puun laatu kuitenkin heikkeni ja yhtiö siirtyi Eurooppaan kartoittamaan puunhankintaa. Etelä-Savo ja vakuutti japanilaiset, Misawa Homes of Finland perustettiin Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon ja Misawan edustajat kokoontuivat neuvottelemaan toimitussopimuksesta, jonka kautta kuusitukin toimitukset in alkavat. Kuvassa oikealta Misawa Homes of Finland toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi, sahan tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti, yhdistyksen läntisen alueen korjuuesimies Juha Kokko, toiminnanjohtaja Petri Pajunen ja itäisen alueen korjuuesimies Arto Turtiainen. 1994 ja tuotanto alkoi jo seuraavana vuonna. Sahan koko vuosituotanto noin 80000 kuutiota menee Japaniin emoyhtiön käyttöön. Vuotuinen puun käyttö on noin 220000 kuutiota. Tarkkuus tärkeää Mittatarkkuus oli perimmäinen syy, miksi yhtiö perusti Suomeen sahan eikä ostanut valmista sahatavaraa japanilaisten mielestä tiukkaa mittatarkkuuteen pystyy vain japanilaisittain toimiva saha. Misawan väki on kuitenkin kotoisin paikkakunnalta, japanilaisia ovat vain toimitusjohtaja ja tuotantovastaava. Saha työllistää kahdessa vuorossa 34 saha-alan ammattilaista. Mittatarkkuuden lisäksi Misawalla on myös toinen ominaispiirre. Laitos on pyörinyt tasaisesti paria ulkopuolisista syistä johtunutta poikkeusta lukuun ottamatta koko toiminta-aikansa. ssä sahattu lankku käytetään emoyhtiön tehtailla elementtien sisärakenteisiin. Suomalainen kuusi jää rakenteiden sisään, mutta syy tasalaatuisen raaka-aineen käytössä on myös kestävyydessä. Misawa Homes in talot on suunniteltu kestämään maanjäristyksiä. Lyhyttä tukkia Misawan sahalle tulevien tukkien mitat poikkeavat tavanomaisista. Saha ottaa vastaan lyhyttä tukkia: 285 ja 381, jonka latvaläpimitta on 16-28 senttiä. Puukentällä ei tukkeja paljoa näy, sillä keskimäärin kerran tunnissa ajaa Määrämittainen, tasasärmäinen maakunnan kuusi kuivataan 15-20 prosentin kosteuteen ja pakataan konttiin laivattavaksi emoyhtiön talotehtaille. Misawan väki pitää huolta, että maakunnassa kasvaa uutta laadukasta kuusta. Keväinen perinne on, että metsänhoitoyhdistys järjestää sahan väelle japanilaisine vieraineen istutuskohteen. Kuva on keväältä 2014. rekka portista sisään. Mittatarkkuus alkaa katkonnasta ja päättyy kuljetukseen, sillä valmis sahatavara matkaa 40 jalkaisessa merikontissa perille. Yhteen konttiin mahtuu 50 kuutiota sahatavaraa ja matka stä Japaniin kestää puolitoista kuukautta. Yhteen pientaloon materiaalia kuluu kymmenisen kuutiota. Mittatarkkuuden lisäksi japanilaiselle ostajalle on tärkeää, että puu on sertifioitua. Myös talonrakennukseen käytettävän raaka-aineen hiilijalanjälkeä seurataan, konttikuljetus meritse on tehokasta, suhteessa suurimmat kertymät tulevat maantiekuljetuksissa. Tehokkuus näkyy kaikessa toiminnassa. Sahalla syntynyt kuoriaine menee kuljettimella naapuriin Etelä-Savon Energian voimalaitoksen käyttöön ja takaisin saadaan lämpöä kuivaamoiden käyttöön.

22 TIIMIKIERROS Joutsa Uusi tiimijako muutti hieman Joutsan toimialuetta vuodenvaihteessa Joutsan tiimi toimii Hämeen ja Savon rajapinnalla. Aikakirjojen valossa mhy - toiminnassakin kallistuttiin jossain vaiheessa vahvasti Itä-Hämeen suuntaan, kun Suonteen seudulla harkittiin isompaan kokonaisuuteen liittymistä. Joutsan kunnan sisälläkin toimii tällä hetkellä toinen metsänhoitoyhdistys, sillä itsenäisen Leivonmäen mhy liittyi 2000-luvun alussa Keski-Suomen suuntaan. Joutsan seudun osalta vuodenvaihteessa toteutunut fuusio on kolmas. Vuonna 1998 Joutsa löi hynttyyt yhteen Pertunmaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja syntyi Suonteen seudun metsänhoitoyhdistys, joka myöhemmin virtaviivaisti nimeään metsänhoitoyhdistys Suonteeksi. Suontee liittyi Järvi-Savoon 2008 ja tämän vuoden alusta Joutsan seutu on osa metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa. Järvi-Savon aikana vanha Suonteen alue säilyi, sillä alue toimi Joutsa-Pertunmaa tiiminä. Vuodenvaihteessa rakenne muuttui, kun Joutsan tiimille jäi osa Pertunmaata, mutta naapuriksi tuli Hirvensalmi-Pertunmaa tiimi. Pieniltä muutoksilta ei ole vältytty, sillä vuosi sitten siirryttiin tiimityöskentelyyn ns. toteuttajamallilla, jossa yhdestä Joutsan alueen toimihenkilöstä tuli operaatioesimies ja hänen vastuualueensa jaettiin kolmelle muulle toimihenkilölle. LKV Antti Tiihosen hoidossa. Joutsan toimiston vuosien varrella siirtynyt kohti keskustaa ja nyt Länsitiellä ollaan aivan kylän ytimessä. Keskeinen sijainti on Joutsassa tuonut uuden ilmiön, toimistolle piipahdetaan samalla, kun asioidaan kirkolla. - Varsinaista asiakaspalvelua toimistolla ei ole, vaan ovet ovat avoinna, kun toimihenkilöitä on paikalla, sanoo tiimipäällikkönä toimiva Matleena Teppola. Melko hyvässä hoidossa Tiimin alueella on runsaimmin reheväpohjaisia metsämaita. Valtapuuna on kuusi. Toimihenkilöinen mukaan metsien hoidollinen tila on melko hyvä, taimikonhoitorästejä löytyy täältä kuten lähes kaikkialla muuallakin. Tiimin alueella on noin 1325 metsänomistajaa, etämetsänomistajia tästä luvusta on noin 800. Metsäpinta-ala on 52012 hehtaaria. Tiimin tilojen keskikoko on 31,5 hehtaaria, koko yhdistyksen alueella keskikoko on 29,9 hehtaaria. 1 2 Joutsan toimisto Länsitie 8 19650 Joutsa 4 3 Alueellisesti tiimi toimii pääasiassa Joutsan kunnan alueella. Entisen Leivonmäen kunnan alue ei kuulu alueeseen ja Pertunmaasta ovat mukana Joutsjärvi, Kaupinkylä, Ruorasmäki. Tärkeä osa tiimiä Töiden käytännön toteuttajat Joutsan tiimissä: Metsurit: Erkki Paananen, raivaus ja Vesa Penttinen raivaus ja istutus Yrittäjämetsurit: Juha Järvinen, raivaus ja istutus, Juho Onali, raivaus ja istutus, Palvelut M. Tuppurainen, raivaus ja istutus. Yrittäjät: Metsuripalvelu tmi Teuvo Salonen, koneellinen puunkorjuu, Lahtonen Matti ky, koneellinen puunkorjuu, Reijo Saari, muokkaus, Timo Isokuortti, muokkaus, Kari Olkkonen, muokkaus, Jouko Laakso, hakkuu ja muokkaus ja Esa Tanttu, muokkaus. Nelihenkinen joukkue Tiimin kolmesta metsäasiantuntijasta Matleena Teppola ja Kari Paaso pitävät asemapaikkanaan Joutsan toimistoa, samoin kun metsänhoitoesimies Jussi Rautio. Veikko Halmesaari on kahden työpisteen toimihenkilö, sillä paikka löytyy niin Joutsan kuin Pertunmaan toimistolta. Veikon asiakkaat ovat suurelta osin Pertunmaan puolella. Vuodenvaihteessa suuria muutoksia vastuualueisiin ei tullut, sillä suuremmat muutokset tapahtuivat jo vuotta aikaisemmin, kun Jussin alue jaettiin Matleenan, Karin ja Veikon kesken. Läntisen asiakkuusalueen vastaava asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen ja korjuuesimies Juha Kokko löytyvät yhdistyksen n toimistolta. Tiimin alueen metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, metsäarviot ja metsäverotus ovat metsäasiantuntija, Joutsan tiimi vasemmalta oikealle, väki kertoo samalla työkokemuksestaan ja harrastuksistaan. Kari Paaso metsäasiantuntija. Metsänhoitoyhdistyksen leivissä vuodesta 1999, Joutsassa vuodesta 2004. Harrastuksena liikunta ja perheen parissa puuhailu. Matleena Teppola metsäasiantuntija. Aloitti Joutsassa vuonna 2012. Harrastaa metsästystä ja ratsastusta. Jussi Rautio metsänhoitoesimies. Aloitti metsäneuvojana 2011 ja siirtyi toteuttajaksi 2014. Liikunnalliset harrastukset ovat kuntosali, voimapunnerrus ja koskimelonta. Veikko Halmesaari metsäasiantuntija. Aloitti metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa vuonna 1988. Harrastaa metsästystä ja viihtyy kesällä moottoripyörän ohjaimissa.

23 Runsaat vesistöt takaavat sen, että työmatkat tiimin alueella kasvavat TIIMIKIERROS Kerimäki Savonranta Kerimäki-Savonranta tiimin alueella tilat ovat keskimääräistä isompia. Tilojen keskikoko on melkein kymmenen hehtaaria suurempi kuin koko yhdistyksen alueella. Tiimin alue on entinen mhy Kerimäen toimialue Savonranta fuusion jälkeen. Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon organisaatiossa tiimi kuuluu itäiseen asiakkuusalueeseen, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että alueen kymppinä on asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen, jonka asemapaikka on Savonlinnassa ja korjuuesimiehenä Arto Turtiainen, jonka työpiste löytyy päätoimistosta Juvalta. Neljän metsäasiantuntijan lisäksi tiimin alueella on metsänhoitoesimies toteuttamassa hankkeita. Tie- ja oja-asioissa aluetta palvelee tie- ja ojaasiantuntija Kalle Kaartinen ja metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, metsäarviot ja metsäverotus ovat metsäasiantuntija, LKV Petra Huupposen hoidossa. Jako kahteen Kerimäki Savonranta tiimin jo nimensäkin mukaan toimii kahden toimiston alueella. Toimistot Kerimäellä ja Savonrannassa ovat avoinna, kun väkeä on paikalla sääntömääräisiä aukioloaikoja ei ole. Tapani Huttunen sanookin, että Savonrannalla osaavat katsoa, onko auto pihassa ennen kuin tulevat! Tapani Huttusen lisäksi Savonrannan toimistossa on työpiste Katri Monosella. Piia Kietäväinen, Veli-Matti Suhonen ja Jorma Korpela toimivat Kerimäen toimistolta käsin. Metsänhoitoesimies Jorma Korpela, joka toimii myös tiimipäällikkönä, muistuttaa, että jos toimistolle on tulossa niin kannattaa varata aika tai ainakin soittaa ennen kuin tulee oveen kolkuttamaan. Vesistöjen rikkoma alue 9 10 Savonrannan toimisto Monninsaarentie 58300 Savonranta Kerimäen toimisto Multamäentie 18 58200 Kerimäki Alueelle tyypillistä ovat runsaat vesistöt, saaret ja pitkät ajomatkat alueen repaleisuudesta johtuen. Metsät ovat pääsääntöisesti hyväkasvuisilla pohjilla, mäkisiä maastoja on varsinkin alueen pohjois-osassa. Tiimin alueella on 2377 metsänomistajaa, joka on vajaa kolmetoista prosenttia koko jäsenkunnasta. Metsäpinta-ala on 92658 hehtaaria, mikä on taas lähes seitsemäntoista prosenttia yhdistyksen metsäpintaalasta. Tästä johtuu, että tiimin tilojen keskikoko on 38,98 hehtaaria, kun taas koko yhdistyksen alueella keskikoko jää 29,9 hehtaariin. Metsänomistajia asuu tiloilla, mutta on myös merkittävä määrä etämetsänomistajia. Tiimin toiminta-alueena on entisten Kerimäen ja Savonrannan kuntien alueet vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alue rajoittuu pohjoisesta Heinävesi-Liperi, idästä Rääkkylä (järven takana) ja Kesälahti (Kiteetä nykyisin), etelästä Punkaharju-Savonlinna ja lännessä Enonkoski. Hommat hoituvat Hankkeet jäisivät paperille ilman ammattitaitoista tekijäjoukkoa. Kerimäki Savonranta tiimin alueella hoito-, muokkaus- ja korjuutyöt tekee seuraava joukkue. Kerimäki - Savonranta tiimi vuoden ensimmäisessä tiimipalaverissa. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Veli-Matti Suhonen 34v. Itä-Savossa vuodesta 2011 alkaen, toimialue Kerimäellä vuodesta 2014. Harrastaa metsästystä, ammuntaa ja kuntoilua. Tapani Huttunen 59v. metsäasiantuntija vuodesta 1980, Savonrannalla vuodesta 2008 alkaen. Harrastuksina koiralla metsästys, kalastus, luonnossa liikkuminen ja pienimuotoisesti hunajan keruuta ukin mussukoitten kanssa. Jorma Korpela 55v. metsänhoitoesimies vuoden 2014 alusta tiimin alueella. Tiimipäällikkö. Toiminut metsäneuvojana Kerimäen alueella vuodesta 1989 alkaen. Harrastuksiin lukeutuvat muun muassa Lappi ja metsästys seisovien lintukoirien, pointtereiden, kanssa ja kuntoilumuotona ikämieskoripallo. Katri Mononen 31v. metsäasiantuntijana vuodesta 2012 Savonrannalla. Perheeseen kuuluu kolme lasta, kissoja ja koiria. Harrastuksina ovat käsityöt, järjestötyöt ja lukeminen, mukana myös kunnallispolitiikassa ja perheyrityksen touhuissa. Piia Kietäväinen 35v. metsäasiantuntija vuodesta 2002, Kerimäellä vuodesta 2007, sitä ennen Savonrannalla ja Sulkavalla. 2- ja 4-vuotiaat tytöt, kaksi koiraa ja järjestötoiminta pitävät huolen siitä, että ei ole vapaa-ajan ongelmia. Metsurit Aarne Hirvonen, Sami Härkänen, Pekka Patamäki, Timo Tuomi, Timo Massinen, Lauri Kosonen, Ukko-Pekka Laakkonen ja Esa Kivimurto Yrittäjämetsurit: tmi Urmakka/Kari Nousiainen ja Arto Honkanen Koneyrittäjät Antti Huttunen, hakkuu, Jonne Kapanen, ajo, Harri Stenberg, hakkuu, Metsäurakointi Lähesmaa & Partanen, ajo, Pauli Nousiainen, hakkuu, Markku Muhonen, ajo ja Jari Suomalainen, kaivinkonetyöt

24 Etelä-Savon puukauppa notkahti Ennakkotietojen mukaan Etelä-Savon yksityismetsien puukauppamäärä vuonna 2014 oli yhteensä 4,1 milj. m³. Määrä oli noin 5 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Vuoden 2014 puukaupparytmi oli poikkeuksellinen. Puukaupan painopiste ajoittui vuoden alkupuoliskolle, kun tavallisesti kauppoja tehdään selvästi enemmän vuoden jälkipuoliskolla. Kuusitukin ja kuitupuiden heikentynyt kysyntä vaivasi markkinoita koko syyskauden ajan. Teollisuudelle reilusti raaka-ainetta Vuonna 2014 puukauppamäärät jakautuivat kokonaisuutena varsin tasaisesti koko vuoden. Koko vuotta ajatellen puumarkkinat toimivat kohtalaisesti vaikka kysynnän puute syksyllä vaivasikin. Metsäteollisuuden ei tarvinnut valittaa puupulaa ja olla vaatimassa verotuksellisia keinoja puun liikkuvuuden turvaamiseksi. Puumarkkinat ovat toimineet tarjonnan puolesta hyvin jo useiden vuosien ajan, mutta kysyntäpuolella on haasteita. Ennakkotietojen perusteella Etelä-Savon yksityismetsien puukauppatulot olivat noin 180 miljoonaan euroa. Laskua edellisvuodesta oli lähes 30 milj. euroa. Hankintakauppojen osuus puukaupasta kohosi 19 prosenttiin. Edellisvuonna osuuden ollessa vain 11 %. Kuusitukin myyntimäärä normaaliksi Vuonna 2013 metsänomistajat taistelivat kaarnakuoriaisongelmien kanssa, mikä nosti kuusitukin myyntimäärät 1,4 milj. kuutiometriin. Nyt vuotta myöhemmin kuusitukin myyntimäärä palasi normaaliin noin 1 milj. kuutiometrin tasoon. Vaikka kokonaisuutena kauppamäärät laskivat koivukuidun myyntimäärä kohosi edellisvuodesta 20 % yli 500 000 m³:n tason. Kuitupuun kysyntä haasteena Vuoden 2014 erityinen haaste oli kuitenkin havukuitupuun riittämätön kysyntä. Tilannetta pahensi poikkeuksellisen heikko energiapuun kysyntä. Jälleen joudumme toteamaan, että vuonna 2014 Etelä-Savon metsien harvennushakkuurästit kasvoivat tuhansia hehtaareja. Tarvitsemme pikaisesti uutta teollista käyttöä pieniläpimittaiselle puutavaralle. Kuitupuun markkinanäkymä onkin kohenemassa merkittävästi lähivuosina uusien investointien lisätessä puun kysyntää. Metsänhoitoyhdistyksillä suuri merkitys puumarkkinoiden toimivuudessa Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien asiantuntijoina ja puumarkkinoiden toimivuudessa. Vuonna 2014 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä oli yhteensä yli 8,5 milj. m³. Määrä oli noin 70 %:n kaikesta yksityismetsistä markkinoille tulevasta puumäärästä. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon vaikuttaminen näkyy jokaisen metsänomistajan puukauppatilissä. Vuosi 2015 käynnistyi verkkaisesti Metsäteollisuuden vahvat puuvarannot heijastuvat markkinoilla ja puukauppoja tehdään nyt verkkaisesti. Haasteellisin kysyntätilanne on kuusitukilla ja havukuitupuulla. Mäntytukin markkinatilanne on tasapainoisin. Kevättä kohden puun kysynnän uskotaan kohenevan. Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savossa 1000 m3 250 200 150 100 50 0 Lähde: Metla 2014 2013 2012 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Kantohinnat Kymi-Savon alueella /m 3 1.1.2006-31.12.2014 80 75 70 65 60 Mäntytukki 55 Kuusitukki 50 45 40 Koivutukki 35 30 25 Kuusikuitu 20 15 Mäntykuitu 10 Koivukuitu 5 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 Lähde: Metinfo

25 Puukaupan toimeksianto lisää euroja kilpailuttamalla Tee helppo, turvallinen ja tuottava puukauppa toimeksiannolla. Tuottoisan puukaupan kulku 1. Metsänomistaja on kiinnostunut puukaupasta. Hän ottaa yhteyttä omaan metsäasiantuntijaansa. Yhdessä metsäasiantuntijan kanssa mietitään missä hakkuita on ajankohtaista suorittaa. Sovituista kohteista tehdään jäsenille maksuton puunmyyntisuunnitelma. Lisäksi metsänomistaja saa arvion puunmyyntituloista maksutta ja tietoa puumarkkinatilanteesta sekä puun hinnoista kaikkien puunostajien osalta. tekee metsänkäyttöilmoituksen metsäkeskukselle. 2. Puunmyyntisuunnitelman yhteydessä sovitaan myös mahdollisista metsänuudistamistöistä, kuten maanmuokkauksesta, taimista ja taimien istutuksesta. Koko metsänviljelypaketin saa ostettua metsänhoitoyhdistyksestä. Tarvittaessa myös ennakkoraivauksista sovitaan samalla. 3. Jos metsänomistaja haluaa leimikostaan parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen ja päätyy puukaupan toimeksiantoon, niin hän valtuuttaa metsäasiantuntijan kilpailuttamaan leimikon kaikkien puunostajien kesken. 4. laittaa leimikon myyntiin sähköiseen Puumarkkinat.fi-palveluun. Tarjoukset tulevat metsäasiantuntijalle määräaikaan mennessä sähköpostiin puunostajilta. 5. Sen jälkeen metsäasiantuntija laatii vertailulaskelmat, sillä tarjottu yksikköhinta ei kerro vielä yksistään mitään tarjousten paremmuusjärjestyksestä. lla on käytössään puun katkontatiedot puulajeittain, järeysluokittain ja puunostajittain aiemmista kaupoista. Niistä selviää ostajan kyky maksimoida arvokkaan tukin määrä. Tukin hinta on 3-4 kertainen kuidun hintaan verrattuna, joten katkonnalla on suuri merkitys. Joku puunostaja voi olla hyvä harvennushakkuissa ja joku vastaavasti järeissä päätehakkuissa. 6. Kun hinnan ja katkonnan perusteella tehty vertailulaskelma on tehty ja tarjoukset on saatu paremmuusjärjestykseen, niin metsäasiantuntija ottaa yhteyttä metsänomistajaan. 7. Metsänomistaja päättää myydäänkö leimikko ja jos myydään, niin kenelle. 8. Jos kauppa syntyy, niin metsäasiantuntija hoitaa tästä eteenpäin kaiken toimeksiannolla ja raportoi metsänomistajalle kaupan etenemisestä. tekee kaupasta metsänhakkuusopimuksen ostajan kanssa. Metsänomistaja saa yleensä ennakkomaksun noin 1 kk kuluttua puukaupasta. 9. valvoo, että asiat menevät sopimuksen ja lakipykälien mukaan, tarkistaa mitta- ja laatuvaatimukset sekä sen että hakkuu on pysynyt oikealla alueella. Lisäksi tarkistetaan hakkuukoneen mittalistat, teiden kunto ja allekirjoitetaan mittaustodistus. Allekirjoituksella hyväksytään korjuu sopimuksen mukaan tehdyksi. 10. Metsänomistajaa saa mittaustodistuksen ja puunkorjuun valvontaraportin sekä puukaupparahat tilille noin 1 kk kuluttua mittaustodistuksen laadinnasta. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja sovi puukaupan suunnittelusta. Toimi heti, niin vältät kevätkiireet! Metsänhoitoyhdistys ainoa toimija, joka kilpailuttaa puukauppasi ja antaa luotettavaa tietoa puukaupan vertailuun. Puukauppa on metsänhoitoyhdistyksen ydinosaamista hyödynnä jäsenenä se. Viime vuonna mhy Etelä-Savon alueen yhdistykset tekivät noin 4000 leimikkoa ja myivät niistä toimeksiannolla noin 2300 kappaletta. Tunnemme siis puumarkkinat ja puunostajat parhaiten. Puukauppa kannattaa kilpailuttaa kaikkien alueen puunostajien kesken, jotta puusta saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Kilpailuttaminen on kaikkien metsänomistajien yhteinen etu. Hyvällä suunnitelmalla onnistut puukaupassa. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Etukäteen tehty leimikko on tuote, joka on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Palvelun yhteydessä saat tärkeää tietoa puumarkkinatilanteesta ja puun hintatasosta. Maksuttoman metsäkäynnin ja puunmyyntisuunnitelman voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Puunmyyntisuunnitelman laadinta ja metsäkäynti ovat jäsenille maksuttomia. Tilaa palvelu omalta metsäasiantuntijalta tai p. 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 JUVA www.mhy.fi/etela-savo etelasavo@mhy.fi www.metsänomistajat.fi

26 Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten syytä. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet. Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva rooli ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta. Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten toiminnasta. Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EU-alueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta! Juha Hakkarainen metsäjohtaja, MTK korholan lomapesä rantasalmi talvisavotta 2015 lauantaina 14.2. 2015 klo 10-15.30 Uusi koko perheen tapahtuma, jossa esitellään savottatyyliä aina 1950- luvulta tähän päivään. Päivän kohokohtana klo 12 vanhan ajan savottanäytös Yhdeksän miestä ja hevonen Metsäisiä tietoiskuja ja työnäytöksiä: hevoset ja traktorit savotalla, tervanpolttoa ym. Lapsille liukumäki ja jörripeikko. Hanurimusiikkia, kahvio, hernekeittoa ja nuotiomakkaraa. Pääsymaksu 5 (alle 15vuotiaat ilmaiseksi) Huom. käteinen raha kätevämpää Paikka: Korhola Holiday, Korholantie 129, 58830 PARKUMÄKI (Rantasalmi). Opastus Valtatie 14 ja Seututie 464. p. 0500 654035 contact@korholaholiday.com www.korholaholiday.com Tapahtumassa mukana: ETELÄ-SAVO Käytännön vinkkejä sähkölinja asioihin Tälläkin hetkellä on Etelä-Savossa on vireillä hankkeita, joissa sähkönsiirtoyhtiö siirtää linjoja metsistä kyläteiden varsille. Tarkoituksena luonnollisesti on vähentää sähkökatkoja ja nopeuttaa vikatilanteiden hoitamista. Maanomistajien kannattaa olla hereillä linjasuunnitelman laadintavaiheessa. Yleensä tienvarteen hakataan uusi väylä, johon linja sijoitetaan. Tuore hakkuun reuna aiheuttaa muutaman vuoden tuulenkaatoja, mutta sitten tilanne rauhoittuu. Huomionarvoista on huolehtia puutavaran, rehujen ym varastopaikoista tien varrella. Sähkölinjan alle ei saa varastoida turvallisuussyistä mitään. Joskus tienvarsilinja vaikuttaa puun hintaan ja kysyntään alentavasti pidempien kuljetusmatkojen tai varastopaikan perustamiskustannusten vuoksi. Tämän vuoksi maanomistajan kannattaa neuvotella kiinteistölleen oma liittymä (liittymälupa) ja mahdollinen kääntöpaikka. Kaikilta teiltä ei saa enää peruuttaa varastopistolle esim. puutavara-autolla, joten kääntöpaikka on tarpeen. Joskus asian ratkaisemiseksi riittää, että linjaa pompotetaan tien molemmille puolille eri kiinteistöjen/palstojen kohdalla, mutta aina tämäkään ei ole järkevää eikä mahdollista. Koska linja tulee uuteen paikkaan, niin ainakin puuston odotusarvot ja taimikon arvot tulee korvata. Jos kysymyksessä voimassa olevan sopimuksen mukaisen linjan siirrosta uuteen paikkaan, tällöin on syytä lukea, onko sopimuksessa mainittu maapohjan ym. korvauksista. Joissakin sopimuksissa on erillinen pykälä tästä. Lisätietoja Harri Huupponen asiakkuuspäällikkö julkinen kaupanvahvistaja,lkv p.044-5550481 Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Kalataloudesta ammatti SAMIssa on tarjolla Kalatalouden perustutkinto, Kalastusoppaan ammattitutkinto sekä Kalanviljelijän ammattitutkinto. Soita oppilaitokseemme ja kysy vapaita opiskelupaikkoja. Koulutukset toteutetaan Savonlinnassa. Kysy vapaita opiskelupaikkoja: lehtori Sakari Törmälä, puh. 044 550 6428 tai opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh. 044 550 6413. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@samiedu.fi. Lisää koulutuksia ja haku SAMIn verkkosivujen kautta: www.samiedu.fi -> Koulutuskalenteri Muista myös yhteishaku 24.2. 17.3.2015, jossa Kalatalouden perustutkinto (kalastaja, kalanviljelijä, kalanjalostaja tai kalastuksenohjaaja). Lue lisää SAMIn kotisivuilta. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA puh. (015) 550 6000 sami@samiedu.fi www.samiedu.fi Oy Agrame Ab www.agrame.fi

27 Metsä Rokkaa Juvalla ensi kesänä Metsäala tarvitsee lähivuosina paljon uusia ammattilaisia. Metsäsektorille arvioidaan syntyvän koko maassa tuhansia työpaikkoja lähivuosina metsäteollisuuden puun käyttöä lisäävien investointien myötä. Myös Etelä-Savossa lähialueiden puunkäytön investoinnit merkitsevät paljon lisää töitä metsiin. Metsäalalla vaarana on, että koulutettua työvoimaa ei löydy tarpeeksi kasvavien puumäärien hankintaan ja korjuuseen, joten metsästä on syytä pitää nyt ääntä. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon tavoitteena on jatkaa vahvaa panostusta nuoriin, tulevaisuuden metsänomistajiin sekä metsäammattilaisiin. Suositut Metsä rokkaa-tapahtumat on järjestetty aiemmin Metsä-Savon toimesta v. 2008 ja 2012. Tapahtumat on huomioitu valtakunnallisella Vuoden metsäteko-palkinnolla sekä paikallisella Vuoden nuorisotekopalkinnolla. Viimeisin tapahtuma keräsi päivällä 3200 kävijää ja illalla 2200 kävijää. Metsä Rokkaa tapahtuma järjestetään pe 3.7.2015 klo 10.00 15.00 päivätapahtumana Juva Campingin ympäristössä. Tapahtumassa esitellään metsäalan koulutusta, metsätalouteen liittyviä palveluja, yhteistyökumppaneiden toimintaa osastoilla sekä työnäytösten merkeissä. Päivätilaisuudessa esiintyy tunnettu nuorille suunnattu artisti. Päivätapahtumaan on vapaa pääsy ja ohjelma tulee olemaan erittäin monipuolinen. Päivätapahtuman juontaa valtakunnallisesti hyvin tunnettu mediapersoona. Perjantaina 3.7.2015 illalla samalla alueella alkaa kaksipäiväinen Juva Rokkaa tapahtuma, jossa esiintyy vahva kattaus kotimaisia suomirockin kärkinimiä. Juvalle on tulossa heinäkuun alussa todellinen superviikonloppu Metsä Rokkaa ja Juva Rokkaa tapahtumien yhdistäessä voimansa. Metsä Rokkaa tapahtuman facebook-sivut löytyvät osoitteesta www.facebook.com/metsarokkaa Metsä Rokkaa- tapahtuman sisällöstä tiedotetaan tarkemmin maaliskuussa 2015.

28 Kysely mhy:n jäsenyydestä Jäsenet pitävät tärkeimpinä jäsenetuina edunvalvontaa, henkilökohtaista metsäasiantuntijaa, tilakäyntejä ja puunmyyntisuunnitelmaa. Loppuvuoden aikana entisen Metsä-Savon alueella järjestettiin kyselytutkimus metsänhoitoyhdistyksen palveluista ja jäsenmaksusta. Kysely kohdistettiin yli 20 hehtaarin metsätiloille. Kyselyn levikki oli 430 metsätilaa joka vastaa noin kymmentä prosenttia Metsä-Savon jäsenistä. Vastauksia kyselyyn saapui 88 kpl. Kyselyyn vastanneista 92 % aikoo jatkaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä varmasti tai melko varmasti. Kyselyssä kysyttiin sopivaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden perusmaksua ja hehtaarimaksua. Perusmaksun mediaanitaso oli vastanneiden mukaan 24 ja hehtaarimaksun mediaanitaso 2 /ha. Tämä tarkoittaisi 50 hehtaarin tilalla 124 jäsenmaksua. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu tulee muodostumaan vuonna 2015, 50 perusmaksusta ja 1,5 hehtaarimaksusta joka tarkoittaisi 50 hehtaarin tilalla 125 jäsenmaksua. Kyselyssä kysyttiin myös jäsenmaksun enimmäismäärää metsätilan pinta-alasta riippumatta. Mediaanitaso tähän kysymykseen oli 500. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenmaksun enimmäismäärä vuodelle 2015 on 300. 2014 jäsenyyteen kuuluvista metsänhoitoyhdistyksen palveluista vastaajat pitivät tärkeimpinä MTK:n ja MHY:n edunvalvontaa, henkilökohtaista metsäasiantuntijaa, tilakäyntejä ja puunmyyntisuunnitelmaa. Näistä tärkeimpänä edunvalvonta jota vastaajista 86 % piti erittäin tai melko tärkeänä. Metsänhoitoyhdistyksen muiden palveluiden tärkeys jakaantui eri palveluiden välillä paljon tasaisemmin. Muista palveluista metsäsuunnitelma ja metsänuudistaminen olivat arvioitu hieman muita tärkeämmiksi palveluiksi. Metsäsuunnitelmaa piti erittäin tai melko tärkeänä 78 % vastaajista. Selvästi käytetyin perustelu metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden jatkamiselle oli edunvalvonta joka oli mainittu useassa vastauksessa. Tämä vahvistaa metsänhoitoyhdistyksen roolia metsänomistajien edunvalvojana vielä lisää. Muita perusteluja olivat toimiva yhteistyö, opastus metsäasioissa, ammattitaito, hyvät palvelukokemukset ja oman metsäosaamisen puuttuminen. Kyselytutkimus on osa n ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelijan opinnäytetyötä. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin metsänviljelyvälineet, jotka voitti Kari Narinen Juvalta. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Opiskelen metsätalousinsinööriksi n ammattikorkeakoulussa ja teen opinnäytetyöni tämän jäsenkyselyn pohjalta. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin metsänviljelyvälineet, jotka voitti Kari Narinen Juvalta. Kiitän kaikkia kyselyyn vastanneita osallistumisesta. Pauli Kaipainen Uusia toimihenkilöitä: Nimeni on Jaakko Salakka, ikää on kertynyt 28 vuotta. Olen kotoisin Joutsenosta, Etelä-Karjalasta. Olen valmistunut Karelia ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi (AMK) kesäkuussa 2014. Kouluaikana olin harjoittelussa Metsäkeskuksella sekä Metlalla. Metsäkeskuksella olin suorittavana työnjohtoharjoittelijana metsänuudistamis- sekä taimikonhoitotyömailla Pohjois-Karjalassa. Metlalla toimin apulaistutkijana eräässä bioenergia-alan projektissa Kaakkois-Aasiassa Laosissa. Aiheena oli korjuukustannusten määrittely sikäläisellä korjuuteknologialla, josta tein myös opinnäytetyöni. Valmistumisen jälkeen toimin työnjohtajana suurjännitelinjojen (110, 220, 400 kv) reunavyöhykehakkuutyömailla. Harrastuksiani ovat kuntosali, lenkkeily ja lukeminen. Työskentelen metsäasiantuntija Anttola-Puumala tiimissä. Toimialueeni on Anttola, pois lukien Maljalan kylä sekä saarialueet alueen kaakkoisosassa. Aloitin joulukuussa 2014 Työnantajia mietittäessä metsänhoitoyhdistys on ollut kouluajoista lähtien ykkösvaihtoehto monipuolisen työnkuvan johdosta, joten odotukset ja innostus työpaikan suhteen on kova. Suurin tavoitteeni ensimmäiselle työvuodelle on tutustuminen oman alueeni metsänomistajiin sekä ammattitaidon syventäminen työnantajan tukemana. Toivon paljon yhteydenottoja ja pikaista tutustumista alueeni metsänomistajiin. Jatketaan hyvää yhteistyötä edeltäjieni tapaan! Jaakko Salakka Vanhanpappilantie 1 52100 Anttola p. 040 146 1120 jaakko.salakka@mhy.fi Nimeni on Iiro Ojalainen ja toimin metsänhoitoesimiehenä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Rantasalmen toimistolla. Olen 23 vuotias Kuopiolainen, joka on asunut ympäri Savon seutuja. Tätä nykyä asun Varkaudessa. Valmistun metsätalousinsinööriksi n ammattikorkeakoulusta vuoden alusta. Metsänhoitoyhdistys on minulle uusi toimintaympäristö vaikka sen järjestelmät ovat entuudestaan tuttuja. Harrastuksiini kuuluu partiotoiminta Kuopiolaisessa Järvisissit -lippukunnassa. Suoritin viime syksystä myös metsästyskortin, joten katsellaan saanko tästä myös uuden harrasteen. Työharjoittelut suoritin yrityspuolella. Ensimmäisen työharjoitteluni olin istuttamassa, jossa pääsin itse kokeilemaan millaista on suorittava työ. Kaksi muuta harjoittelua työskentelin UPM-Kymmene Oyj:ssä metsäasiakaspalvelijan tukena Kuopion ja Pieksämäen alueella. Tässä työssä pääsin tekemään puukauppaa ja olemaan suorassa yhteydessä metsänomistajiin. Työsuhteeni Metsänhoitoyhdistyksellä alkoi 1.1.2015. Toimialueeseeni kuuluu Rantasalmi sekä läntinen Savonlinnan, jossa toimenkuvani on metsänhoitotöiden toteuttaminen ja korjuupalvelun organisointi. Odotan Metsänhoitoyhdistykseltä vastuullista työtä ja miellyttävää työilmapiiriä. Ensimmäisen työvuoden jälkeen osaan talon tavat ja hoidan työtehtäväni sujuvasti. Tavoitteeni on, että metsänhoitotöiden sekä puunkorjuun laatu ja työnjälki vastaavat asiakkaan odotuksia. Toivotan terveiset kaikille metsänomistajille. Soitella saa ja henkilökohtaisesti minut tavoittaa Rantasalmen toimistolta. Iiro Ojalainen Kylätie 17 58900 Rantasalmi puh. 044 555 0486 iiro.ojalainen@mhy.fi Taas se aika vuodesta. Kysy apua metsäveroahdistukseen omalta metsäasiantuntijalta. Opastamme metsäveroilmoitusten täytössä ja teemme tarvittaessa 2C- ja kausiveroilmoituslomakkeet puolestasi. Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat voivat soittaa Metsänomistajien Palvelutoimistolle (p. 040 720 3160) ja varata ajan veroilmoitusten ja muistiinpanojen tekemiseen. Kysy metsäveropalvelusta omalta metsäasiantuntijalta tai p. 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 JUVA www.mhy.fi/etela-savo www.metsänomistajat.fi

29 Etelä-Savo metsätalouden mallimaakunta Etelä-Savon alue on yksi Suomen metsäisimpiä alueita, jossa on aina ollut valtakunnallisesti tuottoisimmat metsät. sesti tulevaisuudessa suuremmat tulot omistajalleen, kuin siitä nyt saadaan. Tämä vaatii ammattiavun lisäksi myös metsänomistajilta tieto- ja taitotason kehittämistä.. makkaammin käytännön metsätyötaitojen laajentamiseen ja metsällisen tiedon laajentamiseen sekä soveltamiseen. Koulutuksen pääpaikkana on Savonlinna, mutta osa opetuksesta voidaan järjestää myös Juvalla, mikäli koulutukseen saadaan lähialueelta riittävä määrä osallistujia. Seppo Suutari Sami/Tellu ovat perinteisesti olleet myös taloudellisesti riippuvaisia metsätalouden tuloista. Hyvin hoidettu tuottava metsä on perinteisesti ollut omistajansa ylpeys. Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto on järjestänyt koulutusta erityisesti niille metsänomistajille, jotka haluavat tuntea oman tilansa sekä sen tarjoamat metsätulot. Myös alueelta ostetun puun hintataso on aina ollut vertailukelpoinen koko Suomen verrattuna. Etelä-Savon alueella, kuten koko Suomessa on tapahtunut metsänomistajakunnassa voimakas muutos. Yhä useampi metsänomistaja ei enää asu tilalla ja on usein muussa palkkatyössä ja suhde omistettuun metsätilaan jää etäiseksi, jolloin metsien hoito heikentynyt ja valitettavasti myös hakkuumäärät vähentyneet. Osasyynä lienee, ettei omistajilla ole riittävää tietoa, mitä metsälle pitäisi tehdä. Hyvin moni metsätila voisi tarjota nyt ja erityi- Maaliskuussa Juvalla alkaa uusi noin 1.5 vuoden kestoinen metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus. Koulutus keskittyy erityisesti metsätilan taloudelliseen hyödyntämiseen ja hallintaan, sekä metsänhoitoon. Koulutus sopii erityisesti uusille ja tuleville metsänomistajille. Keväällä alkaa myös Metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Koulutus on suunnattu jo enemmän metsätalouden kokemusta omaaville metsänomistajille, metsureille sekä metsäpalveluyrittäjille. Koulutus on myös noin 1.5 vuoden kestoinen ja painottuu voi- n metsänomistajakerhossa tapahtuu Uuden toimintavuoden alussa tapahtui n omistajakerhossa sukupolvenvaihdos. Kerhon pitkäaikaisen sihteerin Hannu Ripatin siirtyessä uusiin haasteisiin, kerhon sihteerinä jatkaa Antti Tiihonen mhy Etelä-Savosta. Kerhon toiminta painottuu teema-iltoihin, jossa käsitellään kulloinkin metsänomistajia kiinnostavia ajankohtaisia asioita. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa on mm. tietoiskuiltoja verotuksesta, keväällä yritysvierailu, syyspuolella retki ja osallistuminen mhy: n metsänomistajaviikon tapahtumiin. Maaliskuussa Juvalla alkaa uusi noin 1,5 vuoden kestoinen metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus. Kerhon puheenjohtajana toimii Hannu Hulkkonen. Kerhon puheenjohtaja ja jäsenet toivovat valtiovallalta pikaisia päätöksiä mm. Kemera-asiassa ja energiapuun tuki-asiassa. Tämä siksi, että Etelä- Savolaiset metsät saattavat jäädä vaillinaiselle hoidolle, jollei metsänhoitoa kannusteta yhteiskunnan toimesta. Vain hoidetut metsät tuottavat riittävästi raaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin. Metsänkerhon jäsenet ovat tervetulleita mhy Etelä-Savon järjestämiin metsäveroiltoihin tammi-helmikuussa. Mikäli olet kiinnostunut kerhon toiminnasta, ota yhteyttä. Pj. Hannu Hulkkonen, 0500-656713, hannuhulkkonen@ outlook.com sihteeri, 040-5131717, antti.tiihonen@mhy.fi Omistatko metsää? Saatat olla Hae opiskelemaan metsäalaa Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Koulutus soveltuu uusmetsänomistajille ja metsänomistajille, jotka haluavat itsenäisesti tehdä metsänhoito- ja puunkorjuutöitä. Lisäksi koulutus soveltuu metsänomistajille, joille metsän taloudellinen merkitys on suuri. Koulutus 27.3.2015 alkaen. Koulutuspaikka on Juva. Kesto noin 1,5 vuotta. Hinta 258 sekä opiskelukirjallisuus noin 50. Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus MetsäMestarin erikoisammattitutkinto Koulutus soveltuu metsätaloudessa työskenteleville sekä metsänomistajille, jotka aikovat lisätä omaa työpanosta metsien hoidossa ja käytössä. Koulutus sisältää metsätalouden suunnittelua ja hallintaa, metsänhoidon ja puunkorjuun työtekniikkaa metsäpalvelu- ja metsäyrittäjyyttä. Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Koulutus 5.3.2015 alkaen. Koulutuspaikka on Savonlinna, mutta osa opetuksesta pidetään Juvalla. Kurssi maksu 258 sekä vaadittavat kortit. Lisätiedot koulutuksista: lehtori Seppo Suutari puh. 044 550 6427 tai opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh. 044 550 6413. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@samiedu.fi. Lisätiedot ja haku koulutuksiin SAMIn verkkosivujen kautta: www.samiedu.fi -> Koulutuskalenteri Muista myös yhteishaku 24.2. 17.3.2015, jossa Metsäalan perustutkinto (metsäkoneenkuljettaja). Lue lisää SAMIn kotisivuilta. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA puh. (015) 550 6000 sami@samiedu.fi www.samiedu.fi

30 Pentti Barck eläkkeelle Pentille metsät omalla toiminta-alueella ovat tuttuja seutuja jo lapsuudesta. Pentti aloitti metsätyöt kotitilalla Anttolassa. Sieltä työura on kulkenut metsäisiä teitä pitkin. Kokemus karttui metsurina mm. Enso-Gutzeitin hakkuilla ja Kokkosenlahden Saha Oy:llä erilaisissa tehtävissä, mm. VK 26 kuorimakoneen hoitajana. Kesäkaudella Pentti teki taimikoiden tarkastuksia piirimetsälautakunnalla, jota nykyisin metsäkeskukseksi kutsutaan. Ensimmäinen työ metsänhoitoyhdistyksellä oli työhön osaaottavana kymppinä eli työnjohtajana. Töiden lomassa Pentti opiskeli Tammelassa metsätyönjohtajaksi. Työhönopastajakoulutuksen Jämsänkoskella käytyään Pentti jatkoi Kuruun metsänopettajakoulutuksen. Joku saattaakin muistaa perehtyneensä moottorisahan saloihin Pentin opissa n metsäkoululla. Metsätalousteknikoksi Pentti valmistui Savonlinnasta 1986. Opetustöistä Pentti siirtyi Anttolan metsähoitoyhdistyksen metsätyönjohtajaksi vuonna 1987. Toimenkuva on pysynyt työuran ajan samana. Titteli sen sijaan on ehtinyt 28 vuoden kuluessa vaihtua ja muutokset käytännön töissä ovat olleet isoja. Työpäivästä kuluu maastossa nykypäivän metsäasiantuntijalta vähemmän aikaa kuin ennen. Puita ei enää yksilöidä leimauskirveen kanssa metsässä. Metsäkoneenkuljettajalle riittää rajojen nauhoitus. Leimikkotiedot menevät sähköisessä muodossa koneille suoraan ja leimikot voidaan ketjuttaa tietokoneen äärestä. GPS kertoo missä mennään. Uudistamistyöt ovat muuttuneet vuosien varrella. Ennen istutettiin paljasjuuritaimia muokkaamattomaan maahan. Nyt taimien kasvuunlähtöolosuhteita parannetaan istuttamalla taimet mättääseen ja istutustyökin joutuu nopeammin pottiputkella ja paakkutaimilla. n työpäivästä kuluukin isompi osa metsäomistajan neuvontaan. Töistä voidaan suurempi osa tehdä toimistolla, kun metsikkötiedot on kerätty. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma antaa maanomistajalle mahdollisuuden itsekin perehtyä tarvittaviin hakkuu- ja hoitotoimenpiteisiin. on nykyisin myös helpompi tavoittaa, kun kännykkä on maastossakin mukana. Enää ei tarvitse odotella, mahtaisiko mies olla lankapuhelimen tavoitettavissa. Asiakassuhteet Anttolan alueen metsänomistajiin ovat olleet pysyviä. Vuosien varrella metsänomistajista pikkuhiljaa on suurempi osa muuttanut kaupunkiin. Monella metsänomistajilla onkin nykypäivänä vähemmän aikaa hoitaa itse metsiään. Pentti toivookin, että metsureista pidetään myös tulevaisuudessa hyvää huolta ja saataisiin lisää nuoria alalle, sillä hoitotöiden tarve ei liene vähenemään päin. Toivottavasti Suomessa metsäyhtiöt lisäävät kuitupuun käyttöä. Tulisi harvennuksetkin tehtyä ajallaan, kun puulle on menekkiä. On tärkeää, että omalla tilalla voisi jatkossakin tehdä itse kannattavasti töitä ja saada lisätienestiä. Viime ja tämä vuosi ovat tuoneet mukanaan metsäalalle suurimpia muutoksia pitkään aikaan, Pentti pohtii. Metsää koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan, metsänhoitoyhdistyslaki mukaan luettuna. Yhdistyksissä on mietittävä, miten säilyttää kilpailukyky ja miten vastata lakimuutosten tuomiin haasteisiin. Etelä-Savossahan työ on jo aloitettu kasvattamalla yhdistyksen kokoa. Metsänhoitoyhdistystä voisikin verrata palkansaajien etujärjestöön, jonka tarkoitus on ajaa jäsenistönsä etuja ja auttaa metsään liittyvissä asioissa. Toivottavasti kilpailusta eri toimijoiden välillä tulee rehtiä töitä metsässä tulee varmasti riittämään kaikille. Pentti on viihtynyt neuvojan töissä hyvin. Työ on ollut vapaamuotoista, ihmisten kanssa toimimista ja työpäivät erilaisia. On päässyt toimimaan ulkona luonnossa. Pentti kiittää Anttolan alueen metsänomistajia yhteistyöstä. Hän toivoo yhteistyölle jatkuvuutta myös tulevaisuudessa sekä onnea työssään alueen uudelle asiantuntijalle, Jaakko Salakalle. Pirtin pöydän ääreen ei Pentti ehdi jatkossakaan pysähtyä. Hirsihommat, kalastus, metsästys ja omien metsien hoito pitävät miehen kiireisenä. Parkettien partaveitsen terveiset metsänomistajille: Tanssilavalla tavataan! Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon hallinto- ja toimihenkilöt toivottavat Pentille virkeitä eläkepäivä! Soidensuojelun täydennysohjelma etenee kompromissilla Ympäristöministeri Sanni Grahn- Laasonen päätti edetä soidensuojeluohjelmassa alkuperäisen suunnitelman ja vapaaehtoisen mallin yhdistelmällä. Suojelu etenee valtion mailla saman tien, mutta yksityismailla selvitetään ensin maanomistajien mielipiteitä. Aito maanomistajien vapaaehtoisuus tulee joka tapauksessa suojeluun mukaan. Suojelun valmistelu jatkuu Suo-ohjelman valmisteluryhmän työ jatkuu heti, ja selvitys luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävistä soista tehdään loppuun. Nämä suot ovat lopullisen suojelun lähtökohtana. Suojelun toteutukseen eri maanomistajaryhmissä tulee nyt kuitenkin vaihtoehtoja. Neuvottelut valtion omistamien, luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden suojelun osalta alkavat heti. Samalla aloitetaan neuvottelut muiden suurmaanomistajien, kuten metsäyhtiöiden kanssa. Vapaaehtoinen suojelu voimakkaasti yksityismaille Soiden käyttöä ohjaa Valtioneuvoston periaatepäätös (VNP) vuodelta 2012. Sen mukaan ojittamattomia, ja muuten luonnontilaisia soita ei saa enää muuttaa. VNP mahdollistaa myös vapaaehtoisen soidensuojelun. On vielä hieman epäselvää, aletaanko nyt valmistella METSOohjelman kaltaista vapaaehtoisen suojelun toimintaohjelmaa soidensuojeluohjelman rinnalle, vai toteutuuko vapaaehtoinen suojelu jollain muulla mallilla. Ainakin puustoisten soiden suojelua tehostetaan heti suoraan MET- SO-ohjelmassa. ELY-keskukset saavat tästä ohjeita, ja asiasta tiedotetaan alkuvuodesta 2015. Joka tapauksessa ohjelman eteneminen tukee myös maanomistajien etua. Pitkittyvä pattitilanne tarkoittaisi myös epävarmuutta suojelun korvauksista. Kaikessa valmistelutyössä on edelleen mukana MTK:n edustus, ja asioita hoidetaan oikeaan suuntaan. Ennakkokysely selvittää maanomistajien toiveet Maanomistajien kuuleminen suojelun tiimoilta on herättänyt paljon kysymyksiä. Nyt kuuleminen alkaa ennen lopullisia päätöksiä kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman toteutuskeinoista. Palautteen perusteella päätetään suojelun jatkosta, ja aletaan suunnitella lopullista kompromissiratkaisua. Maanomistajien mielipiteet vaikuttavat aidosti, joten kyselyn saadessaan omat tunnot suojelusta kannattaa kuvata mahdollisimman selkeästi. Ministerin päätös toi joka tapauksessa aidon vapaaehtoisuuden soidensuojeluohjelmaan mukaan. Se on erinomainen uutinen yksityisille maanomistajille. Samalla päätös on esimerkki onnistuneesta edunvalvonnasta: asioihin voidaan vaikuttaa. Markus Nissinen kenttäpäällikkö/ ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Säämingin Yhteismetsä Liity mukaan, jos haluat metsätilaasi hoidettavan kestävästi ja tuottavasti myös tulevaisuudessa. Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Säämingin Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Vielä ehdit mukaan! Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta omalta metsäasiantuntijalta tai Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus p. 0400 256 146 Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo p. 044 742 2353 Juva Puumala Rantasalmi Sulkava Enonkoski Savonlinna METSÄVEROKOULUTUSTA Tilaisuuksissa käydään läpi metsänomistajan myyntitulo- ja arvonlisäverotus, 2C ja kausiveroilmoituksen täyttö. Kahvitarjoilu tilaisuuksien alussa. Ilmoittaudu sivuilla www.mhy.fi/etelasavo tai soita p. 015-3574000. Koulutus on jäsenille maksuton. Ei-jäsenille 30 +alv. tiistai 27.1. klo 18-21,, Mikpoli-sali keskiviikko 28.1. klo 18-21, Joutsa, valtuustosali torstai 29.1. klo 12-15, Savonlinna, Paviljonki torstai 29.1. klo 18-21, Hirvensalmi, valtuustosali tiistai 3.2. klo 18-21, Puumala, valtuustosali tiistai 10.2. klo 12-15, Savonranta, seurakuntakoti torstai 12.2. klo 18-21, Sulkava, valtuustosali Tervetuloa! ETELÄ-SAVO

31 Harkitsetko metsätilan myyntiä tai ostoa? Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV on Suomen suurimpia metsätilojen välittäjiä. Tarjoamme markkinoiden kattavimman palveluverkon ja parhaan osaamisen metsään liittyvien kohteiden myynnissä. Mhy Etelä-Savon LKV metsäasiantuntijat tekevät tilakauppaa Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKVn kautta. Tutustu tarjontaamme www. metsatilat.fi sivustolla tai kysy välitystarjousta. Välitämme metsätilojen lisäksi tontteja, rantapaikkoja ja maatilakiinteistöjä. Rekisteröitymällä tilavahti-palveluumme saat sähköpostiisi tiedon myyntiin tulevista tiloista sinua kiinnostavilla alueilla. Kysy lisää välityspalvelustamme LKV metsäasiantuntijoilta: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156022, kimmo.asikainen@metsatilat.fi Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa stä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p. 0447422353, petra.huupponen@metsatilat.fi Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717, antti.tiihonen@metsatilat.fi Toimialue: (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa PALVELUTOIMISTO Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 (sis. alv.) Metsätiloilla on kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. Joutsa (pl. Leivonmäki) Pertunmaa Hirvensalmi Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717 antti.tiihonen@metsatilat.fi Savilahdenkatu 32, 50100 MIKKELI, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Juva (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t. f i / j a r v i s u o m i Rantasalmi Puumala Sulkava Savonlinna Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353 petra.huupponen@ metsatilat.fi Multamäentie 18 58200 KERIMÄKI Savonlinna, Rantasalmi Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022 kimmo.asikainen@metsatilat.fi Väätäisentie 5, 51900 JUVA Juva, Puumala, Sulkava Savilahdenkatu 5-7, 50100, p. 045 341 6990 Pääkaupunkiseudulla asuva etämetsänomistaja Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen! Tiesitkö, että palvelemme sinua metsäasioissa myös Helsingin keskustassa Simonkadulla. Varaa aika metsäneuvojillemme Katille tai Annamarille. Olet myös tervetullut Metsänomistajien Palvelutoimiston järjestämiin tapahtumiin. Lisätietoa: palvelutoimisto@mhy.fi, puh. 040 720 3160 Pääkaupunkiseudun tapahtumat keväällä 2015 Ilmoittautumiset ja lisätietoa tapahtumista www.mhy.fi/palvelutoimisto Metsä- ja kausiveroilmoituksen täyttäminen Aika: ke 4.2. klo 17.30-20 Paikka: Porthania, Sali PII,Yliopistonkatu 3 Metsäneuvoja Kati Häkkinen käy läpi 2C- ja kausiveroilmoituslomakkeiden täyttämisen. Paikalla myös Metsäkustannuksen kirjakauppa. Kahvitarjoilu klo 17-17.30. Lannoituksen, metsäteiden ja ojien investointien kannattavuus Aika: ke 18.3. klo 17.30-20 Paikka: Porthania, Sali PII,Yliopistonkatu 3 Millaisia kohteita kannattaa lannoittaa ja ojittaa ja mikä merkitys on hyvällä metsäautotiellä? Puhujina Pentti Väisänen Tapiosta ja Heikki Pykäri Mhy Keskipohjasta. Kahvitarjoilu 17-17.30 Metsänomistajan talouskoulutus Aika: lauantaisin 7.3., 14.3. ja 28.3. klo 9-15 Paikka: Maalaistentalo, Simonkatu 6 Kolmen päivän käytännönläheidessä koulutuksessa saat vastauksen miten pystyt seuraamaan ja kehittämään metsätalouden kannattavuutta. Kouluttaja KTM Janne Saari. Koulutuksen hinta 270 +alv. Sahan valinta ja peruskäyttö Aika: la 25.4. klo 10-14 Paikka: Agrimarket, Peltokuumolantie 4,Hyvinkää Erilaisiin moottori-ja raivaussahoihin tutustuminen, perustyöohjeet, sahaustekniikat ja työturvallisuus. Vero2015 -tapahtuma Aika: Ke 11.3. klo 9-18 ja 12.3. klo 9-17 Paikka: Marina Cogress Center, Hki -osasto sekä metsäisiä tietoiskuja JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston määrä n. 3000m 3. Pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hyvä sijainti maantien varressa. Hp 105000. Tarjoukset 31.1.2015 mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa. Yhdellä rakennuspaikalla valmiina hirsinen, välttävän kuntoinen mökki ja rantasauna. SULKAVA, Väätälänmäki. Metsätilan määala n. 30,0ha. Puuston määrä n. 3785m 3. Hyvä, moni-puolinen kehitysluokkarakenne, myös heti hakattavaa puustoa. Ei hoitorästejä. Määräala rajautuu päällystettyyn tiehen. Hp 144000. Tarjoukset 13.2.2015 mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 SULKAVA, Väätälänmäki. Metsätila 21,18ha. Puuston määrä n. 2166m 3. Kiinteistö rajautuu päällystettyyn tiehen. Etäisyys Sulkavan kirkonkylästä noin 6km. Hp 78000. Tarjoukset 13.2.2015 mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 SAVONLINNA, Yläkuona. 3,26 ha. Pieni mummonmökki, jonka pihapiirissä peltoa ja metsää. Hp. 40000. Petra Huupponen p. 044 7422353 RANTASALMI, Osikonmäki (asema). Metsätila ja asuinrakennus pihapiireineen 25,07ha. Vuosien varrella järkevästi kunnostettu asuinrakennus noin 7 km Rantasalmen kirkonkylältä. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. 170m 2. Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 (sis. alv.) Puuston määrä n. 1500m 3, josta noin puolet hyvälaatuista mäntytukkia ja vanerikoivua. Hp 99000. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 SULKAVA, Lohilahti. Rantametsätila 33,2330ha. Puustoinen ja hoidettu rantametsätila. 3 RA-paikkaa Saimaan rannalla. Puusto n. 3300 m 3. Hp 295 000. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022, kimmo.asikainen@metsatilat.fi Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa stä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353, petra.huupponen@metsatilat.fi Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi ENONKOSKI, Simanala. Kaksi metsätilaa yht. 32,564ha. Kahden metsätilan kokonaisuus aivan kirkonkylän kupeessa. 6,9ha yksityistä luonnonsuojelualuetta, loput metsätalouskäytössä. Puuston määrä metsätalouskäytössä olevalla alalla n. 1900m 3. Kohteella kaksi linkkimastoa vuokratonteilla. Hp 70000. Tarjoukset 13.2.2015 mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 RANTASALMI, Vaahersalo. Metsätilan määräala n. 4,7ha. Kuusikkovaltainen määräalapalsta. Puuston määrä yli 900m 3. Kauttaaltaan harvennettavissa tai osin päätehakattavissa. Hp 27000. Tarjoukset 13.2.2015 mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717, antti.tiihonen@metsatilat.fi Toimialue: (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Pihapiirissä tulitöihin soveltuva autotalli sekä vanha navetta. Metsät hoidettuja ja valtaosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puuston määrä n. 2500m 3. Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena mutta mahdollisuus tehdä tarjous vain asuinrakennuksesta pihapiireineen. Etuovi.com kohde a78866. Hp 228000. Petra Huupponen p. 044 7422353 Katso esitetiedot: w w w. m e t s a t i l a t. f i / j a r v i s u o m i Savilahdenkatu 5-7, 50100, p. 045 341 6990